Minä en ymmärrä, kuinka joku viitsii rahoittaa puolison lorvimisen kotona vuosikaudet?
En vaan ymmärrä, miksi. Lorvijasta tulee päiväkaudet sängyssä makaava laiskuri.
Kommentit (149)
Onko se sun päänsärkysi? Ei taida olla, hakeudu hoitoon siitä.
Vierailija kirjoitti:
Onko se sun päänsärkysi? Ei taida olla, hakeudu hoitoon siitä.
Jaahas, ja kämpillä lojuva akan rutku otti sitten itseensä kun asiat sanotaan kuin ne on ?
Ap:lla omaa kokemusta lorvimisesta?
Kysyin nettituttavuudelta syytä hänen avioeroonsa. Sieltä paukautti suoraan, että kyllästyi elättämään toista maksaen ihan kaiken yksin talosta ja autosta lähtien.
Tunnen yhden tällaisen kotirouvan. Mies on miljönääri (tai kumpikin ovat, ei avioehtoa) ja herrasmies. Kun vaimon ei tarvitse käydä töissä, miksi ihmeessä kävisi? Ei mieskään enää ilmeisesti tee töitä kuin pari päivää viikossa.
En minäkään. Toistakymmentä vuotta mahdollistin sen, kunnes meinasin luhistua itse henkisesti sekä taloudellisesti. No oikeasti, taloudellisesti menikin kaikki, mutta onneksi sain henkisesti itseni pelastettua.
Uskoin kaikki puheet hyvistä duuneista, tulikin niitä, mutta kas kummaa, aina olikin jokin paikka jumissa juuri silloin kun työ piti ottaa vastaan, free lancer kun oli. Kun nämä oli moneen kertaan käyty lävitse, alkoikin sitten psyykiset ongelmat - niitä kun on vaikea esittää olemattomiksi, kuten näitä fyysisiä.
En vain enää jaksanut tukea, ymmärtää, jaksaa päivästä toiseen vetää sitä kivirekeä kaiken vastuun ansaitsemisesta yhteisen elämisen eteen. Jälkipäin ihmettelee omaan tyhmyyttään ja toisen kehtaamista.
Kuka elättää sängyssämakaajaa? Joku sinua, ap? Ei taida olla yleistä.
Ihmiset ei tiedä asioita. Joku voi hyvinkin lorvia. Saakin lorvia jos rahaa riittää. Mä lorvin ja mulla on pätäkkää. Se varmaan suututtaa.
Ehka he rakastavat lapsiaan?
:)
Provohan tämä on, mutta tiedän, että osa noin ajattelee. Minun mieheni onneksi ei.
Hän itse asiassa on sanonut, että mielummin on töissä kuin hoitaisi lasta ja kotia.
Meidän arkipäivä on noin seuraavanlainen:
8:00 ylös ja aamuhalittelua,
8:15 vaipan vaihto, pesu ja rasvaus
8:30 aamupala ja jälkien siivous (itse syövä 8kk muuten sotkee aika laajalle alueelle)
9:15 aamuleikit (luetaan vähintään yksi kirja + kaikenlaista remuamista)
10:00 välipala + vaatteiden vaihto ja ja jälkien siivous + ulkovaatteet
10:45 ulos päikkäreille, vaunulenkki
11:15 oma lounas
12:00 tiskikoneen täyttö
12:15 pyykinpesua (lajittelua n. 7 eri pesutapaa käytössä, tahran poistoa, rikkinäisten erottelua, pienten vaatteiden varastointia)
12:45 omaa aikaa
13:15 vaatteet kuivaajaan ja vauva ylös (riisuminen vaippa)
13:25 leikkimistä (nousemaan oppinutta ei voi jättää ylsin kuin minuutiksi ja silloinkin yleensä on kädet telkkarissa)
13:45 vauvan lounas + siivoaminen, ehkä uudet vaatteet
14:15 vauvan kanssa leikkimistä ja samalla vaatteiden viikkaus ja kaapitus
15:30 päivällisen alotus
16:00 mies tulee kotiin.
Mitä ap mahtaa nyt tarkoittaa kotona lorvimisella? Työttömyyttä? Hoitovapaalla oloa? Opiskelua? Sairautta?
Minusta molempien täyty tehdä työtä yhteisen yksikön eli perheen hyväksi. Jos ei ole ansiotyössä, hoitaa kotia ja lapsia ja/tai hakee täysipainoisesti töitä. Tai opiskelee tulevan työpaikan saadakseen. Sairaus taas voi iskeä kehen tahansa, ja esim. masennukseen VOI liittyä aloitekyvyttömyyttä, josta ei voi sairasta itseään kyllä mitenkään syyllistää.
Eli ei, en pidä ekassa kappaleessa olevia vaihtoehtoja minään lorvimisena. Lorvimista olisi pelkkä laiskottelu.
Vierailija kirjoitti:
Ehka he rakastavat lapsiaan?
:)
Provohan tämä on, mutta tiedän, että osa noin ajattelee. Minun mieheni onneksi ei.
Hän itse asiassa on sanonut, että mielummin on töissä kuin hoitaisi lasta ja kotia.Meidän arkipäivä on noin seuraavanlainen:
8:00 ylös ja aamuhalittelua,
8:15 vaipan vaihto, pesu ja rasvaus
8:30 aamupala ja jälkien siivous (itse syövä 8kk muuten sotkee aika laajalle alueelle)
9:15 aamuleikit (luetaan vähintään yksi kirja + kaikenlaista remuamista)
10:00 välipala + vaatteiden vaihto ja ja jälkien siivous + ulkovaatteet
10:45 ulos päikkäreille, vaunulenkki
11:15 oma lounas
12:00 tiskikoneen täyttö
12:15 pyykinpesua (lajittelua n. 7 eri pesutapaa käytössä, tahran poistoa, rikkinäisten erottelua, pienten vaatteiden varastointia)
12:45 omaa aikaa
13:15 vaatteet kuivaajaan ja vauva ylös (riisuminen vaippa)
13:25 leikkimistä (nousemaan oppinutta ei voi jättää ylsin kuin minuutiksi ja silloinkin yleensä on kädet telkkarissa)
13:45 vauvan lounas + siivoaminen, ehkä uudet vaatteet
14:15 vauvan kanssa leikkimistä ja samalla vaatteiden viikkaus ja kaapitus
15:30 päivällisen alotus
16:00 mies tulee kotiin.
Tämä on kirjoitettu klo 10:19, siinä kohtaa pitäisi olla menossa välipala ja uloslähdön valmistelu....
Rikkaiden puolisoiden kotirouvat ovat aiis työööööttömiäää!! Eiku aktiivimalliin vaan kodista lorvimasta!!
Mistä aloittaja tietää kuka elättää ketäkin ja mistä syystä? Tilanteita on monia. Joku voi olla sairas. Joku voi hoitaa kotona lapsia. Joku voi tehdä kotona töitä. Ja joku voi syystä tai toisesta lorvia, eikä siltikään ole tilivelvollinen aloittajalle vaan ehkä puolisolleen, jos asiat hiertävät. Mä puolestani ihmettelen aloittajan kaltaisia ihmisiä, joilla ei ole sen vertaa mielikuvitusta, että osaisivat ihan itse kehitellä erilaisia skenaarioita tilanteeseen.
Kotiäidit lrvii kotona ja istuu vaan vauvapalstalla ja saa paremmat tuet kuin ns pahelsutut ty öttömät.. aina uus kakara kehiin kun entinen kasvaa ulos kotihoidontuesta ja muusta ectrasta
Vierailija kirjoitti:
Kysyin nettituttavuudelta syytä hänen avioeroonsa. Sieltä paukautti suoraan, että kyllästyi elättämään toista maksaen ihan kaiken yksin talosta ja autosta lähtien.
Mieheni maksaa kaiken yksin vaikka käyn töissä. Koska haluaa.
Vierailija kirjoitti:
Ehka he rakastavat lapsiaan?
:)
Provohan tämä on, mutta tiedän, että osa noin ajattelee. Minun mieheni onneksi ei.
Hän itse asiassa on sanonut, että mielummin on töissä kuin hoitaisi lasta ja kotia.Meidän arkipäivä on noin seuraavanlainen:
8:00 ylös ja aamuhalittelua,
8:15 vaipan vaihto, pesu ja rasvaus
8:30 aamupala ja jälkien siivous (itse syövä 8kk muuten sotkee aika laajalle alueelle)
9:15 aamuleikit (luetaan vähintään yksi kirja + kaikenlaista remuamista)
10:00 välipala + vaatteiden vaihto ja ja jälkien siivous + ulkovaatteet
10:45 ulos päikkäreille, vaunulenkki
11:15 oma lounas
12:00 tiskikoneen täyttö
12:15 pyykinpesua (lajittelua n. 7 eri pesutapaa käytössä, tahran poistoa, rikkinäisten erottelua, pienten vaatteiden varastointia)
12:45 omaa aikaa
13:15 vaatteet kuivaajaan ja vauva ylös (riisuminen vaippa)
13:25 leikkimistä (nousemaan oppinutta ei voi jättää ylsin kuin minuutiksi ja silloinkin yleensä on kädet telkkarissa)
13:45 vauvan lounas + siivoaminen, ehkä uudet vaatteet
14:15 vauvan kanssa leikkimistä ja samalla vaatteiden viikkaus ja kaapitus
15:30 päivällisen alotus
16:00 mies tulee kotiin.
Enemmän pitäisin tätä sun surkeaa yritystä tehdä itsestäsi kiireisen oloinen provona kuin aloitusta.
:D
Siinä on suuri ero onko lorvija pienten lasten kanssa kotona oleva äiti vai saamaton laiskuri, joka ei halua hakea töitä.
Miehelle helpompi kun lorvin kotona ja pyöritän kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän. En nyt viitsi hirveän tarkkaan avata, mutta meillä minun työssäkäynti ei toisi taloudellista hyötyä ja vaikeuttaisi miehen työtä. Hän sitten maksaa siitä että saa keskittyä itse uraansa paremmin. Ei asuta Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyin nettituttavuudelta syytä hänen avioeroonsa. Sieltä paukautti suoraan, että kyllästyi elättämään toista maksaen ihan kaiken yksin talosta ja autosta lähtien.
Mieheni maksaa kaiken yksin vaikka käyn töissä. Koska haluaa.
No hän ei enää halunnut ja jaksanut. Myös kertoi eksän löytäneen töitä heti eron jälkeen.
Mies maksoi elämisemme ensimmäiset viisi vuotta kun olin työttömänä/ pätkätöissä. Sitten hermostuin tilanteeseen, hain korkeakouluun, kouluttauduin huippuarvosanoin (sai keskittyä opiskeluun kun ei tarvinnut murehtia työskentelystä opintojen ohessa) ja nyt tienaan tuplasti sen, mitä puolisoni ja työpaikoista ei ole pulaa. Mieheni osalta tämä taisi olla aika hyvä diili.