Joulukuiset 2013

Pahoittelut kaikille teille Joulunodottelijoille, joilla odotus vaihtui suruun.... :(

Kylläpä nyt tuntuu typerältä voivotella täällä omaa pahoinvointia ja väsymystä. Eipä näillä viikoilla tosin turvallisilla vesillä ole vielä kukaan.

Iso halaus ja voimia teille kaikille, joiden Joulutonttuset vaihtuivat Jouluenkeleiksi...

Hei kuulkaas, mulla olisi huomenna labra sitä np-ultran veriseulaa varten. Mutta nyt en muista, sanoiko terkkari, että pitää olla syömättä sen 12h ennen verikoetta. Muistaako kukaan, tarvitseeko olla syömättä vai ei? En nimittäin mielelläni olisi syömättä noin pitkää aikaa ellei ole pakko, kun muutamakin tunti saa aikaan niin hirveän pahan olon :/

Usvaneito 10+0

Usvaneito: Riippuu tietysti, mitä kokeita sinulta otetaan. Onko lähetteessäsi eritelty nuo kokeet, joita sinulta otetaan? Ne, joiden lyhenteissä on ekana kirjaimena pieni f, vaativat paastoa(muistaakseni, ellei lapsen kanssa kotona oleminen ole saanut päätäni ihan tyhjentymään;)). Mutta muistelisin, että harvoin raskaanaolevilta vaaditaan pitkiä paastoja verikokeita varten.

No en oikeastaan tiedä, mitä kaikkia kokeita multa otetaan. Terkkari sanoi vaan, että tiedot on lähetetty labraan ja että mene sinne silloin ja silloin verikokeita varten. Muistaakseni ainakin HIV-testi otetaan ja sitten se perus sikiöseula.

Usvaneito: En nyt millään muista miten ekassa raskaudessani oli, kun kävin noissa verikokeissa. Mutta jotenkin minusta tuntuu, ettei tarvitse olla syömättä, koska noihin seulontatutkimuksiin ei varsinaisesti kuulu sellaisia kokeita, joihin syöminen tai juominen voisi vaikuttaa.

Omasta olosta sen verran, että vatsa kamalan turvonnut ja olo todella heikko iltaisin. Ei vaan meinaa jaksaa mitään tehdä ja paha olokin on. ei vieläkään ole onneksi oksentaa tarvinnut ja toivon, ettei sitä tulisikaan. Mutta joudun illat viettämään ihan vain makuuasennossa josta johtuen selkä ja niska menee jumiin ja aiheuttaa päänsärkyä. Eli ihan tosi kurja olo. Mutta eipä tässä muu auta kuin jaksaa ja onneksi tosiaan on iltaisin tuo pahin olotila. Oireista huolimatta edelleen pelkään, ettei kaikki olekaan kunnossa. Ultra onneksi viikon päästä, jos sinne vielä jaksaisi yrittää pitää mielen positiivisena.

Onko kenelläkään muulla ollut itku jatkuvasti kamalan herkässä ihan pikkujutuista? Ja lisäksi tuntuu, että hermostun todella helposti. Inhottava tilanne:(

Heippa taas! Huomenna menen yksityiselle ultraan omin päin, neuvolaan sain ajan 29.5. Saa nähdä onko viikkoja se 6+0 vai enemmän, laskettiin miehen kanssa että hedelmöitys ei kyllä ole ollut 8.4. vaan ehkä edellisenä torstaina. Toivotaan että ylipäänsä syke näkyy, aiemminkin on jo tässä vaiheessa kyllä näkynyt.

Oireita on aiempaa enemmän, ei mulla näin paha olo ole ollut, nukuttanut tai mielialat heitelleet nuorempana. Kai se sitten on hyvä merkki että oireilee - mies on ensi kertaa kyydissä joten luonnollisesti arvelee että oireilu on huono juttu. Aika ihanasti se on tämän ottanut, pelkäsin että innostuu ihan liikaa, mutta kun järki sanoo että vasta loppuvuodesta tarvitsee tehdä mitään erityistä niin pysyy aisoissa.

Miten on mennyt neuvolassa teillä jotka olette jo olleet? Näen jo pieniä painajaisia siitä, kun olen riskisynnyttäjä ja ylipainoinen mutta en riskisynnyttäjä ylipainon takia. Yritä siinä selittää että kaikki veriarvot on kun hoikalla kuntoilijalla, nämä synnytykset vain tuppaavat menemään pieleen. No, ehkä siellä on tällä kertaa fiksu ihminen, kaikenlaista "neuvolantätiä" on tullut tavattua.

Meltsu12: Kyllä juu, tuossa totesinkin että mielialat heittelee ja to-del-la väärissä paikoissa... pitävät ihan sekona kun ei voi kertoa että tämmöinen itu se itkettää :-) Ja päätä särkee. Muistaakseni mulle tyypillinen raskausoire sekin, ikävää vaan ettei oikein helpota parasetamolilla.

Täällä kanssa mielialat vaihtelee kuin tuuliviirillä. Ja tämä itkuherkkyys alkaa nostaa päätään. Pakko oli tirauttaa pienet itkut kun katsoin kids singiä ja valittiin jatkoon päässyt laulaja :D 

syyselo 8+2

Meltsu: Mulla ei ole varsinaisesti itkuherkkyyttä ollut, mutta muuten mielialat vaihtelevat sitäkin enemmän. On se aika hämmentävää, kun tulee kivahdettua miehelle sellaisista asioista, joista ei normaalisti todellakaan ärsyyntyisi. Siis ärsytys-herkkyys on kyllä ehdottomasti lisääntynyt! :D Ja sitten toisessa hetkessä saattaa tulla valtavan surullinen olo, ilman mitään syytä. On tää raskaus kyllä niin kokonaisvaltaista että huhhuh..

Kävin tänään siellä labrassa. Otettiin peruskokeet, mitä raskaana olevilta otetaan, eli HIV sun muut seksitaudit. Sitten muistaakseni vielä hemoglobiini, verenkuva, veriryhmä ja sikiöseula. Eikä todellakaan olisi tarvinnut olla syömättä, mutta enhän mä uskaltanut ottaa sitä riskiä, että olisi pitänytkin olla eikä koetta olisi voinut ottaa, kun otin töistäkin vapaata tämän vuoksi. Niin että aika heikko olo oli, kun aamulla kipitin labrasta kotiin tyhjällä mahalla! Ilmeisesti viikon sisällä saan sitten kuulla tulokset. Toivotaan, ettei mitään hälyttävää löydy siitä sikiöseulasta.. Vaikka aika optimistinen oon, kun olen kuitenkin nuori ja terve synnyttäjä.

Usvaneito 10+1

Tuolla joku aiemmin mainitsi, että hengästyttää ja juoksu ei ihan kulje kun ennen. Ei kulje täälläkään! En ensin tajunnut, että se vois johtua tästä raskaudesta, mutta olin ihan järkyttynyt kun en jaksanutkaan juosta kun reidet oli niin raskaan tuntuset ja hengästyin ensimmäisen viiden askeleen jälkeen. No hyvä tietää, että kuuluu asiaan. Toivottavasti vaan helpottaa, en todella haluaisi jättää liikuntaa pois. :) Tietääkö muuten kukaan kuinka pitkään voi vatsalihas harjoituksia tehdä? Kai siinä joku suositus aika on kun niitä ei olisi enää hyvä tehdä? :o

Ja täällä myös äärimmäisen herkkä ärsyyntymään. Tiuskin vähän väliä joka asiasta ja oon oikein kunnolla vihanen, ei ollenkaan normaalia. :D Oon asiakaspalvelu työssä ja siellä meinaa olla haastavaa pitää nämä ärsyyntymis/vihan puuskat kurissa. Itkuherkyyttä ei juurikaan vielä oo, mutta tulee kanssa välillä yks kaks tosi surullinen ja masentunut olo niinkuin Usvaneito sanoi. Mielenkiintoista kyllä kuinka sitä ihminen muuttuu tässä raskauden aikana täysin. :) Onneksi se on ohimenevää, toivottavasti.

Onko teillä jotain lemppari välipaloja mitkä on helppo pitää mukana missä vaan ja nopee ja helppo syödä paikasta riippumatta? Haluaisin pitää ruoan suht terveellisenä, mutta niin, että sitä tosiaan voi syödä missä vaan ja nopeasti. Paha olo nimittäin iskee samantien jos edellisestä ruokailusta on ehtinyt kulua aikaa. Töissä tuo välipalan syöminen on vaan äärimmäisen hankalaa toteuttaa. :/ 

Huomenna soittelen neuvolaan, ei jaksaisi millään odottaa, että pääsee asiassa eteenpäin. :) Mukavaa alkavaa viikkoa!

Mymy: Joo ihan käsittämätöntä, miten toi juokseminen on niin tuskaista. Tänään yritin käydä taas vähän kokeilemassa, mutta eihän siitä mitään tullut. Onneksi nyt on kauniit kelit ja kesä lähenee, niin  ihan mukavahan se on reippailla kävelylenkeilläkin käydä. :)

Noista vatsalihas-harjoituksista, niin käsittääkseni niin kauan voi tehdä, kun tuntuu hyvältä. Jokin aika sitten justiinsa juttelin asiasta kälyni kanssa, joka siis myös on urheilullinen ihminen ja synnytti pari vuotta sitten, ja hän sanoi, että neuvolasta ohjeistettiin silloin, että kaikkea sellaista urheilua voi tehdä, mitä on ennenkin tehnyt ja että kun kuuntelee omaa kehoaan, ei voi mennä pahasti pieleen. Tietysti ei ehkä kannata esteratsastusta tai itsepuolustuslajeja harrastaa ;)

Mulla alkaa myös työt huomenna ja mietin kans kuumeisesti, mitä helposti mukana kulkevia välipaloja voisin ottaa töihin mukaan. Kotonahan välipalojen tekeminen on helppoa: jogurttia, leipää ja hedelmiä oon lähinnä syönyt kun tää pahoinvointi ei oikein anna periksi kauhean monipuoliselle ruokavaliolle... Luulisin, että ainakin satsumia ja banaania otan mukaan töihin. Ja suolaiseksi kenties leipää tai suolakeksejä. Ja tietysti paljon juotavaa! Mehu voisi olla siitä kätevä, että siitä saa samalla vähän sokeria niin pysyy verensokerit paremmin ylhäällä eikä heikotus yllätä niin pian.

Usvaneito 10+1

Moi taas :)  Huomenna olis se kunnan tarjoama varhaisultra iltapäivällä,jännittää . Mitäs te muut, meettekö siihen veriseulaan mikä yhdessä niskaturvotuksen kanssa antaa ne riskiluvut sikiön vammaisuudelle? Me päätettiin että veriseulaan ei mennä, niskaturvotuksessa jos on poikkeavaa niin sitten tietysti tutkitaan.

syyselo 8+4

Moikka!

Kävin eilen ultrassa yksityisellä ja aivan oikein arvattiin, viikoiksi tuli 6+3 eli muutama päivä enemmän kuin kuukautisten perusteella. Tänään siis jo 6+4 <3 Syke löytyi, siellä se pötköttelee pussissaan vielä. Mies alkaa olla aika sekaisin, mutta saahan sitä olla...

Olo on nyt kokoaikaisesti kurja, pitäisi syödä muttei sekään huvita. Jotain napostelen kuitenkin. En ole yrittänyt juosta, mutta ihan levossakin tuntuu että happi loppuu välillä. Välillä on sitten energisiä hetkiä, niin jaksaa tehdäkin jotain.

Syyselo, me on miehen kanssa päätetty että kaikki tutkitaan. Se on ihan meidän ratkaisu ja perustuu tiettyihin omiin syihin. Ei tässä olla täydellistä maailmaa rakentamassa, mutta meidän perheen kohdalla nämä asiat olisi erityisen vaikeita. Vaikka tottuuhan sitä kaikkeen kun se eteen tulee. Veriseulaan mennään kuitenkin.

Kellopeippi

Syyselo: Me osallistutaan myös veriseulaan, kuten Kellopeippikin mainitsi, johtuen ihan omista henkilökohtaisista valinnoista ja arvoista. Meille on tärkeää tietää, että kaikki on hyvin ja että syntyy terve lapsi, mutta se on vain tosiaan meidän oma mielipide. Itse asiassa kävinkin siellä labrassa verikokeissa maanantaina, joten nyt vain odotellaan tuloksia.

Vitsit musta tuntuu, että oon turvonnut ihan helkutisti. Eilen pistin tilaukseen neljät äitiyshousut (paitoja on musta helpompi löytää ihan normaaleja, jotka on sopivia ja joustavia, mutta housut ei kyllä enää mee kiinni) ja nyt odotellaan niiden saapumista. Vatsa pömpöttää mulla oikeesti niinkuin olisin jo vaikka kuinka pitkällä. Tää on noloo.. Onko muilla tällaista ongelmaa?

Usvaneito rv 10+2

Jej, äitienpäivä lähenee ja vauva uutisten kertominen molempien vanhemmille.. On sitä tietoa molemmin puolin jaksettu odottaa ja kyselläkkin!!

Ei tämä nyt varmaan uutinen ole, mutta kerronpa kuitenkin kun mies tietää jo asian oikein hyvin: kurja olo aamusta iltaan. Nukuttaa, ei sentään okseta. Alkaa loppua ideat että mitä kivaa kevyttä söisi koko ajan... Toivotaan että olo paranee viimeistään juhannuksena. Tsemppiä samoista kärsiville :-)

Kellopeippi 6+4

Vihdoinkin antoi kirjautua sisälle, mikähän siinä oli..

Kävin maanantaina ekassa äitiysneuvolassa. Kaikki ok ja pikkusen sykekin löytyi heti!

Ens ma sitten verikoe yms. ultra 3 viikon päästä ja tosiaan kaikki seulat/testit otetaan multa kanssa. Haluun sitten varmistua ja valvistautua paremmin jos jotain poikkeavaa löytyy

Eto on hävinnyt minimiin! Mikä helpotus, nykyinen olotila on ilmapallo, kaikki menee sisään mitään ei tule ulos. Äitikin ihmetteli että nyttenkö jo sinulla tuo alkaa hänellä paljon paljon myöhemmin. Tukalaa tämä.

ps. Melkein ostin jo bodyn, se oli vaan niiiin suloinen..apua, pitäkää mut poissa kaupoista vielä edes se 3 viikkoa!

Halit ja Jaksut kaikille!

lloora 9+3

Ultrassa käyty, kaikki hyvin. Sydän jumpsutti hienosti :) Itsellä pahoinvointi jatkuu, tänä aamuna piti töissä sitten ensimmäistä kertaa oksentaa :/ Mutta eiköhän se pitäisi muutaman viikon sisällä helpottaa.

syyselo 8+5

Onnea hyvistä ultra- ja neuvolakuulumisista! Lloora, meillä on niin paljon vauvanvaatteita ettei tartte ostaa, mutta täytyy pitää ne siellä varastossa vielä jonkin aikaa :-) Ja huutonetistä pois vaunuja katselemasta. Sanon tämän itselleni.

Pahoinvointi helpottaa kun on menoa ja tekemistä. Kun vaan jaksais. Koko ajan syöminen alkaa näkyä, ei hyvä... muutenkin pelottaa neuvolan punnitukset. Jospa tän olon saisi pysymään kohtalaisena jotenkin helposti ja kevyesti. Ei vaan tee koko ajan mieli hedelmääkän.

Kellopeippi 6+5

Heippa kaikille pitkästä aikaa! Olen melkein joka päivä seurannut keskustelua, mutta ei ole itse tullut kirjoiteltua mitään, kun täällä ei ole oikein mitään tapahtunut. Olen tässä raskaudessa malttanut paljon paremmin odottaa, mutta nyt alan jo pikkuhiljaa tulla kärsimättömäksi ja haluaisin jo tietää onko tuolla masussa ketään matkassa. Huomenna on vihdoin ensimmäinen neuvola, mutta olen käsittänyt että täällä päin on vähän sellainen periaate etteivät kuuntele sydänääniä ennen ultraa, jottei sitten äidit hermostu kun mitään ei välttämättä saada vielä kuuluviin. Itse toivoisin kovasti että neuvolatäti suostuisi kuuntelemaan, kun olisihan siinä mahdollisuus että kuuluukin jo ja voisin sitten vihdoin uskoa että joku on mukana. Nyt on alakanut vähän epätodelliselta tuntumaan tämä raskaus, kun itselläni on oikeastaan kaikki vähäisetkin oireet kadonneet. Ei ole huono olo, mieliala on ehkä jopa tavanomaista tasaisempi eikä mahakaan ole enää turvonnut vaan taas ihan normaali. Aloitin juuri työt viikko sitten ja töissä tulee joka päivä käveltyä 5h. Jaloissa on kyllä tuntunut, mutta yksi päivä juoksin työpäivän jälkeen kotiin eikä nipistellyt tai hengästyttänyt ollenkaan. Välillä kyllä huimaa ja illalla väsyttää aikalailla. Kiitollinenhan tässä pitäisi olla, kun voin hyvin, mutta väkisinkin alkaa tulla vainoharhaiseksi. Onneksi kahden viikon päästä on sitten np ultra, joten sitten vihdoin selviää mikä on tilanne.

Niin ja muuten vatsalihasharjoitusten tekemisestä. Itselläni on sellainen käsitys että 3kk jälkeen vatsalihaksia ei enää pahemmin saisi harjoittaa, ainakaan pinnassa olevia lihaksia, sillä ne venyvät ja siirtyvät kasvavan vatsan tieltä erilleen. Olen kuullut että jos harjoituksia jatkaa lihakset voivat revetä tai eivät välttämättä palaudu enää raskauden jälkeen vaan jäävät pysyvästi erilleen.

Onnea vielä kaikille hyvistä ultrakuulumisista ja pahoittelut surun kohdanneille. Toivottavasti pian muidenkin pahoinvoinnit ja muut ikävät vaivat hellittäisi!

sininenmarja 10+0