Lue keskustelun säännöt.
Riita rahoista hoitovapaalla
Olen hoitovapaalla (yhteisestä sopimuksesta), mies töissä. Saan verojen jälkeen hieman alle 400 euroa, johon sisältyy lapsilisä. Käytän tuon kaiken lapsen lääkkeisiin, vaippoihin, omiin lääkkeisiini ja sellaisiin omiin pakollisiin juttuihin kuten hammastahna ja tamponit (minun ja lapsen lääkkeet ja lapsen allergiamaidot maksaa jo melko ison potin kuussa). En harrasta mitään, en käy leffassa, ravintolassa enkä osta vaatteitakaan itselleni. Mies maksaa vuokran, bensat, ja perheemme ruoat ja muita pakollisia menoja. Mieskään ei käy leffassa eikä ravintoloissa, eli elintasomme on sinänsä sama. Miehellä on yksi lapsi ennestään, jonka elatusmaksuja hän maksaa muutaman satasen kuussa.
Miehen mielestä pitää riittää, että hän maksaa vuokran ja ruokia ja muita aivan pakollisia asioita. Nyt minua on pyydetty ystävien kanssa leffaan ja sen jälkeen syömään, ja tällainen ilta tietenkin maksaisi noin 40-50 euroa. Itselläni ei ole siihen rahaa, koska pakolliset menot syö tuon vajaa 400 euroa.. Mies ei halua antaa minulle rahaa, että voisin joskus käydä jossain, ostaa joitain vaatteita tai sellaista "ei-pakollista". Lisäksi isäni 70-vuotisjuhlat on ensi kuussa ja meidän pitäisi sillä matkalla yöpyä yksi yö hotellissa, kun on sen verran kaukana ja ostaa joku lahjakin. Mies sanoo, että ei halua laittaa rahojaan minun suvun lahjoihin ja minun suvun takia hotelliöihin. Hän laittaa kaiken ylijäävän palkastaan säästöön uutta autoa varten.
Miten te muut jaatte perheen rahat ja menot hoitovapaalla? Onko mieheni epäreilu, kun minulla ei ole nyt mahdollisuutta mihinkään, mikä maksaisi vähän? Meillä ei ole tukiverkkoa, joka voisi hoitaa lasta, jotta tekisin muutamia työpäiviä, vaan pitäisi palkata lapsenvahti, jonka palkka onkin sitten sama kuin minun saama sen työvuoron palkka.
Kommentit (502)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sullahan ei ole tällä hetkellä rahaa lapsen elatukseen. Miehen kuuluu lain mukaan maksaa lapsen kulut (= vanhemmat osallistuvat kykynsä mukaan, sulla ei yhteisen sopimuksen takia ole nyt elatuskykyä).
Tarkoitat siis niitä lapsen lääkkeitä ja allergiamaitoja ja sellaisia, johon se minun hoitovapaaraha kuluu nyt? Ap
Voithan sinä sanoa miehelle, ettet aio pariin seuraavaan kuukauteen yksinkertaisesti maksaa noita vauvan pakollisia juttuja. Nyt on miehen vuoro. Käytät ylijäävät rahat noihin omiin menoihisi. Pitää sinullakin olla oikeus käyttää välillä osa rahoistasi muuhunkin kuin vauvaan, varsinkin kun miehelläsi kuitenkin jää joka kuukausi rahaa säästöön.
Käytän siis siitä hoitovapaarahasta itseenikin osan, ostan sillä omat lääkkeet (eivät ikävä kyllä halpoja), maksan omat tamponit ja muut hygieniajutut jne. Mutta täytyy sanoa nyt sitten, että pariin kuukauteen en maksa mitään vauvan asioita. Miehen mielestä ne ei jää hänelle säästöön ne hänen rahat, vaan hän käyttää ne sitten meidän yhteiseen uuteen autoon, jotta minullakin on sitten käytössä uusi hieno auto. Ap
Sanot sille miehelle, että silloin ei ostella uusia hienoja autoja, jos perheessä ei ole rahaa lapsen ja äidin lääkkeisiin. Kalliita ostoksia tehdään silloin kun siihen on perheessä yhdessä rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tällaista se oli ennen kotirouvilla. Ottakaa vain miesten nimi ja jääkään kotiin orjiksi.
?
Pidimme omat sukunimet, en ole ottanut mieheni nimeä.
Ap
Minä ainakin saan hoitovapaalla kahvitella, syödä ravintoloissa ja ostaa vaatetta itselleni ja lapselleni. Meillä perhe on yhteinen ja sen mukaan eletään kaikissa asioissa.
Epäreilua ja en katselisi tuollaista miestä hetkeäkään. Pärjäisit paremmin ilman tuollaista matoa.
Miksi mies päättää mielivaltaisesti, että rahat menevät autoon? Kunnon mies ajattelee koko perheen etua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin saan hoitovapaalla kahvitella, syödä ravintoloissa ja ostaa vaatetta itselleni ja lapselleni. Meillä perhe on yhteinen ja sen mukaan eletään kaikissa asioissa.
Meillä on kuitenkin miehen kanssa sama elintaso, ja hän sanoo, että ei hänkään kuluta rahaa kahviloihin eikä leffoihin, eli miehen mielestä meille eletään juuri noin kuin kirjoitit, että perhe on yhteinen ja kaikilla on samat mahdollisuudet asioihin (eli kun hänellä ei kerran kulu rahaa mihinkään niin minullakaan ei saisi kulua kun on vain yhden ihmisen palkka käytössä). Ap
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin saan hoitovapaalla kahvitella, syödä ravintoloissa ja ostaa vaatetta itselleni ja lapselleni. Meillä perhe on yhteinen ja sen mukaan eletään kaikissa asioissa.
Onko teillä yhteinen tili, johon miehen koko palkka menee, vai siirtääkö hän sinun tilille joka kuukausi muutaman satasen vai miten te teette? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei, ymmärrän että tämä asia pohdituttaa sinua. Nyt on sinun vuorosi todeta miehellesi miten asiat menevät: hoitovapaan aikana rahaa ei säästetä autoa varten vaan käytetään elämiseen siinä määrin mitä tarvitsette. Ylijäävä laitetaan säästöön ja säästön kohde pohditaan sitten kun hoitovapaa päättyy ja palaat työelämään, jolloin päätätte jatkatteko yhteisillä rahoilla vai onko molemmilla (osittain) omat rahat.
Tämä ei todennäköisesti käy miehellesi. Siinä tapauksessa keskustelette, mikä on teille sopiva malli ja jos ette löydä yhteistä ratkaisua, otatte asian puheeksi esim. neuvolassa. On aivan selvää että kukaan ei tule tukemaan tuota nykyistä rahankäyttömallianne ja miehesi tulee sen huomaamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin saan hoitovapaalla kahvitella, syödä ravintoloissa ja ostaa vaatetta itselleni ja lapselleni. Meillä perhe on yhteinen ja sen mukaan eletään kaikissa asioissa.
Meillä on kuitenkin miehen kanssa sama elintaso, ja hän sanoo, että ei hänkään kuluta rahaa kahviloihin eikä leffoihin, eli miehen mielestä meille eletään juuri noin kuin kirjoitit, että perhe on yhteinen ja kaikilla on samat mahdollisuudet asioihin (eli kun hänellä ei kerran kulu rahaa mihinkään niin minullakaan ei saisi kulua kun on vain yhden ihmisen palkka käytössä). Ap
No vaikea tässä on sulle keksiä ratkaisuja, kun kerran olette raha-asioista puhuneet jo ennen raskautta, ja miehesi ajattelutapa on ollut sulle selvä. Ei sun auta nyt kuin yrittää selittää sille vielä oma kantasi, tai pistätte lusikat jakoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies hoitovapaalla kirjoitti:
Hei, ymmärrän että tämä asia pohdituttaa sinua. Nyt on sinun vuorosi todeta miehellesi miten asiat menevät: hoitovapaan aikana rahaa ei säästetä autoa varten vaan käytetään elämiseen siinä määrin mitä tarvitsette. Ylijäävä laitetaan säästöön ja säästön kohde pohditaan sitten kun hoitovapaa päättyy ja palaat työelämään, jolloin päätätte jatkatteko yhteisillä rahoilla vai onko molemmilla (osittain) omat rahat.
Tämä ei todennäköisesti käy miehellesi. Siinä tapauksessa keskustelette, mikä on teille sopiva malli ja jos ette löydä yhteistä ratkaisua, otatte asian puheeksi esim. neuvolassa. On aivan selvää että kukaan ei tule tukemaan tuota nykyistä rahankäyttömallianne ja miehesi tulee sen huomaamaan.
Ongelma on varmaan meillä se, että miehen mielestä ns. huvitteluun tai vaatteisiin ei tarvitse käyttää rahaa, koska huvittelu on tarpeetonta (hän on pihi työnarkomaani). Ennen lapsen saamista minä käytin paljon omaa palkkaani huvitteluun (eli leffat, kahvilat, erilaiset heräteostokset jne). Mies ei. Hänen mielestään hän maksaa meidän perheen elämisen eli vuokran ja ruoat ja se on kaikki mitä ihminen tarvitsee elämäänsä.
Voin vaatia miehen mukaan neuvolaan ja yrittää siellä puhua asiasta, jos se neuvolan terkkari osaisi sitten auttaa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies päättää mielivaltaisesti, että rahat menevät autoon? Kunnon mies ajattelee koko perheen etua.
Miksi ylipäätään kaikki rahat menevät autoon?
Jos nainen ei ole töissä vaan vastuussa lapsista, on miehen velvoite antaa tarvittava määrä rahaa käyttöön. Ei voi olla niin itsekäs, että pistetään säästöön kaikki johonkin autoon etenkin jos on jo ennestään auto. Säästäminen tapahtuu vähitellen, mutta on huomioitava perheen muut kulut.
Maksatko itse myöhemmin koulukirjat, ruoat ja mies ei mitään muuta kuin säästä autoon.
Kyllä olisi keskustelun paikka. Normaali mies ymmärtäisi, että jos on kotona ei ole paljon tuloja, mutta jos lapset yhdessä hankittu niin sen jolla on tuloja, tulee osallistus kuluihin .
Valitettavasti on niin, että lapsiperheessä ei väkttämättä,paljon säästetä. Jos mies haluu luxus auton, olisi parempi olla pysynyt sinkkuna ja huristella autollaan menemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ainakin saan hoitovapaalla kahvitella, syödä ravintoloissa ja ostaa vaatetta itselleni ja lapselleni. Meillä perhe on yhteinen ja sen mukaan eletään kaikissa asioissa.
Onko teillä yhteinen tili, johon miehen koko palkka menee, vai siirtääkö hän sinun tilille joka kuukausi muutaman satasen vai miten te teette? Ap
Meillä on yhteinen tili, minne molempien palkat ja tuet menee, ja sen lisäksi pari erillistä säästötiliä, nekin yhteisiä. Ja kaikki rahat käytetään tärkeysjärjestyksessä: ensin lasten tarpeet, sitten vanhempien välttämättömät tarpeet, ja sitten vasta uudet autot ja lomamatkat, jos jotakin jää. Satunnainen kahvilla tai leffassa käynti kuuluu kummankin oikeuksiin, se ei niin paljon maksa. Jos toinen ei halua käydä ulkona, käyttäköön sen rahan sitten vaikka siihen auton säästämiseen.
Vierailija kirjoitti:
Mies hoitovapaalla kirjoitti:
Hei, ymmärrän että tämä asia pohdituttaa sinua. Nyt on sinun vuorosi todeta miehellesi miten asiat menevät: hoitovapaan aikana rahaa ei säästetä autoa varten vaan käytetään elämiseen siinä määrin mitä tarvitsette. Ylijäävä laitetaan säästöön ja säästön kohde pohditaan sitten kun hoitovapaa päättyy ja palaat työelämään, jolloin päätätte jatkatteko yhteisillä rahoilla vai onko molemmilla (osittain) omat rahat.
Tämä ei todennäköisesti käy miehellesi. Siinä tapauksessa keskustelette, mikä on teille sopiva malli ja jos ette löydä yhteistä ratkaisua, otatte asian puheeksi esim. neuvolassa. On aivan selvää että kukaan ei tule tukemaan tuota nykyistä rahankäyttömallianne ja miehesi tulee sen huomaamaan.Ongelma on varmaan meillä se, että miehen mielestä ns. huvitteluun tai vaatteisiin ei tarvitse käyttää rahaa, koska huvittelu on tarpeetonta (hän on pihi työnarkomaani). Ennen lapsen saamista minä käytin paljon omaa palkkaani huvitteluun (eli leffat, kahvilat, erilaiset heräteostokset jne). Mies ei. Hänen mielestään hän maksaa meidän perheen elämisen eli vuokran ja ruoat ja se on kaikki mitä ihminen tarvitsee elämäänsä.
Voin vaatia miehen mukaan neuvolaan ja yrittää siellä puhua asiasta, jos se neuvolan terkkari osaisi sitten auttaa. Ap
Ette ole ymmärtäneet, että parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja. Sinä lopetat ylenpalttisen tuhlaamisen huvitteluun ja vaatteisiin, ja mies lopettaa ylenpalttisen pihistelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi mies päättää mielivaltaisesti, että rahat menevät autoon? Kunnon mies ajattelee koko perheen etua.
Miksi ylipäätään kaikki rahat menevät autoon?
Jos nainen ei ole töissä vaan vastuussa lapsista, on miehen velvoite antaa tarvittava määrä rahaa käyttöön. Ei voi olla niin itsekäs, että pistetään säästöön kaikki johonkin autoon etenkin jos on jo ennestään auto. Säästäminen tapahtuu vähitellen, mutta on huomioitava perheen muut kulut.
Maksatko itse myöhemmin koulukirjat, ruoat ja mies ei mitään muuta kuin säästä autoon.
Kyllä olisi keskustelun paikka. Normaali mies ymmärtäisi, että jos on kotona ei ole paljon tuloja, mutta jos lapset yhdessä hankittu niin sen jolla on tuloja, tulee osallistus kuluihin .
Valitettavasti on niin, että lapsiperheessä ei väkttämättä,paljon säästetä. Jos mies haluu luxus auton, olisi parempi olla pysynyt sinkkuna ja huristella autollaan menemään.
Mies tulee maksamaan osan(sa) koulukirjoista, ruoista ja kaikista lapsen tällaisista kuluista tietenkin kun olen työssä. Hänen mielestään ne on pakollisia menoja (lapsi tarvitsee kouluun kirjoja, harrastusvälineitä jne). Miehen mielestä minun huvittelujutut kuten leffat ei ole pakollisia menoja, niin ne rahat voi laittaa säästöön. Hänen mielestään minun leffat ym. ei ole perheen kuluja, vaan ylimääräistä juttua. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole ongelmaa ollut meillä. Minun ansiosidonnainen vanhempainrahani on noin 1400€/kk plus lapsilisä. Siitä laitan ison osan säästöön ja lopulla ostan lapsen vaatteita ym tarvikkeita jos tarvitsee, ja kaikkea muuta "ei-pakollista". Mies maksaa asumisen, autot, ruuat, päivittäistavarat, laskut, eli kaikki pakolliset menot.
Luitko aloituksen? Olen hoitovapaalla, en vanhempainvapaalla. Ap
Eli silloin kun olit vanhenpainvapaalla niin miehesi maksoi kaiken mutta kun jäit hoitovapaalle niin alkoi käyttäytyä kuin idiootti? Vai mitä väliä sillä muuten on millä vapaalla olet jos kuitenkin tienaat huomattavasti miestäsi vähemmän sen aikana?
Esimerkilläni tarkoitin nimenomaan sitä että minä saan sentään vielä ansiosidonnaista, mutta mieheni ei silti odota minun maksavan siitä mitään pakollisia menoja. Puhumattakaan että saisin vain jonkun 300...
Eli joo, luin aloituksen... 😏
Mene itse takaisin töihin jos ei miehen asenne muutu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies hoitovapaalla kirjoitti:
Hei, ymmärrän että tämä asia pohdituttaa sinua. Nyt on sinun vuorosi todeta miehellesi miten asiat menevät: hoitovapaan aikana rahaa ei säästetä autoa varten vaan käytetään elämiseen siinä määrin mitä tarvitsette. Ylijäävä laitetaan säästöön ja säästön kohde pohditaan sitten kun hoitovapaa päättyy ja palaat työelämään, jolloin päätätte jatkatteko yhteisillä rahoilla vai onko molemmilla (osittain) omat rahat.
Tämä ei todennäköisesti käy miehellesi. Siinä tapauksessa keskustelette, mikä on teille sopiva malli ja jos ette löydä yhteistä ratkaisua, otatte asian puheeksi esim. neuvolassa. On aivan selvää että kukaan ei tule tukemaan tuota nykyistä rahankäyttömallianne ja miehesi tulee sen huomaamaan.Ongelma on varmaan meillä se, että miehen mielestä ns. huvitteluun tai vaatteisiin ei tarvitse käyttää rahaa, koska huvittelu on tarpeetonta (hän on pihi työnarkomaani). Ennen lapsen saamista minä käytin paljon omaa palkkaani huvitteluun (eli leffat, kahvilat, erilaiset heräteostokset jne). Mies ei. Hänen mielestään hän maksaa meidän perheen elämisen eli vuokran ja ruoat ja se on kaikki mitä ihminen tarvitsee elämäänsä.
Voin vaatia miehen mukaan neuvolaan ja yrittää siellä puhua asiasta, jos se neuvolan terkkari osaisi sitten auttaa. Ap
Ette ole ymmärtäneet, että parisuhteessa pitää tehdä kompromisseja. Sinä lopetat ylenpalttisen tuhlaamisen huvitteluun ja vaatteisiin, ja mies lopettaa ylenpalttisen pihistelyn.
Minähän lopetin kaiken tuhlailun huvitteluun ja vaatteisiin lapsen myötä. En ole käynyt kuukausiin leffassa enkä ostanut vaatteita. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinä tietysti keskustelit raha-asioista miehesi kanssa jo ennen kuin aloit tehdä lapsia? Ja sitten mies yhtäkkiä vain muutti mielensä, etkä sinä voinut sille mitään?
Tietenkin keskustelimme etukäteen, ja sovittiin, että mies maksaa vuokrat ja ruoat jne. Mutta ei puhuttu yksityiskohtaisesti kaikista vaipoista, lääkkeistä jne, koska ei tiedetty, että lapsi tulee olemaan allerginen ja tarvitsemaan eräitä lääkkeitä. Kuinka moni oikeasti puhuu ennen raskautta siitä, että maksaako mies jonkun yksittäisen leffalipun?? Ap
Keskustelimme kyllä viihteellä käymisestä ja omien ystävien näkemisestä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole ongelmaa ollut meillä. Minun ansiosidonnainen vanhempainrahani on noin 1400€/kk plus lapsilisä. Siitä laitan ison osan säästöön ja lopulla ostan lapsen vaatteita ym tarvikkeita jos tarvitsee, ja kaikkea muuta "ei-pakollista". Mies maksaa asumisen, autot, ruuat, päivittäistavarat, laskut, eli kaikki pakolliset menot.
Luitko aloituksen? Olen hoitovapaalla, en vanhempainvapaalla. Ap
Eli silloin kun olit vanhenpainvapaalla niin miehesi maksoi kaiken mutta kun jäit hoitovapaalle niin alkoi käyttäytyä kuin idiootti? Vai mitä väliä sillä muuten on millä vapaalla olet jos kuitenkin tienaat huomattavasti miestäsi vähemmän sen aikana?
Esimerkilläni tarkoitin nimenomaan sitä että minä saan sentään vielä ansiosidonnaista, mutta mieheni ei silti odota minun maksavan siitä mitään pakollisia menoja. Puhumattakaan että saisin vain jonkun 300...
Eli joo, luin aloituksen... 😏
Kun olin sillä ansiosidonnaisella vapaalla, niin maksettiin vuokrat ja ruoat ym. pakolliset suhteessa tuloihin. Silloinkin maksoin itse ne lääkkeeni ym. Ap
Tällaista se oli ennen kotirouvilla. Ottakaa vain miesten nimi ja jääkään kotiin orjiksi.