Mikä on pahin terveydenhuollon toimenpide, jossa olet käynyt?

Yksikään toimenpide ei ole ollut paha. Suurin oli avosydänleikkaus missä sydämeni pysäytettiin ja teholta heräsin. Sitten kolosnokopia ym. koettu.

Vierailija kirjoitti:

Jos tarkoitetaan vain pelkkää toimenpidettä (eikä sen jälkeistä tai sitä edeltänyttä aikaa), niin varmaan ikävin oli vuorokausimanometria. Sitä ennen oli gastroskopia, mutta toimenpide kesti vain noin 15 minuuttia. Isommat toimenpiteet mulle on aina tehty joko nukutuksessa tai puudutuksessa, joten itse toimenpide ei ole tuntunut miltään.  

Tähän vielä, että jos tarkoitetaan myös aikaa puudutuksen hävittyä, niin kaikista pahin on ollut polven tekonivelleikkaus. Jos taas ennen toimenpidettä, niin valtimorepeämä vatsassa. 

No minun pahimmat toimenpiteeni ovat olleet kierukan laitto ja gastroskopia. Molemmat sujuivat kuitenkin oikein hyvin ja molemmista jäi hyvä mieli, koska hoitava henkilöstö niin miellyttävää näissä molemmissa toimenpiteissä.

Itsessään kuitenkin kamalia toimenpiteitä molemmat, mutta tosi nopeasti ohi.

Molemmat synnytykset: ensin keskoslapsi ja toisella kerralla kaksoset, joista toinen perätilassa. Siinä sitä päkerrettiin jalat telineissä lääkärien valvonnassa kummallakin kerralla pelonsekaisin tuntein. Jälkimmäisellä kerralla myös jättimäisen istukan irrotus vaati toimenpiteitä, mikä oli erittäin epämiellyttävä kokemus. Onneksi vaivanpalkkana oli lopulta terveet lapset.

Aivojen sähköhoito

- Sijoiltaan mennyttä polvea survottiin päivystyksessä paikoilleen ilman puudutusta

. Kierukan laitto,  olin potkia gyneä päähän ja kiroilin kivusta. 

- Nielupaiseen puhkaisu, kurkkuun sumutettiin karmean makuista puudutusainetta ja kaksi hoitajaa tarttui kiinni vaikka istuin nätisti , syy selvisi kun lääkäri alkoi ronkkia neulalla  kurkkuani. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsena korvien puhkominen 70-80-luvulla useasti ja päälaen avohaavan reunalle laitettu puudutuspiikki.

Nyt on ongelma. Minulla on iso luomi kylkiluun kohdalla. Lapsena luomi otettiin niskasta ja se SATTUI eli tuntui kun ommeltiin tikit jne. En uskalla mennä luomenpoistoon jos tunnen mitä tapahtuu. Alue on iso. Voiko puudutteisiin olla joku toleranssi eli se ei tehoa?

Minulla vie vähän kauemman aikaa tai sitten lääkärit hätäilee aina kohdallani. Luomen poistot tai jälkitila ei sattunut ollenkaan. Eli joku epäonnistuminen siinä on sinulla käynyt. Tuo kannattaa mainita, niin lääkäri huomioi sinut paremmin. Eli pelkäät, kun viimeksi sattui paljon.

Vierailija kirjoitti:

Sisäänkasvaneen kynnen hoito. Ekalla kerralla kun vihdoin ne operoitiin (eikä vain uusi antibiootti kuuri), hoidettiin kerralla molemmat isovarpaat. Pahinta oli puudutus, se laitetaan suoraan isovarpaan tuntohermoon. Voi miettiä kuinka paljon sattuu lyödä varvas, tämä oli sama kipu potenssiin kymmenen.

Sama! Minulle on tehty mm. kaksi sektiota, kaksi suurta polvileikkausta, silmien laseleikkaukset ja suolen tähystys alakautta, mutta tämä ukkovarpaan puuduttaminen on ollut ehdottomasti hirvein kipu ja toimenpide näistä kaikista! Kiva nyt kuulla siihen syykin, sillä tk-lääkäri ei kyllä puhunut hermoista mitään, kun veivasi puudutepiikkiä useaan kertaan pitkin ukkovarpaan pintaa.

Hätäsektion jälkeinen kohdun painaminen vatsan päältä, sattui aivan sairaasti. Muutoin ei mitään ongelmaa ko. toimenpiteessä.

Selkäydinpunktio. Mikään ei ole sattunut yhtä paljon, eikä kyseinen toimenpide edes onnistunut. Lopputuloksena neljä nyrkin kokoista mustelmaa selässä ja kiukkuinen lääkäri, kun "eikö se puudutus muka auta?". No ei. Yhtä hyödyllistä olisi Burana synnytyksessä. Kiesus että sattui. Ei koskaan enää.

Keskenmenon toteaminen

No en tiedä, aina ollut mukavia tilanteita hoitajien ja lääkärien takia. Mutta mulla on tosi matala kipukynnys joten aina sattuu vaikka ottaisi vain verikokeen.. (eikä ne puuduteläpyskät auta, pahentaa vaan kun joutuu sitten neulalla tökkimään enemmän kun se hävittää suonen) Ainiin ja mun suonet lähtee aina karkuun joten joutuvat monesti tökkimään muutenkin.

Hmm pahin on ollut varmaan kolonoskopia. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsena korvien puhkominen 70-80-luvulla useasti ja päälaen avohaavan reunalle laitettu puudutuspiikki.

Nyt on ongelma. Minulla on iso luomi kylkiluun kohdalla. Lapsena luomi otettiin niskasta ja se SATTUI eli tuntui kun ommeltiin tikit jne. En uskalla mennä luomenpoistoon jos tunnen mitä tapahtuu. Alue on iso. Voiko puudutteisiin olla joku toleranssi eli se ei tehoa?

Lapsia ei aina oteta tosissaan, kun ajatellaan että he huutavat lähinnä pelosta.

ikävimmälle on tuntunut pään magneettikuvaus ahtaanpaikan kammoni takia. Päätä kuvattiin 20 minuuttia,  itkin lähes koko ajan paniikissa, vaikka kuinka tiesin, että siinä ei tapahdu mitään. En menisi enää ilman esilääkitystä siihen putkeen. Kortisonipiikki kantapohjaan teki myös kurjaa. Polveen pitämistä en pitänyt niinkään pahana. Lapsena otetu selkäydinnäyte tuntui myös hirveältä. Siinäkään ei silloin käytetty mitään esilääkitystä eikä rauhoittavaa. Pelotti ja sattui.

Istukan irrottaminen väkisin kaivamalla ekan synnytyksen jälkeen. Kipu oli kamala.

Aivokasvaimen osapoisto, olin hereillä, kun kasvain on kiinni puhekeskuksessa. Näytettiin tietokoneelta kuvia ja piti sanoa, mitä kuvassa oli. Esim. hevonen, lentokone jne. Sitten, kun välillä kirurgit piti välillä pienen tauon, näkyi omat aivot toisessa monitorista. Ei tehny mieli kattella sitä punaista lihamössöä. Sitten, kun leikkaus oli ohi, ”ammuttiin” niitit kallon haavan sulkemiseksi, se tuntui kans oudolta. Pari päivää leikkauksen jälkeen tuntui, että päässä hölskyy vettä, kun heilutteli päätä. Kai se taas edessä on, jos kasvain ei oo levinny liikaa.

Joo, se korvan puhkaisu lapsena. Sisäänkasvanut kynsikin on hoidettu, se oli kamalaa joo. Synnytyksen jälkeen, yli vuorokauden pakersin muksua pihalle, niin vielä opiskelija tuli ja ompeli toosan kasaan. Siinä väsymyksestä ja kivusta sekaisena yritin itkeä ja pyytää, että anna jo olla, sitä värkkiä ei enää ikinä tarvita, älä kiusaa minua enää. Mutta ei. Tikkejä tuli useampi kappale. Siinä kai pahimmat.

Silloin kun minulla oli sappikiviä tuli tukos ja aloin mennä keltaiseksi. Laittoivat mahatähystysletkun. Se oli ihan hirveää. Muistan että itkin ja yökkäilin. Kiltti sairaanhoitaja silitti hiuksiani. En ikinä halua enää kokea mitään vastaavaa.

Suolitähystystä minulle ei ole tehty mutta olen kuullut että se on aivan järkyttävän inhottavaa. Jos se on minulle pakko joskus tehdä haluan nukutuksen.

Kierukan laitto, sähkösilmukkahoito ja selkäydinnäyte osaamattoman lääkärin kynsissä. Hammaslääkärikäynnit on aivan hirveää, 80-luvulla osattiin pelko istuttaa ihmisiin.

Kierukan laitto, kesti yli 30min. Olen tottunut kipuun mutta se oli jtn kauheaa, huusin ja kirosin niin kovaa, että kun tulin huoneesta ulos odotusaula oli täynnä järkyttyneen näköisiä ihmisiä.

Sain vielä kaupanpäälle kohtutulehduksen.