Lue keskustelun säännöt.
Minä: Työssäkäyvä perheenäiti lenkkeilen 5Xvko ja käyn salilla 3Xvko
25.03.2013 |
ja aika riittää aivan mainiosti. Toisaalta roikun netissä max 30min/pvä ja katon telkkaria n. 1h/pvä jos sitäkään. Ihan hyvin ehtii kun priorisoi asiat oikeaan järjestykseen. Minulle oman kunnon ylläpitäminen ja kropasta sekä mielestä huolehtiminen on kuitenkin em. asioita paljon tärkeämpiä.
Kiire on huono tekosyy, koska se on itseaiheutettua.
Kommentit (107)
Hyvä hyvä :)
Minäkään en roiku netissä enkä katso telkkaria. Nettiä tulee kasaan viikossa ehkä tunti-pari, telkkaria usein ei sitäkään. Mutta: eipä jää aikaa liikunnallekaan ihan hirveästi.
Syynä yhdistelmä työ ja vapaaehtoistyö. Mutta kyllä mä vielä joskus sitten tulevaisuudessa :-)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en ikinä malttais. Siis olen entinen kilpaurheilija, että liikkuminen on elämäntapani, mutta silloin kun olen ollut täysiaikaisesti töissä, niin en ole yhtään minuttia vapaa-ajastani raaskinut uhrata urheilulle. Tai siis olen, mutta lasten kanssa. Olen lähtenyt pyörälenkille tai juoksulenkille, lapset vaunuissa tai kärryissä. jumpannut olkkarinmatolla jne. Tai sitten lähtenyt juoksulenkille yksin kun lapset on menneet nukkumaan. Mutta IKINÄ en raaskisi siitä vähästä yhdessäolosta nipistää vielä tuollaiseen treenimäärään kuin ap!
Mutta omassa kaveripiirissänikin on noita äitejä :( säälin yhdenkin lapsia jotka haetaan tarhasta ja viedään suoraan kuntosalin lapsiparkkiin ja isä+äiti siellä sitten treenaavat muutaman tunnin treenin joka päivä. Sitten kotiin ja nukkumaan. On käynyt mielessä, että miksi tällaiswt ihmiset sitten tekevät niitä lapsia jos niiden kanssa ei haluta olla???
On eri asia istua vaikka koneellakin hetki kun on läsnä lapselle, tai sitten vaikka jumpata vaikka siinä olkkarissa lasten kanssa. Lapsille riittää, että äiti on kotona, vaikka ei nyt aktiivisesti lasten kanssa mitään tekisikään. Mutta se, että äiti viilettää jumpassa ja lenkillä koko ajan...se ei voi olla lapsille hyväksi.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 23:13"]
Mä en ikinä malttais. Siis olen entinen kilpaurheilija, että liikkuminen on elämäntapani, mutta silloin kun olen ollut täysiaikaisesti töissä, niin en ole yhtään minuttia vapaa-ajastani raaskinut uhrata urheilulle. Tai siis olen, mutta lasten kanssa. Olen lähtenyt pyörälenkille tai juoksulenkille, lapset vaunuissa tai kärryissä. jumpannut olkkarinmatolla jne. Tai sitten lähtenyt juoksulenkille yksin kun lapset on menneet nukkumaan. Mutta IKINÄ en raaskisi siitä vähästä yhdessäolosta nipistää vielä tuollaiseen treenimäärään kuin ap!
Mutta omassa kaveripiirissänikin on noita äitejä :( säälin yhdenkin lapsia jotka haetaan tarhasta ja viedään suoraan kuntosalin lapsiparkkiin ja isä+äiti siellä sitten treenaavat muutaman tunnin treenin joka päivä. Sitten kotiin ja nukkumaan. On käynyt mielessä, että miksi tällaiswt ihmiset sitten tekevät niitä lapsia jos niiden kanssa ei haluta olla???
On eri asia istua vaikka koneellakin hetki kun on läsnä lapselle, tai sitten vaikka jumpata vaikka siinä olkkarissa lasten kanssa. Lapsille riittää, että äiti on kotona, vaikka ei nyt aktiivisesti lasten kanssa mitään tekisikään. Mutta se, että äiti viilettää jumpassa ja lenkillä koko ajan...se ei voi olla lapsille hyväksi.
[/quote]
Sinun kanssasi olen samaa mieltä. En itsekään halunnut heittää hetkiä lasten kanssa pois. Jumppasin kotona ja leikkipuistossa venyttelin ja mäenlaskussa vedin lapsia pulkalla yms. Mutta en niihin aikoihin raskinut lähteä monena iltana lenkille tai salille kun tulin töistä.
Nyt on aikaa, kun lapset on isoja. Lapset ovat vain niin vähän aikaa pieniä. Mieluummin jumppasin kotona lasten kanssa. Ja silti en ole koskaan ollut läski ja laiska äiti, vaikka en töiden jälkeen salille tai lenkille syöksynytkään.
Mutta jokainen tekee toki sen mukaan, mikä on hänelle arvoissa tärkeintä.
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 22:59"]
Jotta kuitenkin ymmärrät, että se on mahdollista niin tässä suuntaviivoja: Töiden jälkeen tehdään yhdessä ruokaa. Toinen koululaisista lukee lasten kirjallisuutta ääneen muiden valmistaessa sapuskaa. Ruoan jälkeen tehdään läksyjä: Lapset omiaan, aikuiset kielten harjoituksia tai kirjatenttejä yms. Tämän jälkeen vähintään joka toinen päivä lapset soittevat soittoläksynsä. Soittoläksyjen jälkeen kokoonnutaan olohuoneeseen/musiikkihuoneeseen ja laulellaan sekä soitellaan yhdessä vähintään vartin verran. 2-4 kertaa viikossa harrastetaan perheliikuntaa: pienimmät toimivat painoina vanhemmille, joten kuntosalia ei tarvita. Kaikki pidämme tanssimisesta. Jokainen lapsista opettaa /yrittää opettaa muille, mitä ovat tanssitunneillaan oppineet. naurua syntyy erityisesti siitä, kun äiti yrittää breikata tai isä tanssia balettia :) Ulkona voimme pelailla tai sitten mennään vanhanaikaisesti hiihtämään, luistelemaan, uimaan yms.
Lauantai-iltapäivä ja -ilta on varattu teatterille/konserteille, oopperalle yms. Joskus jakaannutaan kahdeksi porukaksi ja pienempien kanssa tehdään eri asioita kuin isompien kanssa. Tätä ennen käydään yleensä taidemuseossa/galleriassa jne. Sunnuntaisin lapset innostuvat maalaamaan/muovailemaan/tekemään grafiikkaa jne näyttelyn tunnelmissa. Tällöin me vanhemmatkin voimme harrastaa niitä kuvataiteita. Miehen kanssa olemme osa kuoroa. Kuoron harjoituksien ja esiintymisten aikana saavat lapset isovanhempien läsnäoloa. Joskus toki täytyy vuorotella tai sitten otetaan lapset mukaan. Naapurin mummon kanssa käydään viikottain kaupassa ja samalla tehdään hänen kanssaan pieni kävelylenkki. Harrastelijateatteriin osallistutaan koko perhe yhdessä.
Miehen äidin luona täytyy käväistä päivittäin. Minä teen sen töihinmenomatkalla, mies taas töistä tullessaan.
Kerran viikossa (minulla maanantaisin) on vanhemailla ilta, jolloin voi tehdä mitä huvittaa. Minulla on ollut tänään osaksi av, osaksi kirjan lukeminen, osaksi uuden puseron ompelu.
Jokaiselle lapselle on järjestetty kahdenkeskistä aikaa viikottain kummankin vanhemman kanssa. Joskun nämä liittyvät harrastuksiin, joskus kulttuurinautintoihin, joskus kyläilyihin yms.
Vanhempainyhdistyksessä käydään vuorotellen.
Iltaisin pidetään lukupiiri, jossa vanhemmat lukevat kirjaa ennen lasten nukkumaanmenoa. Toinen vanhemmista lukee tällöin lehtiä/kirjoja/tekee kotihommia. Kerran viikossa otetaan yleiseksi puheeksi jokin eettinen asia/käytöstapa yms. jolloin keskustellaan ja pyritään tietopuoleisesti valottamaan ihmisyyden parhaita puolia.
Moniin harrastuksiin, menoihin yms liikutaan pyörillä/kävellen, joten siinä saa liikuntaa. Monesti aikuiset juoksevat ja lapset ajavat pyörillä.
Monin tekemisiimme haluavat lasten kaveritkin tulla mukaan. Monet lastemme kaverit valittavat sitä, kun vanhemmat eivät järjestä tekemistä yhdessä lastensa kanssa, vaan käyvät jumpissa ym yksin.
[/quote]
Olen uusi tällä palstalla, joten voisiko joku kokeneempi valottaa, onko tämä a) huumoria b) trollausta vai c) ekshibitionismia? :D
Ei kai nyt kukaan edes yritä väittää, ettei kiireen takia ehtisi kuntoilla? Ihmisillä on aina aikaa niille asioille, joita pitävät tärkeinä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 23:56"]
[quote author="Vierailija" time="25.03.2013 klo 22:59"]
Jotta kuitenkin ymmärrät, että se on mahdollista niin tässä suuntaviivoja: Töiden jälkeen tehdään yhdessä ruokaa. Toinen koululaisista lukee lasten kirjallisuutta ääneen muiden valmistaessa sapuskaa. Ruoan jälkeen tehdään läksyjä: Lapset omiaan, aikuiset kielten harjoituksia tai kirjatenttejä yms. Tämän jälkeen vähintään joka toinen päivä lapset soittevat soittoläksynsä. Soittoläksyjen jälkeen kokoonnutaan olohuoneeseen/musiikkihuoneeseen ja laulellaan sekä soitellaan yhdessä vähintään vartin verran. 2-4 kertaa viikossa harrastetaan perheliikuntaa: pienimmät toimivat painoina vanhemmille, joten kuntosalia ei tarvita. Kaikki pidämme tanssimisesta. Jokainen lapsista opettaa /yrittää opettaa muille, mitä ovat tanssitunneillaan oppineet. naurua syntyy erityisesti siitä, kun äiti yrittää breikata tai isä tanssia balettia :) Ulkona voimme pelailla tai sitten mennään vanhanaikaisesti hiihtämään, luistelemaan, uimaan yms.
Lauantai-iltapäivä ja -ilta on varattu teatterille/konserteille, oopperalle yms. Joskus jakaannutaan kahdeksi porukaksi ja pienempien kanssa tehdään eri asioita kuin isompien kanssa. Tätä ennen käydään yleensä taidemuseossa/galleriassa jne. Sunnuntaisin lapset innostuvat maalaamaan/muovailemaan/tekemään grafiikkaa jne näyttelyn tunnelmissa. Tällöin me vanhemmatkin voimme harrastaa niitä kuvataiteita. Miehen kanssa olemme osa kuoroa. Kuoron harjoituksien ja esiintymisten aikana saavat lapset isovanhempien läsnäoloa. Joskus toki täytyy vuorotella tai sitten otetaan lapset mukaan. Naapurin mummon kanssa käydään viikottain kaupassa ja samalla tehdään hänen kanssaan pieni kävelylenkki. Harrastelijateatteriin osallistutaan koko perhe yhdessä.
Miehen äidin luona täytyy käväistä päivittäin. Minä teen sen töihinmenomatkalla, mies taas töistä tullessaan.
Kerran viikossa (minulla maanantaisin) on vanhemailla ilta, jolloin voi tehdä mitä huvittaa. Minulla on ollut tänään osaksi av, osaksi kirjan lukeminen, osaksi uuden puseron ompelu.
Jokaiselle lapselle on järjestetty kahdenkeskistä aikaa viikottain kummankin vanhemman kanssa. Joskun nämä liittyvät harrastuksiin, joskus kulttuurinautintoihin, joskus kyläilyihin yms.
Vanhempainyhdistyksessä käydään vuorotellen.
Iltaisin pidetään lukupiiri, jossa vanhemmat lukevat kirjaa ennen lasten nukkumaanmenoa. Toinen vanhemmista lukee tällöin lehtiä/kirjoja/tekee kotihommia. Kerran viikossa otetaan yleiseksi puheeksi jokin eettinen asia/käytöstapa yms. jolloin keskustellaan ja pyritään tietopuoleisesti valottamaan ihmisyyden parhaita puolia.
Moniin harrastuksiin, menoihin yms liikutaan pyörillä/kävellen, joten siinä saa liikuntaa. Monesti aikuiset juoksevat ja lapset ajavat pyörillä.
Monin tekemisiimme haluavat lasten kaveritkin tulla mukaan. Monet lastemme kaverit valittavat sitä, kun vanhemmat eivät järjestä tekemistä yhdessä lastensa kanssa, vaan käyvät jumpissa ym yksin.
[/quote]
Olen uusi tällä palstalla, joten voisiko joku kokeneempi valottaa, onko tämä a) huumoria b) trollausta vai c) ekshibitionismia? :D
[/quote]
En tiedä, mutta parasta pitkään aikaan XD Etenkin hörähtelin tuolle Kerran viikossa otetaan yleiseksi puheeksi jokin eettinen asia/käytöstapa yms. jolloin keskustellaan ja pyritään tietopuoleisesti valottamaan ihmisyyden parhaita puolia.
8*30-45 min viikossa .Totta. Jos haluja on kuka tahansa voi sen itselleen järjestäää 5-6 tuntia viikossa omaa aikaa, eikä se ole keneltäkään pois. Kolmekin tuntia viikossa kyllä riittäisi. siihen ainakin pitäisi kaikkien pystyä.