Miksi ihmeessä rahat pitäisi olla perheessä yhteisiä?

Ei onnistuisi meillä, koska mies on ihan liian pihi ja säästäväinen. Varmaan alkaisi kontrolloimaan minunkin rahankäyttöä. Nyt yhteinen taloustili ja omat tilit sopii meille hyvin. 

Vierailija kirjoitti:

Luulen, että suurimmalla osalla vanhemmilla ihmisillä on yhteiset käyttö- ja säästötilit ja myös omaisuus on hankittu 50/50.

Tyttäreni perheessä kumpikin laittaa yhteiselle käyttötilille 80% nettotuloista ja siltä tililtä sitten maksetaan kaikki, myös perheen vaatteet ja kodin hankinnat. Tytär laittaa n.3400€ ja vävy 2400€ ja sillä 5800 eurolla on pärjättävä.

En voisi kuvitella edes kysyväni oman aikuisen lapseni palkkaa saati hänen puolisonsa. En liioin ole ikinä kysynyt kuinka he asiansa hoitavat.

Vierailija kirjoitti:

Musta on kivempaa että elintaso on kaikilla perheessä samanlainen. Olis outoa olla puolisolle velkaa, tyyliin että kaupassa on oma lompakko unohtanu ja pyytää suklaapatukan ostamaan ja sit muistutellaan että maksapa takas. Helppoa ku se maksaa kellä on rahaa eikä tarvii setviä enempiä.

No eihän sen käytännössä tarvitse tuollaista nipottamista olla! Minä "lainasin" puolisoltani tänä aamuna 20 e, kun tarvitsin käteistä. Ei hän sitä ole vailla takaisin. Viime reissulla minä maksoin meidän majoitukset koska käytimme minun booking.com tunnuksiani ja mies maksoi retket; pikainen laskeminen osoitti että majoitus tuli muutaman kympin kalliimmaksi mutta en minä niitä häneltä alkanut periä.

Jokainen tavallaan. Itse koen niin, että esimerkiksi matkapäivärahani ovat minulle tarkoitettu korvaus siitä että joudun tekemään reissutyötä ja syömään ulkona. Eivät yhteistä tuloa. Ihan kuten palkka on molempien henkilökohtaista tuloa muutenkin. Kun pannaan saman verran taloustilille niin se helpottaa yhteisten kulujen maksamista mutta molemmilla säilyy oikeus omiin rahoihinsa ja siihen, miten ne haluaa käyttää. Mitään erilaisia elintasoja meillä ei ole, koska jo seurusteluaikana kävi ilmi, että haluamme samanlaista tasoa asumiselta, ruoalta, matkailulta, yhteiseltä autolta jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain hullu suostuu yhteisiin rahoihin. Omat rahat molemmilla ja yhteisesti sovitut ja jaetut maksut kustannuksista ja menoista. Ja ehdottomasti avioehto, jos naimisissa on pakko olla.

Tuskin nimittäin motivoi sitä vähemmän tienaavaa puolisoa satsaamaan osaamiseensa tai uraansa nostaakseen palkkatasoaan, jos enemmän tienaava toimii automaattilompakkona. Ei todellakaan kannata suostua sellaiseen.

Aivan, kyllä ihan oma tili täytyy olla. Ja sitten toisena yhteinen tili, jonne molemmat siirtävät rahaa tai vain toinen siirtää, jos ei toisella ole, mutta joka tapauksessa täytyy olla myös ikioma tili. Yhteinen tili ainoana tilinä on jotenkin aivan viime vuosisadan puolivälistä. 

Jos naapurin Liisa ja Matti kertoo että heille riittää hyvin yhteinen tili tai vaikka yhteinen käyttötili ja yhteinen säästötili, miksi he mielestäsi tarvitsisivat kuitenkin myös omat tilit?

No ihan vaan siksi jos Liisa vaikkapa pettää Mattia ja Matti tästä suivaantuneena heittää Liisan ulos ja tyhjentää koko tilin. Liisa sitten istuu kadulla rahattomana. Tai Matti sortuu uhkapeleihin ja huumeisiin ja liisalta menee luottotiedot kun Matti on juonut ja pelannut kaikki rahat. Tai Liisa jossain hurmiossa ostaa koko rahalla pyramidihuijauksen osakkeita ja he molemmat menettävät kaiken. Semmosta kaikkea. Ei kaikkia munia yhteen koriin.

Liisa luottotiedot ei mene siitä vaikka Matti pelaisi. Laskut ja velat joita mahdollisesti aiheutuvia olisi ihan Matin omia. Toki voi olla että Matti joutuisi myymään myös sitä molempien nimissä olevaa omaisuutta, mutta yhteisellä tilillä ei tuon asian kanssa ole mitään tekemistä aivan samoin kävisi jos molempien rahat olisi omilla tileillä.

Omat rahat pitävät ovat itsekkäitä tai eivät ole luota kumppaninsa niin paljon kuin elämänkumppaniinsa pitäisi voida luottaa. Simple as that.

Mitäs riidetävää tässä on, jokainen pariskunta tekee niin kuin itse parhaaksi katsoo. Ongelma tämä on ainoastaan silloin jos pariskunnan toinen osapuoli uhraa oman uransa kasvattaakseen perheeen lapset, hoitaakseen kodin ja antaakseen toiselle tilaisuuden keskittyä uraan, eikä se työssäkäyvä silti suostu yhteiseen talouteen.

Vierailija kirjoitti:

No ihan lainkin mukaan perheessä on elatusvelvollisuus, joten on aika erikoinen tilanne jos ei puolison tulojen takia saa tukia, mutta puolison mielestä ei hänen kuuluisi antaa killinkiäkään toiselle. En myöskään käsitä miten perheessä voidaan elää eri elintasoissa. Ennen kuin tänne miesasiamiehet tulevat ulisemaan, voin kertoa, että minä olen ollut perheessä se, jolla on ollut isommat tulot.

Vaikka taitaa ne tulla ulisemaan silti. Näin se pyörähtää taas päivä käyntiin tutuissa merkeissä.

Eihän tuo elatusvelvollisuus lainkaan mukaan tarkoita, että pitäisi antaa kaikki rahansa toisen käytettäväksi. Onhan lapsiinkin elatusvelvollisuus, mutta aika harva antaa lastensa ostaa ihan mitä vaan, mihin mutsin ja faijan rahat riittää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain hullu suostuu yhteisiin rahoihin. Omat rahat molemmilla ja yhteisesti sovitut ja jaetut maksut kustannuksista ja menoista. Ja ehdottomasti avioehto, jos naimisissa on pakko olla.

Tuskin nimittäin motivoi sitä vähemmän tienaavaa puolisoa satsaamaan osaamiseensa tai uraansa nostaakseen palkkatasoaan, jos enemmän tienaava toimii automaattilompakkona. Ei todellakaan kannata suostua sellaiseen.

Aivan, kyllä ihan oma tili täytyy olla. Ja sitten toisena yhteinen tili, jonne molemmat siirtävät rahaa tai vain toinen siirtää, jos ei toisella ole, mutta joka tapauksessa täytyy olla myös ikioma tili. Yhteinen tili ainoana tilinä on jotenkin aivan viime vuosisadan puolivälistä. 

Jos naapurin Liisa ja Matti kertoo että heille riittää hyvin yhteinen tili tai vaikka yhteinen käyttötili ja yhteinen säästötili, miksi he mielestäsi tarvitsisivat kuitenkin myös omat tilit?

No ihan vaan siksi jos Liisa vaikkapa pettää Mattia ja Matti tästä suivaantuneena heittää Liisan ulos ja tyhjentää koko tilin. Liisa sitten istuu kadulla rahattomana. Tai Matti sortuu uhkapeleihin ja huumeisiin ja liisalta menee luottotiedot kun Matti on juonut ja pelannut kaikki rahat. Tai Liisa jossain hurmiossa ostaa koko rahalla pyramidihuijauksen osakkeita ja he molemmat menettävät kaiken. Semmosta kaikkea. Ei kaikkia munia yhteen koriin.

Liisa luottotiedot ei mene siitä vaikka Matti pelaisi. Laskut ja velat joita mahdollisesti aiheutuvia olisi ihan Matin omia. Toki voi olla että Matti joutuisi myymään myös sitä molempien nimissä olevaa omaisuutta, mutta yhteisellä tilillä ei tuon asian kanssa ole mitään tekemistä aivan samoin kävisi jos molempien rahat olisi omilla tileillä.

Ai jos liisalta jää oma puhelinlasku maksamatta koska Matti on tuhlannut kaikki heidän rahansa niin ei mene luottotiedot?

Vierailija kirjoitti:

Omat rahat pitävät ovat itsekkäitä tai eivät ole luota kumppaninsa niin paljon kuin elämänkumppaniinsa pitäisi voida luottaa. Simple as that.

Me ei nähdä mitään syytä laittaa kaikkia rahoja samalle tilille vaan sen verran, että yhteinen talous sujuu ongelmitta. Eikö se ole se pääasia? Mitä väliä missä ne loput rahat ovat?

Vierailija kirjoitti:

Omat rahat pitävät ovat itsekkäitä tai eivät ole luota kumppaninsa niin paljon kuin elämänkumppaniinsa pitäisi voida luottaa. Simple as that.

Päinvastoin. Meillä nimenomaan on luottamus ilman että tarvitsee tietää toisen tuloja tai menoja. Yhdessäolo perustuu rakkauteen eikä rahaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain hullu suostuu yhteisiin rahoihin. Omat rahat molemmilla ja yhteisesti sovitut ja jaetut maksut kustannuksista ja menoista. Ja ehdottomasti avioehto, jos naimisissa on pakko olla.

Tuskin nimittäin motivoi sitä vähemmän tienaavaa puolisoa satsaamaan osaamiseensa tai uraansa nostaakseen palkkatasoaan, jos enemmän tienaava toimii automaattilompakkona. Ei todellakaan kannata suostua sellaiseen.

Aivan, kyllä ihan oma tili täytyy olla. Ja sitten toisena yhteinen tili, jonne molemmat siirtävät rahaa tai vain toinen siirtää, jos ei toisella ole, mutta joka tapauksessa täytyy olla myös ikioma tili. Yhteinen tili ainoana tilinä on jotenkin aivan viime vuosisadan puolivälistä. 

Jos naapurin Liisa ja Matti kertoo että heille riittää hyvin yhteinen tili tai vaikka yhteinen käyttötili ja yhteinen säästötili, miksi he mielestäsi tarvitsisivat kuitenkin myös omat tilit?

No ihan vaan siksi jos Liisa vaikkapa pettää Mattia ja Matti tästä suivaantuneena heittää Liisan ulos ja tyhjentää koko tilin. Liisa sitten istuu kadulla rahattomana. Tai Matti sortuu uhkapeleihin ja huumeisiin ja liisalta menee luottotiedot kun Matti on juonut ja pelannut kaikki rahat. Tai Liisa jossain hurmiossa ostaa koko rahalla pyramidihuijauksen osakkeita ja he molemmat menettävät kaiken. Semmosta kaikkea. Ei kaikkia munia yhteen koriin.

Liisa luottotiedot ei mene siitä vaikka Matti pelaisi. Laskut ja velat joita mahdollisesti aiheutuvia olisi ihan Matin omia. Toki voi olla että Matti joutuisi myymään myös sitä molempien nimissä olevaa omaisuutta, mutta yhteisellä tilillä ei tuon asian kanssa ole mitään tekemistä aivan samoin kävisi jos molempien rahat olisi omilla tileillä.

Ai jos liisalta jää oma puhelinlasku maksamatta koska Matti on tuhlannut kaikki heidän rahansa niin ei mene luottotiedot?

Pahimmassa tapauksessa Liisa ehkä joutuu lainaamaan rahaa puhelin laskuun ja maksamaan sen seuraavalla kuulla. Tosin ei Liisan puhelin lasku ole niin suuri etteikö hän saisi siihen rahat jostakin esim. omista sijoituksista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vain hullu suostuu yhteisiin rahoihin. Omat rahat molemmilla ja yhteisesti sovitut ja jaetut maksut kustannuksista ja menoista. Ja ehdottomasti avioehto, jos naimisissa on pakko olla.

Tuskin nimittäin motivoi sitä vähemmän tienaavaa puolisoa satsaamaan osaamiseensa tai uraansa nostaakseen palkkatasoaan, jos enemmän tienaava toimii automaattilompakkona. Ei todellakaan kannata suostua sellaiseen.

Aivan, kyllä ihan oma tili täytyy olla. Ja sitten toisena yhteinen tili, jonne molemmat siirtävät rahaa tai vain toinen siirtää, jos ei toisella ole, mutta joka tapauksessa täytyy olla myös ikioma tili. Yhteinen tili ainoana tilinä on jotenkin aivan viime vuosisadan puolivälistä. 

Jos naapurin Liisa ja Matti kertoo että heille riittää hyvin yhteinen tili tai vaikka yhteinen käyttötili ja yhteinen säästötili, miksi he mielestäsi tarvitsisivat kuitenkin myös omat tilit?

No ihan vaan siksi jos Liisa vaikkapa pettää Mattia ja Matti tästä suivaantuneena heittää Liisan ulos ja tyhjentää koko tilin. Liisa sitten istuu kadulla rahattomana. Tai Matti sortuu uhkapeleihin ja huumeisiin ja liisalta menee luottotiedot kun Matti on juonut ja pelannut kaikki rahat. Tai Liisa jossain hurmiossa ostaa koko rahalla pyramidihuijauksen osakkeita ja he molemmat menettävät kaiken. Semmosta kaikkea. Ei kaikkia munia yhteen koriin.

Liisa luottotiedot ei mene siitä vaikka Matti pelaisi. Laskut ja velat joita mahdollisesti aiheutuvia olisi ihan Matin omia. Toki voi olla että Matti joutuisi myymään myös sitä molempien nimissä olevaa omaisuutta, mutta yhteisellä tilillä ei tuon asian kanssa ole mitään tekemistä aivan samoin kävisi jos molempien rahat olisi omilla tileillä.

Ai jos liisalta jää oma puhelinlasku maksamatta koska Matti on tuhlannut kaikki heidän rahansa niin ei mene luottotiedot?

Pahimmassa tapauksessa Liisa ehkä joutuu lainaamaan rahaa puhelin laskuun ja maksamaan sen seuraavalla kuulla. Tosin ei Liisan puhelin lasku ole niin suuri etteikö hän saisi siihen rahat jostakin esim. omista sijoituksista.

Ei tässä keskustelussa ole mitään järkeä, kun näihin "kaikki on yhteistä" suhteisiin yhtäkkiä aina ilmaantuukin omia tilejä ja omia sijoituksia.

Ei mielestäni olisi ollut kohtuullista että mies olisi vuosikaudet yksin maksanut kuluja ja minulla olisi ollut säästöjä. Hän on kuitenkin pienituloinen. Ap

Vierailija kirjoitti:

Mitäs riidetävää tässä on, jokainen pariskunta tekee niin kuin itse parhaaksi katsoo. Ongelma tämä on ainoastaan silloin jos pariskunnan toinen osapuoli uhraa oman uransa kasvattaakseen perheeen lapset, hoitaakseen kodin ja antaakseen toiselle tilaisuuden keskittyä uraan, eikä se työssäkäyvä silti suostu yhteiseen talouteen.

Yhteiset rahat ja taloudellisen vastuun kantaminen yhdessä on kaksi täysin eri asiaa. Voi ihan hyvin olla omat rahat molemmilla ja toinen työssäkäyvänä hoitaa suuremman osuuden kuluista. Ihan yhtäläiseen sen työssäkäyvän pitää suostua suurempaan taloudelliseen vastuuseen yhteisten rahojen kanssa.

Yleensä se nähdää yhteisenä tavoitteena tarjota lapsille paras mahdollinen elämä. Ei kai siihen työssä raatavan rooliin kukaan muuten haluaisi.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikkien rahojrn tarvitse olla yhteisiä, mutta onhan se tosi outoa jos yhteisessä taloudessa kaksi ihmistä elää täysin eri elintasoilla. Vaikea kuvitella että arki ja yhteiselo on kovin toimivaa jos toinen shoppailee, matkustaa, ajelee taksilla ja käy ulkona syömässä ja toinen syö päivästä toiseen kaurapuuroa eikä koskaan voi lähteä mukaan vaikka ravintolaan tai leffaan, matkasta puhumattakaan. Toki jos molemmilla ok ja suht samanlainen tulotaso ja menot hoituvat spontaanisti ilman ongelmia niin mikäs siinä.

Tulee mieleen ainakin sellainen tilanne, että jos vähävarainen puoliso on itse valinnut elämäntapansa. Haluaa elää vähään tyytyen ja tehdä töitä vain hyvin vähän. Kokee sen parempana elämäntapana. Esimerkiksi monet taiteilijat elää tällä tavalla.

Intuitio sanoo kahden elintason yhteiselon voivan olla ihan reilu molempien mielestä. Jos se on oma valinta olla hankkimatta samanlaista tulotasoa kuin puolisolla on.

Vaihtoehtoisesti jos haluaa pitää pari vuotta sapattivapaata työelämästä. Minusta se on ihan reilua, että sitten se kustannetaan omista säästöistä. Eikä niin, että puolison pitää heti olla antamassa isompi osa palkastaan toisen käyttöön.

Elämäntilanteita on niin monenlaisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikkien rahojrn tarvitse olla yhteisiä, mutta onhan se tosi outoa jos yhteisessä taloudessa kaksi ihmistä elää täysin eri elintasoilla. Vaikea kuvitella että arki ja yhteiselo on kovin toimivaa jos toinen shoppailee, matkustaa, ajelee taksilla ja käy ulkona syömässä ja toinen syö päivästä toiseen kaurapuuroa eikä koskaan voi lähteä mukaan vaikka ravintolaan tai leffaan, matkasta puhumattakaan. Toki jos molemmilla ok ja suht samanlainen tulotaso ja menot hoituvat spontaanisti ilman ongelmia niin mikäs siinä.

Tulee mieleen ainakin sellainen tilanne, että jos vähävarainen puoliso on itse valinnut elämäntapansa. Haluaa elää vähään tyytyen ja tehdä töitä vain hyvin vähän. Kokee sen parempana elämäntapana. Esimerkiksi monet taiteilijat elää tällä tavalla.

Intuitio sanoo kahden elintason yhteiselon voivan olla ihan reilu molempien mielestä. Jos se on oma valinta olla hankkimatta samanlaista tulotasoa kuin puolisolla on.

Vaihtoehtoisesti jos haluaa pitää pari vuotta sapattivapaata työelämästä. Minusta se on ihan reilua, että sitten se kustannetaan omista säästöistä. Eikä niin, että puolison pitää heti olla antamassa isompi osa palkastaan toisen käyttöön.

Elämäntilanteita on niin monenlaisia.

Tämä. Olen itse harkitsemassa vuorotteluvapaata. Ei ole käynyt edes mielessä, että puoliso maksaisi sen ajalta enemmän yhteisistä kuluista. Vasta nyt, kun tuon luin, tuli ylipäänsä mieleen, että joku voisi ajatella niinkin.

Tietenkin eri rahat.

On reilua ja oikeudenmukaista, että nainen säästää usein naurettavan pienestä palkastaan äitiyslomaa varten, maksaa puolet menoista ja kaikki lapsen kulut makoillessaan kotona. Palkan ja eläkkeen menettäminen lastenhoidon aikana on tietenkin oikeudenmukaista.

Miehellä on oikeus omiin rahoihinsa, joten hän saa matkustella kavereidensa kanssa, ostaa tyylikkäitä vaatteita ja kallista elektroniikkaa, kun vaimo laiskailee kotona lapsia hoitaen. Eihän pienten lasten hoitamiseen, siivoamiseen, pyykinpesuun, kaupassakäyntiin tai ruoanlaittoon tietenkään mene yhtään aikaa.

Vain naiset haluavat lapsia, vai miten se nyt olikaan?

Edelleen ketjusta saa sen kuvan että yhteinen talous aina tarkoittaa sitä että jompikumpi elättää tousen. En väitä että niin ei koskaan eikä kenekään kohdalla olisi. Tousen elättäminen on ihan samalla tavalla mahdollista vaikka talous ja tilit olusi eriliset.

Meille sopii paremmin yhteinentalous. Tärkeämpää kuitenkin se onko tilit erilliset vai yhteiset on se että molemmat pystyvät hoitamaan taloutta myös mahdollusissa yllättävissä tilanteissa. Jos tinen sairastuu, jos syystä tai toisesta ajaudutaakin eroon, miten talous sen jälkeen hoidetaan.

Kumpikin jos tienaa saman verran niin se ei oo ongelma mutta jos toisella pienet tulot ja toisella huomattavasti isommat niin silloin tulee ongelmia. Niin mikäli meinataan että kumpikin omillaan toimeen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikkien rahojrn tarvitse olla yhteisiä, mutta onhan se tosi outoa jos yhteisessä taloudessa kaksi ihmistä elää täysin eri elintasoilla. Vaikea kuvitella että arki ja yhteiselo on kovin toimivaa jos toinen shoppailee, matkustaa, ajelee taksilla ja käy ulkona syömässä ja toinen syö päivästä toiseen kaurapuuroa eikä koskaan voi lähteä mukaan vaikka ravintolaan tai leffaan, matkasta puhumattakaan. Toki jos molemmilla ok ja suht samanlainen tulotaso ja menot hoituvat spontaanisti ilman ongelmia niin mikäs siinä.

Tulee mieleen ainakin sellainen tilanne, että jos vähävarainen puoliso on itse valinnut elämäntapansa. Haluaa elää vähään tyytyen ja tehdä töitä vain hyvin vähän. Kokee sen parempana elämäntapana. Esimerkiksi monet taiteilijat elää tällä tavalla.

Intuitio sanoo kahden elintason yhteiselon voivan olla ihan reilu molempien mielestä. Jos se on oma valinta olla hankkimatta samanlaista tulotasoa kuin puolisolla on.

Vaihtoehtoisesti jos haluaa pitää pari vuotta sapattivapaata työelämästä. Minusta se on ihan reilua, että sitten se kustannetaan omista säästöistä. Eikä niin, että puolison pitää heti olla antamassa isompi osa palkastaan toisen käyttöön.

Elämäntilanteita on niin monenlaisia.

Yhteisistä rahoista huolimatta elintaso voi olla eri jos pari kerran niin haluaa ja molemmat se hyväksyy. Missään ei vaadita sitä että yhteiseltä tililtä molempien olisi käytettävä sama summa rahaa.