Lue keskustelun säännöt.
Mitä sinä viestit sillä, kun puhuttelet toista mainiten tämän etunimen?
Siis esim. mailien alussa "Hei Maija"" tai jutellessa "Mitäs Maija?" yms. Yritin googlata asiaa, mutta en saanut oikein selvyyttä. Toiset tuntuu pitävän sitä alentavana ja sanojan oman valta-aseman korostamisena, vedoten etunimen käytön historiaan luokkayhteiskunnassa. Toiset taas tuntuu pitävän ystävällisenä eleenä ja jopa positiivisena huomioimisena. Mutta kerro miksi sinä puhuttelet jotain nimen mainiten, mikäli puhuttelet? Kiinnostaa mitä enemmistö nykyään tuolla viestii.
Itseäni asia häiritsee siksi että kaksi ikäistäni 30 + naista työpaikalla on alkanut toimia noin mua kohtaan. (olen itsekin siis nainen) Molemmat kirjoittaa nykyään aina mailien alkuun "Hei Maija" Toinen lisäksi saattaa alkaa juttelemaan kysymällä "Mitäs Maija?" eikä esim. "Mitäs sinä?" Molemmat naiset on korkeammassa asemassa minuun nähden, eivätkä ole keskenään kavereita. Muuten en tiedä yhtään mitä he minusta ajattelevat, ihan yhtä hyvin saattavat pitää alempiarvoisena reppanana kuin kivana tyyppinä. Tuo joka mainitsee etunimen myös puhuessa hymyilee aina ja tuntuu olevan suht innokas juttelemaan. Toinen, joka on kaikista korkeimmassa asemassa, hymyilee yleensä paljon myös, mutta ei ole kovinkaan innokas juttelemaan työn ulkopuolisia asioita. Maileihin lisää kyllä usein hymynaaman tai useamman. Alkoi lisätä tuon etunimen sähköpostin alkuun sen jälkeen, kun yritin tutustua paremmin (eikä häntä kiinnostanut), sitä ennen kirjoitti vain pelkän Hein tai Heipan tai Moikan, sen jälkeen aina "Hei Maija"
Itse en ole koskaan oppinut puhuttelemaan toista mainiten etunimen, vaikka olen samaa ikäluokkaa. Kaveritkaan ei tee niin, joten ei ole oikein mitään ksäitystä missä yhteydessä ihmiset nykyään tekee noin ja mitä sillä viestii, positiivista vai negatiivista.
Kommentit (517)
Suomi on pska maa ja ihmiset todella juntteja. Ei mitään käytöstapoja.
Virolaiset ja venäläiset käyttäytyvät myös todella juntisti ja moukkamaisesti.
El ihan Neuvosto-Venäjän peruja tuo, että ei ole enää mitään käytöstapoja!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan vain hyvällä tarkoituksella huomioin henkilön eikä mitään muuta
Vierailija kirjoitti:
Suomessa etunimi on pelkkä tunniste. Kuten auton rekkari.
Itse vaihdoin nimeni, koska halusin mahdollisimman neutraalin tunnisteen.
Toivoisin kovasti, että varsinkin suomalaiset miehet pysähtyisivät vakavasti pohtimaan mm. etunimeään, koska ne herättävät syvää ärtymystä. Nimen voi vaihtaa.
Tällaiset ihmeelliset viritelmät, kuten Miikka, Matias, Joonas, Otto, Eetu, Veeti ynnä muut vastaavat kannattaa vaihtaa heti oikeaan nimeen. Eihän nuo ole edes nimiä, vaan
No just joo. Otto on vanha saksalainen etunimi, yli tuhat vuotta sitten eläneillä saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisareilla oli Otto nimiä. Matias ei myöskään eroa hirveästi Matheuksesta. Joonas = Jones. Tai vaikkapa Ville = Wilhelm.
Perinteisiä alkuperäisesti suomalaisia nimiä on hyvin vähän, eivätkä ne ole näinä päivinä suosiossa. Ilmari, Reijo, Väinö, Ahti, Kauko jne.
Se ei ole kenenkään muun kuin sinun ongelmasi, jos nimet herättävät ärtymystä. Elämme Suomessa ja nimet on muutettu meidän kielelle sopiviksi.
Jotenkin kauhean epävarmaa ja heikkoa itseluottamusta kuvastavaa hakea piilomerkitystä ihan kaikesta. Ystävällisyyskin käännetään negatiiviseksi.
Onhan se oikeastaan kansainvälistymistä. En näe siinä mitään pahaa, noinhan myyntipuheetkin aloitetaan ja vaikka sähköpostissa ja kirjeessäkin olisi outoa, jos ei moikattaisi nimellä, miksei sitten puheviestinnässäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Esimerkki etunimen käytöstä kun valta-asemassa oleva puhuu alaspäin: Sirpa-Leena kattaa nyt nopeasti pöydän niin pääsemme syömään. Sitten Pertti-Heikki valjastaa hevosen ja lähdetään kylille. Tämä on vanhaa kieltä, eihän näin enää kukaan puhu.
Ihan sama, kuin kirjoittaisi kirjeen tai viestin tervehtimättä. Ihan hyvä kansainvälinen tapa alkaa juurtua Suomeenkin. Osoittaa, että olen vaivautunut selvittämään kuka olet, etkä vain "joku" työpaikalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etunimen selvästi harkittu, ei-spontaani käyttö puheessa ja tekstissä kertoo tänä päivänä siitä, että on osallistuttu johtamis- ja vuorovaikutuskoulutukseen. Yritetään viestiä mukavasti, mutta lopputulos on teennäistä scheissea. Koska tämä tapa on aivan eilispäivää, siitä on kehittynyt piilovidduilun väline, jolla yritetään alentaa sitä toista ts. korostaa omaa asemaa. Kauheinta on kun tavalliset duunarit ja assarit yrittävät nostaa asemaansa lähettämällä kavereilleen viestejä, joissa imitoivat ystävällistä vuorovaikutusta. Piilovittuiluun voi vastata, että olet oikein ystävällinen, mutta voisitko teititellä minua. Tosin sitten peli on jo menetetty ja konflikti on avoin.
Viestin nimen käytöllä, että tuo toinen on minulle tärkeä juuri itsenään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puhuttekin etunimellä lähinnä tilanteissa joissa yritän painottaa sanomaani tai sitouttaa kuulijaa siihen, saada hänet kokemaan että tämä koskee juuri häntä (vaikka keskustelu on kahdenkeskinen). Esim. " Miten arvioit tällä hetkellä, Maija, onko nämä odotukset realistisia?" tai "Mikä sinulle, Emma, olisi tärkeää saavuttaa tämän prosessin aikana?" tai "Mutta Mari, ei aina tarvitsekaan mennä putkeen."
Sähköpostiviestin aloitan etunimellä jos viesti menee kopiona jollekin kolmannelle osapuolelle jonka on syytä pysyä jyvällä aiheesta käydystä keskustelusta.
Ihan turhaa lässytät sitä etunimeä. Tämähän on vuorovaikutuskoulutuksessa opittu tapa. Nimittäin kuullostat teennäiseltä ja silloin viestintäsi ei ole luontevaa. Sitoutat, kiinnität huomion ja kohdennat puheesi katsomalla kuulijaa silmiin - olet oma itsesi etkä johtamiskoulutuksen mallinukke. Kyllä ne näkee, jos joku oikein yrittää olla jotain :)
Perus manipulointitekniikka. Käytetään sekä markkinoinnissa että psykologiassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyi helvetti, psykopaattitouhua. Väristys.
Vierailija kirjoitti:
Etunimen selvästi harkittu, ei-spontaani käyttö puheessa ja tekstissä kertoo tänä päivänä siitä, että on osallistuttu johtamis- ja vuorovaikutuskoulutukseen. Yritetään viestiä mukavasti, mutta lopputulos on teennäistä scheissea. Koska tämä tapa on aivan eilispäivää, siitä on kehittynyt piilovidduilun väline, jolla yritetään alentaa sitä toista ts. korostaa omaa asemaa. Kauheinta on kun tavalliset duunarit ja assarit yrittävät nostaa asemaansa lähettämällä kavereilleen viestejä, joissa imitoivat ystävällistä vuorovaikutusta. Piilovittuiluun voi vastata, että olet oikein ystävällinen, mutta voisitko teititellä minua. Tosin sitten peli on jo menetetty ja konflikti on avoin.
Ihan juuri näin. Oikeastaan ei voi mennä kuin metsään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin työpaikassa jossa yksi tyyppi puhui minusta käyttäen kolmatta persoona muotoa. "No mitäs Maija teki hiihtolomalla?"
Vierailija kirjoitti:
Vain herättääkseni henkilön huomion.
Sähköpostia en aloita koskaan "Hei Maija!" koska Maija tietää viestin olevan itselleen kun sen saa.
Inhoan syvästi tuota amerikkalaista tapaa, että joka välissä toistellaan henkilön nimeä.
Se amerikkalainen tapa auttaa muistamaan henkilön nimen. Esimerkiksi esittäydyttäessä on hyvä toistaa nimi: Hauska tutustua, Maija! Ja vaikka vielä jatkaa: Oletko Maija huomannut tms. On paljon epäkohteliaampaa vain tervehtiä ja unohtaa nimi saman tien.
hminen keskittää huomionsa siihen suuntaan missä oma nimi mainittu
Kutsutaan myös cocktail-ilmiönä
Vierailija kirjoitti:
Öööh.. No ite oon sen verran nuori, etten todellakaan pidä sitä minään valtapelinä jos käytän etunimee. :D:D
Esim mun on joskus mun mielestä vaikee saada ääntä kuuluviin, ja jos mulla on vaikka tärkeää asiaa , niin sanon etunimen, jotta se kuuntelis mua. :DD
Tämä on mun mielestä normaalia. Niin mäkin teen, eikä riipu toisen iästä.
Se on ärsyttävää jos mulle hoetaan sitä etunimeä koko ajan, vaikka olisin kaksin huoneessa sen hokijan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin kauhean epävarmaa ja heikkoa itseluottamusta kuvastavaa hakea piilomerkitystä ihan kaikesta. Ystävällisyyskin käännetään negatiiviseksi.
Kyllähän se harmittaa, kun johtajuuskoulutuksen pilipalipsykologisointi ei uppoakaan.
Minusta on ihan älyttömän hyvä, että ihmiset ovat tietoisia tällaisista kusipäiden säälittävistä vaikuttamismetodeista.
Pidän alentavana ja itseasiassa minua on puhutelleet nimellä vain ihmiset jotka kokevat olevansa minua korkea-arvoisempia. N36
Tuntuu, että ketjussa monet eivät ymmärrä ap:n kuvaamaa tilannetta.
Etunimen turha toistelu on vastenmielistä ja alentavaa. Siis tällainen: "Hei Maija! Luin raporttisi. Minusta voisit, Maija, lisätä siihen vielä muutaman kaavion. Palataan Maija tähän vielä ensi viikolla.". Yök!!! Samoin whatsapp/skype tms. viestien aloittaminen "Hei Maija!", varsinkin jos viestittelijä on vanha tuttu tai sellainen kollega, jonka kanssa on tekemisissä useimpina päivinä. Joskus olen vastannut tällaisiin viesteihin ihan v*ittuillakseni takaisin, että "No heipä hei, Matti!". Etunimen käytön lisäksi näissä tuttujen henkilöiden viesteissä tökkii myös tuo semi-viralliselta kalskahtava "Hei!".