Mitä eläin ajattelee kun lajitoveri kuolee

Riippuu lajista.

Jotkuthan niistä, mitä luonnollisimpana asiana,  jopa pistävät kuolleet lajitoverinsa poskeensa.

Ja esim. karhu-uroshan  saattaa jopa tappaa jonkun karhuemon pennut vain päästäkseen parittelemaan tämän kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Hurjan näköistä kun jossain Siperiassa hörppivät höyryävää verta aukileikatusta porosta tai paistavat apinaa vartaassa jossain sademetsissä. Nämä ihmiset tekevät tätä kuitenkin elääkseen ja elämäntapa on hyvinkin ekologista ja luontoa kunnioittavaa kaikkinensa. Kaikkein julminta on lihan tehotuotanto. Eläin ei saa missään vaiheessa kokea lajityypillistä elämäänsä ja elää vangittuna jossain pienessä poterossaan missä ei edes kääntyä voi.

Ota yhteyttä esim eläintenoikeuksia ajavaan Animaliaan jos asia huolestuttaa. Esimerkiksi Animaliassa ajavat valistustyötä jotta nämä alkukantaiset kansat luopuisivat brutaaleista alkukantaisista tavoistaan ja siirtyisivät eettiseen vegaaniseen kasvisruokavalioon. Apinoiden varrastaminen ja porojen verenjuonti ei ole vain iljettävää vaan todella ahdistavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran eräs bussikuski ajoi variksen yli surutta. Toinen varis kävi tökkimässä ja huusi riipivällä äänellä, en ole koskaan kuullut linnusta sellaista ääntä. En unohda sitä koskaan.

Totta kai eläimet teurastamoissakin tietää mitä siellä tehdään kun näkevät ja kuulevat mitä jonossa edellä menevälle tehdään. Karua.

Näin myös kuvan missä vuohi katsoo peloissaan kulman takaa kun toista vuohea teurastetaan. Sattuu sydämeen vieläkin se näky.

Eläimillä on tunteet ja ne tuntevat kipua, kauhua, tuskaa, pelkoa ihan samalla lailla kuin me ihmisetkin.

Itse olen tämän vuoksi ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta. Se kuviteltu/opittu makunautinto ei ole sen arvoista miten eläimet joutuvat kärsimään.

Hienoa että sinulla tulee ajateltua eläimen tuntoja.

Se varis halusi syödä sen kuolleen. Niin luonto toimii. Eläimet tappavat ja syövät toisiaan. Jopa omasta laumasta ja jopa omia pentujaan. Ei ne mitään ajattele.

Tälläiset "eläimet kaipaavat toisiaan" ajattelijat ovat vähän vieraantuneita luonnosta.

Variksista en tiedä mutta ainakin norsut surevat erittäin voimakkaasti kuolleita lauman jäseniä.

Kyllähän koiratkin voivat surra jos isäntä/emäntä kuolee (vaikkei olekaan lajitoveri), koirat voivat surra myös lajitoverin kuolemaa kyllä, jos ovat "saman lauman" jäseniä.

Meillä oli kissaveljekset. Olivat tosi läheisiä. Nukkuivat aina kimpassa. Viime syksynä toinen sairastui. Käytettiin eläinlääkärissä ja kunto hiipui kolmessa viikossa. Toinen kissa alkoi kartella sairastunutta ja sähisi. Sairastunut näytti alistuneelta. Jouduttiin viemään piikille ja tuotiin kopassa kotia. Toinen kissa oli hädissään ja kierteli ympäriinsä hädissään. Selvästi tiedosti veljen olevan kuollut.

Kuolleen kissan valjaat on kaapissa. Otan välillä ne esille ja elossa oleva kissa nuuhkii ne hyvin tarkasti. Katsoo mua ja katse kertoo paljon.

"Jos delfiini haavoittuu tai sairastuu, sen lajikumppanit auttavat sitä pintaan haukkaamaan elintärkeää happea.

Vedessä räpiköivä hukkuva ihminen näyttäytyy keuhkoineen delfiineille ehkä samankaltaisena, ja delfiini saattaa pelastaa ihmisen hukkumasta. Näin tutkijat ovat ainakin tulkinneet dokumentoidut tapaukset, joissa delfiinit ovat pelastaneet ihmisiä hukkumiselta.

Norsut ovat hyvin myötätuntoisia lajitovereitaan kohtaan. Tutkijat ovat huomanneet norsujen auttavan toisiaan lukuisin eri tavoin, ne esimerkiksi kaivavat jumiutuneen lajitoverinsa mudasta, hinaavat kuoppaan pudonneita poikasia ylös, kannatellevat sairaita norsuja ja vievät eksyneitä poikasia takaisin emojensa luokse.

Surevatko norsut?

Elefanttien hautausmaa ei ole tuulesta temmattu termi, sillä toisinaan norsut poikasista ikäfantteihin vierailevat kuolleiden lajitovereidensa luiden luona. Norsut koskettelevat ja tunnustelevat luita kärsän päillään hitaasti, keskittyen erityisesti kalloihin ja syöksyhampaisiin. Esimerkiksi puhvelin luihin ne eivät koske. Toisinaan norsut palaavat takaisin samojen ruumiiden ja luiden ääreen koskettelemaan ja tutkimaan luita."

Niin no näitä on pienessä mittakaavassa tutkittu. Kukaan ei tiedä vielä vaikkapa heinäsirkan sielunmaailmasta. Aiheuttaako enemmän vai vähemmän kärsimystä tappaa yksi lammas kuin sirkkoja niin paljon, että saadaan sama kalori ja proteiinimäärä. Kukaan ei tiedä.

Eläimet eivät osaa ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran eräs bussikuski ajoi variksen yli surutta. Toinen varis kävi tökkimässä ja huusi riipivällä äänellä, en ole koskaan kuullut linnusta sellaista ääntä. En unohda sitä koskaan.

Totta kai eläimet teurastamoissakin tietää mitä siellä tehdään kun näkevät ja kuulevat mitä jonossa edellä menevälle tehdään. Karua.

Näin myös kuvan missä vuohi katsoo peloissaan kulman takaa kun toista vuohea teurastetaan. Sattuu sydämeen vieläkin se näky.

Eläimillä on tunteet ja ne tuntevat kipua, kauhua, tuskaa, pelkoa ihan samalla lailla kuin me ihmisetkin.

Itse olen tämän vuoksi ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta. Se kuviteltu/opittu makunautinto ei ole sen arvoista miten eläimet joutuvat kärsimään.

Hienoa että sinulla tulee ajateltua eläimen tuntoja.

Se varis halusi syödä sen kuolleen. Niin luonto toimii. Eläimet tappavat ja syövät toisiaan. Jopa omasta laumasta ja jopa omia pentujaan. Ei ne mitään ajattele.

Tälläiset "eläimet kaipaavat toisiaan" ajattelijat ovat vähän vieraantuneita luonnosta.

Variksista en tiedä mutta ainakin norsut surevat erittäin voimakkaasti kuolleita lauman jäseniä.

Totta! Käyvät hyvästelemässä kuolleen toverinsa. Surullista! Monesti nähnyt tuon luontodokkareissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran eräs bussikuski ajoi variksen yli surutta. Toinen varis kävi tökkimässä ja huusi riipivällä äänellä, en ole koskaan kuullut linnusta sellaista ääntä. En unohda sitä koskaan.

Totta kai eläimet teurastamoissakin tietää mitä siellä tehdään kun näkevät ja kuulevat mitä jonossa edellä menevälle tehdään. Karua.

Näin myös kuvan missä vuohi katsoo peloissaan kulman takaa kun toista vuohea teurastetaan. Sattuu sydämeen vieläkin se näky.

Eläimillä on tunteet ja ne tuntevat kipua, kauhua, tuskaa, pelkoa ihan samalla lailla kuin me ihmisetkin.

Itse olen tämän vuoksi ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta. Se kuviteltu/opittu makunautinto ei ole sen arvoista miten eläimet joutuvat kärsimään.

Hienoa että sinulla tulee ajateltua eläimen tuntoja.

Se varis halusi syödä sen kuolleen. Niin luonto toimii. Eläimet tappavat ja syövät toisiaan. Jopa omasta laumasta ja jopa omia pentujaan. Ei ne mitään ajattele.

Tälläiset "eläimet kaipaavat toisiaan" ajattelijat ovat vähän vieraantuneita luonnosta.

Variksista en tiedä mutta ainakin norsut surevat erittäin voimakkaasti kuolleita lauman jäseniä.

Kyllä. Norsut myös tappavat omia poikasiaan jos ovat elinkelvottomia tai näännyttävät nälkään. En tiedä surevatko sitten.

Vierailija kirjoitti:

Kerran eräs bussikuski ajoi variksen yli surutta. Toinen varis kävi tökkimässä ja huusi riipivällä äänellä, en ole koskaan kuullut linnusta sellaista ääntä. En unohda sitä koskaan.

Totta kai eläimet teurastamoissakin tietää mitä siellä tehdään kun näkevät ja kuulevat mitä jonossa edellä menevälle tehdään. Karua.

Näin myös kuvan missä vuohi katsoo peloissaan kulman takaa kun toista vuohea teurastetaan. Sattuu sydämeen vieläkin se näky.

Eläimillä on tunteet ja ne tuntevat kipua, kauhua, tuskaa, pelkoa ihan samalla lailla kuin me ihmisetkin.

Itse olen tämän vuoksi ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta. Se kuviteltu/opittu makunautinto ei ole sen arvoista miten eläimet joutuvat kärsimään.

Hienoa että sinulla tulee ajateltua eläimen tuntoja.

Jossain dokumentissa oli myös pätkä, missä härkä/sonni jonotti ahtaassa kuilussa ja näki kuinka edellä aina yksi otettiin ja tainnutettiin, sitten raahattiin pois.

Järkyttävä näky. Eläinparat tempoivat ja yrittivät peruuttaa ja kääntyä ympäri mahtumatta.

Tuosta jäi pitkät painajaiset ja vieläkin muisto ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Eläimet eivät osaa ajatella.

Sinä et osaa ajatella.

Vierailija kirjoitti:

Eläimet eivät osaa ajatella.

:D Jopa partakorppikotka tajuaa miten saada luun sisältä luuytimen. Se valitsee sopivan kokoisen luun, jonka lennättää riittävän korkealle, pudottaa sen kalliota vasten niin että se murskaantuu, ja syö ravinteikkaan luuytimen.

Kyllä tässä mun mielestä älliäkin tarvitaan.

Simpanssit ovat ihmisen lähimpiä sukulaisia, nekin surutta tappavat ja syövätkin toisiaan, pentuja myös. Eikä se oman lajinsa syöminen ole homo sapiensillekaan kovin vierasta, pitäisikö sitten ravintoketjussa alemmista lajeista piitata.

"Tjaa. Kait sitä  vois vielä kerran nusaista perärööriin."

Vierailija kirjoitti:

"Tjaa. Kait sitä  vois vielä kerran nusaista perärööriin."

Itseasiassa eräs likolaji harrastaa nekrofiliaa, sukupuolesta riippumatta. En nyt muista mikä, koska siitä on kauan kun sille materiaalille tuli runkattua.

Se joka väitti että eläimet ei ajattele. Meinaatko että ovat ihan vihanneksia, zombeja? Nooo juuust!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hurjan näköistä kun jossain Siperiassa hörppivät höyryävää verta aukileikatusta porosta tai paistavat apinaa vartaassa jossain sademetsissä. Nämä ihmiset tekevät tätä kuitenkin elääkseen ja elämäntapa on hyvinkin ekologista ja luontoa kunnioittavaa kaikkinensa. Kaikkein julminta on lihan tehotuotanto. Eläin ei saa missään vaiheessa kokea lajityypillistä elämäänsä ja elää vangittuna jossain pienessä poterossaan missä ei edes kääntyä voi.

Ota yhteyttä esim eläintenoikeuksia ajavaan Animaliaan jos asia huolestuttaa. Esimerkiksi Animaliassa ajavat valistustyötä jotta nämä alkukantaiset kansat luopuisivat brutaaleista alkukantaisista tavoistaan ja siirtyisivät eettiseen vegaaniseen kasvisruokavalioon. Apinoiden varrastaminen ja porojen verenjuonti ei ole vain iljettävää vaan todella ahdistavaa.

Laita ihmeessä lähde missä eläinsuojelujärjestöt kertovat alkukantaisten heimojen ruokailutottumuksien olevan tuhoksi maapallolle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kerran eräs bussikuski ajoi variksen yli surutta. Toinen varis kävi tökkimässä ja huusi riipivällä äänellä, en ole koskaan kuullut linnusta sellaista ääntä. En unohda sitä koskaan.

Totta kai eläimet teurastamoissakin tietää mitä siellä tehdään kun näkevät ja kuulevat mitä jonossa edellä menevälle tehdään. Karua.

Näin myös kuvan missä vuohi katsoo peloissaan kulman takaa kun toista vuohea teurastetaan. Sattuu sydämeen vieläkin se näky.

Eläimillä on tunteet ja ne tuntevat kipua, kauhua, tuskaa, pelkoa ihan samalla lailla kuin me ihmisetkin.

Itse olen tämän vuoksi ollut kasvissyöjä jo 30 vuotta. Se kuviteltu/opittu makunautinto ei ole sen arvoista miten eläimet joutuvat kärsimään.

Hienoa että sinulla tulee ajateltua eläimen tuntoja.

Varis vain iloitsi että sai ruokaa,ei sen kummempaa.

Ihmiset vain halua inhimillistää kaiken.

Sivistä itseäsi, raukka. Olet pahasti jäljessä tutkimustiedon seuraamisesta.

Hän taitaa arvostaa perinteisiä arvoja. :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläimet eivät osaa ajatella.

:D Jopa partakorppikotka tajuaa miten saada luun sisältä luuytimen. Se valitsee sopivan kokoisen luun, jonka lennättää riittävän korkealle, pudottaa sen kalliota vasten niin että se murskaantuu, ja syö ravinteikkaan luuytimen.

Kyllä tässä mun mielestä älliäkin tarvitaan.

Geeneihin koodautuneita taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hurjan näköistä kun jossain Siperiassa hörppivät höyryävää verta aukileikatusta porosta tai paistavat apinaa vartaassa jossain sademetsissä. Nämä ihmiset tekevät tätä kuitenkin elääkseen ja elämäntapa on hyvinkin ekologista ja luontoa kunnioittavaa kaikkinensa. Kaikkein julminta on lihan tehotuotanto. Eläin ei saa missään vaiheessa kokea lajityypillistä elämäänsä ja elää vangittuna jossain pienessä poterossaan missä ei edes kääntyä voi.

Nykyään on myös olemassa paikkoja, joissa eläimillä on paremmat olot kuin mitä luonnossa voisivat saada.

Ei tämä suomen talvi ole herkkua millekkään luonnonvaraiselle eläimelle.