Miesten antamat lahjat
Kaikella rehellisyydellä, osaako miehenne ostaa teille lahjoja? Siis teille, joilla miehet ylipäätään ostaa lahjaksi jotain? Millaisia lahjoja noin ylipäätään saatte mieheltä ja toivoisitteko, että ostaisi jotain muuta? Mitä kivoja ja yllätyksellisiä olette saaneet, jotka ovat olleet parhaita!
Minä aloitan:
Omat exät ja nyksä ei kukaan ole vielä ostanut lahjaa, joka tosissaan olisi tullut käyttöön tms. jos suklaata ja kukkia ei lasketa. Kaikki miehet ovat tienneet, että arvostan lahjassa käytettävyyttä ja laatua. Minulle ei kannata ostaa mitään, joka on sinne päin. Mieluummin sitten ostaa sillä rahalla vaikka sen kukan tai suklaarasian. Esimerkkejä:
Exä P: Kerroin tarvitsevani ohimennen isoa valurautapataa ja että ajattelin hommata seuraavasta tilistä. No hänpä päätti ilahduttaa ja osti valurautaisen grillipannun. "Tätähän sä toivoit". Olen käyttänyt pannua tasan 2x.
Exä R: Synttärit lähestyi ja kysyi lahjatoivetta. "En ainakaan hajuvettä, enkä vaatteita. Kellon tarvitsen. Sellaisen perus, missä näkyy ne numerot ja valkoinen. Saa olla blingblingiä". Sain lahjaksi mustan digitaalisen urheilukellon. En käyttänyt koskaan. Annoin sen pojalle, kun aloitti koulun.
Exä T: Toivoin Joulupukilta sellaista yhdellä kädellä toimivaa kaasupoltinta leipomiseen ja koristeluun. Sain lahjaksi kyllä kaasupolttimen, mutta sen sytytys tarvii 2 kättä ja säiliö on täytettävä, vaikka toivoin patruunoilla toimivaa. Olen käyttänyt kerran, koska se on niin epäkäytännöllinen.
Exä R: Toivoin hierontalahjakorttia (ettei vaan menisi pieleen). Sain lahjakortin kauneusstudioon, jossa ei ole hierontapalvelua. Vain ripsiä ja kynsiä.
Exä T: Kerroin vanhalle kaverille kahvipöydässä, että sellainen perheomenapuu olisi kiva, mutta ostan sen keväällä itse, kun haluan tietynlaisen. Kevät tuli ja mies tuli yksi päivä kotiin täysin väärän omenapuun kanssa.
Exät T ja P: "Ois ihana lähteä tammikuussa johonkin aasian kaukomatkalle". T kanssa mentiin Köpikseen viikonlopuksi ja P kanssa peräti Kanarialle, jota vihaan (jolle sanoin siitä monta kertaa ja joka muisti vasta perillä, etten tykännyt paikasta).
Nyxä: Vedenkeittimeni hajosi, kun pudotin sen lattialle. Tavallaan ilahduin, että vihdoin voisin ostaa sellaisen vaaleanpunaisen, missä ei ole sitä vastusputkea sisällä, eli siinä voi lämmittää vaikka keittoa ja siinä voisi määrittää miten lämpimäksi vesi keitetään. Noh, Sain sitten samana päivänä sellaisen halpiskeittimen, joka on musta, siinä on vastusputki pohjalla ja maksoi ehkä miehelle pari kymppiä. Oma unelmani oli 120e, ja olisin halunnut ostaa sen itse.
Olen lakannut sanomasta mitä tarvitsen.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ei ollut yllätys, että noita exiä on jääkiekkojoukkueellinen.
Pysy sinkkuna ja osta itse lahjasi.
Eihan tuossa ole kuin 4. Herra T, P ja R, sekä nykyinen. Olen kuitenkin 42v. ja herra R kanssa 15v. naimisissa.
-ap
Kysymys ap:ta alapeukuttaville miehille: saako teille ostaa samalla periaatteella lahjat? Eli kun tarvitsisitte vaikkapa miehekkäästi iskuporakoneen, niin nainen hakee halpahallista halvimman ruuvinvääntimen? Sen jälkeen kun olisitte itse tutkinut ja miettinyt juuri mitä tarvitsisitte käytännössä, ja olisitte olleet valmiita sijoittamaan siihen omaa rahaa aika merkittävästi paljon enemmänkin.
Ja kyllä vertaus oli aika sopiva, valurautapataa kaipaava ei tee juuri mitään grillipannulla, sä et grillipannulla pataruokia onnistu tekemään.
Minuakin ihmetyttää tää että kun on kerrottu ja näytetty mitä haluaa ja mistä tykkää niin miksi ostetaan jotain erilaista? Tulee sellanen olo et sitä toista ei kiinnosta mistä sä oikeasti pidät yms. No ehkä sit pitää vielä selkeemmin ilmaista.
Mä kerron tarkalleen miehelle mitä toivon. Jos haluaisin vedenkeittimen, kerron merkin ja mallin ja värin. Todennäköisesti laitan myös linkin tuotteeseen kauppaan, josta olen sen halvimpaan hintaan löytänyt.
Sain synttärilahjaksi (45v) mm. Old Invalid -portviiniä... Mies tietää että tykkään port viinistä, mutta tuo nimi. Pari vuotta sitten samaa tavaraa mutta nimi oli Cockburn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jukolauta taas. Osta itse ne laitteesi, jos ei kerran kelpaa. Mikä tämä vedenkeitin episodi oikein oli? Mies oli mennyt omatoimisesti ostamaan uutta? Sanoitko, että sinä halaut ostaa tietynlaisen uuden keittimen?
Kyllä olisin ostanut itse, mutten ehtinyt. Mies osti sen samana päivänä, kun keitin hajosi. En siis kerennyt sanomaan, että ostan sen itse! -ap
Et sitten avannut suuta ja ehdottanut sen palauttamista?
En ole ap, mutta halvimmat vedenkeittimet maksaa kympin luokkaa, aika työlästä olis sen palauttaminen takaisin saatuihin rahoihin nähden, ja tn. höystettynä riidalla kun täälläkin asia näyttää käyvän joidenkin kunnialle ihan tuntemattomankin puolesta. On helpompi olla vain hiljaa ja miettiä koska kehtaa korvata sen sillä mitä oikeasti halusi. Itse ostaen.
Vierailija kirjoitti:
Sain synttärilahjaksi (45v) mm. Old Invalid -portviiniä... Mies tietää että tykkään port viinistä, mutta tuo nimi. Pari vuotta sitten samaa tavaraa mutta nimi oli Cockburn.
😂 ukkosi on huumorimiehiä. Ole onnellinen.
Ei osta mitään, tietää että hommaan romuni mieluiten itse. Huoltaa mulle autoa, keittää kahvin aamuisin, antoi nukkua vkl aamuisin kun ipana oli pieni.... arjen huomiointia.
Vierailija kirjoitti:
Mä kerron tarkalleen miehelle mitä toivon. Jos haluaisin vedenkeittimen, kerron merkin ja mallin ja värin. Todennäköisesti laitan myös linkin tuotteeseen kauppaan, josta olen sen halvimpaan hintaan löytänyt.
Juuri näin olisin toiminut, mutta minun pienessä mielessäkään ei käynyt ajatusta, että mies sen käy hakemassa samana päivänä. Hän ei itse kahvin juojana käytä keitintä ja minä oikeastaan ainut käyttäjä, niin hänen maailmankuvansa oli, että kunhan saa sen veden kuumaksi ja vastaa suunnilleen samaa kuin hajonnut oli. Olin kuitenkin aiemmin harmitellut, kun keittimeni oli liian simppeli, että sitten kun tämä lähtee taivaaseen niin... Eihän hän sitä keskustelua tietenkään muistanut ostohetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Muutama exä sulla ollut..😅
Jaa, minä laskin kolme. P, R ja T. Onko se jotenkin poikkeuksellisen monta vai?
Itse olen saanut vain käytännöllisiä juttuja joista olen todella pitänyt. Muutama harrastukseen ja minun lämpimänä pysymiseen liittyvä, kerran sain valurautaisen teepannun ja käytän sitä joka päivä ja kiitän mielessäni kuinka se on hyvä kun tee pysyy siellä lämpimänä. Nykyiseltä en ole saanut tavaroita, mutta kukkia vaikka kuinka paljon ja tuo ihan jatkuvasti kaupasta kaikkea sellaista syötävää mistä tietää minun pitävän ja ylimääräisiä herkkujakin (jotka syömme puoliksi, pitää hän niistä itsekin). Tavaroita en oikeastaan kaipaakaan, ennemmin otan ne kukat ja suklaat tai muut syötävät, jotka eivät jää nurkkiin pyörimään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jukolauta taas. Osta itse ne laitteesi, jos ei kerran kelpaa. Mikä tämä vedenkeitin episodi oikein oli? Mies oli mennyt omatoimisesti ostamaan uutta? Sanoitko, että sinä halaut ostaa tietynlaisen uuden keittimen?
Kyllä olisin ostanut itse, mutten ehtinyt. Mies osti sen samana päivänä, kun keitin hajosi. En siis kerennyt sanomaan, että ostan sen itse! -ap
Et sitten avannut suuta ja ehdottanut sen palauttamista?
En ole ap, mutta halvimmat vedenkeittimet maksaa kympin luokkaa, aika työlästä olis sen palauttaminen takaisin saatuihin rahoihin nähden, ja tn. höystettynä riidalla kun täälläkin asia näyttää käyvän joidenkin kunnialle ihan tuntemattomankin puolesta. On helpompi olla vain hiljaa ja miettiä koska kehtaa korvata sen sillä mitä oikeasti halusi. Itse ostaen.
Onpa tosi työlästä pyörähtää Prisman infotiskillä seuraavan kauppareissun yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jukolauta taas. Osta itse ne laitteesi, jos ei kerran kelpaa. Mikä tämä vedenkeitin episodi oikein oli? Mies oli mennyt omatoimisesti ostamaan uutta? Sanoitko, että sinä halaut ostaa tietynlaisen uuden keittimen?
Kyllä olisin ostanut itse, mutten ehtinyt. Mies osti sen samana päivänä, kun keitin hajosi. En siis kerennyt sanomaan, että ostan sen itse! -ap
Et sitten avannut suuta ja ehdottanut sen palauttamista?
En ole ap, mutta halvimmat vedenkeittimet maksaa kympin luokkaa, aika työlästä olis sen palauttaminen takaisin saatuihin rahoihin nähden, ja tn. höystettynä riidalla kun täälläkin asia näyttää käyvän joidenkin kunnialle ihan tuntemattomankin puolesta. On helpompi olla vain hiljaa ja miettiä koska kehtaa korvata sen sillä mitä oikeasti halusi. Itse ostaen.
Onpa tosi työlästä pyörähtää Prisman infotiskillä seuraavan kauppareissun yhteydessä.
Tämähän olikin se koko asian ydin... Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jukolauta taas. Osta itse ne laitteesi, jos ei kerran kelpaa. Mikä tämä vedenkeitin episodi oikein oli? Mies oli mennyt omatoimisesti ostamaan uutta? Sanoitko, että sinä halaut ostaa tietynlaisen uuden keittimen?
Kyllä olisin ostanut itse, mutten ehtinyt. Mies osti sen samana päivänä, kun keitin hajosi. En siis kerennyt sanomaan, että ostan sen itse! -ap
Et sitten avannut suuta ja ehdottanut sen palauttamista?
En ole ap, mutta halvimmat vedenkeittimet maksaa kympin luokkaa, aika työlästä olis sen palauttaminen takaisin saatuihin rahoihin nähden, ja tn. höystettynä riidalla kun täälläkin asia näyttää käyvän joidenkin kunnialle ihan tuntemattomankin puolesta. On helpompi olla vain hiljaa ja miettiä koska kehtaa korvata sen sillä mitä oikeasti halusi. Itse ostaen.
Onpa tosi työlästä pyörähtää Prisman infotiskillä seuraavan kauppareissun yhteydessä.
Tämähän olikin se koko asian ydin... Huoh.
Mikä se asian ydin sitten oli? Jemmata pahaa mieltä aiheuttavaa tavaraa kodissaan ja ostaa uusi elektroniikkaromu tilalle? Järkevää ja ekologista? Normaaleissa parisuhteissa voi keskustella asioista ja välillä jopa riidelläkin, ja niistä päästään yli, eikä tarvitse missään munankuorilla kävellä ja kumota toisen teot selän takana ettei toinen vain pahoita mieltään.
Meillä on yhteistä taivalta takana seitsemisen vuotta, lapsiakin kaksi. Mieheltä olen saanut kolme syntymäpäivälahjaa, kahdesti kännykän ja kerran kellon. Tarpeellisia kaikki ja yhdessä vähän valikoitiin. No yhtenä jouluna sain S-ryhmän lahjakortin, se oli vähän pettymys ettei mies mitään muuta keksinyt. Itse mietin ja harkitsen lahjoja yleensä jo kuukauden tai pari etukäteen, että tulisi ns. nappivalinta. No, miehelle ei ole lahjojen saanti niin tärkeää eikä antaminenkaan. No nyt olen kyllä jo miettinyt miehelle synttärilahjaa ensi vuodeksi kun täyttää pyöreitä :D. Minun tulevia pyöreitä mies hehkutti jo viime kesänä, että pitää sitten juhlia kunnolla, mutta talven ja synttäreiden tullessa ei sitten ollut edes lahjaa hankkinut.
Pakko myöntää, että olisin kaivannut muinakin synttäreinä, jouluina, äitienpäivinäkin edes onnittelun ja jotain pientä. Ihan parasta olisi ollut aamuisin mahdollisuus nukkua pidempään ja mies olisi hoitanut lapset, sitten keittänyt aamukahvit ja tehnyt aamupalan. Oltaisiin voitu yhdessä käydä jossain, vaikka ihan vaan laavulla/piknikillä eväitä syömässä. Ei lahjan välttämättä tarvitse olla mitään erikoista materiaa ollakseen hyvä lahja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jukolauta taas. Osta itse ne laitteesi, jos ei kerran kelpaa. Mikä tämä vedenkeitin episodi oikein oli? Mies oli mennyt omatoimisesti ostamaan uutta? Sanoitko, että sinä halaut ostaa tietynlaisen uuden keittimen?
Kyllä olisin ostanut itse, mutten ehtinyt. Mies osti sen samana päivänä, kun keitin hajosi. En siis kerennyt sanomaan, että ostan sen itse! -ap
Et sitten avannut suuta ja ehdottanut sen palauttamista?
En ole ap, mutta halvimmat vedenkeittimet maksaa kympin luokkaa, aika työlästä olis sen palauttaminen takaisin saatuihin rahoihin nähden, ja tn. höystettynä riidalla kun täälläkin asia näyttää käyvän joidenkin kunnialle ihan tuntemattomankin puolesta. On helpompi olla vain hiljaa ja miettiä koska kehtaa korvata sen sillä mitä oikeasti halusi. Itse ostaen.
Onpa tosi työlästä pyörähtää Prisman infotiskillä seuraavan kauppareissun yhteydessä.
Vaikka Uudellamaalla asun, mulla on lähimpään vedenkeittimiä myyvään kauppaan yli 20 minuutin ajomatka, enkä yleensä siellä päin ajele mitään kauppareissuja, vaan teen tällaiset vertailuni ja ostoni netissä missä valikoimaa on enemmän ja näkee hinnat paremmin. Ja niinkuin toinen jo sanoikin, et nyt oikein osunut asian ytimeen.
Moniko ostaa lahjaksi mitä vain, sillä periaatteella, että jossei tää vähän sinnepäin -lahja kelpaa niin saa sitten itse nähdä vaivaa ja käydä palauttamassa sen? Saanko mä käyttää samaa tekniikkaa mun lahjojen ostossa? Eikö lahjoja hankitakaan ilahduttaakseen toista? Juu mieluummin jätetään lahjat kokonaan väliin sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei jukolauta taas. Osta itse ne laitteesi, jos ei kerran kelpaa. Mikä tämä vedenkeitin episodi oikein oli? Mies oli mennyt omatoimisesti ostamaan uutta? Sanoitko, että sinä halaut ostaa tietynlaisen uuden keittimen?
Kyllä olisin ostanut itse, mutten ehtinyt. Mies osti sen samana päivänä, kun keitin hajosi. En siis kerennyt sanomaan, että ostan sen itse! -ap
Et sitten avannut suuta ja ehdottanut sen palauttamista?
En ole ap, mutta halvimmat vedenkeittimet maksaa kympin luokkaa, aika työlästä olis sen palauttaminen takaisin saatuihin rahoihin nähden, ja tn. höystettynä riidalla kun täälläkin asia näyttää käyvän joidenkin kunnialle ihan tuntemattomankin puolesta. On helpompi olla vain hiljaa ja miettiä koska kehtaa korvata sen sillä mitä oikeasti halusi. Itse ostaen.
Onpa tosi työlästä pyörähtää Prisman infotiskillä seuraavan kauppareissun yhteydessä.
Tämähän olikin se koko asian ydin... Huoh.
Mikä se asian ydin sitten oli? Jemmata pahaa mieltä aiheuttavaa tavaraa kodissaan ja ostaa uusi elektroniikkaromu tilalle? Järkevää ja ekologista? Normaaleissa parisuhteissa voi keskustella asioista ja välillä jopa riidelläkin, ja niistä päästään yli, eikä tarvitse missään munankuorilla kävellä ja kumota toisen teot selän takana ettei toinen vain pahoita mieltään.
Täälläkin on useita, jotka ovat todella närkästyneitä ap:n kiittämättömyydestä ihan tuntemattoman tapauksen kanssa, eli selvästi on suhteita joissa tietyissä tilanteissa selviää vain juuri munankuorilla kävelemällä. En usko, että nämä samat suhtautuisivat oman ostoksensa dissaamiseen yhtään sen paremmin, ja jos suhde on lahjojen antamisen ulkopuolella ihan ok, niin siinä voidaan hyvinkin valita olla keikuttamatta sitä venettä. Juuri siksi ettei se antaja pahoita mieltään.
Kuka ihme jaksaa muistella, että mitä sai tai ei saanut lahjaksi joltain exältä joskus vuonna jeesus? Jos haluaa jonkun tietyn tuotteen, niin kannattaa ostaa itse.
En osaa vastata, koska en ole koskaan saanut mieheltä lahjaa.
Ei kun valehtelin: 6-vuotiaana eskarin kevätjuhlassa poika nimeltä Risto (äitinsä kanssa) antoi minulle ruusun.
Se oli hieno hetki :).
N36
Aloituksesta tuli mieleen yksi oma lahja. Olin eksäni kanssa kaupassa ja katselin siellä ”kissa-munakelloa”. Siis kissan näköinen kapistus joka toimi munakellona. Näytin sitä eksälleni ja ihastelin miten hieno se kissa oli. Päätin kuitenkin etten osta sitä koska en tarvitse munakelloa, en harrasta kokkaamista ja jos joskus tarvitsen ajastinta käytän puhelinta.
Vähän myöhemmin tämä eksäni osti minulle joksikin lahjaksi tavallisen kananmunan muotoisen munakellon. Kiitin tietenkin kauniisti mutta suhteemme päätyttyä myin munakellon käyttämättömänä kirppiksellä. Pikku juttu mutta jotenkin huvittaa edelleen tämä täydellinen väärinymmärrys tai väärin muistaminen. Halusin kissa koriste-esineen ilman munakelloa, sain kellon ilman kissaa.
Et sitten avannut suuta ja ehdottanut sen palauttamista?