Miksi 70- ja 80-luvuilla kaikki olivat hoikkia, vaikka syötiin perunaa, pullia ja paljon muitakin hiilareita?

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juuri parvekkeelta ulos. Iso taloyhtiö, jossa asuu paljon lapsia. Aurinko paistaa, sää on mitä mainioin. Ei ristinsielua missään. Olen asunut tässä asunnossa kauan ja näky on aika erilainen kuin 30 vuotta sitten. Silloin lapset olivat pihalla, pelasivat keinupehvistä, leikkivät kirkonrottaa tai rosvoa ja poliisia yms. 

Nykyään kun on kansainvälistä ja kapitalismia, niin puuttuu turvallisuus. Lapset voidaan helposti kaapata.

Helpompi pitää kotona videopelien vankina kuin ulkona missä on vaarallista.

Siksi koska silloin ei ollut napostelukulttuuria, jossa "napostelu" on kyllä ihan väärä sana kuvailemaan syömisen tapaa, koska kyseisen kulttuurin edutajan suu käy koko ajan ja siitä kulkeutuu kurkusta alas valtavia määriä makeaa ja rasvaa. Kyllä kyse on tauottomasta syömisestä ja juomisesta. Eikä lapsia ja nuoria todellakaan kuljetettu paikasta toiseen motoroidusti. Ennen leikkikentilläkin leikittiin ja välineet niillä olivat nykyisiin verrattuina niin turvattomia, että aikuisetkin saattoivat niillä itsensä haastaa. Puhelintakin sai veivata. Pelkkä hipaisu ei riittänyt saamaan aikaan yhteyttä kuin pölypunkkiin. Eivätkä ennen lapset ja nuoret tarvinneet energiajuomia jaksaakseen. Mistä ihmeessä nykynuorten energiavajeesta on kyse, kun valtaosalla on energiaa varastoitunut kilotolkulla reisiin, takapuoliin, vyötäröille, käsivarsiin, kaulojen ja sisuskalujen ympärille ja ihan joka paikkaan kehoa sormia ja varpaita myöden? Käveleviä läskikasoja. Hyvä puoli sitten kai se, ettei ketään kai koulussa kiusata läskiksi, kun valtaosa on läskejä? Ennen jollakin rinnaisluokalla oli se yksi läskiksi haukuttu. 

Glukoosifruktoosisiirappia ei vedetty kaksin käsin naamariin.

Limsa ja sokerimehut ei ollu janojuomaa.

Karkkipussit ei olleet säkkikokoisia.

Olihan elektronisia pelejä jo 80-luvulla. Commodore 64 julkaistiin 1982. Donkey Kong ym. elektroniikkapelit. Ja niitä pelattiin kyllä tuntitolkulla putkeen, muttei joka päivä ja koko ajan. Kahviloissa oli kolikkovideopelejä ja flipperäitä. Irtokarkkeihin jäi pelien jälkeen ehkä pari markkaa. Irtokarkkeja myytiin kappalehintaan, ei kilohintaan.

Vierailija kirjoitti:

Muisteleppa koulujen pihoja vielä joskus 80luvulla ja vertaa nykyisin, mikä on muuttunut? Polkupyörät ovat kadonneet ja tilalle on tullut mopoautot.

80-luvun alkupuolella 1000 lapsen yläaste  + lukio pihassa oli 1-2 mopoa, muut kulkivat pyörillä. 

Vierailija kirjoitti:

Silloin liikuttiin enemmän. Pikaruoka ja limsat oli kalliimpia eikä joka kulmalla ollut mäkkäriä.

Hetkinen, pikaruokaa ei ollut missään (jos ei nakkikioskeja lasketa), eikä varsinkaan mäkkäriä. 

Ei puhettakaan, että lapsiperhe olisi mennyt nakkikioskille syömään arki-iltana, eipä kyllä viikonloppunakaan. Kaupat meni lauantaina kiinni klo 14, joten ei voinut edes shoppailun lomassa käydä hampurilaisella, kun ei yksinkertaisesti harrastettu shoppailua ja kaupungilla hengailua. PAri kahvilaa ja jäätelöbaari oli meidän "kylällä" 1970-80-luvuilla.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

> Äitini teki työuransa elintarviketeollisuudessa ja on monesti sanonut että 80-luvulla ja vielä 90-luvullakin työt olivat paljon raskaampia fyysisesti.

Joo, varmasti tilastollisesti, mutta se raskuus oli pienessä osassa fyysisiä töitä. Paperinpyörittely yms. (suurinosa työtä silloinkin) oli aika kevyttä.

> Samoin vielä 80-luvun loppuvuosinakin meidän suvussa oli tapana kesäisin auttaa sukulaisten pelloilla heinätöissä ja he tekivät perinteisiä heinäseipäitä.

Hyvin pieni osa ajasta. Itse olin heinätöissä vielä 2001. Heinäseipäitä ei tosin ollut edes 70-luvulla.

> Työnnettävä ruohonleikkuri oli käytössä perheellämme, nykyisin ajettava.

Tämä on pienen piirin asia.

> Miehet halkoivat halkoja kirveellä, nykyisin on sähkökäyttöiset halkomakoneet tai traktoriavusteisesti.

Aika harvalla nykyään on edes tarvetta tälle.

> Puut kaatuivat lähinnä moottorisahalla, nykyisin metsäkoneilla.

90-luvun taitteessa metsureita oli enää noin 10 000. Nykyään metsureita on reilu 3 500. Pieni määrä joka tapauksessa...

Ainakin heillä kaikki siirrot tehtiin tehtiin työntämällä ja samoin pesut käsinvoimin. Nykyisin koneet hoitaa. Omassa suvussa paperinpyörittelijöitä oli silloin ehkä 20%. Nykyisin hieman enemmän mutta ne jotka teollisuudessa työskentelevät niin ei kuulemma ole kovin raskasta jos ei nyt seisollaan olemista pidä raskaana.

Heinäseipäiden teko/heinätyöt oli varmasti pieni osa ajallisesti mutta muistan että vielä 80-luvun lopussa olin itsekkin lapsena heinäpelloilla ja tosiaan heinäseipäitä tehtiin.

Koko kylä on vaihtanut työnnettävät leikkurit ajettaviin jos nurmikkoa on tarpeeksi suuri määrä. Siellä tontit ovat yleensä isoja. Onko se nyt sitten pienen piirin asia vai ei jos jo omassa lapsuuden pikkukylässä on tapahtunut noin miltei 100% ja siitä sitten skaalaa koko Suomen mittakaavaan. Samoin halkoja tarvitsevat yhä edelleen.

Unohdit että 70 ja 80-luvuilla metsureita oli noin 100 000. 

Poikani on hakemassa ammattikouluun opiskelemaan ja mitä käytiin tutustumisessa eri alojen esittelypisteillä, niin kyllä niissä kilvan kehuttiin, että "voi olla mielikuva, että tämä on raskasta ja likaista työtä, mutta ei se sitä enää ole", siis tämä oli ihan vakiolausahdus useammassa paikassa. Joten kyllä ne monet duunarihommat ovat varmaan tosiaan muuttuneet paljon viime vuosikymmeninä. Hyvään vai pahaan suuntaan, tiedä häntä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin liikuttiin enemmän. Pikaruoka ja limsat oli kalliimpia eikä joka kulmalla ollut mäkkäriä.

Hetkinen, pikaruokaa ei ollut missään (jos ei nakkikioskeja lasketa), eikä varsinkaan mäkkäriä. 

Ei puhettakaan, että lapsiperhe olisi mennyt nakkikioskille syömään arki-iltana, eipä kyllä viikonloppunakaan. Kaupat meni lauantaina kiinni klo 14, joten ei voinut edes shoppailun lomassa käydä hampurilaisella, kun ei yksinkertaisesti harrastettu shoppailua ja kaupungilla hengailua. PAri kahvilaa ja jäätelöbaari oli meidän "kylällä" 1970-80-luvuilla.  

On muuten jännä, että silloin muinoin oli kyllä näitä nakkikioskeja, joista suuri osa lopetti mäkkäreiden tultua, mutta ei niissä juuri käynyt lapsiperheitä, toisin kuin mäkkäreissä. Muistan lapsuudestani että suurin himoherkkuni oli hot dog, jollaisen sain noin kaksi kertaa vuodessa nakkikioskilta. Keitä siellä ylipäänsä kävi, että ne kannattivat? Yksinäisiä, ruoanlaittotaidottomia miehiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muisteleppa koulujen pihoja vielä joskus 80luvulla ja vertaa nykyisin, mikä on muuttunut? Polkupyörät ovat kadonneet ja tilalle on tullut mopoautot.

80-luvun alkupuolella 1000 lapsen yläaste  + lukio pihassa oli 1-2 mopoa, muut kulkivat pyörillä. 

Minä oli lapsena ja nuorena siinä onnellisessa asemassa että kävelin koulumatkat peruskoulun ala-asteella, yläasteella ja lukiossa, jotka olivat 3 eri koulurakennusta samassa kaupunginosassa. Myöhemmin kun opiskelin toisella paikkakunnalla yliopistossa, totuin sielläkin kävelemään nuo matkat, sillä asuntoni oli jotain 20 minuutin kävelymatkan päästä tuosta opinahjosta. En siis käyttänyt edes paikallisbusseja ja hankin semmoisen paremmin polkupyörän vasta monta vuotta myöhemmin.

Kun harrastin kavereiden kanssa vapaa-aikana urheilua, siihen riitti aivan minimivarusteet kuten maila, kiekko, luistimet ja jäädytetty ulkokaukalo jääkiekossa sekä nappulakengät, pallo ja hiekkakenttä jalkapallossa. Lukiossa pelasimme sählyä omalla ajalla iltaisin koulun sisäliikuntatiloissa. Nuo jää- ja hiekkakentätkin olivat koulujen lähellä olevat yleisiä liikuntatiloja. Vaikka olin urheilullisesti suhteellisen lahjakas, ei minulle tullut mieleenkään että olisi pitänyt liittyä johonkin viralliseen urheiluseuraan vaan ne joukkueet koottiin yleensä siellä luistinradalla tai hiekkakentällä olevista tyypeista ja omista kavereista. 

Sikäli vähän huvittavaa miten vakavaksi lastenkin liikuntaharrastukset ovat menneet ja miten vanhempien pitää kuskata heitä paikasta toiseen. Tuo kaikki tapahtui lankapuhelimien valtakaudelle, jolloin vanhemmat eivät olisi parhaallakaan tahdolla tavoittaneet omia lapsiaan soittamalla. Aikataulut perustuivat suusanallisiin sopimuksiin eikä siinä välissä ollut tarvetta eikä mahdollista soitella.

Kyllä minä ainakin 70-luvulla teininä söin aika epäterveellisesti. Limpparia, karkkeja, munkkeja, grilliruokia... Mutta se mikä piti minut hoikkana oli liikunnan määrä nykynuoriin verrattuna: fillarilla paikasta toiseen, jalkapalloa, pikaluistelua, jääkiekkoa, rytkyä, juoksua, suunnistusta, pesäpalloa, mäkihyppyä, hiihtoa ja laskettelua.

Lisäksi keljujen naapuriakkojen kiusaamista ja omenavarkaissa käymisiä - ja niistä seuranneita pitkiä pakoonjuoksuja! Pirunviulun soittoa, naapurikorttelin kersojen lumilinnojen hajotusta ja niiden kanssa tappeluita. Lumisotaa, pahimmassa tapauksessa kivisotaa. Tyttöjen kiusaamista ja letistävetoa josta saatiin välillä turpaankin (mutta oikeasti niistä tykättiin...)!

Elikkä paljon hyötyliikuntaa!

En tiedä, onko tämä nyt miten harvinaista, mutta ihmettelen, kun kaikki kertovat, kuinka he kävelivät tai pyöräilivät kouluun, nykylapset eivät. Lähes koko lapsuuteni koulu oli niin kaukana, että kuljin koulukuljetuksella, enkä edes asunut ihan metsässä. Sen sijaan omat lapseni kulkevat jalan tai pyörällä, kun koulu on alle viiden kilometrin päässä (vai mikä se raja nyt onkaan). Eli joskus näinkin päin, että nykylapset saavat enemmän hyötyliikuntaa. Kuinka yleistä muuten on, että vanhemmat todellakin kuljettavat lapsia kouluun? Jos ajattelee, että suuri osa töistä alkaa klo 8 ja koulu alkaa aika usein vasta klo 9 tai 10, ja tuskin vanhempi nyt hakemaan ainakaan ehtii.

Vierailija kirjoitti:

Muisteleppa koulujen pihoja vielä joskus 80luvulla ja vertaa nykyisin, mikä on muuttunut? Polkupyörät ovat kadonneet ja tilalle on tullut mopoautot.

Ja välitunnilla hypättiin hyppynarua tai twistiä tai pelattiin hippaa. Ei istuttu rivissä kännykät kädessä.

Kasarilla oli Helsingissäkin vain kourallinen pikaruokaloita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katsoin juuri parvekkeelta ulos. Iso taloyhtiö, jossa asuu paljon lapsia. Aurinko paistaa, sää on mitä mainioin. Ei ristinsielua missään. Olen asunut tässä asunnossa kauan ja näky on aika erilainen kuin 30 vuotta sitten. Silloin lapset olivat pihalla, pelasivat keinupehvistä, leikkivät kirkonrottaa tai rosvoa ja poliisia yms. 

 

Nykyään kun on kansainvälistä ja kapitalismia, niin puuttuu turvallisuus. Lapset voidaan helposti kaapata.

Helpompi pitää kotona videopelien vankina kuin ulkona missä on vaarallista.

Missä lapsia muka kaapataan? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin liikuttiin enemmän. Pikaruoka ja limsat oli kalliimpia eikä joka kulmalla ollut mäkkäriä.

 

Hetkinen, pikaruokaa ei ollut missään (jos ei nakkikioskeja lasketa), eikä varsinkaan mäkkäriä. 

Ei puhettakaan, että lapsiperhe olisi mennyt nakkikioskille syömään arki-iltana, eipä kyllä viikonloppunakaan. Kaupat meni lauantaina kiinni klo 14, joten ei voinut edes shoppailun lomassa käydä hampurilaisella, kun ei yksinkertaisesti harrastettu shoppailua ja kaupungilla hengailua. PAri kahvilaa ja jäätelöbaari oli meidän "kylällä" 1970-80-luvuilla.  

 

On muuten jännä, että silloin muinoin oli kyllä näitä nakkikioskeja, joista suuri osa lopetti mäkkäreiden tultua, mutta ei niissä juuri käynyt lapsiperheitä, toisin kuin mäkkäreissä. Muistan lapsuudestani että suurin himoh

Nakkarit tekivät rahansa aina iltaisin ja öisin. Siis silloin kun lapsiperheet ovat nukkumassa 

Niin, nykyään telkkarimainoksissakin kannustetaan laiskuuteen. Istutaan kotisohvalla huomattavan "kehopositiivisina" ja tilataan ruokaostoksetkin netistä, ettei vahingossakaan tartte kävellä lähikauppaan. Sitten vielä tlpeillään, "että näin!" (mies tekee kotityöt ja vaimo tilaa netistä, ettei tarvitse rasittaa kehoaan). Katsokaa muutenkin mitä meille ruoaksi mainostetaan pääosin. Pizzaa, purilaisia, makkaraa, leikkeleitä, grilliherkkuja sun muuta mässyä.

Vanhoina hyvinä aikoina oltiin koko ajan aktiivisia liikkumassa, touhaamassa ulkona ja tapaamassa ihmisiä. Ei ollut nykyistä kotisohvakulttuuria. Ruoka ei ollut samanlainen kulinaristinen bisnes kuin nykyään, eikä ruokaa palvottu samalla lailla. Syötiin jos ehdittiin, kun oli aina jotain muuta mielekkäämpää tekemistä. Oltiin hoikkia ja kauniita. 

Joo tehtiin fyysisiä hommia paljon enemmän ja etätyö nimi olisi ollut silloin avaruustiedettä taikka paholaisen juonia, siksi asia oli niin hyvin silloin ja ihmisten kroppa käveli ei vyörynyt.

Muistan kun omassa lapsuudessa meillä oli ns. "Karkkipäivä". Yhtenä päivänä viikossa sai pienen karamellipussin, joko valmis Lauantaipussi tai kioskin luukulta irtomakeisia viidellä markalla. Ei herkkuja mussutettu koko ajan. Nykyään lapset ja nuoret hakee päivittäin jotain herkkuja koulun jälkeen. 

Vierailija kirjoitti:

Riisillä laihat aasialaiset.

  Aasialaisilla on lapamatoja, siitä hoikkuus.  Suomessakin oli puolella väestöstä heisimato vielä 1960-luvulla, se harvinaistui olemattomiin vasta 80-90- lukuken taitteessa.