Se tunne kun lapsi on lentänyt pesästä ja olet 35- vuotias. Nyt voin matkustella ja elää niin itsekkäästi kuin haluan

Vielä pari vuotta odotettavaa.

Miksi olet ylipäätään halunnut saada lapsia, jos niistä on niin kova kiire eroon?

Eikö olisi kiva antaa lapsellekin matkaelämyksiä?

Jaahas, tämmöinen teiniäidit vs vanhat äidit -provo tällä kertaa. Seuraavaksi ap vielä kirjoittaa törkeän kommentin "teiniäideistä" saadakseen sodan käyntiin.

Vietit siis parhaat, elinvoimaisimmat nuoruusvuotesi lapsiperhearkea pyörittäen, ja nyt kun olet jo vanhenemassa ja rupsahtamassa meinasit ryhtyä elämään menetettyä nuoruutta? Voimia sitten jaksamiseen, kovin moni nelikymppinen ei enää mitenkään ole samoissa ruumiin ja sielun voimissa kuin parikymppinen, vaikka kuinka niin toivoisi.

Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?

Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.

Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.

Huhhuh, onneksi elin täyden nuoruuden ja otin ilon irti elämästä silloin, eipä tarvitse olla rakkaita lapsia hätistämässä pois vaan nauttia heistä niin paljon kuin pystyn.

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?

Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.

Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.

Olet eläkeiässä kun tuleva  lapsesi on täysi-ikäinen. Eikö se häiritse sinua?

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?

Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.

Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.

Jos olet nainen, saattaa lapset jäädä sinun iässä haaveeksi.

Hineoa, eikun festareille vain pyörimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?

Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.

Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.

Olet eläkeiässä kun tuleva  lapsesi on täysi-ikäinen. Eikö se häiritse sinua?

Mikä siinä pitäisi häiritä? Tämä on ihan aito kysymys, ei mitään vinoilua siis.

Olisit jättänyt lapsen tekemättä, jos se noin iso taakka oli

Sain lapseni 42 -vuotiaana. Siihen ikään mennessä ehdin reissata reippaasti yli tarpeen, ryypätä ja juhlia. Nyt on kiva tuntea olo nuorekkaaksi pienen lapsen kanssa ja ei ne matkustelut edelleenkään ole poissuljettuja. 

Et sinä lennä yhtään mihinkään etkä tee mitään kivaa.

Katsos kun ilmastonmuutos ja sun on ajateltava jo lapsenlapsenlapsia,

vai oletko muutenkin yleisesti vastuuton? Taidat olla.

Kone kiinni ja sähköt pois. Kivaa loppuelämää. Ajattele edes lapsiasi!!!

Vierailija kirjoitti:

Miksi olet ylipäätään halunnut saada lapsia, jos niistä on niin kova kiire eroon?

Eikö olisi kiva antaa lapsellekin matkaelämyksiä?

No jos on 35vuotias kun lapsi pärjää omillaan niin eiköhän vastaus ole että vahingossa. Harva teini nyt varsinaisesti haluaa jälkikasvua.

Hammasta purren oot oottanu että kakara kasvaa ja häipyy. Voi onnea!

No, mieluummin elän kolmevitosena näiden rakkaiden ja toivottujen pikkukoululaisteni kanssa. Toivon saavani pitää heidät luonani vielä ainakin kymmenen vuotta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?

Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.

Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.

Olet eläkeiässä kun tuleva  lapsesi on täysi-ikäinen. Eikö se häiritse sinua?

Miksi sen pitäisi häiritä sen enempää kuin että on 40v kun lapsi on täysi-ikäinen?

Vierailija kirjoitti:

Sain lapseni 42 -vuotiaana. Siihen ikään mennessä ehdin reissata reippaasti yli tarpeen, ryypätä ja juhlia. Nyt on kiva tuntea olo nuorekkaaksi pienen lapsen kanssa ja ei ne matkustelut edelleenkään ole poissuljettuja. 

Minä sain 68- vuotiaana ja nyt mä aion elää ikuisesti!

Vierailija kirjoitti:

Vietit siis parhaat, elinvoimaisimmat nuoruusvuotesi lapsiperhearkea pyörittäen, ja nyt kun olet jo vanhenemassa ja rupsahtamassa meinasit ryhtyä elämään menetettyä nuoruutta? Voimia sitten jaksamiseen, kovin moni nelikymppinen ei enää mitenkään ole samoissa ruumiin ja sielun voimissa kuin parikymppinen, vaikka kuinka niin toivoisi.

Tai sitten hän vietti taloudellisesti ja henkilökohtaisesti epävarmimmat vuotensa lapsiperhearkea pyörittäen ja nyt kun on jo vanhenemassa ja oppinut olemaan välittämättä muiden mielipiteistä voi elää juuri niin kuin haluaa? Eihän ap edes puhu mistään menetetystä nuoruudesta tai sen elämisestä vaan elämisestä itselleen, kaikille se ei tarkoita ryyppäämistä vaikka sinulle se ensimmäisenä tulikin mieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä sillä on enää tuossa iässä?

Itse olen 40v ja nyt vasta alkaa lapsien tekeminen kiinnostaa. Olen onnellinen kun olen saanut elää nuoruuden ja vielä vähän vanhuutta päälle. Nyt ei ahdista, että olisi jäänyt jotain kokematta.

Ei se ryyppääminen ja rietastelu ole enää yhtä kivaa näin vanhempana, usko pois.

Joo näitä "olen juoksuni juossut" - naisia oli paljon treffipalstoillamuutama vuosi sitten kun olin sinkkuna.

Naiset eivät ymmärrä, että miehiä harmittaa, nämä "ryypänneet ja rietastelleet" naiset, jotka sitten biologisen kellon tikittäessä kelpuuttavat sen Timo Tavallisen lasten isäksi. Muutaman vuoden kuluttua taas on edessä tilanne, kun nainen kertoo, että "kulta meidän pitää puhua"

Minä ainakin ottaisin sata kertaa mielummin pitkässä parisuhteessa olleen naisen.