Lue keskustelun säännöt.
Miksi ihmeessä rahat pitäisi olla perheessä yhteisiä?
19.03.2019 |
Ei meillä ainakaan ollut ennenkuin ostin osuuden yhteisestä yrityksestä. Nyt saan edes pientä palkkaa.
Kommentit (395)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö perheen ideana ole ikäänkuin elämänsa jakaminen sen puolisonsa kanssa? Jaetaan ilot, surut, kotityöt, vastuu, koti/asunto huonekaluineen, jääkaappi sisältöineen, vessa papereineen, autot, lainat... jotkut vielä jakavat ystävänsä ja sukulaisensa, lapset ja lemmikitkin ovat yhteisiä. En ymmärrä miksi raha ja omaisuus tulisi pitää kuitenkin erillään ja omana ja laskea sentilleen ja prosentilleen.
Kyllä täällä taas rakennellaan melkoisia kuvitelmia muiden ihmisten elämästä. Minä en tunne yhtäkään erillisten rahojen paria, jotka laskisivat rahoja sentilleen tai prosentilleen. Meillä on erilliset rahat, mutta yhteisiä kuluja maksellaan laskematta senttejä, euroja tai edes satasia. Ravintolassa tarjotaan puolin ja toisin laskematta vuoroja ja esim. lomamatkoja maksellaan sen mukaan kummalla on enemmän rahaa. Kaupan kassalla maksetaan suunnilleen vuorotellen tai laitetaan kapula puolivälin tienoille, tai jos toisella on tiukkaa niin toinen maksaa mukisematta kokonaan. Ihan hyvin toiminut jo kymmenkunta vuotta.
Itse tiedän jopa muutaman tuollaisen parin, jotka laskevat pennilleen tai toinen pihistelee törkeästi, mutta en kyllä oleta, että kaikilla on noin.
En vaan ymmärrä, että miksi nähdä tuo "vaiva" vuorotteluista, eri tileistä, kapulan paikasta jne., jos kerran rahan suhteen ei ole pennin tarkkaa ja kyseessä on pitkäaikainen, luotettava kumppani, jonka kanssa mahdollisesti on lapsiakin. Lisäksi jos avioehtoa ei ole, oman omaisuuden kerryttäminenkin on eroa ajatellen ihan turhaa, kun kuitenkin kaikki jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä opin mun mummolta joka joutui pakenemaan väkivaltaista, kontrolloivat juoppoa miestään pienten lasten kanssa ja aloittamaan ihan tyhjästä että naisella pitää aina olla omat rahat.
Niinpä mulla on, on meillä yhteisetkin miehen kanssa mutta lisäksi kummallakin oma tilit jolla olevat rahat voi käyttää miten tykkää.
Onko sun miehesi sitten väkivaltainen, kontrolloiva juoppo? Jos ei, niin vieläkö luulet muuttuvan ja kauanko olette olleet yhdessä?
No ei ole, opin mummolta myös sen että puoliso kannattaa valita huolella.
Mun pointti oli se että mummo iskosti mun päähän jo pienenä että naisella tulee olla omaa varallisuutta ettei tarvitse olla taloudellisesti riippuvainen kenestäkään toisesta.
Mummolle kävi lopulta hyvin, meni töihin ja aloitti ihan hanttihommista mutta koulutauttui ja eteni urallaan. Kasvatti ja koulutti lapsensa ja lopulta tapasi vaarini ja perusti uusperheen nelikymppisenä. Mummi ei koskaan unohtanut sitä miten toivottomaan tilanteeseen oli joutunut ja kuinka paljon siitä pois pääsy vaati.
aloittajan kysymykseen selkeä vastaus yli kuusikymppiseltä .. siksi, että perhe on yhteinen yritys. YHTEINEN!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta... Miten ajattelette te, joilla on omat rahat? Jos saat vaikka tuhannen euron bonuksen tai kymmenentuhannen euron arpajaisvoiton tms., niin ilahdutko itsesi puolesta vai teidän puolestanne? En voisi kuvitella, että ajattelisin vain itseäni kys. tilanteessa ja pistäisin rahan omalle tililleni itseäni varten, niin kuin te ilmeisesti tekisitte.
Vai miten te sen kokisitte? Ihan ystävällisesti kysyn ja kiinnostaa ajattelun mahdollinen ero (mutta vain suhteissa, joissa muutoin ollaan edes jotenkin onnellisia).
Kysellään nyt sitten toiseenkin suuntaan. Miten te kaikki rahat on yhteisiä hoidatte sijoitukset? Molemmille yhtä paljon tismalleen samoihin osakkeisiin? Noitahan ei edes voi omistaa yhdessä vaan arvo-osuustili on vain yhden nimissä. Olen tässä vuosien mittaan säästänyt itselleni muutaman kymppitonnin osakkeisiin ja rahastoihin ja ne todellakin on jatkossakin mun. Ja siihen bonuskysymykseen. Tonnin bonus menisi suoraan osakkeisiin (mun). Jos tulisi isompi lottovoitto, niin laitettaisiin varmaan puoliksi (tai maksettaisiiin asuntolainaa). Meillä on yhteinen talous, mutta molemmilla on myös omat rahat ja hyvin toimii.
No juuri siksi se mies ei voikaan viedä kaikkea omaisuuttani sinne Aruballe, koska minulla on puolet 400 000 euron talosta, jota mies ei voi salaa myydä, ja sijoitukset on väkisinkin laitettu eri nimille. Se, että palkkatili on yhteinen, ei ole kovin suuri uhka, kun joka tapauksessa suurin osa omaisuudestani olisi turvassa, ja toki myös palkkani. Ei niin, että näin 25 avioliittovuoden jälkeen oikeasti sitä yhtään pelkäisin.
Miten tuossa kuviossa teillä on mielestäsi yhteiset rahat? Tuossahan nimenomaan teillä on vain yhteinen käyttötili, mutta kaikki muu on erillistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielenkiinnosta... Miten ajattelette te, joilla on omat rahat? Jos saat vaikka tuhannen euron bonuksen tai kymmenentuhannen euron arpajaisvoiton tms., niin ilahdutko itsesi puolesta vai teidän puolestanne? En voisi kuvitella, että ajattelisin vain itseäni kys. tilanteessa ja pistäisin rahan omalle tililleni itseäni varten, niin kuin te ilmeisesti tekisitte.
Vai miten te sen kokisitte? Ihan ystävällisesti kysyn ja kiinnostaa ajattelun mahdollinen ero (mutta vain suhteissa, joissa muutoin ollaan edes jotenkin onnellisia).
Kysellään nyt sitten toiseenkin suuntaan. Miten te kaikki rahat on yhteisiä hoidatte sijoitukset? Molemmille yhtä paljon tismalleen samoihin osakkeisiin? Noitahan ei edes voi omistaa yhdessä vaan arvo-osuustili on vain yhden nimissä. Olen tässä vuosien mittaan säästänyt itselleni muutaman kymppitonnin osakkeisiin ja rahastoihin ja ne todellakin on jatkossakin mun. Ja siihen bonuskysymykseen. Tonnin bonus menisi suoraan osakkeisiin (mun). Jos tulisi isompi lottovoitto, niin laitettaisiin varmaan puoliksi (tai maksettaisiiin asuntolainaa). Meillä on yhteinen talous, mutta molemmilla on myös omat rahat ja hyvin toimii.
Tuo onkin hyvä kysymys ja me ollaan jouduttu se noin 10 vuotta sitten ratkaisemaan. Me perustettiin omille nimille "sijoitustilit", koska niitä ei tosiaan yhteisiin nimiin saa. Kasvatetaan niitä suunnilleen tasaisilla summilla vähän vuorottain. Mun tilille on tällä hetkellä laitettuna enemmän, seuraavalla kerralla miehen tilille laitetaan. Ei samoja osakkeita, vaan niitä, joita ylipäänsä on järkevä hankkia. Yhdessä näitä suunnitellaan ja rahat on tarkoitettu pitkän tähtäimen tulevaisuudenturvaan. Esim. siihen, että eläkkeellä voisi olla jotain luksustakin.
Päädyttiin tekemään kummallekin tilit sen takia, että esim. eron sattuessa ei tarvitsisi mahdollisesti hyviä sijoituksia myydä osituksen takia, kun tilit suunnilleen ovat saman arvoisia.
Muutoin meillä on tosiaan yhteiset tilit eikä jaksettaisi siirrellä rahoja edestakaisin tai laskea, kuka on maksanut mitäkin. Ei ole tarvetta omalle omaisuudelle kummallakaan. Näin on menty yli 20 vuotta.
Yhteinen käyttötili on ollut aina. On niin helppoa, kun ei tarvitse miettiä, kumpi mitäkin maksaa. Joka kuukausi on kuitenkin aina laitettu rahaa saman verran kummankin sijoitusrahastoon tai suoriin osakesijoituksiin.
Muuten kaikki on ostettu puoliksi siis koti, mökki ja lapsille tarkoitetut asunnotkin.
Käyttötilillä pidetään muutama tonni rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin, eli ilmeisesti on niin, että näillä jotka liputtavat yhteistalouden puolesta, onkin omissa nimissään sijoituksia ja vaikka mitä omaisuutta. Jännä juttu.
Tiedan tapauksen jossa yhteisten rahojen ja yhteisten pankkitilien yms. takia peliongelmainen puoliso on salaa saanut tuhlatuksi kaikki säästöt ja laitettua talosta puolet salaa lainan vakuudeksi siten että taloa vastaan otetun lainan osalta talo on mennyt vakuuden osalta ulosottoon. Siinä on kiva yllätys kun lähempänä eläkeikää ei olekaan säästöjä joilla kuvitteli ostavansa esim. uuden auton ja talo jonka kuvitteli olevan velaton onkin puolesta arvostsan lainan vakuutena, lainan jonka osalta vakuus on lähdössä realisoitavaksi ja pankki perää talon myyntiä kun se on velan vakuutena. Itse en ole vainoharhainen, mutta tiedän että ihmisille tulee peliriippuvuutta, alkoholismia jne. ja tätä voi kehittyä sairautena siten että yksilö on lähes voimaton alkoholin edessä tai peliongelmansa kanssa. Näin ollen yhden avioeron kokeneena varakkaana ja hyvätuloisena melko menestyvänä pienyrittäjänä en enää mahdollisesti uusissa naimisissa ottaisi ikinä yhteisiä rahoja ja yhteistä omaisuutta. Taloni on kokonaan velaton, kokonaan oma, kokonaan minun ja kokonaan minun omalla velattomalla maallani eli omalla tontillani. Haluan omistaa maan jalkojeni ja kotini alla ja haluan omistaa taloni ja samoin autoni yms. Velkaa ei ole eikä tule ja mahdollisessa uudessa parisuhteessa haluan edelleen että kaikki mitä omistan on minun omaani ja samo8nrahani ovat minun rahojani kuten osakkeeni yms. sijoitukseni. Mahdollisella tulevalla kumppanilla saa olla vaikka oma asunto yms. minun puolestani. Toki saa mahdollinen uusi puoliso muuttaa talooni kattoni alle ilmaiseksi eikä tsrvitse asumisesta mitään minulle maksaa, tietenkään. Muttei silti tule talostani omistamaan osaakaan. Eikä mitään ruokalaskuja tms. tarvitse sen tarkemmin syynätä mutta selvintä tietysti on että kauppalaskut yms. yhteiseen käyttöön tulevat ostokset maksetaan sitten puoliks8 kristillisen tasajaon mukaisesti. Molemmat saavat ostaa omat korunsa, kellonsa, kännykkänsä, stereonsa, autonsa yms. sitten ihan itse. Emännän paikka olisi siis vapaana, tosin erosta vasta olen nyt kahdessa vuodessa toipunut ja uudessa mahdollisessa parisuhteessa kävisi hyvin jos molemmilla olisi omat asunnot kuitenkin. Ero johtui vakavasta sairastumisestani jonka paraneminen näytti epävarmalle ja sairaus kestikin pari kolme vuotts ja johti välillä sairaalareissuihinkin, vaimo lähti kesekn sairastamiseni, sairaus kesti vielä noin pu9li vuotta eron jälkeenkin kunnes sitten melko yllättäen alkoikin paraneminen ja nyt olen ollut 1,5v. täysin terve. Ikää on nyt 38 vuotta ja työy ovat alkaneet taas sujua hyvin ja yriyksestäni saamani vuositulot ylittivät nyt ensi kertaa viime vuonna 120.000€ eli yli 10.000€/kk sain bruttotuloa nyt ensi kertaa viime vuonna kun katsoin tilitoimiston valmistelemaa tulosta ja veroilmoitusta. Ja nousu jatkuu onneksi. Terveydenhuoltoalalla toimin pienyritykseni kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No niin, eli ilmeisesti on niin, että näillä jotka liputtavat yhteistalouden puolesta, onkin omissa nimissään sijoituksia ja vaikka mitä omaisuutta. Jännä juttu.
Meillä kaikki muu omistetaan 50/50, mutta rahastoja taikka osakkeita ei edes voi omistaa yhdessä vaan ne ovat henkilökohtaisia tai pitäisi perustaa firma.
Joka kuukausi laitetaan sama summa(400€) kummankin sijoitusrahastoon ja/tai pörssiosakkeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö perheen ideana ole ikäänkuin elämänsa jakaminen sen puolisonsa kanssa? Jaetaan ilot, surut, kotityöt, vastuu, koti/asunto huonekaluineen, jääkaappi sisältöineen, vessa papereineen, autot, lainat... jotkut vielä jakavat ystävänsä ja sukulaisensa, lapset ja lemmikitkin ovat yhteisiä. En ymmärrä miksi raha ja omaisuus tulisi pitää kuitenkin erillään ja omana ja laskea sentilleen ja prosentilleen.
Kyllä täällä taas rakennellaan melkoisia kuvitelmia muiden ihmisten elämästä. Minä en tunne yhtäkään erillisten rahojen paria, jotka laskisivat rahoja sentilleen tai prosentilleen. Meillä on erilliset rahat, mutta yhteisiä kuluja maksellaan laskematta senttejä, euroja tai edes satasia. Ravintolassa tarjotaan puolin ja toisin laskematta vuoroja ja esim. lomamatkoja maksellaan sen mukaan kummalla on enemmän rahaa. Kaupan kassalla maksetaan suunnilleen vuorotellen tai laitetaan kapula puolivälin tienoille, tai jos toisella on tiukkaa niin toinen maksaa mukisematta kokonaan. Ihan hyvin toiminut jo kymmenkunta vuotta.
Meillä on paljon 50 +/- kaveripariskuntia jotka vielä 30v yhdessäolon jälkeen splittaavat kaiken. Siis KAIKEN. Se on tosi noloa kun ravintolassa ruvetaan laskemaan mitä kumpikin on syönyt ja montako lasillista juonut viinipullosta. Yleensä sanotaan silloin että me maksetaan lasku ja maksatte tilille sitten kun olette kotona selvittäneet osuutenne. Tai kotona tiedetään tarkkaan että toi sohva on mun ostama ja ruokailuryhmä on ton - "minä en olisi tuollaista edes ostanut"!! Tai lasten harrastukset - äiti maksaa laskettelun ja isä lätkän, varusteista kinastellaan kun toisia pitää ostaa joka vuosi ja toisia parin kolmen vuoden välein.
On tosi helppoa kun ei tarvitse laskeskella mitään. Se maksaa joka ehtii ottamaan lompakon esiin, kortit on samalle tilille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, eli ilmeisesti on niin, että näillä jotka liputtavat yhteistalouden puolesta, onkin omissa nimissään sijoituksia ja vaikka mitä omaisuutta. Jännä juttu.
Meillä kaikki muu omistetaan 50/50, mutta rahastoja taikka osakkeita ei edes voi omistaa yhdessä vaan ne ovat henkilökohtaisia tai pitäisi perustaa firma.
Joka kuukausi laitetaan sama summa(400€) kummankin sijoitusrahastoon ja/tai pörssiosakkeisiin.
No niin. Eli molemmilla on omaa omaisuutta. Turha sitten sanoa, että kaikki on yhteistä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä opin mun mummolta joka joutui pakenemaan väkivaltaista, kontrolloivat juoppoa miestään pienten lasten kanssa ja aloittamaan ihan tyhjästä että naisella pitää aina olla omat rahat.
Niinpä mulla on, on meillä yhteisetkin miehen kanssa mutta lisäksi kummallakin oma tilit jolla olevat rahat voi käyttää miten tykkää.
Onko sun miehesi sitten väkivaltainen, kontrolloiva juoppo? Jos ei, niin vieläkö luulet muuttuvan ja kauanko olette olleet yhdessä?
No ei ole, opin mummolta myös sen että puoliso kannattaa valita huolella.
Mun pointti oli se että mummo iskosti mun päähän jo pienenä että naisella tulee olla omaa varallisuutta ettei tarvitse olla taloudellisesti riippuvainen kenestäkään toisesta.
Mummolle kävi lopulta hyvin, meni töihin ja aloitti ihan hanttihommista mutta koulutauttui ja eteni urallaan. Kasvatti ja koulutti lapsensa ja lopulta tapasi vaarini ja perusti uusperheen nelikymppisenä. Mummi ei koskaan unohtanut sitä miten toivottomaan tilanteeseen oli joutunut ja kuinka paljon siitä pois pääsy vaati.
Meillä on yhteiset käyttövarat mutta ei se estä hlökohtaisen omaisuuden kertymistä:)
Talo on yhteinen, samoin sijoitusasunto - niitä ei voi kumpikaan myydä ilman toisen suostumusta. Eli netto-omaisuutta n 250 k€ kummallakin. Rahastosijoitukset on erilliset koska pankki ei anna ottaa niitä molempien nimiin. Summat jotka sinne laitetaan on aina tasapuolisesti samat,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, eli ilmeisesti on niin, että näillä jotka liputtavat yhteistalouden puolesta, onkin omissa nimissään sijoituksia ja vaikka mitä omaisuutta. Jännä juttu.
Meillä kaikki muu omistetaan 50/50, mutta rahastoja taikka osakkeita ei edes voi omistaa yhdessä vaan ne ovat henkilökohtaisia tai pitäisi perustaa firma.
Joka kuukausi laitetaan sama summa(400€) kummankin sijoitusrahastoon ja/tai pörssiosakkeisiin.
No niin. Eli molemmilla on omaa omaisuutta. Turha sitten sanoa, että kaikki on yhteistä
Älä saivartele! Arvo-osuustili on henkilökohtainen, joten mikään muu tapa kerryttää molempien osakeomistusta ei edes onnistu. Meillä kuitenkin osingot ja osakkeiden myyntitulot tulevat samalle yhteiselle käyttötilille kuin kaikki muutkin tulot ja siitä maksetaan kaikki menot.
Loppupelissä on ihan sama, mitä kukin omistaa, koska kuoleman koittaessa tai avioerossa kaikki pannaan tasan.
Vierailija kirjoitti:
No niin, eli ilmeisesti on niin, että näillä jotka liputtavat yhteistalouden puolesta, onkin omissa nimissään sijoituksia ja vaikka mitä omaisuutta. Jännä juttu.
En näe tuossa mitään jännittävää. Jännittävämpää olisi tutustua pariin joka elää täysin erillistä taloutta samassa taloudessa. Useimmat parit elää kuitenkin enemmän tai vähemmän yhteistä taloutta, riippumatta siitä onko tilit yhteisiä vai molempien omissa nimissä ilman toiselle annettuja käyttöoikeksia.
On outoa että yhteistaloudessa elävien luullaan elävän symbioosissa jossa mikään ei ole omaa tai että kaikki päättökset yhteistaloudessa tehtäisiin yhdessä.
Minulle yhteinen talous on enemmin yritys. Kuten yrityksissä muutenkin vastuut ja velvollisuudet vähän vaihtelee yrityksestä ja tlanteesta riippuen. Tosessa taloudessa (yrityksessä) on talousjohtaja, toisessa sitä ei tarvita vaan pari (yrityksen omistajat/johtajat) päättää taloudesta tasapuolisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niin, eli ilmeisesti on niin, että näillä jotka liputtavat yhteistalouden puolesta, onkin omissa nimissään sijoituksia ja vaikka mitä omaisuutta. Jännä juttu.
Meillä kaikki muu omistetaan 50/50, mutta rahastoja taikka osakkeita ei edes voi omistaa yhdessä vaan ne ovat henkilökohtaisia tai pitäisi perustaa firma.
Joka kuukausi laitetaan sama summa(400€) kummankin sijoitusrahastoon ja/tai pörssiosakkeisiin.
No niin. Eli molemmilla on omaa omaisuutta. Turha sitten sanoa, että kaikki on yhteistä
No ne ovat eri nimissä vain koska niiden on pakko olla. Ilman avioehtoa kaikki on kuitenkin oikeasti yhteistä, eikä sinun/minun-juttuja lasketa. Kyllä se yhteinen palkkatili muuttaa tilanteen aika erilaiseksi kuin sellainen, missä lasketaan, kuka mitäkin maksaa.
No juuri siksi se mies ei voikaan viedä kaikkea omaisuuttani sinne Aruballe, koska minulla on puolet 400 000 euron talosta, jota mies ei voi salaa myydä, ja sijoitukset on väkisinkin laitettu eri nimille. Se, että palkkatili on yhteinen, ei ole kovin suuri uhka, kun joka tapauksessa suurin osa omaisuudestani olisi turvassa, ja toki myös palkkani. Ei niin, että näin 25 avioliittovuoden jälkeen oikeasti sitä yhtään pelkäisin.