Lue keskustelun säännöt.
Se tunne kun lapsi on lentänyt pesästä ja olet 35- vuotias. Nyt voin matkustella ja elää niin itsekkäästi kuin haluan
Kommentit (61)
balanssi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?
Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.
Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.
Joo näitä "olen juoksuni juossut" - naisia oli paljon treffipalstoillamuutama vuosi sitten kun olin sinkkuna.
Naiset eivät ymmärrä, että miehiä harmittaa, nämä "ryypänneet ja rietastelleet" naiset, jotka sitten biologisen kellon tikittäessä kelpuuttavat sen Timo Tavallisen lasten isäksi. Muutaman vuoden kuluttua taas on edessä tilanne, kun nainen kertoo, että "kulta meidän pitää puhua"
Minä ainakin ottaisin sata kertaa mielummin pitkässä parisuhteessa olleen naisen.
Tietenkin ottaisit, kaikkihan niin tekee, mutta jos pitää ryypätä sekä rällästää, kannattaa tehdä se nuorena.
Kumpi on säälittävämpää, nuori joka nuoruuden innolla rymyää räkä poskella festivaaleilla vai vanha kääkkä joka rymyää räkä poskella festivaaleilla etsien menetettyä nuoruuttaan?
Toki kannattaa jättää se rymyäminen kokonaan pois, mutta jos sitä kaipaa, kannattaa se tehdä nuorena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olin 39 kun ainokainen lähti, tästä vuosi, ja jäi kova ikävä. Ja kun työn puolesta matkustaa paljon, ei tee vapaa-ajalla mieli lennellä yhtään mihinkään. Pitäisi kai etsiä nuori rattopoika tai alkaa odotella lapsenlapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vietit siis parhaat, elinvoimaisimmat nuoruusvuotesi lapsiperhearkea pyörittäen, ja nyt kun olet jo vanhenemassa ja rupsahtamassa meinasit ryhtyä elämään menetettyä nuoruutta? Voimia sitten jaksamiseen, kovin moni nelikymppinen ei enää mitenkään ole samoissa ruumiin ja sielun voimissa kuin parikymppinen, vaikka kuinka niin toivoisi.
Hienosti kuvailit miksi nelikymppisen ei kannata enää lapsia tehdä.
Kuulostat ap äidiltäni. Ikinä hän ei, muistaakseni, ääneen noin sanonut, mutta teoillaan teki erittäin selväksi, että odotti häipymistäni.
Mitään en saanut kotoa mukaani, paitsi päiväkirjani. Kuukautisyösiteitä säästin ja käytin useampaan kertaan, koska itse maksoin ne alusta asti enkä muista saaneeni mitään säännöllistä viikko tms rahaa. Opiskeluihin ei kannustettu, mutta heikoista numeroista kyllä kritisoitiin ja kuukausittainen yläkoulun vihko missä näkyi numerot yms oli aina vatsaa vääntävän pelon paikka kun siihen piti allekirj pyytää. Maksoin 9lk jälk kesätyöpalkastani "vuokraa" äidilleni ja sain haukut kun törsäsin 2kpl Levi's-farkkuja, ensimmäiset ns merkkivaatteeni ja oman maun mukaan ostetut.
Opiskelupaikasta ei onniteltu, valmistujaisia ei juhlittu, taloudellista apua en ikinä saanut. Paitsi 1x kun itku kurkussa pyysin opiskeluaikanani poikaystäväni ollessa työtön (valmistui pahimpaan lamaan ja työpaikan saaminen kesti hieman) saadaksemme 2vkon jälk muutakin ruokaa kuin makaroonia.
Sain 200mk ja velkakirjan+saarnan kanssa, olin kuolla nöyryytykseen.
Kotoa muutin 17v iässä, opiskelin, asuttiin vuokralla, tehtiin töitä, sovittiin hääpäivä kun olin 24v, tehtiin kauppakirjat omasta kodista jonka rakentaminen ei ollut vielä alkanut. Naimisiin, oma koti valmistui ja esikoinen syntyi. Oman kodin rakennusvaiheessa äitini totesi "on tämä kyllä liian hieno sulle" WTF??
Ohitin sen, mutta mieleeni jäi.
Omiani en ikinä kohtele noin, opiskelevat ja tuen, niin taloudellisesti kuin henkisesti ym. En hoputa pois "jaloistani".
N43
Joko ap haki tatuointipajasta CARPE DIEM-tekstin nilkkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teiniäitiys usein periytyy, joten jos ap:llä on tytär, saa tuota pikaa hoitaa lapsenlapsiaan kun nuoren pitää päästä tuulettumaan.
Ihanaa kun ei ole lapsia eikä tule niin voi koko elämänsä elää nauttien.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistakaa elää nuorena, vanhana siitä vapaudesta ei osaa enää nauttia kuten nuorena. Kun on nuori naiivi ja omaa mustavalkoisen elämänkatsomuksen, maailma on paljon jännittävämpi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?
Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.
Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.
Aloituksessa ei kyllä puhuttu mitään ryyppäämisestä eikä rietastelusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistakaa elää nuorena, vanhana siitä vapaudesta ei osaa enää nauttia kuten nuorena. Kun on nuori naiivi ja omaa mustavalkoisen elämänkatsomuksen, maailma on paljon jännittävämpi.
Höpö höpö. Itse olen 45 ja nyt elämästä vasta nauttii. On rahaa matkustaa, ei tarvitse murehtia tulevaa, ja oikeasti huomaa, mikä elämässä on tärkeää. Ihmiset. Tunnen ihmisiä kaikilta mantereilta ja nytkin asun Euroopan ulkopuolella.
Nauti vielä kun voit. Teiniäitiys periytyy, joten kohta olet hoitamassa lastenlapsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Veikkaan että se lapsi on ihan vain muuttanut omilleen.
Onpa tylyjä kommentteja... Onnea Ap, ihana elämänvaihe sulla nyt edessä.
Itselläni enää yksi lapsi kotona ja nautin myös suuresti. Enkä pidä itseäni huonona äitinä, päinvastoin. Olen matkustanut ja harrastanut lasteni kanssa, järjestellyt töitäni niin että olen pystynyt olemaan paljon kotona, tukenut ja kannustanut kaikessa mahdollisessa. Silti koen elämäni keventyneen kun vanhimmat ovat jo omillaan. Toki edelleen autan ja olen tukena ja matkustellaan ja vietetään aikaa yhdessä mutta he eivät ole enää minun vastuullani ja se tuntuu hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin vielä 33v kun muutti :)
Ihan hirveetä kyllä, kun ihan aika tuo poika tuossa ollut ja nyt ei olekkaan. Mulle sai aikaan sen, että tuli vauvakuume 🙈 Joku tyhjän pesän syndrooma kai.
Sain hänet 16-vuotiaana ja omilleen muutti täytettyään 17v
Täällä siis haukutaan sekä nuorena että vanhempana lapset tehneet. Ei yllätä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä siis haukutaan sekä nuorena että vanhempana lapset tehneet. Ei yllätä.
palsta ei petä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?
Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.
Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.
Aloituksessa ei kyllä puhuttu mitään ryyppäämisestä eikä rietastelusta.
Niitä muita asioita voi tehdä myös lapsienkin kanssa.
Mulla ei ole lapsia ollenkaan, mutta kyllä nuorena baarireissut, festarit, kesäillat ja matkustelu oli paljon hohdokkaampaa kuin nyt 36-vuotiaana. Varsinkin matkusteluun liittyi ihan erilaista vapautta ja huolettomuutta kuin nykyään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?
Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.
Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.
Olet eläkeiässä kun tuleva lapsesi on täysi-ikäinen. Eikö se häiritse sinua?
Kun kyseinen kommentoija on eläkeiässä, niin hänen mahdollinen tuleva lapsensa on jo melkein kolmekymppinen. Mitä häiritsevää siinä on?
Tuliko? Missä niin lukee viestissäni? Mainitsinko yhdelläkään sanalla mitään alkoholiin liittyvää? Se että SINUN mielestäsi nuoruuden täysillä eläminen = ryyppäämistä, kertoo kaiken tarvittavan sinusta :)