Lue keskustelun säännöt.
Miten töissäkäyvät vanhemmat onnistuvat käymään töissä?
Siis miten te muut vanhemmat onnistutte käymään töissä? ihmettelen suuresti miten se käytännössä onnistuu.. itse opiskelen monimuotona ja koulupäiviä on vähän, joka on ollut erittäin hyvä juttu kun lapset pieniä, 3 ja 5 vuotiaat. Meillä ollaan jatkuvasti sairaana. flunssaa, vatsatautia, influenssaa, kaikkea mahdollista koko ajan. Olen usein joutunut pitämään lapset kotona sairastelujen vuoksi. Mietin miten kaikki tämä järjestyisi jos olisin töissä 8 h päivässä? miten työnantaja suhtautuisi jatkuviin poissaoloihin? jännittää valmistuminen, valmistun vuoden päästä, jolloin olen suorittanut amk:n kolmessa vuodessa, silti välillä mietin, että pitäisikö valmistumista pitkittää sinne 3,5 vuoteen, jotta lapset olisi vähän vanhempia, eikä olisi ehkä niin paljoa sairaana? kun opiskeluoikeus kuitenkin on se 3,5 vuotta. välillä tuntuu että työn ja perhe elämän yhdistäminen on mahdotonta, kun työ vaatii niin paljon.
Kommentit (217)
Meidän lapsi on ollut elämänsä aikana, 4 vuotta siis, neljä kertaa sairas. Eikä ole edes rintamaidolla ruokittu. Päiväkodissa on kyllä koko ajan joku tauti menossa, mutta ei tartu meille. Itse sairastin lapsena kerran vatsataudin ja kaksi kertaa influenssan, siinäpä ne olikin. Onko tämä joku geenijuttu vai mistä johtuu, että jotkut on koko ajan kipeitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En käynyt töissä silloin, kun lapset olivat pieniä. Hyvin mieheltä onnistu työssä käynit, kun ei tarvinnut sairasteluista ja päiväkoteja mietiskellä.
Harhautetahan ensiks notta kattokaahan rääpykät kun on komiasti namismelliä komeeros. Sitte paukahuteetahan komeron ovi lukkohon. Mies hyppää ikkunasta ja mnää karahutan oveesta enneku saavat komeron tiirikoitettua auki.
Joka stanaan aamu menöövät samahan halpahan. Isäänsä tulleet.
Siinä sivussa se lapsi menee, kun teen töitä.
On pääasia, että äiti on paikalla, näköpiirissä edes, kun sateenvarjorattaista herää taas uudessa paikassa.
---
Kun tulee kakat housuun, pyydetään asiakkaalta anteeksi, mennään vessan, heitetään p-set sukkahousut roskiin, laitetaan lapaset sukiksi, koska vaihtovaatteita ei tietenkään ole, kengät jalkaan, ilmoitetaan asiakkaalle katastrofista anteeksi pyytäen ja jatketaan matkaa berberin helmat auton oven välissä kura roiskuen.
---
Pitää muistaa ottaa vaippaikäiselle varavaatteet mukaan seuraavalla kerralla.
Ruokaa ja juomaa on aina tarjolla.
---
Lapsi ei kuollut.
Eikä hänen äitinsäkään.
Edellä mainittu on muistoja yli kymmenen vuoden takaa.
---
Terveisin, tuolloin yh-yksinyrittäjä
Ap olet amatööri.
Töitä voi tehdä milloin vain, missä vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap olet amatööri.
Töitä voi tehdä milloin vain, missä vain.
Jos on sellainen työ, jota voi tehdä lapsen kanssa joko kotoa käsin tai keikkaillen, sitä voi tehdä missä ja milloinka vain... mutta jos ei ole, ei ole.
Pakko se on. Muuten olisi työtön vanhempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellakin on vaikeaa. Just tänään naimisissa oleva blondi esimiesnainen valitti, koska olen ollut viimeisen neljän kuukauden aikana tilapäisellä hoitovapaalla lapseni kanssa yhteensä viisi päivää. Nyt sitten joudun viemään lapseni aina lääkäriin, jos sairastutaan. Että kun tulee seuraava oksennustauti noustaan sitten metroon, kun terveyskeskus siirrettiin pois täältä Herttoniemestä.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole normaalia, että lapset on alati sairaana. Käsien pesu? Home?
Mietin ihan samaa. Olisi hyvä selvittää syy tuohon jatkuvaan sairasteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalaa se onkin. Kaksi lasta ja vielä sairastuvat aina peräjälkeen, ei vahingossakaan samaan aikaan. Poissaoloja tulee väkisinkin, vaikka isovanhemmat aina välillä pääsevätkin toisesta kaupungista avuksi.
Tätä se on ollut siitä päivästä alkaen, kun päiväkoti alkoi 4 vuotta sitten. Kotihoidossa oltiinkin terveitä kaikki. Nyt sieltä hoidosta ja koulusta tulee sellaisia pöpöjä, että itsekin saan joka toisen flunssan ja räkä lentää.
Vain kesäisin olemme terveitä, kun saadaan järjestettyä useampi viikko putkeen lapsille lomaa.
Kaikki muu säätö sitten sairastelujen päälle vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea uskoa, että elintavoista olisi kiinni. Syömme terveellisesti, liikumme ja ulkoilemme päivittäin. Kädet pestään aina kotiin tullessa jne. en ainakaan tiedä mitä voisin tehdä paremmin, sillä teen jo parhaani. päiväkodista ne pöpöt tulee. Usein on ovessa varoitus lappu siitä, mikä tauti siellä jyllää. Tällä hetkellä on varoitus vatsatudista. sitä ennen oli enterorokko. Poissaoloja tulisi paljon, sillä sama tauti sitten kiertää perheenjäseneltä toiselle, ensin poissaolot yhden lapsen takia, sitten toisen ja usein sairastun lopulta itsekin. Nyt olen esikoisen kanssa kotona, kun hänellä vatsatauti... Mieheni on yrittäjä, hänellä ei ole mahdollisuutta olla pois töistä, joten minä olen se joka joutuu joustamaan ja nythän se onnistuu kun opiskelen, joten onneksi en ole vielä töissä. Mistä noita luottolastenvahteja saa? ja tuleeko joku oikeasti hoitamaan sairasta lasta? ap
Ei se käsienpesujen määrä vaan se laatu, kuinka usein vaihdatte käsipyyhkeet ja millä aineilla pesette kodin, jne...
Ja kodin sisäilma on tutkittu?
ps. meidän muidenkin lapset käy päiväkodissa.
Tämä! Pyyhkeet, keittiöpyyhkeet, tiskirätit kannattaa pestä usein ja kuumassa. Samoin syödä ruokailuvälineillä, ei sormin.
Kun lasten kaverit meillä kylässä ihmettelen välillä hygieniatapoja. Ruuassa oleva sipuli otetaan sormin annoksesta pois ja ollaan laittamassa takaisin uunivuokaan. Vitamiinipurkista kukin lapsi kaivelee vitamiinejä sormillaan. Purkistahan voi kaataa kämmeneen pari vitamiinia. Jos karkeissa ei ole papereita päällä kaadan ne kulhoon. En halua että jokainen lapsi kaivelee sormillaan sieltä karkkipussista lempikarkkiaaan. Sipsejä syötyään jotkut lapset nuolevat sormensa. Ei yhtään ihmetytä, että tautia kiertää koko ajan joissakin perheissä.
Miten ennen sitten tuntuu että sairastettiin huomattavasti vähemmän vaikka hygieniaintoilu oli ihan muuta? Olisiko niistä pöpöistä sitten kuitenkin jotain hyötyäkin? Ainakin enemmän kuin kolmesta antibioottikuurista puolen vuoden sisällä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
70-80 l syntyneet saivat pärjäillä lapsena miten kuten. Moniin ei juuri panostettu, siinä sivussa menivät ja kunhan olivat kunnolla.
Samat ihmiset saavat nyt sitten pärjäillä vanhempina. Mutta lapsilla menee onneksi paremmin.
Pääpiirteissään näin.
Meillä koirat ravaa kuratassuilla edestakaisin sisään ja ulos. Käsiä ei muisteta pestä, ellei ole ihan tahmaset. Kipeitä ei olla juuri koskaa. Kuumeetonta nuhaa joskus. Lapset 3v ja 5v. Että ei se aina hygieniasta ole. Päinvastoin, liika hygienia on pahasta.
Itse asiaan. Meillä molemmilla päivätyö ja viikonloput vapaana. Eli ongelmaa ei ole, kun ollaan aina samaan aikaan kotona. Ihmettelen miten sellaiset vanhemmat jaksaa, joilla molemmilla vuorotyö.. onko se elämä enää muuta kuin työtä..?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kolmevuorotyö 40 h viikossa. Onnistuu vaan onneks miehellä on päivätyö. Onhan sitä joskus soiteltu pomolle että sopiiko tulla iltavuoroon vähän myöhemmin kun ukko joutaa kotiin, koska on lapsi kipeänä. Vesirokkoaikaan sain yövuorot sovittua klo 18-02 ajalle. Huom, yövuorossa ei voi jäädä hoitamaan lasta kotiin, jos toinen vanhemmista on kotona.
Sopimalla selviää, jos pomolla on yhtään järkeä päässä. Tosin oma etuni on, etten on firman ainoa työntekijä, vaan yksi monista.
Monet liputtaa ton hygienian suhteen, mä taas vastustuskyvyn. Ei meillä nipoteta käsienpesusta tms (siis lapset pesee kyllä kädet vessassakäyntien jälkeen, mutta ei esim. ennen ruokailua) Olivat 1-3-vuotiaina korvatulehduskierteessä ja paljon kipeänä, sen jälkeen sairaana ehkä kerran vuodessa.. Eka vuosi uudessa paikassa on sairastelua, ja onhan se kaikkien kannalta tosi hankalaa, jos on vain yksi aikuinen, joka voi jäädä kotiin. Mutta tämä kyllä helpottaa aika pian.
Itse ajattelin opiskella niin kauan kun lapset on pieniä. Nyt olen raskaana ja aamupahoinvoinnin takia käyn avointa yliopistoa joka alkaa klo. 16. Mies tekee uraa ja hoitaa raha-asiat. Ehkä sitten kun lapset menee kouluun minulla voisi olla jotain annettavaa työelämässä. Elämä on lyhyt ja olen tosi onnekas ettei tarvi rahan takia nyt mennä töihin.
En miettinytkään tätä asiaa siltä kannalta, mitä mikin työnantaja vaatii. Mietin ihan sitä, että JOS kaikki voisivat sairastaa sairautensa kotona ihan alusta saakka, niin eihän niitä pöpöjäkään tuolla ympäriinsä lentelisi. Eli ajan kanssa luulen sairastamisen vähenevän hyvinkin paljon, jolloin niitä poissaolojakaan ei tulisi. Tämä nyt oli tällainen teoreettinen ajatus, mutta minusta ihan mielenkiintoinen. Vaikka flunssat nyt eivät vaarallisia ole, niin kyllä muistan joskus kyllästyneeni täysin siihen jatkuvaan sairastamiseen. Kyllä se nyt elämänlaatua laskee, jos on puolet ajasta pää täynnä räkää, puhumattakaan nyt näistä järjestelyistä, mitä työssäkäyvät sitten joutuvat sumplimaan.