Lue keskustelun säännöt.
Minä en ymmärrä, kuinka joku viitsii rahoittaa puolison lorvimisen kotona vuosikaudet?
13.03.2019 |
En vaan ymmärrä, miksi. Lorvijasta tulee päiväkaudet sängyssä makaava laiskuri.
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Mies maksoi elämisemme ensimmäiset viisi vuotta kun olin työttömänä/ pätkätöissä. Sitten hermostuin tilanteeseen, hain korkeakouluun, kouluttauduin huippuarvosanoin (sai keskittyä opiskeluun kun ei tarvinnut murehtia työskentelystä opintojen ohessa) ja nyt tienaan tuplasti sen, mitä puolisoni ja työpaikoista ei ole pulaa. Mieheni osalta tämä taisi olla aika hyvä diili.
Minusta kyllä kuulostaa lähinnä siltä että tämä oli sinulle hyvä diili. Jos eroasitte sinulle jäisi silti miehesi kustannuksella hommattu hyväpalkkainen ammatti, ja mitä miehellesi jäisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehelle helpompi kun lorvin kotona ja pyöritän kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän. En nyt viitsi hirveän tarkkaan avata, mutta meillä minun työssäkäynti ei toisi taloudellista hyötyä ja vaikeuttaisi miehen työtä. Hän sitten maksaa siitä että saa keskittyä itse uraansa paremmin. Ei asuta Suomessa.
Sama täällä eikä myöskään asuta Suomessa.
Lorvimaan tosin en ikinä ole alkanut. Aikani vein lapset kouluun ja hain koulusta, tein heille lounaan, kouluruokailu kun on tuntematon käsite. Tein vapaaehtoistyötä koulussa ja sitähän kyllä riitti.
Omalla alallani töitä olisi riittänyt ja monta työtarjousta sainkin, mutta joka kerran mieheni vastasi: ei kannata, minä maksan paremmin.
Meidän perhe-elämä pyöri mainiosti näillä ehdoilla. Mies sai keskittyä rauhassa uraansa. Ei tarvinnut ihmetellä kuka hoitaa sairaat lapset. Ei tarvinnut tapella roskienvienti- tai kaupassakäyntivuoroista (näin karrikoidusti sanoen). Eikä hän ikinä rajoittanut eikä rajoita esim. rahankäyttöäni, ei minun tarvitse lupia kysellä isompiakaan hankintoja varten. Ja ihan omasta vapaastavtahdostaan hännon myös turvannut tulevaisuuteni kaikkien mahdollisten skenaarioiden varalta ja maksanut reilua yksityistä eläkettä minulle. Enemmän kuin ikinä olisin saanut kokoon omalla työurallani.
Olihan tämä järjestely varsin mainio ja loistavan uran mies tekikin. Nyt on lapset jo aikoja sitten lentäneet pesästä. En minä oikeisiin töihin mennyt, miksi olisin, koska pärjäämme loistavasti näin. Mm. Punaisella ristillä riittää töitä vaikka ystäväpalvelussa.
Ja nyt meillä on aikaa kaikkeen mukavaan, matkustelemme paljon ja harrastamme yhdessä. Minusta oli ja on mukava lähteä mukaan miehen työmatkoille, koska hänestä on mukavampaa, kun ei tarvitse yksin viettää matkakohteessa iltoja. Olen vapaa tekemään sen, kun ei ole ollut oma työ rajoitteena.
Voin jopa pitää yllä suomenkielen taitoani kirjoittelemalla välillä tänne viettäessäni rauhallista aamua. Nousimme yhdessä seitsemältä, valmistin ja söimme aamiaisen, mies lähti kokoukseen, siivosin keittiön, laitoin pyykit koneeseen ja otin toisen kupin kahvia ja avasin tietokoneen.
Noh, nyt pitää lähteä lenkille ja sen jälkeen lounaalle ystävän kanssa ja sitten käymme yhdessä elokuvissa päivänäytöksessä. Ihan kivaa elämää tämä on :).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka elättää sängyssämakaajaa? Joku sinua, ap? Ei taida olla yleistä.
Minun tuttua. Ei yleistä todellakaan. En vaan ymmärrä. Muutaman työkkärin pakottaman työpätkän (lyhyen) elämässään tehnyt, kotona ei tee juuri mitään ikinä. Mies hyvätuloinen, mutta ei tosiaan miljonääri, ihmettelen vaan.
ap
Älä välitä. Maailmassa on paljon asioita, joita sä et välttämättä koskaan tule ymmärtämään.
Vierailija kirjoitti:
Miehelle helpompi kun lorvin kotona ja pyöritän kaiken arkeen ja lapsiin liittyvän. En nyt viitsi hirveän tarkkaan avata, mutta meillä minun työssäkäynti ei toisi taloudellista hyötyä ja vaikeuttaisi miehen työtä. Hän sitten maksaa siitä että saa keskittyä itse uraansa paremmin. Ei asuta Suomessa.
Tässä tapauksessa nainen ei pyöritä arkea. Hän vaan on.
Tässä ei ollut kyse mistään pikkulapsiajasta kuten ap sanoi.
Vaan aikuisista ihmisistä joilla lapset jo teinejä.
Kyllä silloin on jo aika koittaa johonkin töihin mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
10 jatkaa vielä 😊
Taloudellisesta puolesta: Ekat 11 kk meni oikein hyvin. Aluksi sain 3kk täyttä palkkaa, n. 3000€ nettona. Sit tipuin äitiyspäivärahalle n. 2000€ nettona. Yhä pystyin osallistumaan 50% perheen menoihin. Nyt olen kotihoitotuella 500€ netto, enää en osallistu kuin vauvan juokseviin menoihin (eilen ostin lelun n. 25€ ja vauvanruokaa n. 7€)
Tätä jatkuu syksylle, jolloin toinen vauvamme syntyy ja saan taas äitiyspäivärahaa 2000€ nettona n. vuoden. Eli ei miehelle kovin isoa aikaa jää yksin maksuaikaa vaikka kolme vuotta kotona olenkin.
Eipä tunnu miestä haittaavan että siivoan, teen ruuan ja hoidan koirat ja lapset. Hyvätuloiselle se päiväkoti maksaa myös aika paljon. Jos olisin uraihminen niin myös siivous ja kaupassa käynti pitäisi ulkoistaa koska meillä molemmilla on omia harrastuksia. Mutta joo, pitemmän päälle tylsää. Ajattelin lähteä opiskelemaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies maksoi elämisemme ensimmäiset viisi vuotta kun olin työttömänä/ pätkätöissä. Sitten hermostuin tilanteeseen, hain korkeakouluun, kouluttauduin huippuarvosanoin (sai keskittyä opiskeluun kun ei tarvinnut murehtia työskentelystä opintojen ohessa) ja nyt tienaan tuplasti sen, mitä puolisoni ja työpaikoista ei ole pulaa. Mieheni osalta tämä taisi olla aika hyvä diili.
Saitko valmistujaislahjaksi sädekehän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies maksoi elämisemme ensimmäiset viisi vuotta kun olin työttömänä/ pätkätöissä. Sitten hermostuin tilanteeseen, hain korkeakouluun, kouluttauduin huippuarvosanoin (sai keskittyä opiskeluun kun ei tarvinnut murehtia työskentelystä opintojen ohessa) ja nyt tienaan tuplasti sen, mitä puolisoni ja työpaikoista ei ole pulaa. Mieheni osalta tämä taisi olla aika hyvä diili.
Jotenkin tuntuu, että et ihan huippuarvosanoin kouluttautunut.
Sinulla on täysi oikeus näihin tuntemuksiin :D Vähän vajaa 5 keskiarvo ja työskentelen asiantuntijana alallani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noita oikeita lorvijoita on niin miehissä, kuin naisissakin. Ei viitsitä hakea töitä, kun kotona on mukavampaa pitää sohvaa paikoillaan. On vähän masennusta eikä oikein huvita... Niin ja siitä työstä on saatava vähintään 3000€ puhtaana käteen ja kas kummaa, kun ei sellaisia töitä löydy, kun on amiskin jätetty kesken... On kivampi kotona pelata pleikkaa. Tiedän tällaisen miehen ja hänen tyttöystävänsä maksaa myyjän palkalla taloudelliset menot...
Oikeasti tuntuu, että näitä samanlaisia on paljon! Elämä on tietokoneella ja pleikkarilla pelaamista ja kaljan juomista... Mitään muuta ei tarvitse tehdä. Toki jotkut käyvät töissä, mutta töistä päästyään pitää päästä heti pelaamaan ja pelataan aamuun asti ja ihmetellään, kun väsyttää niin perkeleesti. Peliriippuvuuskin toki on sairaus, mutta...
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ollut kyse mistään pikkulapsiajasta kuten ap sanoi.
Vaan aikuisista ihmisistä joilla lapset jo teinejä.
Kyllä silloin on jo aika koittaa johonkin töihin mennä.
Se on jokaisen perheen oma ratkaisu eikä kuulu ulkopuolisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ollut kyse mistään pikkulapsiajasta kuten ap sanoi.
Vaan aikuisista ihmisistä joilla lapset jo teinejä.
Kyllä silloin on jo aika koittaa johonkin töihin mennä.
Kertaatko vielä, mitä ovat ne työt, joihin vain mennään?
Mistä tiedät mitä on taustalla? Minä tiedän erään pariskunnan jossa toisella on mt-ongelmia eikä ole työkuntoinen. Mies käy töissä. Mitä siinä pitäisi toisin tehdä? Tokihan mies voi kumppanista eron ottaa jos kokee että tilanne on väärin tai kumppani ei toivotunlainen. Eiköhän jätetä se harkintavastuu aikuisille ihmisille koska koskaan ei voi tietää mitä on taustalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehka he rakastavat lapsiaan?
:)
Provohan tämä on, mutta tiedän, että osa noin ajattelee. Minun mieheni onneksi ei.
Hän itse asiassa on sanonut, että mielummin on töissä kuin hoitaisi lasta ja kotia.Meidän arkipäivä on noin seuraavanlainen:
8:00 ylös ja aamuhalittelua,
8:15 vaipan vaihto, pesu ja rasvaus
8:30 aamupala ja jälkien siivous (itse syövä 8kk muuten sotkee aika laajalle alueelle)
9:15 aamuleikit (luetaan vähintään yksi kirja + kaikenlaista remuamista)
10:00 välipala + vaatteiden vaihto ja ja jälkien siivous + ulkovaatteet
10:45 ulos päikkäreille, vaunulenkki
11:15 oma lounas
12:00 tiskikoneen täyttö
12:15 pyykinpesua (lajittelua n. 7 eri pesutapaa käytössä, tahran poistoa, rikkinäisten erottelua, pienten vaatteiden varastointia)
12:45 omaa aikaa
13:15 vaatteet kuivaajaan ja vauva ylös (riisuminen vaippa)
13:25 leikkimistä (nousemaan oppinutta ei voi jättää ylsin kuin minuutiksi ja silloinkin yleensä on kädet telkkarissa)
13:45 vauvan lounas + siivoaminen, ehkä uudet vaatteet
14:15 vauvan kanssa leikkimistä ja samalla vaatteiden viikkaus ja kaapitus
15:30 päivällisen alotus
16:00 mies tulee kotiin.
voi hyvä helvetinperse t. Kari taalasmaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noita oikeita lorvijoita on niin miehissä, kuin naisissakin. Ei viitsitä hakea töitä, kun kotona on mukavampaa pitää sohvaa paikoillaan. On vähän masennusta eikä oikein huvita... Niin ja siitä työstä on saatava vähintään 3000€ puhtaana käteen ja kas kummaa, kun ei sellaisia töitä löydy, kun on amiskin jätetty kesken... On kivampi kotona pelata pleikkaa. Tiedän tällaisen miehen ja hänen tyttöystävänsä maksaa myyjän palkalla taloudelliset menot...
Oikeasti tuntuu, että näitä samanlaisia on paljon! Elämä on tietokoneella ja pleikkarilla pelaamista ja kaljan juomista... Mitään muuta ei tarvitse tehdä. Toki jotkut käyvät töissä, mutta töistä päästyään pitää päästä heti pelaamaan ja pelataan aamuun asti ja ihmetellään, kun väsyttää niin perkeleesti. Peliriippuvuuskin toki on sairaus, mutta...
Ja ihan aikuiset ihmiset vieläpä! Yleensä ovat miehiä. Nainen tekee kaiken kotona, kun mies vaan pelaa. Käsittämätöntä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ei ollut kyse mistään pikkulapsiajasta kuten ap sanoi.
Vaan aikuisista ihmisistä joilla lapset jo teinejä.
Kyllä silloin on jo aika koittaa johonkin töihin mennä.
Ihan uteliaisuudesta: miten tämä asia kuuluu millään tavalla sinulle? Hankaloittaako jotenkin henkilökohtaista elämääsi?
Vierailija kirjoitti:
Eikö suomessa ole hoitopaikkoja.Täällä ruotsissa saa hyvin venyttää äitiyspäiviä että pystyy olemaan kotona 1,5 vuotta.
Mitenkäs näitten pitempää kotona olevien tulevat eläkkeet?Miten karttuu jos on kotona monta vuotta?
Musta on aina jotenkin outoa että joku tekee elämänsä suuret päätökset 40 vuoden ajan sen perusteella että saa sitten eläkkeellä joskus muutaman satasen enemmän rahaa :,D siis oikeasti jos haluaisit olla lastesi ensimmäiset vuodet rauhassa kotona, mutta et ole koska eläke sitten joskus, liekö koko eläkettä tai oletko hengissä..
Vierailija kirjoitti:
Mistä tiedät mitä on taustalla? Minä tiedän erään pariskunnan jossa toisella on mt-ongelmia eikä ole työkuntoinen. Mies käy töissä. Mitä siinä pitäisi toisin tehdä? Tokihan mies voi kumppanista eron ottaa jos kokee että tilanne on väärin tai kumppani ei toivotunlainen. Eiköhän jätetä se harkintavastuu aikuisille ihmisille koska koskaan ei voi tietää mitä on taustalla.
Yllättävän monilla on noita mt-ongelmia nykyään... Mistä se johtuu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko se sun päänsärkysi? Ei taida olla, hakeudu hoitoon siitä.
Jaahas, ja kämpillä lojuva akan rutku otti sitten itseensä kun asiat sanotaan kuin ne on ?
En ole tuo jolle vastasit, vaan 30v työelämässä ollut , mutta olen myös "maannut" kotona neljän yhteisen lapsen kanssa joitakin vuosia silloin kun lapset olivat pieniä.
Miehelle tämä järjestely oli pelkkää juhlaa ja hän oli hyvin pahoillaan, kun lähdit takaisin työelämään. Hän olisi halunnut, että olisin maannut siellä kotona pitempäänkin hänen "elätettävänään".
Sinä et sitä voi koskaan ymmärtää, koska et tule saanaan vaimoa sen kummemmin kuin lapsiakaan, kun asenteesi on tuo, mikä se nyt näyttää olevan.
Jokainen kunnon mies toivoo lapsilleen vain ja ainoastaan hyvää ja se hyvä ei ole sitä, että lapsi raahataan tarhaan, heti kun se vain on mahdollista.
Jos täällä av-palstalla kävisi normaaleja miehiä, he voisivat sinulle selittää,miksi he maksavat vaimonsa"lorvimisen" kotona. Sitäpaitsi, harva siellä kotona lojuu ihan vain miehensä elätettävänä.
Äitiyslomalta saa palkkaan perustuvan rahan, joka voi olla todella hyväkin.
Niih, ja osansa lorvimisesta saa myös se työssäkäyvä kun tai jos se lorvija tekee lähes kaikki kotityöt ja lastenhoitoon liittyvät tehtävät. Ei sitä niin vaan maata sohvalla illat pitkät vaan töiden jälkeen on edessä kaupassa käynnit, lasten kuskaamiset, ruuan laitot, pyykkien hoidot, kevyet siivoukset. Ihanaa kun lorvija tekee ne päivisin ja toinen voi sitten keskittyä lepäämään raskaan työpäivän jälkeen. Mä haluan myös lorvijan kotiini.
Juu, mutta kun näin ei ole. Lorvija lorvii, päivästä toiseen. Mies tekee itse ruokansa, ja siivoaa. ap
Miten niin haluaa? Miksi ihmeessä? :D