Lue keskustelun säännöt.
Kertokaa tähän omia pahimpia köyhyyskokemuksianne. Itse olen joutunut ottamaan wc-paperia huoltoasemalta
07.04.2019 |
ja joskus pyyhkimään jopa siihen pahvihylsyyn. Meikkejä en voi juuri ostaa, käytän jopa 10 vuotta vanhoja luomivärejä. Tänään kaivoin haarukalla pölypussia tyhjemmäksi, ettei tarvitse ostaa uusia kun ovat niin kalliita.
Kommentit (1063)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ölylämmitteisestä talosta: otin vuokralaiset (siisti keski-ikäinen pari) kesällä 2017 jäätyäni yksin. Koin vuoden helvetin, miehellä oli todennäköisesti persoonallisuushäiriö. Haukkui ja solvasi minua, kiusasi eri tavoilla, tehden mm. viisi rikosilmoitusta. Uusia vuokralaisia en uskalla ottaa. Maksan pankille vain korot tällä hetkellä. Olen yrittänyt päästä velkasaneeraukseen, mutta se ei onnistu, kun ei ole säännöllisiä tuloja. En pysty viemään esim. koiraani eläinlääkäriin, pelkään, että sen hampaat mätänevät suuhun. Pyykkikone oireilee ja netti takkuilee. Yön tunnit ovat pitkiä, kun miettii tulevaisuutta, olen 60-vuotias, kukaan ei halua minua enää töihin, eläkkeeni on minimaalinen ja asun talossa jota kukaan ei halua. Varjoissa on itseensä vetävää synkkyyttä. Pelottaa.
Missä päin asut? Mikset myy asuntoa?
Sinccis
Kirjoittaja kirjoittaa että hän asuu talossa jota kukaan ei halua. Oletettavasti syrjäkylän mörskä jollaisesta kukaan ei halua maksaa mitään. Eikä tuollaisen myynti jollain järjettömällä alihinnallakaan kannata jos sillä summalla ei saa itselleen mitään asuntoa jossa asuminen tulisi pidemmän päälle halvemmaksi.
Jotain on tehtävä, jos ei ole varaa viedä koiraa eläinlääkäriin.
Ei voi vain sanoa, etten halua myydä ja koira kärsii.
Sinccis
Jotain on tehtävä!
Okei, eli? Nainen myy mörskänsä jollain nimellisellä hinnalla ja muuttaa vuokralle, joka tulee pidemmän päälle kalliimaksi, eli ratkaisu on aikalailla kun kusisi pakkasella housuihinsa. Rahaa ei ole edelleenkään siihen eläinlääkäriin.
Keksit juuri olkinuken.
Sinccis
Onko nyt hyvä mieli? Kyllä kunnan asunnossa asumistukea saa. Se, että onko järjestelmä oikein on aivan eri asia.
Asumistukea ei saa niin automaattisesti kuin ihmiset kuvittelee, minä en ole koskaan saanut vaikka työtön olen ollutkin (ja asunut kaupungin asunnossa). Tietysti en tuota alkuperäistä kirjoittajaa ja hänen kotikuntansa tilannetta tiedä, voisiko asunnon myymisellä (vaikka sitten alihintaan) saada jonkun järkevän asunnon. Sanon vain, että mörskä josta ei ole enää lainaa jäljellä on asumismuotona helposti halvempi kuin vuokra-asunto, joten mikään varma ratkaisu tuo asunnon myynti ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti sinccis tontin myynti ei ole ihan sama kuin karkin myynti, eli siihen sisältyy byrokratiaa ja kuluja kuten lainhuudatus- ja veroja.
Joskus ei ole ollut rahaa juuri lainkaan ruokaan, kun ne ovat menneet melkein kaikki esim. energiajuomaan, karkkeihin, pullaan ja muuhun tärkeään. Ei ole ollut rahaa kuin ehkä pariin pakastepizzaan per päivä viikonlopun ajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä lapsiperheen äiti! En sano, että olisin köydä, mutta hyvin pienituloinen. Pyrin säästämään kaikessa, missä voin. Hiustenpesun suhteen olen ertyisen tyytyväinen, sillä kalliita shampoita en ole enää pariin vuoteen ostanut. "Shampoona" käytän ruisjauhoja. Itselläni on pitkät hiukset, joten hieman vajaa desi (tai 0,5dl) ruisjauhoja ja litra vettä, niin saan hiukset puhtaaksi. Ja itseasiassa hiukset voivat erityisen hyvin ja näyttää tuuheilta.
Ruoan pyrin tekemään mahdollisimman terveellisesti, mutta kuitenkin edullisesti.
En tiedä tuleeko tuo ruisjauho halvemmaksi kuin esim. Lidlin 1 e shampoo.
Menee vähän asian vierestä, mutta olen jo monta kuukautta pessyt hiukset astianpesuaineella. Toimii hyvin, varsinkin, jos on helposti rasvoittuvat hiukset. Riippuu tietysti kunkin ihon tyypistä, voiko käyttää.
Fairy on itse asiassa tosi hyvä aine hiusten pesuun poistaa rasvan paljon tehokkaammin kuin yksikään virallinen shampoo. Ja sanon tämän ihan ihmisenä jolla on varaa valita mitä käyttää siihen.
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut aikoinaan miettimään Helsingissä työn niin, että pääsen pummilla metrolla kun ei ollut rahaa lippuun..joskus myöhästyin kun tarkastajat tuli ja äkkiä piti hypätä pois kyydistä..vessapaperia olen minäkin ottanut julkisista tiloista, kesän ilmaisesta puistoruokailusta otin lapsille niin isot annokset, että jemmasin loput mukaan päivälliselle..vieläkin kun ei enää noin huono vaihe ole kierrän aina kemikaaliosaston et löytyykö testereitä rasvoihin yms.
Mielenkiintoista että työssäkäyvällä ei ole rahaa matkalippuun
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun myy asunnon vaikka 10 000eurolla niin eiköhän siinä koira pääse eläinlääkäriin.
Sinccis
Mielummin kannattaa myydä se koira sellaiselle joka siitä pystyy huolehtimaan. Tuollainen summa ei meinaankauaa kannattele.
Vierailija kirjoitti:
No todellakin säästetään öljyyn, jos se on ainoa lämmitysmuoto. Maksaa käteiset öljystä naapurille etukäteen ja luottotietoinen naapuri tilaa öljyn omiin nimiinsä, mutta sun osoitteeseen. Ellei ole väleissä yhdenkään naapurin kanssa, niin voi voi. Ei tuossa ole mitään laitonta.
Asioita ei kannata päästää luisumaan tuollaisiksi, ulosottoon ei kannata päästää mitään, ja asunto/talokaupoissakin pitää hyväksyä se, että aina ei saa voittoa, vaan saattaa joutua myymään myös tappiolla. Tämä kannattaa miettiä jo ennen talon ostoa, ja laatia suunnitelma B.
Neuvottelu pankin kanssa on ulosottoa parempi ratkaisu, pankki tulee vastaan jos itsekin yrittää. Muutto kaupunkiin ja töihin, ja vuodessa-parissa on maksanut 20 000 ulosottoon. Talon jäljelle jäävästä velasta pankkilaina, jota lyhentää sitten ihan rauhassa asuen siellä missä töitä on. Muutamassa vuodessa on ihan kuivilla.
No voi voi niin, jos ei ole naapuria, joka tilaisi öljyn omiin nimiinsä.
Tiesitkö muuten sen, että jos ei ole tuloja, perintätoimisto ei suostu tekemään laskulle maksusuunnitelmaa? Tiesitkö edes sen, että luottohäiriöinen joutuu maksamaan esimerkiksi vakuutuksen täysimääräisenä vuodeksi etukäteen siinä, missä normaalikansalainen saa maksaa neljässä eri erässä?
Minä päädyin perintätoimiston ja lopulta ulosoton kynsiin juuri siksi, että muutaman satasen laskulle ei annettu sitä pienintä, viidenkympin kuukausilyhennysmahdollisuutta, lasku jatkoi matkaansa ja keräsi mukaansa muita dominopalikoiden tavoin niin, että nyt en loppuikänäni enää maksa itseäni kuiville. Työmarkkina- ja toimeentulotuki olisivat sopineet tuloksi, mutta kun TE-toimisto, Kela, eläkevakuutusyhtiö ja Verohallinto eivät kuukausiin päässeet yhteisymmärrykseen siitä, olinko yrittäjä vai työtön työnhakija. Eikä, voi voi, ollut ketään, jolta lainata. Kun päätös statuksestani ja työttömyysturvan maksamisesta takautuvasti lopulta tuli, maksuhäiriömerkintä oli jo saatu.
Minä muuten asun Helsingissä, josta olen etsinyt töitä yli kolme vuotta. En ole tuo henkilö, jolle sinä saarnaat, mutta epäilen, että hänenkin työllistymismahdollisuutensa kuusikymppisenä ihmisenä ovat aika vähäiset. Mutta kun sinä näytät tietävän hänenkin asiansa tosi hyvin, niin kerro minullekin, kuinka säästän alle viidensadan euron kuukausituloista edes sen ensimmäisen viisikymppisen, jonka olen ulosottoon velkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos johonkin ei ole varaa, niin siihen ei ole varaa! Älkää sen takia laittako koirianne kärsimään.
Niin kauan kuin itse kärsitte ja olette ilman ruokaa, lääkkeitä tai lämpöä, niin ei se minua haittaa.
Mutta älkää viattomia eläinkappaleita laittako oman ahneutenne sijaiskärsijöiksi!
Sinccis
Se alkaa häiritsemään minua pahasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun myy asunnon vaikka 10 000eurolla niin eiköhän siinä koira pääse eläinlääkäriin.
Sinccis
Mielummin kannattaa myydä se koira sellaiselle joka siitä pystyy huolehtimaan. Tuollainen summa ei meinaankauaa kannattele.
Onhan sillä joka kuukausi tuloja.
Asumistukea ja työttömyyskorvausta saa joka kuukausi. Joten mitä ihmettä sinä höpötät?
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kuolinpesän takia ei saa sosiaalitukia, niin ei ole kuin kaksi vaihtoehtoa.
Usko tämä ystävä, miinustajat tekevät sinulle vain pahaa!
On pakko joko
A) Luopua pesästä
B) Saada muut jakamaan pesä, ettei se enää ole rasitteenasi.
Osuutensa kuolinpesästä voi myös myydä joko jollekulle toiselle osakkaalle, elossa olevalle vanhemmalle tai sitten ulkopuoliselle ostajalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen joutunut aikoinaan miettimään Helsingissä työn niin, että pääsen pummilla metrolla kun ei ollut rahaa lippuun..joskus myöhästyin kun tarkastajat tuli ja äkkiä piti hypätä pois kyydistä..vessapaperia olen minäkin ottanut julkisista tiloista, kesän ilmaisesta puistoruokailusta otin lapsille niin isot annokset, että jemmasin loput mukaan päivälliselle..vieläkin kun ei enää noin huono vaihe ole kierrän aina kemikaaliosaston et löytyykö testereitä rasvoihin yms.
Mielenkiintoista että työssäkäyvällä ei ole rahaa matkalippuun
Ei minullakaan ole ollut ensimmäisissä työpaikoissa. Jouduin lainaamaan tyttöystävältä.
En kyllä ymmärrä mitä ihmeellistä siinä on, että rahaa ei ole ennenkuin palkkaa saa.
Sinccis
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti sinccis tontin myynti ei ole ihan sama kuin karkin myynti, eli siihen sisältyy byrokratiaa ja kuluja kuten lainhuudatus- ja veroja.
Ja, mitä koitat selittää?
Sinccis
Joskus vietin kesälomaa yksin kotona lemmikkieni kanssa. Piti valita käyttikö viimeiset rahansa eläimiin vai itseensä, joten ostin pussinuudeleita hengenpitimiksi ja eläimille ruokaa ja palkkanameja. Itsellä ei ollut edes vessapaperia, siteitä tai deodoranttia, niin eipä sitä kamalasti kehdannut ihmisten ilmoille lähteä. Enpä mä niiden pussinuudelien voimin missään terassilla olisi kuivin suin jaksanut notkuakaan, matkaa keskustaankin oli yli 5km.
Kävelen ja pyöräilen myös paljon paikkoihin, kun minulla ei ole varaa pitää kuukausikorttia julkisiin ja vältän viimeiseen asti kertalippujenkin ostoa.
Välillä yritän piilottaa köyhäilyä mieheltäni; piilottelen erääntyneitä laskuja ja maksan ne sitten myöhästymismaksuineen (jos ja kun on rahaa), saatan jättää töissä kokonaan syömättä, kun varaa edes pieniin eväisiin ei ole. Ei minun pitäisi hävetä ja mies on ihana ja haluaa auttaa, mutta en vain osaa tai halua ottaa hänen apuaan tässä asiassa vastaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti sinccis tontin myynti ei ole ihan sama kuin karkin myynti, eli siihen sisältyy byrokratiaa ja kuluja kuten lainhuudatus- ja veroja.
Ja, mitä koitat selittää?
Sinccis
Sitä että perunamaasi voisi muodostua h****tin kalliiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen ölylämmitteisestä talosta: otin vuokralaiset (siisti keski-ikäinen pari) kesällä 2017 jäätyäni yksin. Koin vuoden helvetin, miehellä oli todennäköisesti persoonallisuushäiriö. Haukkui ja solvasi minua, kiusasi eri tavoilla, tehden mm. viisi rikosilmoitusta. Uusia vuokralaisia en uskalla ottaa. Maksan pankille vain korot tällä hetkellä. Olen yrittänyt päästä velkasaneeraukseen, mutta se ei onnistu, kun ei ole säännöllisiä tuloja. En pysty viemään esim. koiraani eläinlääkäriin, pelkään, että sen hampaat mätänevät suuhun. Pyykkikone oireilee ja netti takkuilee. Yön tunnit ovat pitkiä, kun miettii tulevaisuutta, olen 60-vuotias, kukaan ei halua minua enää töihin, eläkkeeni on minimaalinen ja asun talossa jota kukaan ei halua. Varjoissa on itseensä vetävää synkkyyttä. Pelottaa.
Missä päin asut? Mikset myy asuntoa?
Sinccis
Kirjoittaja kirjoittaa että hän asuu talossa jota kukaan ei halua. Oletettavasti syrjäkylän mörskä jollaisesta kukaan ei halua maksaa mitään. Eikä tuollaisen myynti jollain järjettömällä alihinnallakaan kannata jos sillä summalla ei saa itselleen mitään asuntoa jossa asuminen tulisi pidemmän päälle halvemmaksi.
Jotain on tehtävä, jos ei ole varaa viedä koiraa eläinlääkäriin.
Ei voi vain sanoa, etten halua myydä ja koira kärsii.
Sinccis
Jotain on tehtävä!
Okei, eli? Nainen myy mörskänsä jollain nimellisellä hinnalla ja muuttaa vuokralle, joka tulee pidemmän päälle kalliimaksi, eli ratkaisu on aikalailla kun kusisi pakkasella housuihinsa. Rahaa ei ole edelleenkään siihen eläinlääkäriin.
Mieluumminko asuu kylmässä talossa, joka rapistuu lämmöttä ja huollotta purkukuntoiseksi? Tuo vaihtoehto ei myöskään tuo eläinlääkärirahoja.
Yli varojensa ei kannata asua. Kovin pitkään se ei edes onnistu, kannattaa tehdä muutoksia ajoissa, kun itse vielä saa päättää.
Tai pankki myy velallisen talon polkuhintaan, eikä itselle jää edes sitä vähää.
Ei taida kannettu vesi kaivossa pysyä. Vaikea näille on järkeä takoa päähän, vaikka täällä näköjään meitä pari löytyy, joilla on älliäkin päässä.
Sinccis
Tyhmyys ei tule yksin.
Onko teitä täällä kaksi Sinccis-nimellä kirjoittelevaa vai vain yksi, jolla on päässään useampia kuin yksi henkilö? Juttusi ovat nimittäin niin laidasta laitaan, että ei niitä yksi täyspäinen kirjoittele.
Esimerkiksi mikä ystävä hyvä?
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti sinccis tontin myynti ei ole ihan sama kuin karkin myynti, eli siihen sisältyy byrokratiaa ja kuluja kuten lainhuudatus- ja veroja.
Ja, mitä koitat selittää?
Sinccis
Sitä että perunamaasi voisi muodostua h****tin kalliiksi.
Ei tässä nyt käsien heiluttelu mitään auta.
Mitä tarkoitat? Ihan Suomeksi vaan. Ei ole yksikään ostamani asunto tullut kalliiksi.
Sinccis
Tai ei ainakaan yhtään ostohintaa kalliimmaksi.
Ensin maksetaan ostohinta +varainsiirtovero.
Myyjän ei tarvitse huolehtia niistäkään, jos ei ole tehnyt sillä voittoa tai on asuttanut sitä muistaakseni yli 2 vuotta.
Näinköhän se meni.
Ja jos se kirjoittaja on tehnyt sillä voittoa, niin hyvä sitten. Sittenhän se myy voitolla!
Mikä siis on ongelma?
Sinccis
Vierailija kirjoitti:
Joskus vietin kesälomaa yksin kotona lemmikkieni kanssa. Piti valita käyttikö viimeiset rahansa eläimiin vai itseensä, joten ostin pussinuudeleita hengenpitimiksi ja eläimille ruokaa ja palkkanameja. Itsellä ei ollut edes vessapaperia, siteitä tai deodoranttia, niin eipä sitä kamalasti kehdannut ihmisten ilmoille lähteä. Enpä mä niiden pussinuudelien voimin missään terassilla olisi kuivin suin jaksanut notkuakaan, matkaa keskustaankin oli yli 5km.
Kävelen ja pyöräilen myös paljon paikkoihin, kun minulla ei ole varaa pitää kuukausikorttia julkisiin ja vältän viimeiseen asti kertalippujenkin ostoa.
Välillä yritän piilottaa köyhäilyä mieheltäni; piilottelen erääntyneitä laskuja ja maksan ne sitten myöhästymismaksuineen (jos ja kun on rahaa), saatan jättää töissä kokonaan syömättä, kun varaa edes pieniin eväisiin ei ole. Ei minun pitäisi hävetä ja mies on ihana ja haluaa auttaa, mutta en vain osaa tai halua ottaa hänen apuaan tässä asiassa vastaan.
Olet työssäkäyvä joka asuu yhdessä miehen kanssa ja sinulla ei ole rahaa matkalippuun ja eväisiin? Olisi kyllä todella mielenkiintoista tietää mihin rahat menevät?
Itse olen työtön työmarkkinatuella ja ihmettelen suuresti miten on mahdollista että on olemassa ihmisiä joilta raha loppuu totaali kesken. Tiedän ettei summa ole järin suuri mutta kyllä sillä perusasiat ostaa ja jopa hieman jotain ylimääräistä kuten muutamia ulkona syöntejä joka kuukausi.[/quote]
Niin se vajaa 500 eur pitää jäädä ruoka/muuta käyttörahaa pakollisten elinkustannusten jälkeen. Olisi kiva kuulla mihin se raha menee jos ei ruokaankaan riitä. Itse en meinaa saada kuukaudessa tuhlattua.[/quote]
Te ette kai hirveesti vuokraa maksele? Opiskelijana oli vuokra jopa korkeampi kuin tuet ja silloin tuli tuota riemastuttavaa köyhyyspelleilyä aika paljon harrastettua
Mieluumminko asuu kylmässä talossa, joka rapistuu lämmöttä ja huollotta purkukuntoiseksi? Tuo vaihtoehto ei myöskään tuo eläinlääkärirahoja.
Yli varojensa ei kannata asua. Kovin pitkään se ei edes onnistu, kannattaa tehdä muutoksia ajoissa, kun itse vielä saa päättää.
Tai pankki myy velallisen talon polkuhintaan, eikä itselle jää edes sitä vähää.