IL: Kiltit miehet kertovat naisten kovista vaatimuksista - "Olet kiva, mutta..."
Iltalehtikin jo kertoo kilttien miehien rajusta kohtalosta :D
"kiltit miehet kertovat naisten kovista vaatimuksista"
https://www.iltalehti.fi/rakkausjaseksiartikkelit/a/0c758f6a-4719-4f44-…
Juttu alkaa no shit sherlock tason avauksella: ”Naiset eivät kiinnostu köyhästä alikoulutetusta miehestä.”
Onko kiltti mies ilmiö jo meemi?
Kommentit (830)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Selittävä tekijä löytyy sieltä korvien välistä. Havitellaan jotain mitä ei voi realistisesti saada esim. Sitä 23 v isorintaista blondia. Ne jotka olisivat tarjolla eivät kelpaa. Koskee ihan molempia sukupuolia.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisikö minun tulla kotiisi, alkaa seurustelemaan kanssasi ja antaa välittömästi pildeä, KOSKA SULLE KUULUU NAINEN JA PILDEE?
Itseasiassa... pitäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Miten vaikeaa on mennä kohteliaammaksi siitä että naisen kuuluu antaa pillua jos on sille jopa ystävällinen?
Mutta siis jos itse olisin sinkku niin nämä keskustelut toimisi hyvänä ehkäisynä siihen että menisin jossain ihastuksen mielenhäiriössä huonoon suhteeseen vaan syynäisin hyvin tarkkaan mitä sen miehen pään sisällä on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Entistäkin kohteliaammin 😀? Vähättelette kaikin keinoin, lyttäätte, käskette laihduttamaan, syytätte valehtelijaksi, syyllistätte siitä ettei nainen osaa olla kiitollinen irtoseksistä juoppojen kanssa jota ei edes halua vähääkään.
Artikkelin haastatellut miehetkö tekivät näin? Tässä keskustelussa heitä esiintyy. Osa voi olla naisia osa homomiehiä ja osa heteromiehiä. Parasta vain ohittaa ellei heillä ole jotakin argumenttia johon kannattaa tarttua. Mä ohitan ne kylmästi. Toki ehkä (miehenä) helpompaa olla provosoitumatta. Liitän tuon (naisvihan) naurettavaan jenkkikulttuuriin ja ei kiinnosta yhtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Aloituksen linkissä miehet osasivat jopa kertoa itsestään ne selittävät osat miksi ei ole suhdetta. Otsikko oli harhaan johtava ja aiheuttaa (tarkoituksella) väittelyn.
Itse tunnen myös "ikisinkun" miehen joka juuri menetti neitsyytensä reilusti yli 30 ikävuoden jälkeen. En keksi mikä hänessä on "vikana". Yksi kaverini on myös ollut ihastunut häneen.
Mutta nämä keskutelut eivät koskaan kosketa tosellisuutta, ei ainakaan normaalille ihmisille. Tämä on vain lapsellinen väittely josta itseensä ei pidä ottaa sen joka ei kirjoituksista itseään edes tunnista (eli myös se varmasti suurin osa miehistä jotka haluavat parisuhdetta).
Ymmärsinkö oikein että vika oli siinä ihastuneessa kaverissasi kun ei syntynyt parisuhdetta ikisinkun kanssa?
Hän ei ikinä edes kertonut ohi menevästä ihastuksesta sen kohteelle. Tiesi ettei suhdetta koskaan tulisi heidän välillään erilaisista syistä joista yksi että elämäntilanne ja maailma jossa elävät on niin kaukana toisistaan.
Ohiksena on todettava että parin kilon yli-/alipainoakin isompi merkitys on ryhdillä, vartalonhallinnalla ja yleisolemuksella eli esim kävelytyylillä. Vartalotyypit on toki erilaisia, mutta jos olemus on kuin pystyyn nostetulla perunasäkillä ja kävely omituista laahaavaa harppomista polvet koukussa, niin se on ihan yksi lysti onko sitä painoa 3 kiloa enemmän vai vähemmän.
Pätee siis ihan kumpaankin sukupuoleen.
Miten se on "naisten kovat vaatimukset" jos naista ei kiinnosta? Todella moni nainen vaan on mieluummin yksin, kuin suhteessa joka ei kiinnosta. Ei siinä ole mitään loukkaavaa tai selityksen tarvetta. Seurustellessa hengaillaan yhdessä paljon. Siinä pitää olla tosi sopiva kumppani, että viitsii alkaa. Jos lapsia meinaa tehdä, siihen vasta ei kannatakaan kelpuuttaa vaan jotakuta ja toivoa sitten parasta!
Itse tiedostan, että olen huonosti pariutuva. Olen ihan nätti (vielä) mutta minulla on monia puutteita. Enimmäkseen yksinolo on ihan jees. Tuntuu tosi epätodennäköiseltä, että löytyy kumppani, joka kelpuuttaa minut ja joka minua myös miellyttää. En aio keneltäkään pyydellä anteeksi, jos standardini ovat mahdottomia jonkun mielestä, koska en myöskään aio valittaa siitä jos "joudun" jäämään yksin. N32
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Entistäkin kohteliaammin 😀? Vähättelette kaikin keinoin, lyttäätte, käskette laihduttamaan, syytätte valehtelijaksi, syyllistätte siitä ettei nainen osaa olla kiitollinen irtoseksistä juoppojen kanssa jota ei edes halua vähääkään.
Artikkelin haastatellut miehetkö tekivät näin? Tässä keskustelussa heitä esiintyy. Osa voi olla naisia osa homomiehiä ja osa heteromiehiä. Parasta vain ohittaa ellei heillä ole jotakin argumenttia johon kannattaa tarttua. Mä ohitan ne kylmästi. Toki ehkä (miehenä) helpompaa olla provosoitumatta. Liitän tuon (naisvihan) naurettavaan jenkkikulttuuriin ja ei kiinnosta yhtään.
Tämä on hupia näin parin viinilasin jälkeen kun ei jaksa lähteä ulos. En tiedä muista mutta siksi minä tässä välttelen huonojen provojen kanssa (vai onko ne oikeita? Ihan sama).
Tiedän kyllä mikä todellisuus on tämän keskustelun ulkopuolella ja toivon että niin myös jokainen muu täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Miten vaikeaa on mennä kohteliaammaksi siitä että naisen kuuluu antaa pillua jos on sille jopa ystävällinen?
Mutta siis jos itse olisin sinkku niin nämä keskustelut toimisi hyvänä ehkäisynä siihen että menisin jossain ihastuksen mielenhäiriössä huonoon suhteeseen vaan syynäisin hyvin tarkkaan mitä sen miehen pään sisällä on.
Kirjoitat parisuhdetta etsivistä miehistä. Ja paljon tökerömmin kuin mitä artikkelin miehet kertoivat.
Minä puolestani tarkoitin kuinka (me) miehet voisimme toimia mallikkaasti ja kirjoittaa parisuhdetta löytämättömistä naisista kauniisti ja kannustavasti. En väitäkään etteikö tämä olisi isku suoraan rumasti argumentoivien naisten näppäimistölle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Etkö siis koskaan käy näyttelyiden avajaisissa? Niissä jutellaan paljonkin.
Vierailija kirjoitti:
Miten se on "naisten kovat vaatimukset" jos naista ei kiinnosta? Todella moni nainen vaan on mieluummin yksin, kuin suhteessa joka ei kiinnosta. Ei siinä ole mitään loukkaavaa tai selityksen tarvetta. Seurustellessa hengaillaan yhdessä paljon. Siinä pitää olla tosi sopiva kumppani, että viitsii alkaa. Jos lapsia meinaa tehdä, siihen vasta ei kannatakaan kelpuuttaa vaan jotakuta ja toivoa sitten parasta!
Itse tiedostan, että olen huonosti pariutuva. Olen ihan nätti (vielä) mutta minulla on monia puutteita. Enimmäkseen yksinolo on ihan jees. Tuntuu tosi epätodennäköiseltä, että löytyy kumppani, joka kelpuuttaa minut ja joka minua myös miellyttää. En aio keneltäkään pyydellä anteeksi, jos standardini ovat mahdottomia jonkun mielestä, koska en myöskään aio valittaa siitä jos "joudun" jäämään yksin. N32
Ajattelin samoin sinkkuna. Viihdyn yksin ja olisin kuitenkin huono kumppani. Persoonani ei ole mitenkään erikoinen mutta en sitä peittele. Näin myös miesten seurassa ja esim tinderissä oli miehiä jotka jotain syystä ärsyyntyivät kun toin persoonani esille. Minä olin vääränlainen mitä ulkonäkö antoi ymmärtää.
Sitten tapasin sen miehen joka nauroi sen sijaan että aloittaa väittelyn. Se oli menoa sitten ja yhtäkkiä huomasin että juuri sille yhdelle olen täysin sopiva parisuhteeseen.
Eihän se kolahdakaan kuin tosi harvojen kohdalla. Jos ei ole kemiaa, se on sellaista haistelua puolin ja toisin ja plussien ja miinusten listaamista ja pahimmillaan jämähdys väärän henkilön seuraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Miten vaikeaa on mennä kohteliaammaksi siitä että naisen kuuluu antaa pillua jos on sille jopa ystävällinen?
Mutta siis jos itse olisin sinkku niin nämä keskustelut toimisi hyvänä ehkäisynä siihen että menisin jossain ihastuksen mielenhäiriössä huonoon suhteeseen vaan syynäisin hyvin tarkkaan mitä sen miehen pään sisällä on.
Kirjoitat parisuhdetta etsivistä miehistä. Ja paljon tökerömmin kuin mitä artikkelin miehet kertoivat.
Minä puolestani tarkoitin kuinka (me) miehet voisimme toimia mallikkaasti ja kirjoittaa parisuhdetta löytämättömistä naisista kauniisti ja kannustavasti. En väitäkään etteikö tämä olisi isku suoraan rumasti argumentoivien naisten näppäimistölle.
En kirjoittanut artikkelin miehistä vaan täällä olleista kommenteista. Artikkelissa oli sympatiaa herättäviä miehiä. En siis tarkoita kaikkia suhdetta etsiviä miehiä.
Ja sitten otin kantaa juuri siihen mihin sinäkin eli mitä miehet (täällä) kirjoittavat naisista. Se on toisinaan rumaa ja voi vaikuttaa heikentävästi saako tuollaista suoltava ja ajatteleva mies koskaan parisuhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Miten vaikeaa on mennä kohteliaammaksi siitä että naisen kuuluu antaa pillua jos on sille jopa ystävällinen?
Mutta siis jos itse olisin sinkku niin nämä keskustelut toimisi hyvänä ehkäisynä siihen että menisin jossain ihastuksen mielenhäiriössä huonoon suhteeseen vaan syynäisin hyvin tarkkaan mitä sen miehen pään sisällä on.
Kirjoitat parisuhdetta etsivistä miehistä. Ja paljon tökerömmin kuin mitä artikkelin miehet kertoivat.
Minä puolestani tarkoitin kuinka (me) miehet voisimme toimia mallikkaasti ja kirjoittaa parisuhdetta löytämättömistä naisista kauniisti ja kannustavasti. En väitäkään etteikö tämä olisi isku suoraan rumasti argumentoivien naisten näppäimistölle.
En kirjoittanut artikkelin miehistä vaan täällä olleista kommenteista. Artikkelissa oli sympatiaa herättäviä miehiä. En siis tarkoita kaikkia suhdetta etsiviä miehiä.
Ja sitten otin kantaa juuri siihen mihin sinäkin eli mitä miehet (täällä) kirjoittavat naisista. Se on toisinaan rumaa ja voi vaikuttaa heikentävästi saako tuollaista suoltava ja ajatteleva mies koskaan parisuhdetta.
Sivusta, ihan taatusti vaikuttaa heikentävästi. Täällä on ollut lukuisia käytännön esimerkkejä siitä kuinka se vääristää ajattelua ja odotuksia.
Töissäkäynnillä on iso teko itsetunnon vahvistumisen kanssa. Siellä joutuu kanssakäymisiin, pitää suoriutua annetuista tehtävistä, oppii uusia asioita, ansaitsee palkkaa, jolla voi hankkia asioita, omanarvontunto kasvaa (kukaan ei syyttele parasiittiluuseriksi), säännöllinen rytmi tai jos työ epäsäännöllisissä vuoroissa niin kyky sitoutua niihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö sellainen kiltiksi itsensä luokittelvea mies voi sitten tehdä itselleen jotakin?
Treenaa kroppaa ja laihduta
Käy parturilla ja teetä magee tukka
Pukeudu coolisti
Ole persoonallinen
Harrasta jotakin
Lähe mökistäsi pihalle
OpiskeleTÄMÄ! Naisilla ei ole yhtäkään kohtaa ruumiissaan, jota ei pitäisi mainosten ja Instan mukaan kohentaa. On tuotteita ja treenattavaa, pukeutumis- ja värineuvojaa, meikkikursseja ja hiustenhoitoa. Kunpa sinkkumiehet tietäisittekin, kuinka paljon aikaa ja vaivaa tämän paketin ylläpitoon kuluu. Ei jannihussiksi tulla sohvalla maaten.
Tämä on fakta. Kaljatölkin kylmä suudelma perjantai-iltana ei anna miehille mitään, mikä veisi heitä eteenpäin.
Olen vieläpä mies, ja näen miten kovaa naiset työskentelee ulkonäkönsä eteen. Ei käy kateeksi, miehenä voin vaan herätä ja näyttää hyvältä (ei tarvitse meikata).
No miehenäkin on parta huollettavana, hiukset laitettavana, parturissa käytävä, hampaat puhdistettava (myös hammaslääkärissä!) vähän katsottava että naaman iho on ok ja mielellään hoitaakin sitä ja voi tietty vähän katsoa itseään silmiin peiliin ja miettiä miltä vallitseva ilme muista näyttää.
Naisen on käytännössä lisäks pakko värjätä hiuksiaan ja lotrattava hoitoaineen kanssa, on nypittävä kulmakarvat, ajettavat sääret, kainalot ja ainakin siistittävä alapäätä. Moni laittaa kynsiään myös. Suuri osa myös laittaa hiuksiaan, meikkaa, illlalla meikipoistot ja rasvaamiset. Lisäksi näkee vaivaa nätti en vaatteiden löytämiseksi ja yrittää laihduttaa koko ajan. Näin on saavutettu perustaso.
"Yrittää laihduttaa". Yli puolet ei saa aikaiseksi edes normaalipainoisena pysymistä. Mikä on paljon tärkeämpää kuin viilailu kynsien, hiusten värjäämisen, mekkien ym kanssa.
Olisiko sittenkin niin että näihin on kivempaa panostaa, kuin liikkua ja kieltäytyä herkuttelusta?
Miehenä pääsisin aika hemmetin helpolla jos pituusvaatimuus vaihdettaisiin hoikkuusvaatimukseen. Tai jos menestymisvaatimukset vaihdettaisiin meikkaamiseen ja tälläytymiseen.
Täällä on moneen kertaan nähty ruipeloita miehiä itkemässä että eivät halua hankkia lihaa luiden päälle. Vaikka se on sata kertaa helpompaa kuin laihduttaminen.
Tuo on samaa tasoa kuin väite että pörssiyhtiön johtaminen on sata kertaa helpompaa kuin astioiden tiskaaminen.
pl. harvat geneettiset lahjakkuudet, olennainen muutos lihaksikkuudessa vaatii todella paljon töitä (kova treeni, hyvä ruoka, riittävä lepo) ja yleensä kestää n. 2 vuotta ennen kuin tulokset alkavat näkyä.
Sen lisäksi ruipelomiehen ongelma on siinä että kasvattaakseen olennaisesti sitä mitä naiset haluavat eli kokoa, on kasvatettava "salilihakset" jotka ovat useimmille naisille turn-off.
Tuota voisi verrata siihen jos omenavartaloinen nainen haluaa hankkia itselleen tiimalasivartalon, superhoikan vyötärön ja jättimäisen fitnesspeban. Vaatii paljon työtä, eikä lopputuloksesta ole sittenkään takeita.
t. nimim. kokemusta on. Kävin salilla pitkän aikaa, voimani yli tuplaantuivat, ja olin silti naisten mielestä hoikka ja pieni. Asiaan saa perspektiiviä sillä että olin tuossa vaiheessa noin kolme kertaa vahvempi kuin keskivertonainen, ja silti sain kuulla kuinka minua ei uskalla halata kovaa etten mene rikki.Kuule, ei vaadi minkäänlaista geneettistä lahjakkuutta että muutut ruipelosta sellaiseksi ettei naisia pelota halata ettet mene rikki. Se ei vaadi mitään muuta kuin että nyt otat kulkupelin ja käyt hakemassa jotain kaloripitoista iltapalaa. Tää on niin mahtavaa kun täällä nämä huutaa naisille päät punaisina että laihduta mutta itse eivät pysty tekemään noin miljoona kertaa helpompaa asiaa eli lihomaan sen verran että joku nainen voisi kiinnostua. Voi luoja :DDDD.
Palatakseni edelliseen viestiin, tuo onnistuu yhtä hyvin kuin hyvän perseen hankkiminen syömällä jos olet omenatyyppiä.
Minulla lisäravinto menee lähes kaikki vatsaan. Olisin yhä yhtä hoikka, paitsi pallomahalla varustettuna.
Sytyttäisikö?
Sori nyt vain. Lihasten hankkiminen on eri levelillä kuin laihduttaminen. Tiedän omasta kokemuksesta.Tämä sivukeskustelu on mielestäni jotenkin absurdi. Itse olen vartalomallia "lyhyt ja lihaksikas möykky" eli en todellakaan näytä siltä, että menisin halaamisesta rikki, mutta eipä naisia tunnu kiinnostavan. Laihalla muusikkokaverilla sen sijaan on kysyntää. Jos ei hoikkana kelpaa, tuskin iltapalan lisääminen auttaa yhtään ja päinvastoin
M 168/85
Voisko olla ettei se pituus ja paino ole niin tärkeitä mitä miehet uskoo?
Kirjoitit sitten tuon vastaukseksi lyhyelle ja tanakalle miehelle jola ei ole flaksi käynyt.
Joka vastasi lyhyelle ja hoikalle miehelle jolla ei flaksi käynyt.
Ja tämän pitäisi olla todiste ettei sillä pituudella ole merkitystä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lonely boi in Milano kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni kokematon mies nostaa naiset turhan korkealle jalustalle, eli he eivät oikein pidä naisia ihmisinä, vaan mystisinä, pelottavina ja palvottavina ja saavuttamattomina "naisina", ja niin kaikin tavoin miehiä parempina, että eivät yksinkertaisesti uskalla heitä lähestyä tai käyttäytyä luontevasti. Pitäisi tajuta, etteivät naiset ole yhtään sen ihmeellisempiä, fiksumpia tai palvottavampia kuin muutkaan ihmiset, ja heille voi puhua ihan niinkuin muillekin. Ja että he ovat kaikki yksilöitä, eivätkä mitään naismassaa.
Tämä johtuu kokomuksen puutteesta ja se kokemuksen puute jatkuu niin kauan kuin naiset ovat antamatte mahdollisuutta näille kilteille miehille. Tottakai joku asia on mystinen jos ei ole kokemuksia.
Kokemusta ei tuu sillä lailla että isotissinen 23-vuotias blondi tulee mystisesti kotoa hakemaan. Pohjatyön joutuu tekemään itse hankkimalla ihmissuhteita, kavereita, työkavereita, elämää.
Mitä ne kaverit vaikuttaa siihen naiseen? Miksi miehellä pitäisi olla kavereita jos ei halua kavereita? Ja että työkavereita ihan? Mitä tekemistä työkavereilla on miehen ja naisen parisuhteessa?
Minusta olisi puistattavaa olla sellaisen miehen kanssa, jolla ei ole muita ihmissuhteita kuin minä.
Miksi? Eikö löydy ymmärrystä miehelle jolla ei ole sukulaisia ja vanhempia eikä halua ystäviä? Mikä puistattaa?
Siinä tulee itselle ihan liian suuri vastuu toisesta. Jos minulle sattuu jotain, toinen jää täysin yksin. Mies voi myös olla mustasukkainen minun kavereista, jos vietän heidän kanssaan aikaa. Mikäli mies ei pidä matkustamisesta tai vaikka teatterista, niin en todellakaan jää kotiin vaan lähden kaverin kanssa reissuun.
Luuletko, että mies ei kestä yksinäisyyttä jos on ollut koko elämän yksin? Eikö yksinäinen mies omista jalkoja joilla astua lentokoneeseen? Mistä sinä tiedät kuinka paljon tuollainen mies on nähnyt maailmaa yksin? Eikö yksinäinen mies voi kiinnostua kulttuurista ja taiteesta? Come oon. Pidät itseäsi varmaan hirveän suvaitsevaisena ja avarakatseisena, mutta miten katsot maailmaa on hyvin mustavalkoinen.
No hyvänen aika, onhan sillä maailmaa kiertäneellä miehellä ihan eri tavalla kokemuksia ihmisten kanssa olemisesta. Tuossa aiemmin sanottiin, että miehellä ei ole ollut juttuseuraa edes työkavereista saati harrastuskavereista. Vaikea uskoa, että tuollaisella miehellä ei olisi naisia edes tuttavina, kyllä hän naisten kanssa on tekemisissä.
Mä olen kiertänyt ympäri eurooppaa ja mulla ei ole ketään. Ei siihen tarvita ketään muita ihmisiä, että ihminen pystyy astumaan lentokoneen kyytiin. Luuletko, että tällainen ihminen ei osaa avata suuta ja tilata ulkomailla ruokaa tai varata hotellia? Mitä jos tällainen henkilö puhuu enemmän kieliä kuin se rallienglantia sönköttävä alffa? Kierretään samaa kehää ja aina palataan sun ennakkoluuloihin :)
Kuten itse juuri totesin (eri viestissä) niin minusta tuo jos mikä on omituista, että matkustetaan ja harrastetaan kulttuuria tutustumatta silti ihmisiin.
Mikä siinä on outoa? Miksi pitäisi tutustua ihmisiin? Miksi en voi katsoa maailmaa tutustumatta johonkin ihmiseen? Miksi en voi katsoa maalausta seinällä ilman, että minun pitäisi tutustua heti johonkin ihmiseen.
Koita nyt ymmärtää, että jos sinulla on noin voimakkaat estot tutustua ihmisiin luontevissa tilaisuuksissa, niin on erittäin vaikea ymmärtää, miten kykenisit normaaliin sosiaaliseen suhteeseen naisen kanssa. Joka ikisellä vastauksellasi kaivat omaa kuoppaasi vain entistä syvemmäksi. Sinulle sopisi luultavasti samanlainen nainen, voisitte yhdessä kiertää maailmaa kuplassanne, ottamatta kontaktia kehenkään ulkopuoliseen ihmiseen. Harmi vaan, että useimmat naiset tykkäävät tutustua myös muihin ihmisiin.
???
Kukaan ei ole Suomessa taidenäyttelyssä sanonut minulle mitään koskaan! Hädin tuskin ystävät juttelevat keskenään siellä, on todella hiljaista. Ei ole mitään spontaanin jutun aloittamisen kulttuuria täällä, jos et ole huomannut?
Niin mikään ei sinänsä takaa mitään. Juurihan on sovittu että elämä ei ole kenellekään parisuhdetta velkaa. Mutta se havainto on oikein, että on hiukan epäreilua johtaa suoraan lopputuloksesta (parisuhteeton) lähtötiedot (etsittävä jokin selittävä negatiivinen tekijä vaikka väkivalloin).
Minun argumenttini koko ketjussa on lähinnä, että on lukematon määrä ihmisiä joilla ei ole parisuhdetta vaikka haluaisivat eikä selittävää tekijä ole olemassa. Tästä syystä keskustelun tulisi olla paljon huomaavaisempaa kuin se on. Tässä (me) miehet voisi olla suunnannäyttäjiä ja argumentoida entistäkin kohteliaammin naisista jotka eivät löydä parisuhdetta niin tahtoessaan.
Miten vaikeaa on mennä kohteliaammaksi siitä että naisen kuuluu antaa pillua jos on sille jopa ystävällinen?
Mutta siis jos itse olisin sinkku niin nämä keskustelut toimisi hyvänä ehkäisynä siihen että menisin jossain ihastuksen mielenhäiriössä huonoon suhteeseen vaan syynäisin hyvin tarkkaan mitä sen miehen pään sisällä on.
Kirjoitat parisuhdetta etsivistä miehistä. Ja paljon tökerömmin kuin mitä artikkelin miehet kertoivat.
Minä puolestani tarkoitin kuinka (me) miehet voisimme toimia mallikkaasti ja kirjoittaa parisuhdetta löytämättömistä naisista kauniisti ja kannustavasti. En väitäkään etteikö tämä olisi isku suoraan rumasti argumentoivien naisten näppäimistölle.
En kirjoittanut artikkelin miehistä vaan täällä olleista kommenteista. Artikkelissa oli sympatiaa herättäviä miehiä. En siis tarkoita kaikkia suhdetta etsiviä miehiä.
Ja sitten otin kantaa juuri siihen mihin sinäkin eli mitä miehet (täällä) kirjoittavat naisista. Se on toisinaan rumaa ja voi vaikuttaa heikentävästi saako tuollaista suoltava ja ajatteleva mies koskaan parisuhdetta.
En voisi olla enempää samaa mieltä, siitä että kuvaamasi kirjoittajat tekevät ehkä korjaamatonta hallaa (vain) itselleen. Voihan siitä kasvaa ulos ja saada sillä tavoin sovinnon itsensä kanssa mutta kehottaisin vakavasti välttämään alunalkaenkin. Osa suoltanee pelkällä läpällä eikä kuvaa kirjoittajaa kovin tarkasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän että tämä saa alapeukkuja, mutta vielä nykyäänkin täällä tasa-arvoisessa Suomessa lasten ja kodinhoito pääasiassa kaatuu naisen niskaan. Tottakai silloin miehen työpaikalla ja tuloilla on merkitystä parin valinnassa.. miksi haluaisin miehen josta ei ole mitään hyötyä? Jos minä hoidan lapset ja kodin ja tuon vielä leivän pöytään, niin mihin sitä sohvalla makaavaa työtöntä miestä tarvitsee?? Kaunis ajatus että pyyteettömästi vain rakastan häntä ja haluan antaa hänelle kaiken omasta selkänahastani, mutta siinä vaiheessa kun se on lapsiltani pois niin juu ei.
Tämä!! Tämä tasa-arvo on kyllä tietyllä tavalla ampunut naisia jalkaan vaikka se on toki hyvä että nainen saa itse hankittua omat rahansa eikä tarvitse olla riippuvainen miehestä mutta tämä on johtanut tilanteeseen jossa naisia tuputetaan tekemään uraa ja useissa perheissä nainen tekee lähes kaiken; synnyttää ja hoitaa lapset, hoitaa kodin ja käy töissä. Mies sitten saattaa käydä töissä tai muuten ollaan sohvalla yms.
Omasta mielestäni jos minä synnytän ja hoidan lapset ja hoitaisin vielä kodinkin niin kyllä se mies saisi elatuksen hoitaa. Jotenkin se homma pitää jakaa eikä niin että yksi hoitaa lähes kaiken.
Juuri näin. Asuin vuoden nuorena turkissa, jossa tasa-Arvo on monessa perheessä vielä ”lapsen kengissä” eli siellä pääasiassa pelkästään mies käy töissä ja nainen hoitaa asiat kotona. Nämä naiset olivat ihan järkyttyneitä kun kerroin miten tämä Suomessa menee.. naisen oletetaan käyvän töissä, mutta pääasiassa nainen hoitaa myös asiat kotona. Ei kuulostanut tasa-arvoiselta heistä eivätkä halunneet vaihtaa osia kanssani. Siellä hyvin toimeen tulevissa perheissä myös oli kunnia asia jos mies osti kotona olevalle naiselle siivous ja lastenhoito apua. Suomessahan nainen on heti laiska jos mitään apua ottaa vastaan saati pyytää.
Voi kristus että tämä maailman etu-oikeutetuimpien naaraksien jatkuva ulina ja länkytys ottaa otsalohkoon ! Näille, eli teille ulisijat, ei _mikään_piisaa eikä riitä. Aina ollaan jotain valittamassa, mukaan luettuna se että kun pitäisi tehdä ne naisille kuuluvat hommat ja käydä töissä, niin sekin on liikaa vaadittu. Puhumattakaan kun vaimolta kysyy lempeä & lovea, niin se se vasta vaikeaa on ! Vaikka vaimon ensimmäinen tehtävä ja prioriteetti Nro. 1 on L & L, ja ennen kaikkea loven eli reiän antaminen. Nainen joka ei pysty suoriutumaan noista tehtävistään, tai vielä pahempi, julkeaa kieltäytyä velvollisuuksistaan, jotka ei TOD. pitäisi olla mitenkään vaikeita tai ylivoimaisia, pitää laittaa taipaleelle. Eikä kyllä snadi ruoskintakaan varmasti huonoa tekisi motivaatiolle velvollisuuksiaan kohtaan.
Tolla asenteella on aivan turha yrittää kumppania löytää. Satavarmasti kukaan ei lähde nykyaikana tuollaiseen suhteeseen. MOT
Vierailija kirjoitti:
Töissäkäynnillä on iso teko itsetunnon vahvistumisen kanssa. Siellä joutuu kanssakäymisiin, pitää suoriutua annetuista tehtävistä, oppii uusia asioita, ansaitsee palkkaa, jolla voi hankkia asioita, omanarvontunto kasvaa (kukaan ei syyttele parasiittiluuseriksi), säännöllinen rytmi tai jos työ epäsäännöllisissä vuoroissa niin kyky sitoutua niihin.
Joo ja se ettei ajatukset jää junnaamaan yhä oudommiksi ja epärealistisemmaksi käyviä uria. Ihminen on laumaeläin. Ihminen tarttee edes jotain laumaa että todellisuudentaju säilyy. Toki on poikkeuksia mutta täällä jos missä näkyy kuinka liika eristäytyminen saa todellisuudentajun rakoilemaan.
Ymmärsinkö oikein että vika oli siinä ihastuneessa kaverissasi kun ei syntynyt parisuhdetta ikisinkun kanssa?