Lue keskustelun säännöt.
Tytär paljastui kiusaajaksi - nyt huutaa ja raivoaa
18.03.2019 |
Selvisi viime viikolla, että 15.v tyttäreni on muutaman muun tytön kanssa kiusannut luokkalaistaan tyttöä. On jätetty pois porukasta, piiloteltu kenkiä ja vaatteita, salakuvaamista jne. Tämä selvisi, kun opettaja otti yhteyttä ja tänään sitten iltapäivällä mennään selvittelemään tilannetta.
Itse olen hyvin pettynyt lapseen ja itseeni. Itse kun olen ollut koulukiusattu, niin olen yrittänyt kasvattaa lapsistani fiksuja ja muut huomioon ottavia. Tuntuu uskomattoman pahalta, että oma lapsi on kiusaaja.
Mutta perjantaina kun asia selvisi, keskustelimme isänsä kanssa tietysti ja yritettiin selvittää asiaa. Tytär selitti niitä perus, että "nokun muutkin" ja "emmä ollu ainoo", ihankun se olisi joku syy tai oikeutus. Tyttäreltä lähti sitten puhelin ja läppäri takavarikkoon. Isänsä vei vielä tv:nkin pois tyttären huoneesta. Ja siitähän sitten reimu repes, alkoi haukkuminen, sossuilla uhkailu, kiristäminen jne jos ei saa puhelinta takaisin. Isänsä otti tänään puhelimen ja läppärin mukaan töihinsä ja jättää sinne, koska tytär on yrittänyt penkoa kaikki kaapit ja etsiä. Nyt sitten haukkuu ja mököttää ja näyttää mieltään. Ei mm suostu syömään ja kävikin sitten lauantaina mäkkärissä (kotiarestista huolimatta). Otettiin sitten myös pankkikortti takavarikkoon. Huutaa, että kidutamme häntä ja viemme hänen oikeutensa, että hän tekee lastensuojeluilmoituksen.
Viimepäivät ovat olleet aika h*lvettiä ja tuntuu, etten tunne enää lastani. Rakastan häntä tietysti, mutta tuntuu niin pahalta katsoa, miten ilkeä hän on. Emme kasvattaneet hänestä itsekästä, ilkeää kiusaajaa, mikä hän nyt kuitenkin on. En oikein tiedä miten olla. Pelottaa oikein miten iltapäivä menee.
Pahoittelen kirjoitusvirheitä, kirjoitan tunnekouhun vallassa, pakko avautua.
Kommentit (853)
Vierailija kirjoitti:
Viesteistäsi päätellen ap ei kyllä tunnu välittävän omasta lapsestaan yhtään. Rankaistaan vaan ja nyt joutuu vielä vaihtamaan luokkaa. Kaikki vaan silittelee kiusatun päätä ja heitetään omat lapset vaan menemään ja heitteelle. Viedään puhelimet ja tietokoneet ja vielä ystävätkin. Haluat selvästi että lapsesi kärsii mahdollisimman paljon. Ja sitten ihmetellään kun lapsi ei puhu ja haistattelee.
Sinä taidat olla vielä teini itsekin.
Ap:n tytär aloitti puhumattomuuden ja haistattelun ennen kuin puhelin otettiin pois jne. Kiusatun päätä kuuluukin silittää. Hän on kärsinyt ap:n tyttären toiminnasta ihan oikeasti, ei ainoastaan tällaisella yhyymunpuhelinvietiin -tasolla. Myös ap:n tytär tarvitsee apua ja empaattista suhtautumista, ja hän tulee sitä ap:lta saamaan heti kun on valmis vastaanottamaan sitä, sen sijaan että kieltäytyy keskustelemasta ja ottamasta vastuuta toiminnastaan. Niin kauan kuin hän yrittää vain manipuloida vanhempiaan antamaan puhelimen jne. takaisin, hän saa sen mitä ansaitseekin: vanhemmat ottavat vastuun hänen puolestaan ja pitävät kiusaamisvälineet saavuttamattomissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sikiatri kirjoitti:
Tämä vaihe menee ohi. Toivottavasti mahd vähillä vahingoilla, koska kiusaamisen vaihtoehto olisi voinut olla varastelu ja kamankäyttö. Tällainen kliimaksi voi laukaista aikuistumisen, kun hän vähän jupisee ja puhisee itsekseen. Vuosi-kaksi, niin tyttö muistelee tätä jaksoa nolona. Anteeksipyyntö olisi OK, jos nämä muutkin pukarit saataisiin mukaan, muttei muuten.
Tässäpä taas.. " Jos nämä muutkin pukarit". Riitapukarit? Kiusaamisessa ei ole kyse mistään pukaroimisesta ja riitelystä, se on valtapeliä ja tahallista yhden heikomman syrjimistä ja alistamista. Kiusaaminen on julmaa. Lapsilla, varsinkin teineillä on siihen oikeasti julmat keinot, muttei vielä todellista ymmärrystä ja vastuukäsitystä. Tästä syystä on vanhemmat, joiden tehtävä on sitä lasta opettaa.
Ihan oikeassa olette,kyllä parhaansa yrittänytkin saa lastenkasvatuksessa yllätyksiä ja,jopa takapakkia. Pysykää vahvoina,”rikosta” on seurattava rangaistus ja kaikkien meidän on maailmassa opittava,että toiminnallamme on aina seuraamuksia. Rakastava ja rohkaiseva keskustelu tyttären kanssa on tietysti tärkeää,ja muistuttaminen siitä,että pettymyksestä huolimatta vanhemmat hyväksyvät lapsen,vaikka eivät tämän tekoja.
Miltä tuntuu olla epäonnistunut äitinä?
Se,että tekijä ehkä katuu parin vuoden päästä,ei todellakaan ole mikään puolustus,eikä auta uhria millään tavalla. Puolustelijat ja vähättelijät saisivat hävetä,sillä kiusaaminen vaikuttaa kiusatun koko loppuelämään. Itse olen tuskallisen läheltä joutunut seuraamaan nuoren tytön julmaa eristämistä,vähättelyä ja panettelua. Se rikkoo aikuistakin ihmistä,saati sitten arkaa ja ujoa 15-vuotiasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu olla epäonnistunut äitinä?
En tiedä,mutta ei varmaan niin pahalta,kuin olla henkisesti sairas.
Vierailija kirjoitti:
Sekö teidän mielestänne auttaa asiaa, että vastavuoroisesti kiusaatte omaa lastanne ja viette kaikki pois, knnykät, läppärit ja tv:t ja vielä kotiarestikin päälle ? Kiusaaminen on väärin toki, mutta teidän rangaistukset ovat järjettömät. Asioista keskustellaan, että mitä tehdään ja miten jatkossa toimitaan, sekä ihan anteeksipyyntöä kiusatulle. Sulkekaa vielä pimeään lukittuun koppiin niin kyllä se kakara jossain vaiheessa nöyrtyy. sitähän te teette, eli nöyryytätte vastavuoroisesti omaa lastanne.
Höpö höpö. Ei vanhempien ostamat telkkarit ja läppärit ja älykännykät ole mitään nuorille kuuluvia ihmisoikeuksia. Katto pään päällä, ruoka ja vaatteet ovat. On ihan normaalia kasvatusta ottaa ylimääräisiä etuuksia pois, jos sääntöjä ei noudateta. Niin tulee käymään myös aikuisena. Ja kännykkä on tässä tapauksessa toiminut rikoksentekovälineenä kiusaamisesta, joten aivan perusteltua ottaa se pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu olla epäonnistunut äitinä?
Miltä tuntuu kiusata? Hyvältä? Olet ##########
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukas lapsen sitten on kasvattanut?
Mehän hänet olemme isänsä kanssa. Olemme kuitenkin yrittäneet opettaa hyviä arvoja, käytöstapoja jne. Lapsena tyttö olikin oikein enkeli, mutta murrosiässä tullut ilkeä ja itsekeskeinen.
Muilla lapsilla ei ole ollut samanlaisia ongelmia. Olen yrittänyt keskustella tyttären kanssa, että onko hänellä itsellään paha olo, haluaako puhua esim ammattilaiselle. Yrittänyt selittää ja puhua, että ymmärtääkö hän miten väärin hän on tehnyt ja miltä hänestä tuntuisi, jos hän itse kokisi samaa. Mutta en saa mitään yhteyttä, vaan haukkuja ja haistattelua.
Ap
Ei kannata välittää tuollaisista. Yksinkertaista ajatella, että vika on aina vanhemmissa. 15v on jo melkein aikuinen ja osaa kyllä omilla aivoillaankin miettiä, mikä on oikein ja mikä ei. Saman perheen lapset voivat olla todella erilaisia keskenään, vaikka ovatkin saaneet samanlaisen kasvatuksen. Hyvällä tuuri tyttärenne tulee vielä järkiinsä, ainakaan vanhemmista se ei ole kiinni. :)
15v osaa ajatella omilla aivoillaan. Kyllä. Ja siksi 15v ei enää taitu pakolla ja näillä kuvitteellisilla takavarikoilla.
Eikä yksikään aikuinen osta kiusaamistarinoita vain yhdestä näkökulmasta. Jokainen tietää että tarinalla on monta puolta.
Sanoo entinen koulu- ja nykyinen työpaikkakiusaaja. Ai että, näitä kyllä riittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet minusta todella hyvällä asialla kun rankaiset itse tytärtäsi kiusaamisesta. Voi kun kaikki vanhemmat toimisivat samoin!
Halusin vain kirjoittaa ketjuun siis tukeakseni ap:n hienoa toimintaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika kovat rangaistukset kiusaamisesta. Mitäköhän myymälävarkaudesta seuraisi? Joidenkin ihmisten luonteeseen vain kuuluu kiusaaminen.
Aika kovat rangaistukset?
Jos nuori menettää kännykän ja läppärin?Oikeassa elämässä se voisi johtaa 15v nuoren rikosrekisteriin, joka vaikuttaa läpi eliniän, ja päälle niin opiskelu- ja työpaikkaa haettaessa. Onhan 15v rikosoikeudellisessa vastuussa Suomen lain mukaan. Samoin uhrille vahingonkorvaukset henkisestä kärsimyksestä. Nyt kaikki on kiinni, mihin uhrin vanhemmat päätyvät ja antavatko poliisin tutkittavaksi.
Syrjintä, kiusaaminen ja salaa kuvaaminen täyttää rikoksen tunnusmerkit ja koulusta erottamisen ja poliisitutkinnan.
Ja joidenkin luonteeseen vain kuuluu kiusaaminen, syrjintä ja salaakuvaaminen?
Oletko ihan tosissasi? Ei todella kuulu, se on rikos ja syy koulusta erottamiseen ja samoin työelämässä irtisanomisperuste. Esim. meillä töissä tuollainen tyyppi lähtisi jopa kesken työpäivän kuin leppäkeihäs ja työsuhde purettaisiin siltä istumalta. Ja varmasti kerrottaisiin, jos joku työnantaja myöhemmin kyselisi työntekijöstä tietoja, niin kuin yleensä tekevät eli työurakin olisi vaarassa.
Tuli tästä viestistä mieleen, kun katsoin kerran youtubessa sattumalta kiusaamisen vastaisen videon. Siinä aikuiset ihmiset kiusasivat toisiaan töissä samalla lailla kun lapset koulussa. Haukkuivat, tönivät, repivät toistensa vaatteita, uittavat päätä vessanpöntössä, löivät jne. Sitten lopussa tuli vasta teksti, että tämä johtaisi jo johonkin syytteisiin koska on väkivaltaa, mutta ei alaikäisten joukossa, koska se on vaan kiusaamista. Kyllä se jotenkin pysäytti ja alkoi miettimään asioita ihan tosissaan. Jotenkin aikuisia suojellaan ja monet lapset kestävät kouluissa sellaista käytöstä mitä aikuisten ei tarvi kestää. Tietysti myönnän sen, että myös työpaikka kiusaamista on. Tämä video taisi olla ranskalainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kai te nyt olette keskustelleet tytön kanssa vai vaan lyötte rangaistuksia rangaistuksen päälle? En tiedä mitä sillä tavoitellaan että kaiki vuorovaikutus katkaistaan tai muutetaan negatiiviseksi? En ehdi lukemaan ketjua, mutta tulee olo että ap maksaa omia kalavelkojaan kiusaajille tässä.
näin entisenä koulukiusattuna tulee olo, että olet uskomattoman vajaaälyinen kuten monet muutkin tässä ketjussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis kai te nyt olette keskustelleet tytön kanssa vai vaan lyötte rangaistuksia rangaistuksen päälle? En tiedä mitä sillä tavoitellaan että kaiki vuorovaikutus katkaistaan tai muutetaan negatiiviseksi? En ehdi lukemaan ketjua, mutta tulee olo että ap maksaa omia kalavelkojaan kiusaajille tässä.
MIKSI KOMMENTOIT, JOS ET VAIVAUDU LUKEMAAN KETJUA?
Oikeasti olet sama jankkaaja läpi koko 44 sivun tai sitten oikeasti niin tyhmä, ettet viitsi lukea edes aloitusta kunnolla läpi. Veikkaan kyllä sitä jankkaajaa, kun tyyli on sama ja aina tuo sama jankutus vuorovaikutuksen katkaisemisesta.
Onneksi kun koko ketjun lukee läpi, tajuaa, että tuon jankkaajan puolella on vain yksi tai kaksi muuta henkilöä, usein hekin sellaisia, jotka eivät vain viitsi lukea aloitusta kunnolla ja laittavat siihen asioita, joita ei ole tapahtunut.
Ensinnäkin mitään vuorovaikutusta ei ole katkaistu vanhempien toimesta. Tyttö itse raivoaa ja haistattelee. Fiksu vanhempi ei sitä siedä. Ja nyt lisäksi oli jo vähän jutellutkin.
Toiseksi mitään rangaistuksi ei ole tullut rangaistusten päälle. Kaikki on ollut seurausta tytön omasta käytöksestä. Loogisesti ja hyvän kasvatustavan mukaisesti. Kännykkä takavarikoitiin, koska juuri sillä oli tehty iso osa kiusaamisesta. Tabletti lähti, kun oli ruvennut keskustelun sijaan haukkumaan, raivoamaan ja haistattelemaan. Edelleen kukaan täysjärkinen vanhempi ei tuollaista voi sallia. Ja viimeisenä lähti tv, koska karkasi vanhempien tietämättä mäkkiin ja ilmeisesti tapaamaan rikostovereitaan.
Vieläkö pitää selittää kuin jollekin vajaalle asiat, jotka selkeästi lukevat aloituksessa ja myöhemmin ap:n kommenteissa? Tiedän, että suomalaisten lukutaito on laskenut, mutta on vaikea uskoa, että joku oikein ylpeilee sillä ja pakottaa jatkuvasti muut korjaamaan väitteitään. Ole ystävällinen ja katso, mitkä kommentit saavat peukkuja ja mitkä eivät. Suurin osa meistä suomalaisista ei hyväksy koulukiusaamista eikä kiusaajien loputonta ymmärtämistä. Suurin osa meistä haluaa kasvattaa lapsiaan ja tarjota heille turvalliset rajat, joita vasten voivat tempoa.
Ystäväni sai rajattoman kasvatuksen. Mitään ei kielletty, kaikkea ymmärrettiin, ja tänä päivänä neljän lapsen vanhempana puhuu aina rajojen merkityksestä ja kertoo lapsuutensa ja erityisesti teini-ikänsä olleen turvaton ja epävarma. Vanhempia ei kiinnostanut edes se, mitä lapsensa teki iltaisin tai öisin. Eniten hän kadehti minun perhettäni kaikkine kotiintuloaikoineen, vakavine keskusteluineen ja rangaistuksineen (jouduin kotiarestiin, jos rikoin kotiintuloaikoja). Minä inhosin tiukkoja vanhempiani parin vuoden ajan ja sen jälkeen tajusin, miten superihania vanhempia he olivatkaan. 18-vuotiaana viihdyimme sekä minä että kaverini monet illat vanhempieni kanssa juttelemassa viinipullon äärellä ja monta kertaa kävimme läpi sitä, miten rajat ovat nimenomaan rakkautta, sitä että välitetään, mitä toiselle voi käydä ja opastetaan se oikea tapa. Jos rikkoo rajoja, tulee siitä seuraamus. Ja keskustelua toki. Pelkkä keskustelu ei kuitenkaan riitä. Ystäväni oppi jo alle 10-vuotiaana latelemaan sopivia fraaseja pitääkseen vanhemmat tyytyväisinä ja välinpitämättöminä hänen tekemisilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viette pyytämään anteeksi siltä kiusatulta.
About viimeinen asia, mitä se kiusattu kaipaa.
Johtuu siitä, että kiusattu kyllä huomaa että anteeksipyyntö tulee toisten pakottamana, eikä kiusaajan itsensä keksimänä ajatuksena.
En valitettavasti osaa neuvoa mutta nostan sinulle hattua ja toivotan tsemppiä jatkoon! Voi kun muutkin vanhemmat ottaisivat teiniensä huonon käytöksen ja ilkeyden tosissaan, teinit osaavat hyvästäkin kasvatuksesta huolimatta olla kamalia eikä se käytös ainakaan vanhempien silmien ummistamisella parane.
Hyvä ap! Ihanan välittävä äiti! Kiitos että jaoit tän mein kanssa. Kiusaamiseen ei vois puuttua löysemmin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viette pyytämään anteeksi siltä kiusatulta.
About viimeinen asia, mitä se kiusattu kaipaa.
Johtuu siitä, että kiusattu kyllä huomaa että anteeksipyyntö tulee toisten pakottamana, eikä kiusaajan itsensä keksimänä ajatuksena.
About....olet alle 17 about?
Ensinnäkin lähtisin liikkeelle siitä, miksi lapsi kiusaa. Kuten tässä keskustelussa on jo todettu niin rangaistukset eivät auta. Usein kiusaajat itse kokevat olon epävarmaksi (kehonkuva vääristynyt, itsetunto...), haluavat hyväksyntää kavereiltaan ja kuulua joukkoon. Moni kiusaaja sanoo myös, että kiusaamisella he kokivat olevansa voimakkaita. Omaan korvaan kuulostaa eniten siltä että tyttäresi haluaisi tuntea olonsa voimakkaaksi ja kuulua porukkaan. Porukan hajotus kuulostaa järkevältä, mutta nyt ap ei saa vielä huokaista! Kiusaaminen voi jatkua netissä (instagramissa yms. laitetaan inhottavia kommenteja, puhutaan pahaa whatsapissa, tehdään whatsap ryhmiä johon kiusattua ei oteta mukaan (luokanryhmät..)) Koulussa levitetään juoruja, jätetään ulkopuolelle, mulkoillaan..
Sinuna jättäisin nuo rangaistukset, koska se vahvistaa tyttären tunnetta siitä ettei kuulu porukkaan. Onko tyttärelläsi tiukat säännöt esim. kotiintuloajoista? Muista, että vaikka perheessä ei olisi luotu konkreettisia sääntöjä niin tytär voi silti kokea olonsa hyvin vahdituksi ja tarkailluksi. (esim. tarkka kysely siitä kenen seurassa liikkuu, missä -> lapsi kokee ettei häneen luoteta ja hän ei saisi käydä ulkona) Liian tiukat säännöt vahvistaa lapsen voimattomuuden tunnetta jota hän sitten vahvistaa kiusaamalla. Vaikka lapselle antaa omaa päätösvaltaa ja mahdollisuuden itsenäistyä se ei tarkoita etteikö vanhemmat rakastaisi.
Psykologilla käyntiä myös suosittelisin lapselle sekä myös vanhemmille (varmasti rankkaa seurata tyttären muutosta vierestä) Muista vaan, että psykologilla käynti ajoittuisi joskus iltaan tai viikonloppuun, jotta tytär saa halutessaan pidettyä psykologilla käynnin kavereilta salassa. (taas se, että ei tule eriarvoisuuden oloa..)
Se että sinä olet kasvattanut neljä lasta aikuisiksi saakka, ei tarkoita sitä että pentusi olisivat kunnon kansalaisia ja ansaitsisit mitalin kaulaasi hyvin tehdystä työstä. Kommenttisi perusteella kuulostat juuri sellaiselta vanhemmalta, joka on aina lastensa puolella vaikka he olisivatkin tehneet väärin/kasvattaa öykkäreitä.
Mielestäni ap on tehnyt tässä kaikin puolin oikein. Hän on ottanut kiusaamistapauksen tosissaan, ja "rankaisee" lastansa hyvin ottamalla etuudet pois. Hän toimii sekä kiusatun että lapsensa hyväksi tässä.