Lue keskustelun säännöt.
Miesten antamat lahjat
29.03.2019 |
Kaikella rehellisyydellä, osaako miehenne ostaa teille lahjoja? Siis teille, joilla miehet ylipäätään ostaa lahjaksi jotain? Millaisia lahjoja noin ylipäätään saatte mieheltä ja toivoisitteko, että ostaisi jotain muuta? Mitä kivoja ja yllätyksellisiä olette saaneet, jotka ovat olleet parhaita!
Minä aloitan:
Omat exät ja nyksä ei kukaan ole vielä ostanut lahjaa, joka tosissaan olisi tullut käyttöön tms. jos suklaata ja kukkia ei lasketa. Kaikki miehet ovat tienneet, että arvostan lahjassa käytettävyyttä ja laatua. Minulle ei kannata ostaa mitään, joka on sinne päin. Mieluummin sitten ostaa sillä rahalla vaikka sen kukan tai suklaarasian. Esimerkkejä:
Exä P: Kerroin tarvitsevani ohimennen isoa valurautapataa ja että ajattelin hommata seuraavasta tilistä. No hänpä päätti ilahduttaa ja osti valurautaisen grillipannun. "Tätähän sä toivoit". Olen käyttänyt pannua tasan 2x.
Exä R: Synttärit lähestyi ja kysyi lahjatoivetta. "En ainakaan hajuvettä, enkä vaatteita. Kellon tarvitsen. Sellaisen perus, missä näkyy ne numerot ja valkoinen. Saa olla blingblingiä". Sain lahjaksi mustan digitaalisen urheilukellon. En käyttänyt koskaan. Annoin sen pojalle, kun aloitti koulun.
Exä T: Toivoin Joulupukilta sellaista yhdellä kädellä toimivaa kaasupoltinta leipomiseen ja koristeluun. Sain lahjaksi kyllä kaasupolttimen, mutta sen sytytys tarvii 2 kättä ja säiliö on täytettävä, vaikka toivoin patruunoilla toimivaa. Olen käyttänyt kerran, koska se on niin epäkäytännöllinen.
Exä R: Toivoin hierontalahjakorttia (ettei vaan menisi pieleen). Sain lahjakortin kauneusstudioon, jossa ei ole hierontapalvelua. Vain ripsiä ja kynsiä.
Exä T: Kerroin vanhalle kaverille kahvipöydässä, että sellainen perheomenapuu olisi kiva, mutta ostan sen keväällä itse, kun haluan tietynlaisen. Kevät tuli ja mies tuli yksi päivä kotiin täysin väärän omenapuun kanssa.
Exät T ja P: "Ois ihana lähteä tammikuussa johonkin aasian kaukomatkalle". T kanssa mentiin Köpikseen viikonlopuksi ja P kanssa peräti Kanarialle, jota vihaan (jolle sanoin siitä monta kertaa ja joka muisti vasta perillä, etten tykännyt paikasta).
Nyxä: Vedenkeittimeni hajosi, kun pudotin sen lattialle. Tavallaan ilahduin, että vihdoin voisin ostaa sellaisen vaaleanpunaisen, missä ei ole sitä vastusputkea sisällä, eli siinä voi lämmittää vaikka keittoa ja siinä voisi määrittää miten lämpimäksi vesi keitetään. Noh, Sain sitten samana päivänä sellaisen halpiskeittimen, joka on musta, siinä on vastusputki pohjalla ja maksoi ehkä miehelle pari kymppiä. Oma unelmani oli 120e, ja olisin halunnut ostaa sen itse.
Olen lakannut sanomasta mitä tarvitsen.
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Aloituksesta tuli mieleen yksi oma lahja. Olin eksäni kanssa kaupassa ja katselin siellä ”kissa-munakelloa”. Siis kissan näköinen kapistus joka toimi munakellona. Näytin sitä eksälleni ja ihastelin miten hieno se kissa oli. Päätin kuitenkin etten osta sitä koska en tarvitse munakelloa, en harrasta kokkaamista ja jos joskus tarvitsen ajastinta käytän puhelinta.
Vähän myöhemmin tämä eksäni osti minulle joksikin lahjaksi tavallisen kananmunan muotoisen munakellon. Kiitin tietenkin kauniisti mutta suhteemme päätyttyä myin munakellon käyttämättömänä kirppiksellä. Pikku juttu mutta jotenkin huvittaa edelleen tämä täydellinen väärinymmärrys tai väärin muistaminen. Halusin kissa koriste-esineen ilman munakelloa, sain kellon ilman kissaa.
Mun eräs eksä osti mulle sellaisen ison meikkauspeilin jossa oli valo. Ei siinä mitään, mutta pari viikkoa aikaisemmin mietin kaupassa että pitäisikö ostaa sellainen, mutta tulin siihen tulokseen että se ei mahdu mihinkään enkä oikeastaan tarvitse sellaista koska en osaa meikata muualla kuin vessassa. Eksä siis oli mukanani kaupassa ja nyökytteli ettei se tosiaan mahdu mihinkään säilöön pienessä kämpässämme..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikäs vinkuminen täällä on exämäärästä?
Itsellä ainakin kerta toisensa jälkeen vaikka olen luullut miehen olevan hyvä mies ja kunnioittavan minua olen todennut tämän vääräksi miehen todellisen luonteen paljastuttua.
Silloin on ollut pakko vaihtaa parisuhdekumppania.
Onneksi nykyinen mies on hyvä niin ei tarvitse enään tohon parisuhdevaihtopelleilyyn mennä.
Toi on vähän sama kun jos mies lukee viikkotolkulla Tekniikan Maailman vertailuita vaikkapa telkkareista ja tutkii kaikkia ominaisuuksia. Ja sitten puoliso haluaa yllättää ja ostaa tori.fista halvimman kuvaputkiputkitelkkarin. Mies ei ehkä osaisi tuntea kiitollisuutta ja onnea?
Mun mies antaa maailman ihanimmat lahjat. Mutta tätä rupesi tapahtumaan vasta sen jälkeen, kun opin suhtautumaan vähän rennommin siihen milloin sen lahjan saa. Sitä ennen mies stressasi määräpäiviä ja osti hätäpäissään vaan jotain. Nyt on sovittu, että ostetaan kun kohdalle tulee, sekä synttäri- että joululahja harvoin on juuri oikeana päivänä. Välillä ei osteta mitään eli ei vain tavan vuoksi. Olen saanut ihania elämyksiä, upeita koruja, tarpeellisia tavaroita ja hassuja yllätyksiä. Toivottavasti hänkin (no koruja en ole ostanut kun ei välitä niistä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain synttärilahjaksi (45v) mm. Old Invalid -portviiniä... Mies tietää että tykkään port viinistä, mutta tuo nimi. Pari vuotta sitten samaa tavaraa mutta nimi oli Cockburn.
😂 ukkosi on huumorimiehiä. Ole onnellinen.
Mahtaako miehen huumorintaju toimia toiseen suuntaan? Monesti noiden hassunhauskojen lahjojen ostajat loukkaantunvat, kun itse saavat samantyylisiä lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mmmm mä oon aina saanut aika osuvia lahjoja. Mutta olenkin tehnyt selväksi että en tykkää saada mitään rojua ja jos ei keksi muuta niin oon aina enemmän kuin iloinen suklaasta.
Yhden kerran oon saanut poikaystävällä, nykyiseltä, lahjaksi aivan helkutin ruman Kalevalan kaulakorun. Onneksi reippaana tyttönä uskalsin mielipiteeni kertoa ja käytiin se vaihtamassa mieleiseen.
Yleisin nykyiseni antama lahja on kylpylämatka meille kahdelle. Lisäksi olen saanut häneltä kalliin laukun ja korvakorut :) sekä tietenkin sitä aina toivottua suklaata, joskus ihan muuten vainkin, mikä on aina romanttista.
Entisiltä poikaystäviltäni olen saanut mm. lahjakortteja vaateliikkeisiin tai kampaamoihin. Ja puhelimen, sekä tietenkin kaikkea pientä, kuten tuota suklaata ja jotain alusvaatteita tms.
Olen saanut mieheltäni ihania koruja, hotelliöitä, lahjakortteja... En todellakaan valita! Mieheni osaa todella hyvin katsoa mistä pidän tai mitä tarvitsen ❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sulla on aika monta exää.
Itse en ole lahjoja pyydellyt (toiveita esittänyt) ennen kuin on yhdessä asuttu pari vuotta.
En pyydä lahjoja, koska silloin minulla olisi oltava varaa vastaavanhintaiseen hankintaan miehelle. Jos haluan lahjaksi 1800 e maksavan ompelukoneen, pitää minun ostaa miehelle samanhintainen vene. Kiitos ei, tähän ei rahavarani riitä. Tuntuisi hullulta saada kallis lahja ja sitten ostaa miehelle kirja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1/10 saamistani lahjoista on ollut mieleisiä, olen ottanut kuitenkin kaikki lahjat kiittäen vastaan. Veikkaan, että minun antamani lahjoista yhtä moni on ollut miehelle mieleinen. Tasoissa ollaan. =D Lahjojen ostaminen nyt vain on aika vaikeaa. Meillä on muuten hyvä parisuhde, joten enpä ole tällä päätäni vaivannut.
Olen saanut mieheltäni lahjoja, esim. kirjoja joista pidän ja kerran laadukkaan merkkilaukun. Ja olen ostanut hänelle itse esim. kirjoja ja kerran kännykän.
Nykyään kun eletään kuormittavia ruuhkavuosia, ollaan molemmat sovittu että ei esim. jouluksi osteta toisillemme mitään (mikä on tavallaan jo itsessään lahja koska mietittävää, tehtävää ja rahanmenoa on silloin muutenkin liikaa).
Ei siis oteta painetta kumpikaan muistamisista. En haluaisi edes että minulle ostetaan kalliita lahjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei kyllä osta juuri mitään, mutta lahjaksi toteuttaa mun utopistiset ideat. Maalaa, tapetoi, nikkaroi, valmistaa tyttöjen iltaan safkat ja huollattaa mun auton.
Ollaan sovittu ettei osteta lahjoja koska minä en osaa sitä! Mies osuu aina nappiin niiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Annoin lahjaksi purkillisen itse tehtyä kasvovoidetta. Meni melkeen kaksi kuukautta saada purkki täyteen.
Kaikki meni hyvin siihen asti kunnes esitteli voidetta ystävilleen.
Sait siis mieskohteeltasi kunnon sydänsäryt että pitää kieltäkin peitellä.
Miltäs nyt maistuu ongelmasi?
Ymmärrän pointin ja sortunut itsekin ostamaan vaimolle jotain muuta kun toivoi. Ihan vaan siksi, etten löytänyt oikean näköstä tai toive oli liian kallis. Itse olen kaikki nämä vuodet saanut häneltä lahjoja, jotka on olleet hänelle enemmän mieluisia, kuten ne vaaleanpunaiset boxerit tai verhot autotalliin. Parempi kuin ei osta lahjoja ollenkaan. Jos haluaa koruja, niin varmaan joku lahjakortti koruliikkeeseen.
Mä en ymmärrä tätä ketjun ajatusta siitä että lahjat on tilaustuotteita!
Hyvin vastenmielistä minusta.
Tällaisille ihmisille olen alkanut "unohtaa" ostaa lahjoja lainkaan. He eivät herätä minussa halua "ilahduttaa".
Lahjojen ostaminen ei saa olla to do -listaus.
Kiitollisuus kuten myöskään muut hyveet eivät kuuluu tällaiseen tilaamiskulttuuriin.
Tämä todistaa jälleen kerran että nainen ei ole koskaan tyytyväinen. Tällä kertaa valitetaan kun saadaan lahjoja ja tullaan huomioiduksi.
Ihanan paljon miehiä sulla on ollut. Ootko pannut kaikkien kanssa? :o
Tiedän että miehelleni ei ole luontevaa ostella lahjoja. Joskus saan jotain, ja se on niin hellyyttävää kun hän on yrittänyt kovasti! Joku ihan hölmö lahja, mutta en koskaan voisi olla kiittämätön kun toinen haluaa osoittaa siten rakkauttaan:3