Lue keskustelun säännöt.
Äiti lahjoitti minulle poismuuttaneen siskoni omaisuutta lapsena, sisko vaatii takaisin
06.04.2019 |
Olen keskellä absurdia perheriitaa. Olen pitänyt välimatkaa sukulaisiini sattuneesta syystä, meillä on kohteliaat mutta erittäin etäiset välit tällä hetkellä. Emme esimerkiksi ole kasvokkain tavanneet moneen vuoteen. Olemme hyvin erilaisia ihmisiä niin arvomaailmaltamme kuin muutenkin.
Pikkusiskoni muutti 12-vuotiaana asumaan isälleni, vanhempani olivat eronneet jo aiemmin. Minä jäin äidille, olin silloin 16-vuotias. Isä hankki siskolleni tarvittavat tavarat kotiinsa. Tullessani täysi-ikäiseksi muutin pois, ja äidin oli pakko muuttaa paljon pienempään asuntoon, ja hän antoi minulle mm. siskoni vanhoja lakanoita, peiton, lipaston ja polkupyörän (äidin ostamia). Äiti sanoi, että saat ne, ettei tarvitse heittää pois. En ymmärtänyt kysyä, oliko siskolta saatu lupa tavaroiden antamiseen vai ei. Otin ne vain äidin kehotuksesta ensimmäiseen omaan kotiini.
Olen nyt 35-vuotias, eli lahjoitustapahtumasta on kulunut 18 vuotta. Siskoni otti yhteyttä ja vaatii takaisin tavaroitaan. Minulla ei ole niitä enää, ne ovat menneet rikki ja roskiin/kierrätykseen. Polkupyörän hän vaatii minulta korvattavaksi, minulla ei ole enää sitäkään, sillä siitä oli vaihteet rikki jo silloin kun äiti minulle sen luovutti liki 20 vuotta sitten. Korjautin pyörän pari kertaa kunnes totesin, ettei siinä ole järkeä kun korjaukset alkoivat maksaa satoja euroa. Ostin uuden ja lahjoitin raadon pois. Äitini laittoi nyt viestin (ei kehtaa selvästikään soittaa) että on samaa mieltä siitä, että minun tulee korvata siskoni omaisuus hänelle. Viestit sekä siskolta että äidiltä ovat painostavia ja ahdistavia. He vihjailevat mm. rikosilmoituksesta.
Miten lasken arvon noille esineille joita minulla ei enää ole? Mitä ihmettä teen?
Kommentit (208)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pa ap on 35-vuotiaana, jos ei ole mahdollisuutta maksaa jotain näennäistä korvausta siitä ilosta, ettei enää sen jälkeen tarvitse olla sukulaistensa kanssa tekemisissä? Itse en ainakaan haluaisi hengata tuollaisten perheenjäsenten kanssa.
Oisko kuitenkin ihan vain periaatekysymys. Minä en kiusallanikaan maksaisi tuollaisille sukulaisille, oli aihetta maksuun tai ei.
Laiha sopu on monesti parempi kuin lihava riita. Siskon kanssa joutuu kuitenkin tulevaisuudessa hoitamaan mm. vanhempien hautajaisjärjestelyjä.
Laiha sopu tässä tapauksessa on sitä, että ei lähde mukaan perusteettomiin vaatimuksiin. Jos lähtee, niin tilanne ehtii paisumaan mielettömäksi siihen mennessä, kun on aika puhua hautajaisjärjestelyistä. Paras on pitää rajansa hyväksikäyttöyritysten suhteen. Usein mielenterveysongelmat pahenevat vanhemmiten, joten ap:n tilanne voi muuttua sietämättömäksi, jos hän antaa viestin, että häntä voi vedättää miten tahtoo. Jos tähän suostuu, niin seuraavat pyynnöt tulevat olemaan vielä isompia ja uskomattomampia.
Onko suomi ensimmäinen oppimasi kieli? Usein kompromisseihin ovat kaikki jossain määrin tyytymättömiä, mutta niiden avulla tilannut saadaan jotenkin ratkaistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä ole poliisiasia kyllä tuommoinen kun ei ole mitään rikosta.
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole poliisiasia kyllä tuommoinen kun ei ole mitään rikosta.
Joissain suvuissa ihmiset eivät osaa keskustella ja siksi asiat haluttaisiin hoitaa viranomaisten välityksellä.
Onko ap:lla sukulaisineen jotain autismin kirjon häiriöitä, kun vuorovaikutus on noin hankalaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka pa ap on 35-vuotiaana, jos ei ole mahdollisuutta maksaa jotain näennäistä korvausta siitä ilosta, ettei enää sen jälkeen tarvitse olla sukulaistensa kanssa tekemisissä? Itse en ainakaan haluaisi hengata tuollaisten perheenjäsenten kanssa.
Oisko kuitenkin ihan vain periaatekysymys. Minä en kiusallanikaan maksaisi tuollaisille sukulaisille, oli aihetta maksuun tai ei.
Laiha sopu on monesti parempi kuin lihava riita. Siskon kanssa joutuu kuitenkin tulevaisuudessa hoitamaan mm. vanhempien hautajaisjärjestelyjä.
Laiha sopu tässä tapauksessa on sitä, että ei lähde mukaan perusteettomiin vaatimuksiin. Jos lähtee, niin tilanne ehtii paisumaan mielettömäksi siihen mennessä, kun on aika puhua hautajaisjärjestelyistä. Paras on pitää rajansa hyväksikäyttöyritysten suhteen. Usein mielenterveysongelmat pahenevat vanhemmiten, joten ap:n tilanne voi muuttua sietämättömäksi, jos hän antaa viestin, että häntä voi vedättää miten tahtoo. Jos tähän suostuu, niin seuraavat pyynnöt tulevat olemaan vielä isompia ja uskomattomampia.
Onko suomi ensimmäinen oppimasi kieli? Usein kompromisseihin ovat kaikki jossain määrin tyytymättömiä, mutta niiden avulla tilannut saadaan jotenkin ratkaistua.
Et ymmärtänyt ollenkaan, mitä tarkoitin. Tässä tapauksessa laihaan sopuun ei ole mahdollista päästä suostumalla kiristykseen. Jos suostuu ehdottomaasi "laihaan sopuun", niin lopputulos tulee olemaan lihava riita, koska vaatimukset eivät tule loppumaan vaan kasvavat, kun huomataan, että rahojen lypsäminen onnistuu helposti. Ap on pitänyt syystä etäiset välit. Nyt tapahtunut vahvistaa, että seon ollut aiheellista ja järkevää.
Suomi on ensimmäinen kieleni ja olen yksikielinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikuttaa provolta koko juttu. Kyse taitaa nyt olla jostain ihan muista jutuista kuin mitä aloituksessa on mainittu. Ap taitaa olla täällä ainoastaan sympatian perässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
130 viestiä yli 20-vuotta vanhoista lakanoista, peitosta, lipastosta ja polkupyörästä, josta oli vaihteet rikki? Niin ja 90-luvun retroesineestä? Oletteko te täysin järjissänne? Onko suhteellisuudentaju tuttu käsite?
Minua kiinnostaa, miksi te näette vaivaa keskustella tästä? Kiehtooko esim. aiheena hankalat sukulaissuhteet ja omaisuus?
No tästä sivusta seuranneena täytyy huomauttaa että itse oot tainut kirjoittaa n60 niistä viesteistä, ap ehkä 30 ja loput randomeilta. Harmittaako sua kun sun omiin provoihin ei vastata ja hermostut heti jos jonkun toisen kanssa keskustellaan? Ja jos olet todennut tän tosi huonoksi provoksi niin älä ny ihmees kokoajan itse tätä ylläpidä.
Kaksi viestiä on minun. Ja ensimmäisessä sanoin, että minua kiinnostaa miksi jotakuta kiinnostaa keskustella aiheesta näin intensiivisesti. Provosta en ole puhunut. Olisikohan kateus, tulehtuneet sukulaissuhteet, tarve pitää puoliaan tai oman lainopillisen näkemyksen tarjoaminen, johonkin kohtaan tämä aihe vetoaa ja mietin kuinka pimeä kohta se ihmisessä on. Aihe on absurdi ja moni lähtee oikein pohtimaan asiaa.
Onko tämä arkipäivää joillekin ihmisille? Kummin kaiman serkku haluaa 70-luvulla lahjoittamansa päiväpeiton takaisin kun se oikeastaan kuuluu sukuun ja on käsityötä. Peitto on homeessa vintillä ja nyt sen arvosta keskustellaan ja oikeaa omistajaa selvitetään. Kysytään asiaa poliisilta, vakuutusyhtiötä, Denzel Washingtonilta ja hätäkeskuksesta.
Sinäkin voit auttaa minua, miksi sinä haluat keskustella asiasta tai lukea aiheen kommentteja?
Itse haluan osallistua, koska tapahtuma on epäreilu aloittajaa kohtaan. Haluan tukea häntä henkisesti. Asia on äidin ja siskon välinen. Äiti antoi ne tavarat. Sanoisin siskolle, että mielestäni ne tavarat kuuluivat äidille ja koska äiti antoi ne, niin ilmeisesti hänkin katsoi niin. Ja voisin kysyä hinnan mihin sisko tyytyy ja sitten ilmoittaisin, että tavaroiden varastointi maksoi saman eli olemme sujut.
AP.n tulisi vaatia korvauska kun joutui vanhaa romua säilyttämään niin pitkään. Kauhea sisko sulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On aika törkeää teiltä kummaltakin, jos sisareltasi ei olla edes tavaroiden pois antamisesta juteltu. Ei olisi voinut olla iso vaiva. Sisko on voinut ajatella että tavarat ovat mahtuneet olemaan säilytyksessä tai vaikka käytössäsi, mutta ovat lapsuuden kodissa tallessa. Ja sitten kuitenkin aikuiseksi tultuasi et sinäkään ole voinut muuttoasioiden yhteyttä tavaroihin selvittää sisaresi kanssa. Aika ilkeää.
Älä vastaa enää mitään noihin viesteihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos lapselle ostetaan joku pyörä tai vastaava, niin se ostetaan lapsen käyttöön, mutta omistus on vanhemmalla, ellei kyse ole lahjasta.
Vieläkö ihmiset jaksaa tätä provoa vääntää? Moneen otteeseen todistettu provoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hahhhah, rikosilmoitus paljasti viiimeistään trollin.
Sano siskolle ja äidille, että menevät juttelemaan psykiatrin kanssa. Niiden työ on kuunnella pipipäitä.
Varmaan kannattaa ihmetellä asiaa sitä kautta, että 90-luvun lipaston arvo pyörii alle kympissä, vanhat rötyiset lakanat ovat tänä päivänä ihan euron-kaksi, jos minkään, arvoisia, joku käytetty munamankeli 30 vuoden takaa on ehkä retroarvo mukaan luettuna max 50e ja kaikkien aiemmin tekemiesi korjausten vähennyksen jälkeen ei oikeastaan minkään arvoinen.
Tavaroilla on valitettavasti tässä tapauksessa ollut enemmän tunnearvoa ja niitä ei nyt enää ole. Ei poliisi lähde mitään asialle tekemään, eli asia on nyt vaan kuten se on, ja siskosi tulisi niellä pettymksensä. Voithan sinä sen parikymppisen heittää, jos jotain nyt on pakko saada.
Vaikka olen itsekin syvästi loukkaantunut ja harmeissani sisarelleni omien tavaroideni hävittämisestä tai pilaamisesta, ei ole tullut mieleenkään vaatia rahaa niistä.
Hieman haisee porvoolta tämä aloitus.
Äitisi on tehnyt väärin kun on antanut siskosi tavaroita sinulle. Siskollehan niitä tavaroita olisi pitänyt tarjota silloin kun niistä piti päästä eroon.
Ehkä kannattaa jatkaa sitä etäisyyden pitämistä.
Jos niitä tavaroita ei enää ole olemassa niin eipä niiden kanssa ole enää mitään tehtävissä.
Saako provohuutelusta hyvätkin kiksit? Moni keskustelu, on sitten todellinen tilanne tai ei, menee pilalle, kun joku öyhöttäjä aloittaa "todistelun", kuinka tämä ei voi olla totta ja MINÄ olen niin fiksu, että olen sen keksinyt. Suksikaa kuuseen.
Vierailija kirjoitti:
Saako provohuutelusta hyvätkin kiksit? Moni keskustelu, on sitten todellinen tilanne tai ei, menee pilalle, kun joku öyhöttäjä aloittaa "todistelun", kuinka tämä ei voi olla totta ja MINÄ olen niin fiksu, että olen sen keksinyt. Suksikaa kuuseen.
Siksi, koska mielummin näytetään, että ihmiset hukkaavat aikansa vastailemalla provoaloitukseen. Mielummin suuntaisivat mielipiteensä ja auttamishalunsa oikeisiin aloituksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saako provohuutelusta hyvätkin kiksit? Moni keskustelu, on sitten todellinen tilanne tai ei, menee pilalle, kun joku öyhöttäjä aloittaa "todistelun", kuinka tämä ei voi olla totta ja MINÄ olen niin fiksu, että olen sen keksinyt. Suksikaa kuuseen.
Siksi, koska mielummin näytetään, että ihmiset hukkaavat aikansa vastailemalla provoaloitukseen. Mielummin suuntaisivat mielipiteensä ja auttamishalunsa oikeisiin aloituksiin.
Provot on viihdyttävämpiä ja jos jollain on oikea kysymys, niin googlellahan hän löytää vastaukset eikä täältä kyselemällä.
Kyllä, mutta silloin on ihan perusteltua mielestäni lykätä vastuu niistä sille, joka perinnön saa. Sitähän ei ole määritelty kenen perikunnasta ne järjestelyt on hoidettava.