Lue keskustelun säännöt.
IS: Tutkija: Naisten ja miesten aivoissa on eroja – ja ne on tärkeää tuntea
10.03.2019 |
https://www.is.fi/tiede/art-2000006030026.html
"Markus Heiligin mukaan tasa-arvon saavuttaminen on vaikeaa tai suorastaan mahdotonta, jos emme ymmärrä, miten sukupuolierot vaikuttavat mahdollisuuksiin."
"Biologiset mekanismit täytyy tuntea, jotta voidaan elää humanistisia arvoja tunnustavassa yhteiskunnassa, hän sanoo."
Vihdoinkin tukija uskaltaa sanoa tämän ääneen.
Kommentit (244)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silti Heilig ja monet muut näyttävät puhuvat niin kuin pojat olisivat aina olleet sukupuolensa hitaan aivojen kehityksen takia huonoja oppilaita kouluissa, jotka olivat miesten miehille suunnittelemia. Pidän tätä näkökulmaa hyvinkin outona ja virheellisenä. Tämä näkemys myös loukkaa niitä miehiä ja poikia, jotka ovat saavuttaneet opinnoissaan menestystä jo nuoresta. Onko tarkoitus vihjata että heidän aivona ovat "naiselliset" tai "epämiehekkäät"?
Erikoinen tulkinta. Samalla logiikalla näytät itse vihjaavan, että naiselliset tai epämiehekkäät aivot olisivat jotenkin huonommat - etenkin jos ovat pojan päässä.
Muuten tykkäsin kirjoituksestasi. Tämä aihehan vaatii selvästi holistista lähestymistapaa, toivottavasti tutkimusta jatketaan eri tieteenaloilla ja muutkin tutkijat kertovat näkemyksistään.
Sinä itse arvotit että "naiselliset" aivot olisivat huonommat, en minä.
Minä en ole vihjannut mitään tuollaista ja jos luet lauseeni uudestaan huomaat, että kuvitelmasi ei edes sovi loogisesti lauseeseeni. Minähän päinvastoin ironisoin siinä Heiligin käsitystä että tyttöjen aivot ovat paremmat nykyiseen koulutyöhön, joten pojalla joka menestyy nuorena jo koulussa pitäisi siten olla "paremmat" eli "naiselliset" aivot (--muutenhan Heiligin hypoteesi ei pidä paikkansa).
Erikoinen tulkinta jälleen. Miksi vihjaus (kuten itse sanoit) tai fakta menestyvien poikien naismaisista aivoista olisi loukkaavaa heitä kohtaan?
Mun ei tarvitse tulkitan omia ajatuksiani. Tulkinnat teet sinä. Ja ilmeisesti et logiikan mukaisesti vaan et ymmärrä toisten ajatuksia, koska päättelet asioita jonkin subjektiivisten tunteitten ja arvojen mukaan.
Koitapa nyt ajatella tieteellisesti. Jos sulla on joku blokki sukupuoleen liittyvien termien suhteen, koita ajatella asiaa neutraaliisi että on aivot A ja aivot B.
Heilig väittää että aivot tyyppiä B eivät kehity yhtä nopeasti kuin aivot tyyppiä A ja siksi eivät saa yhtä hyviä tuloksia koulussa nykyään.
Minä kyseenalaistan tämän ja esitän että vielä nykyistä huonommin aivoille B sopi esim. 100 vuotta sitten annettu kouluopetus, mutta kuitenkin suurin osa menestyineistä oppilaista oli niitä joilla oli aivot tyyppiä B.
Koska nämä tiedot ovat faktoja, pitää vikaa olla Heiligin hypoteesissa.
Ymmärrän pointin. Koulujärjestelmä on miesten miehille suunnittelema. Niin? Kehitys kehityy, kognitiivisista toiminnoista ja oppimisesta ymmärretään yhä enemmän. Kuitenkin yhä edelleen monille (tuloksista päätellen erityisesti pojille) epäsopiva, tai ainakaan ei optimaalinen, vaikka olisikin parempi kuin joskus muinoin. Miksi siis kyseenalaistat sen, että poikien aivot kehittyvät hitaammin kuin tyttöjen aivot? Onko sulla jotain tutkimuksia, joihin viittaat?
Vierailija kirjoitti:
Tämä näkemys myös loukkaa niitä miehiä ja poikia, jotka ovat saavuttaneet opinnoissaan menestystä jo nuoresta. Onko tarkoitus vihjata että heidän aivona ovat "naiselliset" tai "epämiehekkäät"
Ja edelleen ihmettelen, miksi tämä olisi pojille loukkaavaa?
No valitsin sanani huonosti, sori, mutta tarkoitin, että Heiligin hypoteesin voi nähdä vihjaavan, etteivät koulussa menestyneet pojat omaisi "oikeita miesten aivoja". Ajatusmallli ei ole siis mielipiteeni vaan kommentti siihen miten Heilig asian esittää.
Kyseenalaistan Heiligin käsityksen, että vain aivojen sukupuolittunut kehitysprosessi vaikuttaisi koulumenestykseen. Näen asian siis paljon monimutkaisempana sekä kognitiivisesti että sosiaalisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nainen ja koen, että aivoni ovat miehen aivot. Miten teistä minua pitäisi kohdella?
Laittaa avitutkimuksiin väitteesi todentamiseksi. Miten toisen sukupuolen aivot voisi ylipäätään kokea? "Ajaattelen kuin vastakkainen sukupuoli" -jutut vain valaisevat sitä, kuinka huonosti sukupuolieroja ymmärretään. Eivät niitä tunnista yksilöt edes itse.
Vastaa siihen miten koet, että minua pitäisi mielestäsi kohdella. En ala tässä hakea hyväksyntää omalle kokemukselleni.
No sinä voit vastata itse kysymykseesi vastaamalla, kuinka esimerkiksi ihmistä, joka kokee olevansa eri rotua, tai vaikkapa kissa (sellaisiakin ihmisiä on) tulisi mielestäsi kohdella? Ihmiset tulee toki hyväksyä sellaisenaan, mutta ei ihmistä voi kissana kohdella.
En tiedä varmasti mitä kyseinen henkilö tarkoitti mutta hän ei missään kohtaa maininnut sukupuoli-identiteettiä. Ainakin aiemmissa tutkimuksissa on puhuttu vain keskimääräisyyksistä, aivojen rakenteessa sukupuolten välillä on liukumaa; kaikilla naisilla ei ole "naisen aivot" eikä aivoista pysty suoraan näkemään ovatko naisen vai miehen, jako on kaukana tarkasta. Mitään yhteyttä tällä ei kuitenkaan ole ollut kuvitelmiin oman sukupuolen vääryydestä, ovat naisia joten kokemuksensa, olivat ne mitä tahansa, ovat naisen kokemuksia. Ja sama tietysti toisin päin.
Tuo vastaajaha selvästi sanoi, että hän kokee aivojensa olevan miesten aivot, vaikka on nainen. Silloinhan on kyse nimenomaan identiteetistä eikä mistään muusta. Jos hänellä olisi miesten aivot, hän olisi mies. Biologinen sukupuoli määrittyy dnan kautta ja se on ihmisessä kauttaaltaan sama (transsukupuoliset poislukien). Näin ollen aivot ovat biologisesti ihan varmasti naisten aivot, jos kroppakin on. Toki voi olla poikkeuksia keskimääräiseen ja kehittyä eri tavalla, mutta eivät ne aivot voi mitenkään mystisesti olla eriparia muun kropan kanssa.
ohis
Kun mitään aivo ja sukupuoli paria ei ole vaan on keskimääräisiä yhteyksiä jotka ovat jalostuneet aikojen saatossa kyseisen henkilön sukulinjalla olevien yksilöiden elämäntapojen ja ympäristön mukaan, karkeasti.
Nainen voi siis hyvin kokea, että aivonsa ovat miehen (näiden keskimäääisten erojen perusteella) ilman mitään sukupuolikriisejä.
Ja kuten sanoin minä en tiedä mitä ko. kommentoija tarkoitti, huomautin vain että tuo jälkimmäinen kommentoija teki ison oletuksen ilman perusteita. Ensimmäisen kommentoijan kysymys olisi olennainen vaikka tarkoittaisikin samaa kuin minä; eli miten pitäisi kohdella ihmistä jolla ei ole sukupuolensa mukaisia keskimääräisiä aivoja, toisin kuin transuja näitä on paljon.
Olen tuo kommentoija. En koe itseäni mieheksi, mutta koen aivojeni tyypiltään olevan miesmäiset.
Miten olet tämän todennut? Tuohon ei nyt oikein riitä se, että olet päättelyssäsi looginen, etkä ole hoivaajatyyppiä ja että pidät miesten jutuista ja huumorista.
Sillä ei ole mitään merkitystä miten ko. kommentoija on asian todennut ja onko siinä mitään perää koska ihmisiä joilla ei ole sukupuolensa mukaisia keskiverto aivoja kuitenkin on paljon ja kysymys oli miten tällaisten ihmisten kanssa sitten pitäisi toimia jos sukupuoli/aivojen sukupuoli alettaisiin huomioimaan muuallakin kuin lääkärin vastaanotolla.
No tottakai sillä on merkitystä, jos tämän eron tunnistamisella odotetaan olevan jotain olennaista hyötyä tai perustetta. Olisi kyllä minusta aika vastuutonta, jos esim lääketiede määrittelisi erilaiset lääkeannostukset miesten ja naisten biologisiin eroavaisuuksiin perustuen ja joku lääkäri sitten antaisikin naiselle miesten annoksen, kun potilas sanoi kokevansa aivonsa miesten aivoiksi. Tällaisia asioita vartenhan näitä eroja pitäisi tiedostaa ja näissä asioissa on nimenomaan tärkeää, että se arvio on puolueellinen ja jollakin luotettavalla tavalla todennettu.
Jumiuduit tuohon lääkitykseen. Miten esimerkiksi sosiaalisessa kontekstissa sinusta tulisi kohdella naista, joka vastoin oletuksia kokee ettei osaa lukea rivien välistä merkityksiä tai multitaskata? Miten hänet saataisiin kokemaan itsensä hyväksi tyypiksi eikä vääränlaiseksi naiseksi?
No ihan siten kuin tähänkin asti: myöntämällä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä ne tavallisimmat naisiin liitettävät ominaisuudet päde ihan kaikkiin. Kerro, miten tuossa auttaa se, että lokeroidaan tämä henkilö mieheksi? Miksei olisi sallittua pitää häntä vain naisena, joka ei osaa multitaskata? Se mieheksi ilmoittautuminenko sitten tekee tästä tyypistä hyvän?
Miksi henkilö pitäisi lokeroida mieheksi? Mutta eikö ole typerää esimerkiksi järjestää opetus ns. sukupuolierojen mukaan, jos moni on silloin ryhmäänsä aivan vääränlainen?
No minähän sitä juuri kysyin, miksi naisen pitäisi lokeroida itsensä mieheksi, jos joku yksittäinen naisiin liitettävä ominaisuus ei hänen kohdallaan pädekään. En se minä ollut, joka oli naisten aivoja väittämässä miesten aivoiksi vaan minä kysyin, miksi niin pitäisi tehdä.
Jälkimmäistä kysymystä en ihan ymmärrä. Jos tällä hetkellä opetus järjestetään yhdellä tavalla ja tämän aivotutkimuksen myötä otettaisiin käyttöön myös toinen tapa, en näe siinä ongelmaa. Sehän tuo vain enemmän valinnan varaa ja vaihtoehtoja eikä näitäkään ole pakko tiukasti lokeroida vaan voisihan joku tyttö olla siellä poikaopetuksessa ja päinvastoin. En ymmärrä, miksi kahteen ryhmään lokeroiminen olisi paha, mutta nykyinen systeemi, jossa kaikkien pitää omaksua se sama oppimistyyli olisi hyvä.
Nämä ovat selvästi sellaisen ihmisen kommentteja, joka on hyvin ns. sukupuolityypillinen eikä ole kokenut miten. hankalaa on, jos ei näiden ahtaiden roolien sisään sujuvasti mahdu. Ihmiset eivät suhtaudu luontevasti.
Täh? Eli sinusta on parempi, että kaikki laitetaan yhteen ja samaan lokeroon kuin kahteen? Kumpikohan tässä ajattelee nyt ahtaammin? Jos esim nykyinen koulujärjestelmä suosii tyttöjä, miten se, että otetaan huomioon myös ne poikien tarpeet tekevät lokeroista ahtaammat? Nyt ei kyllä tämä logiikka aukea ollenkaan. Ja eihän näidenkään ole pakko olla tyttöjen ja poikien lokeroita, vaan lokerot a ja b. Eikö pääasia ole, että nämä eri tyylit ja tarpeet tiedostetaan ja on useampia vaihtoehtoja?
Ja minähän nimenomaan sanoin, ettei pitäisi olla ainoa vaihtoehto, että mikäli et ole tyypillinen nainen, sinun pitäisi julistautua mieheksi. Minusta pitäisi olla mahdollisa olla nainen, joka vain toimii eri tavalla asiassa x. Mutta kai tämä sitten jonkun mielestä on ihan kamalan väärin ja pitää vain heti hypätä toiseen lokeroon, jos yksikin asia menee vähän eri tavoin kuin muilla.
Miesten kohdalla on älykkyydessä keskimäärin suurempia eroja kuin naisten välillä. Millainen koulutusjärjestelmä sinusta muuttaisi tämän asian toiseksi?
No sitä minä taas en tiedä, koska en ole mikään kasvatustieteen ammattilainen. Mutta jos on todettu, että poikien ajatus kulkee eri ratoja kuin tyttöjen ja erilainen oppimistyyli toimisi siinä tapauksessa paremmin, niin sehän se sitten olisi. Se, että joillakin pojilla on motivaatio nollissa ei liity tähän oikein millään tavalla. Näilläkin on kuitenkin paremmat mahdollisuudet jos on valittavissa muukin kuin se tyttöjen tyyli. Miten ihmeessä tämä ainakaan huonontaisi poikien tilannetta? Pystytkö kertomaan?
Olen eri, mutta miksi pitäisi keskittyä nimenomaan sukupuolten keskimääräisiin eroihin oppimistavoissa? Miksei lähdetä ensin siitä, että kartoitetaan millaisia erilaisia oppimistyylejä ihmisillä ylipäänsä on ja miten peruskoulu voi eri tavoin oppivien lasten tarpeisiin vastata? Miksi vain niillä oppityyleillä olisi merkitystä, jotka ovat jommalle kummalle sukupuolelle tyypillisiä?
Jos ajatellaan että yleisiä oppimistyylejä olisi vaikka A, B ja C. Tyyli A olisi tytöille tyypillinen ja tyyli B pojille. Sen lisäksi merkittävä osa kummankin sukupuolen lapsista oppisi parhaiten tyylillä C. Tuolla sinun ajattelutavallasi ne C lapset unohdetaan kokonaan.
Ja jos lapset halutaan välttämättä laittaa juuri kahteen lokeroon, niin kuka sanoo että sukupuolten mukainen jako on se järkevin? Onko joku tutkinut esimerkiksi kulttuuritaustan merkitystä oppimiseen? Mitä jos jollakin muulla yksittäisellä tekijällä on vielä suurempi merkitys oppimiseen kuin sukupuolella, eikös se lokerointi kannattaisi siinä tapauksessa tehdä mieluummin tämän ominaisuuden perusteella?
Tottakai, mutta jos tämä suurin ja merkittävin ero löytyy nimenomaan tämän sukupuolijaon kautta, eikö sitä saisi käyttää, ettei vain nyt tulisi liian ahtaita lokeroita. Jos on siis havaittu että miesten ja naisten keskimääräinen ero on tälläinen aivojen rakenne ja samalla todetaan, että tämä ero koskee noin 50 % väestöstä, eikö ole kannattavaa ottaa tämä lähtökohdaksi uusia tapoja mietittäessä?
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen määrää geenit ja sukupuolianatomia eikä se millaiset aivot ihmisellä on.
Sikiön sukupuolen määräytyminen voi olla monimutkaisempi prosessi biologisesti kuin kuvitellaan.
Ihan perustasollakin sukupuolta määrittää kromosomit, hormonitoiminta, sisäiset sukuelimet sekä ulkoiset sukuelimet.
Voi siis olla että kromosomit ovat XY, mutta hormonitoiminnan puuttuessa sikiökehityksen kriittisissä vaiheissa muut ominaisuudet ovat kuten XX tapauksella (tai jotain siltä väliltä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesaivojen järkyttävä aggressiivisuus pitää maailmaa panttivankina.
Naiset on yhtä agressiivisia. He ovat vaan fyysisesti heikompia ja siksi välttävät ruumiillista agressioita.
Eivät ole. Olisi evolutiivinen järjettömyys olla fyysisesti heikompana yhtä aggressiivinen.
Kuinka niin? Kelaas nyt hetki mitä sanoit... Saman pitää päteä myös sukupuolen sisällä, fyysisesti heikon miehen tulisi olla geneettisesti myös vähemmän agressiivinen...
eri
Siten niin. Luonnollisesti puhutaan keskiarvoista ja korrelaatiosta - koon ja aggressiivisuuden välillä on positiivinen korrelaatio. Sukupuolidimorfia kertoo aggressiivisuudesta paljon: miehet kilpailevat naisista, jolloin aggressiivisuudesta yhdistettynä suureen kokoon on hyötyä. Luonnossa on tietysti kehittynyt myös vaihtoehtoisia pariutumisstrategioita fyysisesti heikommille uroksille (ja naaraille).
Taidat olla hieman kukassa oman argumentointisi kanssa, sillä tämä kommenttisi tukee täysinkommenttia, johon alunperin vastasit, mikä kuului: "Naiset on yhtä agressiivisia. He ovat vaan fyysisesti heikompia ja siksi välttävät ruumiillista agressioita." Ja toinen puoli tuosta mitä sanot, ei varsinaisesti liity asiaan, eikä varsinkaan ole vastaus järjettömyyden järjettömyyteen antamalleni vastaukselle.
Haluatko täsmentää, millä tavalla argumenttini tukee kommenttia, johon alun perin vastasin? Se ei nimittäin tue sitä. Naiset eivät ole yhtä aggressiivisia (=käyttäydy aggressiivisesti) koska siitä ei ole ollut kehityshistorian aikana yhtä hyödyllistä kuin mitä aggressiivisuudesta on hyötyä miehille. Tutkittu juttu.
Laita linkki siihen tutkimukseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai tarkoititko sinä nyt sitä, kun minä sanoin, että kokemus tarkoittaa identiteettiä? Oletitko, että väitin, että jos kokee aivonsa miehen aivoiksi, identiteettikin olisi yksiselitteisesti mies? Näinhän en missään sanonut. Mutta tuo kokemus aivojen "sukupuolesta" on kyllä osa identiteettiä, oli se identiteetti sitten mies tai nainen tai jotain siltä väliltä. Missään en ole väittänyt, että identiteetti olisi sama kuin koettu aivojen sukupuoli. Olen vaan sanonut, että kokemus muokkaa ainoastaan identiteettiä eikä dna:ta.
Olet väärässä.
Itse asiassa uudemmmassa tutkimuksessa on havaittu että myös kokemus muokkaa DNA:ta. Tässä vain kaksi esimerkkiä:
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/your-childhood-environmen…
https://www.medicaldaily.com/starvation-and-epigenetics-dna-can-hold-me…
Väite siitä, että epigenetiikka muokkaisi DNA:ta perustuu väärinymmärrykseen ja on yksiselitteisesti väärin.
eri
Hmmm... kuitenkin tuo ym. tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa Cell -nimisessä tieteellisessä julkaisussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaiken tällaisen saa sanoa ääneen vasta niin myöhään. Kiva sikäli tietää, että jokin kriittinen piste on ylitetty. Turhauttaa vain, kun ei vain tämä vaan moni muu ilmiö todetaan about 10-20 vuotta jälkijunassa, ja silloinkin sanoja on joku, joka saa kunnon liksaa asian toteamisesta, vaikka itse olisi osannut todeta saman ilmiön ihan ilmaiseksi paljon aiemmin. Huoh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesaivojen järkyttävä aggressiivisuus pitää maailmaa panttivankina.
Naiset on yhtä agressiivisia. He ovat vaan fyysisesti heikompia ja siksi välttävät ruumiillista agressioita.
Eivät ole. Olisi evolutiivinen järjettömyys olla fyysisesti heikompana yhtä aggressiivinen.
Kuinka niin? Kelaas nyt hetki mitä sanoit... Saman pitää päteä myös sukupuolen sisällä, fyysisesti heikon miehen tulisi olla geneettisesti myös vähemmän agressiivinen...
eri
Siten niin. Luonnollisesti puhutaan keskiarvoista ja korrelaatiosta - koon ja aggressiivisuuden välillä on positiivinen korrelaatio. Sukupuolidimorfia kertoo aggressiivisuudesta paljon: miehet kilpailevat naisista, jolloin aggressiivisuudesta yhdistettynä suureen kokoon on hyötyä. Luonnossa on tietysti kehittynyt myös vaihtoehtoisia pariutumisstrategioita fyysisesti heikommille uroksille (ja naaraille).
Tämmöiset ajatusrakennelmat ovat melko turhia, koska siitä asti kun ihmistä voidaan ajatella ihmisenä, hän ei ole elänyt luonnossa.
Ihan sama missä se ihminen elää, puumajassa vai palatsissa. Samat aivot silä on silti. Ei liity asumismuoto.
Tämä väite ei kerta kaikkiaan pidä paikkaansa. Tai väite on niin yleistävä, ettei sitä voi tarkastella älyllisesti.
Mitä tarkoittaa "samat aivot"? Viittaako se vain lajityyppillisiin aivohin? Vai tarkoitatko ettei ympäristöllä tai muille tekijöillä olisi vaikutusta yksilön aivoihin? Eli vauvalla on samat aivot syntyessään kuin 50-vuotiaana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sukupuolen määrää geenit ja sukupuolianatomia eikä se millaiset aivot ihmisellä on.
Sikiön sukupuolen määräytyminen voi olla monimutkaisempi prosessi biologisesti kuin kuvitellaan.
Ihan perustasollakin sukupuolta määrittää kromosomit, hormonitoiminta, sisäiset sukuelimet sekä ulkoiset sukuelimet.
Voi siis olla että kromosomit ovat XY, mutta hormonitoiminnan puuttuessa sikiökehityksen kriittisissä vaiheissa muut ominaisuudet ovat kuten XX tapauksella (tai jotain siltä väliltä).
En tiedä mitä yleisesti kuvitellaan, mutta se on Y-kromosomissa oleva geeni, mikä käynnistää kivesten kehityksen ja sitä mukaa hormonitominnan muutokset.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesaivojen järkyttävä aggressiivisuus pitää maailmaa panttivankina.
Ei naiset pystyisi pyörittämään tätä maailmaa yksin. Miehet ovat miltei jokaisen mullistavan keksinnön takana.
Tuo on niin saamarin typerästi sanottu, ettei naiset tätä maailmaa pystyisi yksin pyörittämään, kun absoluuttinen totuus on se, ettei sitä tekisi miehetkään.
Siis myöskään miehet eivät yksin pystyisi tätä maailmaa pyörittämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nainen ja koen, että aivoni ovat miehen aivot. Miten teistä minua pitäisi kohdella?
Laittaa avitutkimuksiin väitteesi todentamiseksi. Miten toisen sukupuolen aivot voisi ylipäätään kokea? "Ajaattelen kuin vastakkainen sukupuoli" -jutut vain valaisevat sitä, kuinka huonosti sukupuolieroja ymmärretään. Eivät niitä tunnista yksilöt edes itse.
Vastaa siihen miten koet, että minua pitäisi mielestäsi kohdella. En ala tässä hakea hyväksyntää omalle kokemukselleni.
No sinä voit vastata itse kysymykseesi vastaamalla, kuinka esimerkiksi ihmistä, joka kokee olevansa eri rotua, tai vaikkapa kissa (sellaisiakin ihmisiä on) tulisi mielestäsi kohdella? Ihmiset tulee toki hyväksyä sellaisenaan, mutta ei ihmistä voi kissana kohdella.
En tiedä varmasti mitä kyseinen henkilö tarkoitti mutta hän ei missään kohtaa maininnut sukupuoli-identiteettiä. Ainakin aiemmissa tutkimuksissa on puhuttu vain keskimääräisyyksistä, aivojen rakenteessa sukupuolten välillä on liukumaa; kaikilla naisilla ei ole "naisen aivot" eikä aivoista pysty suoraan näkemään ovatko naisen vai miehen, jako on kaukana tarkasta. Mitään yhteyttä tällä ei kuitenkaan ole ollut kuvitelmiin oman sukupuolen vääryydestä, ovat naisia joten kokemuksensa, olivat ne mitä tahansa, ovat naisen kokemuksia. Ja sama tietysti toisin päin.
Tuo vastaajaha selvästi sanoi, että hän kokee aivojensa olevan miesten aivot, vaikka on nainen. Silloinhan on kyse nimenomaan identiteetistä eikä mistään muusta. Jos hänellä olisi miesten aivot, hän olisi mies. Biologinen sukupuoli määrittyy dnan kautta ja se on ihmisessä kauttaaltaan sama (transsukupuoliset poislukien). Näin ollen aivot ovat biologisesti ihan varmasti naisten aivot, jos kroppakin on. Toki voi olla poikkeuksia keskimääräiseen ja kehittyä eri tavalla, mutta eivät ne aivot voi mitenkään mystisesti olla eriparia muun kropan kanssa.
ohis
Kun mitään aivo ja sukupuoli paria ei ole vaan on keskimääräisiä yhteyksiä jotka ovat jalostuneet aikojen saatossa kyseisen henkilön sukulinjalla olevien yksilöiden elämäntapojen ja ympäristön mukaan, karkeasti.
Nainen voi siis hyvin kokea, että aivonsa ovat miehen (näiden keskimäääisten erojen perusteella) ilman mitään sukupuolikriisejä.
Ja kuten sanoin minä en tiedä mitä ko. kommentoija tarkoitti, huomautin vain että tuo jälkimmäinen kommentoija teki ison oletuksen ilman perusteita. Ensimmäisen kommentoijan kysymys olisi olennainen vaikka tarkoittaisikin samaa kuin minä; eli miten pitäisi kohdella ihmistä jolla ei ole sukupuolensa mukaisia keskimääräisiä aivoja, toisin kuin transuja näitä on paljon.
Olen tuo kommentoija. En koe itseäni mieheksi, mutta koen aivojeni tyypiltään olevan miesmäiset.
Miten olet tämän todennut? Tuohon ei nyt oikein riitä se, että olet päättelyssäsi looginen, etkä ole hoivaajatyyppiä ja että pidät miesten jutuista ja huumorista.
Sillä ei ole mitään merkitystä miten ko. kommentoija on asian todennut ja onko siinä mitään perää koska ihmisiä joilla ei ole sukupuolensa mukaisia keskiverto aivoja kuitenkin on paljon ja kysymys oli miten tällaisten ihmisten kanssa sitten pitäisi toimia jos sukupuoli/aivojen sukupuoli alettaisiin huomioimaan muuallakin kuin lääkärin vastaanotolla.
No tottakai sillä on merkitystä, jos tämän eron tunnistamisella odotetaan olevan jotain olennaista hyötyä tai perustetta. Olisi kyllä minusta aika vastuutonta, jos esim lääketiede määrittelisi erilaiset lääkeannostukset miesten ja naisten biologisiin eroavaisuuksiin perustuen ja joku lääkäri sitten antaisikin naiselle miesten annoksen, kun potilas sanoi kokevansa aivonsa miesten aivoiksi. Tällaisia asioita vartenhan näitä eroja pitäisi tiedostaa ja näissä asioissa on nimenomaan tärkeää, että se arvio on puolueellinen ja jollakin luotettavalla tavalla todennettu.
Jumiuduit tuohon lääkitykseen. Miten esimerkiksi sosiaalisessa kontekstissa sinusta tulisi kohdella naista, joka vastoin oletuksia kokee ettei osaa lukea rivien välistä merkityksiä tai multitaskata? Miten hänet saataisiin kokemaan itsensä hyväksi tyypiksi eikä vääränlaiseksi naiseksi?
No ihan siten kuin tähänkin asti: myöntämällä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä ne tavallisimmat naisiin liitettävät ominaisuudet päde ihan kaikkiin. Kerro, miten tuossa auttaa se, että lokeroidaan tämä henkilö mieheksi? Miksei olisi sallittua pitää häntä vain naisena, joka ei osaa multitaskata? Se mieheksi ilmoittautuminenko sitten tekee tästä tyypistä hyvän?
Miksi henkilö pitäisi lokeroida mieheksi? Mutta eikö ole typerää esimerkiksi järjestää opetus ns. sukupuolierojen mukaan, jos moni on silloin ryhmäänsä aivan vääränlainen?
No minähän sitä juuri kysyin, miksi naisen pitäisi lokeroida itsensä mieheksi, jos joku yksittäinen naisiin liitettävä ominaisuus ei hänen kohdallaan pädekään. En se minä ollut, joka oli naisten aivoja väittämässä miesten aivoiksi vaan minä kysyin, miksi niin pitäisi tehdä.
Jälkimmäistä kysymystä en ihan ymmärrä. Jos tällä hetkellä opetus järjestetään yhdellä tavalla ja tämän aivotutkimuksen myötä otettaisiin käyttöön myös toinen tapa, en näe siinä ongelmaa. Sehän tuo vain enemmän valinnan varaa ja vaihtoehtoja eikä näitäkään ole pakko tiukasti lokeroida vaan voisihan joku tyttö olla siellä poikaopetuksessa ja päinvastoin. En ymmärrä, miksi kahteen ryhmään lokeroiminen olisi paha, mutta nykyinen systeemi, jossa kaikkien pitää omaksua se sama oppimistyyli olisi hyvä.
Nämä ovat selvästi sellaisen ihmisen kommentteja, joka on hyvin ns. sukupuolityypillinen eikä ole kokenut miten. hankalaa on, jos ei näiden ahtaiden roolien sisään sujuvasti mahdu. Ihmiset eivät suhtaudu luontevasti.
Täh? Eli sinusta on parempi, että kaikki laitetaan yhteen ja samaan lokeroon kuin kahteen? Kumpikohan tässä ajattelee nyt ahtaammin? Jos esim nykyinen koulujärjestelmä suosii tyttöjä, miten se, että otetaan huomioon myös ne poikien tarpeet tekevät lokeroista ahtaammat? Nyt ei kyllä tämä logiikka aukea ollenkaan. Ja eihän näidenkään ole pakko olla tyttöjen ja poikien lokeroita, vaan lokerot a ja b. Eikö pääasia ole, että nämä eri tyylit ja tarpeet tiedostetaan ja on useampia vaihtoehtoja?
Ja minähän nimenomaan sanoin, ettei pitäisi olla ainoa vaihtoehto, että mikäli et ole tyypillinen nainen, sinun pitäisi julistautua mieheksi. Minusta pitäisi olla mahdollisa olla nainen, joka vain toimii eri tavalla asiassa x. Mutta kai tämä sitten jonkun mielestä on ihan kamalan väärin ja pitää vain heti hypätä toiseen lokeroon, jos yksikin asia menee vähän eri tavoin kuin muilla.
Muistaakseni eräässä brittiläisessä yliopistossa tehtiin älykkyystestejä jossa oli muokattu kategoriat "naisälykkyys" ja "miesälykkyys". Nuo perustuivat johonkin melko pinnallisiin ominaisuuksiin joita on havaittu kokeissa, tyyliin naisten kielelliset kyvyt ovat (keskimäärin) paremmat kuin miesten, miehet hahmottavat (keskimäärin) paremmin kolmiulotteisia esineitä, jne...
Yliopisto teki sitten älykkyystestejä, joissa oli tehtivä jotka suosivat naisälykkyyttä, miesälykkyyttä sekä myös sukupuolineutraaleja tehtäviä. Testattava sai siten tuloksen, jossa oli älykkyys oli arvioitu sekä tason mukaan että sukupuolitetun älykkyyskäsityksen mukaan.
Tulokset menivät niin ryhmiä oli 4, joissa äykkyyttä verrattiin ihmisten keskimääräisiin tuloksiin 25% välein. Ja nämä tulokset sai sitten sekä nais- että miesälykkyyden osalta.
Esim. mun tulos oli "olet 25% älykkäimpien naisten joukossa, olet 25% älykkämpien miesten joukossa".
Mulla ei siis ollut aivoissa mitään havaittavia eroja sukupuolen mukaan. (ja jouduin tekemään testin lisäksi englanniksi eli ei äidinkiellläni). Tai tarkemmin sanottuna testillä ei saatu mun suhteessa esiin sukupuolittuneita eroja osaamisessa.
Veikkaan että monella 25% ylimpään kategoriaan sijoittuvalla on varmaan näin. Koska maailma on täynnä hyviä mieskirjailijoita ja puhujia, tuntuu siten hölmöltä että miesten kielillisiä kykyjä pidetään heikkoina. Tai toisaalta, naisia toimii enemmän sisustussuunnittelijoina (?), joten luulisi että siinä tarvitaan kolmiulotteista hahmottamiskykyä.
Testit olivat kohtuullisen helppoja, ehkä sellaista Suomen lukiotasoa. Luulen että pohjatestit olikin tehty kouluissa. Testituloksiin saattoikin vaikuttaa moni muu seikka kuin pelkkä "aivojen sukupuoli".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vai tarkoititko sinä nyt sitä, kun minä sanoin, että kokemus tarkoittaa identiteettiä? Oletitko, että väitin, että jos kokee aivonsa miehen aivoiksi, identiteettikin olisi yksiselitteisesti mies? Näinhän en missään sanonut. Mutta tuo kokemus aivojen "sukupuolesta" on kyllä osa identiteettiä, oli se identiteetti sitten mies tai nainen tai jotain siltä väliltä. Missään en ole väittänyt, että identiteetti olisi sama kuin koettu aivojen sukupuoli. Olen vaan sanonut, että kokemus muokkaa ainoastaan identiteettiä eikä dna:ta.
Olet väärässä.
Itse asiassa uudemmmassa tutkimuksessa on havaittu että myös kokemus muokkaa DNA:ta. Tässä vain kaksi esimerkkiä:
https://www.smithsonianmag.com/science-nature/your-childhood-environmen…
ne
https://www.medicaldaily.com/starvation-and-epigenetics-dna-can-hold-me…Väite siitä, että epigenetiikka muokkaisi DNA:ta perustuu väärinymmärrykseen ja on yksiselitteisesti väärin.
eriHmmm... kuitenkin tuo ym. tutkimus on julkaistu vertaisarvioidussa Cell -nimisessä tieteellisessä julkaisussa.
Muokkaa DNA:n ilmentymää, ei itse geenejä. Muutokset ilmentymässä voivat siirtyä sukupolvelta toiselle, mutta käsittääkseni kaikissa tunnetuissa tapauksissa nollaantuvat kuitenkin jossain vaiheessa. Siinä mielessä tuo artikkelin otsikosa esiintyvä väite "Permanently Change Your DNA" on oikein, että DNA:n ilmentymä voi muuttua loppuiäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nainen ja koen, että aivoni ovat miehen aivot. Miten teistä minua pitäisi kohdella?
Laittaa avitutkimuksiin väitteesi todentamiseksi. Miten toisen sukupuolen aivot voisi ylipäätään kokea? "Ajaattelen kuin vastakkainen sukupuoli" -jutut vain valaisevat sitä, kuinka huonosti sukupuolieroja ymmärretään. Eivät niitä tunnista yksilöt edes itse.
Vastaa siihen miten koet, että minua pitäisi mielestäsi kohdella. En ala tässä hakea hyväksyntää omalle kokemukselleni.
No sinä voit vastata itse kysymykseesi vastaamalla, kuinka esimerkiksi ihmistä, joka kokee olevansa eri rotua, tai vaikkapa kissa (sellaisiakin ihmisiä on) tulisi mielestäsi kohdella? Ihmiset tulee toki hyväksyä sellaisenaan, mutta ei ihmistä voi kissana kohdella.
En tiedä varmasti mitä kyseinen henkilö tarkoitti mutta hän ei missään kohtaa maininnut sukupuoli-identiteettiä. Ainakin aiemmissa tutkimuksissa on puhuttu vain keskimääräisyyksistä, aivojen rakenteessa sukupuolten välillä on liukumaa; kaikilla naisilla ei ole "naisen aivot" eikä aivoista pysty suoraan näkemään ovatko naisen vai miehen, jako on kaukana tarkasta. Mitään yhteyttä tällä ei kuitenkaan ole ollut kuvitelmiin oman sukupuolen vääryydestä, ovat naisia joten kokemuksensa, olivat ne mitä tahansa, ovat naisen kokemuksia. Ja sama tietysti toisin päin.
Tuo vastaajaha selvästi sanoi, että hän kokee aivojensa olevan miesten aivot, vaikka on nainen. Silloinhan on kyse nimenomaan identiteetistä eikä mistään muusta. Jos hänellä olisi miesten aivot, hän olisi mies. Biologinen sukupuoli määrittyy dnan kautta ja se on ihmisessä kauttaaltaan sama (transsukupuoliset poislukien). Näin ollen aivot ovat biologisesti ihan varmasti naisten aivot, jos kroppakin on. Toki voi olla poikkeuksia keskimääräiseen ja kehittyä eri tavalla, mutta eivät ne aivot voi mitenkään mystisesti olla eriparia muun kropan kanssa.
ohis
Kun mitään aivo ja sukupuoli paria ei ole vaan on keskimääräisiä yhteyksiä jotka ovat jalostuneet aikojen saatossa kyseisen henkilön sukulinjalla olevien yksilöiden elämäntapojen ja ympäristön mukaan, karkeasti.
Nainen voi siis hyvin kokea, että aivonsa ovat miehen (näiden keskimäääisten erojen perusteella) ilman mitään sukupuolikriisejä.
Ja kuten sanoin minä en tiedä mitä ko. kommentoija tarkoitti, huomautin vain että tuo jälkimmäinen kommentoija teki ison oletuksen ilman perusteita. Ensimmäisen kommentoijan kysymys olisi olennainen vaikka tarkoittaisikin samaa kuin minä; eli miten pitäisi kohdella ihmistä jolla ei ole sukupuolensa mukaisia keskimääräisiä aivoja, toisin kuin transuja näitä on paljon.
Olen tuo kommentoija. En koe itseäni mieheksi, mutta koen aivojeni tyypiltään olevan miesmäiset.
Miten olet tämän todennut? Tuohon ei nyt oikein riitä se, että olet päättelyssäsi looginen, etkä ole hoivaajatyyppiä ja että pidät miesten jutuista ja huumorista.
Sillä ei ole mitään merkitystä miten ko. kommentoija on asian todennut ja onko siinä mitään perää koska ihmisiä joilla ei ole sukupuolensa mukaisia keskiverto aivoja kuitenkin on paljon ja kysymys oli miten tällaisten ihmisten kanssa sitten pitäisi toimia jos sukupuoli/aivojen sukupuoli alettaisiin huomioimaan muuallakin kuin lääkärin vastaanotolla.
No tottakai sillä on merkitystä, jos tämän eron tunnistamisella odotetaan olevan jotain olennaista hyötyä tai perustetta. Olisi kyllä minusta aika vastuutonta, jos esim lääketiede määrittelisi erilaiset lääkeannostukset miesten ja naisten biologisiin eroavaisuuksiin perustuen ja joku lääkäri sitten antaisikin naiselle miesten annoksen, kun potilas sanoi kokevansa aivonsa miesten aivoiksi. Tällaisia asioita vartenhan näitä eroja pitäisi tiedostaa ja näissä asioissa on nimenomaan tärkeää, että se arvio on puolueellinen ja jollakin luotettavalla tavalla todennettu.
Jumiuduit tuohon lääkitykseen. Miten esimerkiksi sosiaalisessa kontekstissa sinusta tulisi kohdella naista, joka vastoin oletuksia kokee ettei osaa lukea rivien välistä merkityksiä tai multitaskata? Miten hänet saataisiin kokemaan itsensä hyväksi tyypiksi eikä vääränlaiseksi naiseksi?
No ihan siten kuin tähänkin asti: myöntämällä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä ne tavallisimmat naisiin liitettävät ominaisuudet päde ihan kaikkiin. Kerro, miten tuossa auttaa se, että lokeroidaan tämä henkilö mieheksi? Miksei olisi sallittua pitää häntä vain naisena, joka ei osaa multitaskata? Se mieheksi ilmoittautuminenko sitten tekee tästä tyypistä hyvän?
Miksi henkilö pitäisi lokeroida mieheksi? Mutta eikö ole typerää esimerkiksi järjestää opetus ns. sukupuolierojen mukaan, jos moni on silloin ryhmäänsä aivan vääränlainen?
No minähän sitä juuri kysyin, miksi naisen pitäisi lokeroida itsensä mieheksi, jos joku yksittäinen naisiin liitettävä ominaisuus ei hänen kohdallaan pädekään. En se minä ollut, joka oli naisten aivoja väittämässä miesten aivoiksi vaan minä kysyin, miksi niin pitäisi tehdä.
Jälkimmäistä kysymystä en ihan ymmärrä. Jos tällä hetkellä opetus järjestetään yhdellä tavalla ja tämän aivotutkimuksen myötä otettaisiin käyttöön myös toinen tapa, en näe siinä ongelmaa. Sehän tuo vain enemmän valinnan varaa ja vaihtoehtoja eikä näitäkään ole pakko tiukasti lokeroida vaan voisihan joku tyttö olla siellä poikaopetuksessa ja päinvastoin. En ymmärrä, miksi kahteen ryhmään lokeroiminen olisi paha, mutta nykyinen systeemi, jossa kaikkien pitää omaksua se sama oppimistyyli olisi hyvä.
Nämä ovat selvästi sellaisen ihmisen kommentteja, joka on hyvin ns. sukupuolityypillinen eikä ole kokenut miten. hankalaa on, jos ei näiden ahtaiden roolien sisään sujuvasti mahdu. Ihmiset eivät suhtaudu luontevasti.
Täh? Eli sinusta on parempi, että kaikki laitetaan yhteen ja samaan lokeroon kuin kahteen? Kumpikohan tässä ajattelee nyt ahtaammin? Jos esim nykyinen koulujärjestelmä suosii tyttöjä, miten se, että otetaan huomioon myös ne poikien tarpeet tekevät lokeroista ahtaammat? Nyt ei kyllä tämä logiikka aukea ollenkaan. Ja eihän näidenkään ole pakko olla tyttöjen ja poikien lokeroita, vaan lokerot a ja b. Eikö pääasia ole, että nämä eri tyylit ja tarpeet tiedostetaan ja on useampia vaihtoehtoja?
Ja minähän nimenomaan sanoin, ettei pitäisi olla ainoa vaihtoehto, että mikäli et ole tyypillinen nainen, sinun pitäisi julistautua mieheksi. Minusta pitäisi olla mahdollisa olla nainen, joka vain toimii eri tavalla asiassa x. Mutta kai tämä sitten jonkun mielestä on ihan kamalan väärin ja pitää vain heti hypätä toiseen lokeroon, jos yksikin asia menee vähän eri tavoin kuin muilla.
Miesten kohdalla on älykkyydessä keskimäärin suurempia eroja kuin naisten välillä. Millainen koulutusjärjestelmä sinusta muuttaisi tämän asian toiseksi?
Itse asiassa tämä vanha teoria ei enää pidä paikkaansa kovinkaan hyvin jos puhutaan yleisestä älykkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö tarkkoja aivokuvia ja aivojen toimintatutkimuksia katselemalla päättelemään 100% varmuudella, onko koehenkilön aivot miehen vai naisen? Eli samalla tavalla kuin jos katsoo alavatsan kuvia ja näkee normaalin kohdun + munasarjat, pystyy 100% päättelemään että kyseessä on nainen.
Ei pysty. Ei vain ole olemassa selkeästi kahdenlaisia aivoja. On paljon erilaisia variaatioita, joten selkeästi "nais- tai miesaivoisiin" sijoittuu vain pieni osa ihmisistä. Useimpien aivot ovat sekoituksia.
Tässä tutkimus aiheesta:
https://www.newscientist.com/article/dn28582-scans-prove-theres-no-such…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nainen ja koen, että aivoni ovat miehen aivot. Miten teistä minua pitäisi kohdella?
Laittaa avitutkimuksiin väitteesi todentamiseksi. Miten toisen sukupuolen aivot voisi ylipäätään kokea? "Ajaattelen kuin vastakkainen sukupuoli" -jutut vain valaisevat sitä, kuinka huonosti sukupuolieroja ymmärretään. Eivät niitä tunnista yksilöt edes itse.
Vastaa siihen miten koet, että minua pitäisi mielestäsi kohdella. En ala tässä hakea hyväksyntää omalle kokemukselleni.
No sinä voit vastata itse kysymykseesi vastaamalla, kuinka esimerkiksi ihmistä, joka kokee olevansa eri rotua, tai vaikkapa kissa (sellaisiakin ihmisiä on) tulisi mielestäsi kohdella? Ihmiset tulee toki hyväksyä sellaisenaan, mutta ei ihmistä voi kissana kohdella.
En tiedä varmasti mitä kyseinen henkilö tarkoitti mutta hän ei missään kohtaa maininnut sukupuoli-identiteettiä. Ainakin aiemmissa tutkimuksissa on puhuttu vain keskimääräisyyksistä, aivojen rakenteessa sukupuolten välillä on liukumaa; kaikilla naisilla ei ole "naisen aivot" eikä aivoista pysty suoraan näkemään ovatko naisen vai miehen, jako on kaukana tarkasta. Mitään yhteyttä tällä ei kuitenkaan ole ollut kuvitelmiin oman sukupuolen vääryydestä, ovat naisia joten kokemuksensa, olivat ne mitä tahansa, ovat naisen kokemuksia. Ja sama tietysti toisin päin.
Tuo vastaajaha selvästi sanoi, että hän kokee aivojensa olevan miesten aivot, vaikka on nainen. Silloinhan on kyse nimenomaan identiteetistä eikä mistään muusta. Jos hänellä olisi miesten aivot, hän olisi mies. Biologinen sukupuoli määrittyy dnan kautta ja se on ihmisessä kauttaaltaan sama (transsukupuoliset poislukien). Näin ollen aivot ovat biologisesti ihan varmasti naisten aivot, jos kroppakin on. Toki voi olla poikkeuksia keskimääräiseen ja kehittyä eri tavalla, mutta eivät ne aivot voi mitenkään mystisesti olla eriparia muun kropan kanssa.
ohis
Kun mitään aivo ja sukupuoli paria ei ole vaan on keskimääräisiä yhteyksiä jotka ovat jalostuneet aikojen saatossa kyseisen henkilön sukulinjalla olevien yksilöiden elämäntapojen ja ympäristön mukaan, karkeasti.
Nainen voi siis hyvin kokea, että aivonsa ovat miehen (näiden keskimäääisten erojen perusteella) ilman mitään sukupuolikriisejä.
Ja kuten sanoin minä en tiedä mitä ko. kommentoija tarkoitti, huomautin vain että tuo jälkimmäinen kommentoija teki ison oletuksen ilman perusteita. Ensimmäisen kommentoijan kysymys olisi olennainen vaikka tarkoittaisikin samaa kuin minä; eli miten pitäisi kohdella ihmistä jolla ei ole sukupuolensa mukaisia keskimääräisiä aivoja, toisin kuin transuja näitä on paljon.
Olen tuo kommentoija. En koe itseäni mieheksi, mutta koen aivojeni tyypiltään olevan miesmäiset.
Miten olet tämän todennut? Tuohon ei nyt oikein riitä se, että olet päättelyssäsi looginen, etkä ole hoivaajatyyppiä ja että pidät miesten jutuista ja huumorista.
Sillä ei ole mitään merkitystä miten ko. kommentoija on asian todennut ja onko siinä mitään perää koska ihmisiä joilla ei ole sukupuolensa mukaisia keskiverto aivoja kuitenkin on paljon ja kysymys oli miten tällaisten ihmisten kanssa sitten pitäisi toimia jos sukupuoli/aivojen sukupuoli alettaisiin huomioimaan muuallakin kuin lääkärin vastaanotolla.
No tottakai sillä on merkitystä, jos tämän eron tunnistamisella odotetaan olevan jotain olennaista hyötyä tai perustetta. Olisi kyllä minusta aika vastuutonta, jos esim lääketiede määrittelisi erilaiset lääkeannostukset miesten ja naisten biologisiin eroavaisuuksiin perustuen ja joku lääkäri sitten antaisikin naiselle miesten annoksen, kun potilas sanoi kokevansa aivonsa miesten aivoiksi. Tällaisia asioita vartenhan näitä eroja pitäisi tiedostaa ja näissä asioissa on nimenomaan tärkeää, että se arvio on puolueellinen ja jollakin luotettavalla tavalla todennettu.
Jumiuduit tuohon lääkitykseen. Miten esimerkiksi sosiaalisessa kontekstissa sinusta tulisi kohdella naista, joka vastoin oletuksia kokee ettei osaa lukea rivien välistä merkityksiä tai multitaskata? Miten hänet saataisiin kokemaan itsensä hyväksi tyypiksi eikä vääränlaiseksi naiseksi?
No ihan siten kuin tähänkin asti: myöntämällä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä ne tavallisimmat naisiin liitettävät ominaisuudet päde ihan kaikkiin. Kerro, miten tuossa auttaa se, että lokeroidaan tämä henkilö mieheksi? Miksei olisi sallittua pitää häntä vain naisena, joka ei osaa multitaskata? Se mieheksi ilmoittautuminenko sitten tekee tästä tyypistä hyvän?
Miksi henkilö pitäisi lokeroida mieheksi? Mutta eikö ole typerää esimerkiksi järjestää opetus ns. sukupuolierojen mukaan, jos moni on silloin ryhmäänsä aivan vääränlainen?
No minähän sitä juuri kysyin, miksi naisen pitäisi lokeroida itsensä mieheksi, jos joku yksittäinen naisiin liitettävä ominaisuus ei hänen kohdallaan pädekään. En se minä ollut, joka oli naisten aivoja väittämässä miesten aivoiksi vaan minä kysyin, miksi niin pitäisi tehdä.
Jälkimmäistä kysymystä en ihan ymmärrä. Jos tällä hetkellä opetus järjestetään yhdellä tavalla ja tämän aivotutkimuksen myötä otettaisiin käyttöön myös toinen tapa, en näe siinä ongelmaa. Sehän tuo vain enemmän valinnan varaa ja vaihtoehtoja eikä näitäkään ole pakko tiukasti lokeroida vaan voisihan joku tyttö olla siellä poikaopetuksessa ja päinvastoin. En ymmärrä, miksi kahteen ryhmään lokeroiminen olisi paha, mutta nykyinen systeemi, jossa kaikkien pitää omaksua se sama oppimistyyli olisi hyvä.
Nämä ovat selvästi sellaisen ihmisen kommentteja, joka on hyvin ns. sukupuolityypillinen eikä ole kokenut miten. hankalaa on, jos ei näiden ahtaiden roolien sisään sujuvasti mahdu. Ihmiset eivät suhtaudu luontevasti.
Täh? Eli sinusta on parempi, että kaikki laitetaan yhteen ja samaan lokeroon kuin kahteen? Kumpikohan tässä ajattelee nyt ahtaammin? Jos esim nykyinen koulujärjestelmä suosii tyttöjä, miten se, että otetaan huomioon myös ne poikien tarpeet tekevät lokeroista ahtaammat? Nyt ei kyllä tämä logiikka aukea ollenkaan. Ja eihän näidenkään ole pakko olla tyttöjen ja poikien lokeroita, vaan lokerot a ja b. Eikö pääasia ole, että nämä eri tyylit ja tarpeet tiedostetaan ja on useampia vaihtoehtoja?
Ja minähän nimenomaan sanoin, ettei pitäisi olla ainoa vaihtoehto, että mikäli et ole tyypillinen nainen, sinun pitäisi julistautua mieheksi. Minusta pitäisi olla mahdollisa olla nainen, joka vain toimii eri tavalla asiassa x. Mutta kai tämä sitten jonkun mielestä on ihan kamalan väärin ja pitää vain heti hypätä toiseen lokeroon, jos yksikin asia menee vähän eri tavoin kuin muilla.
Muistaakseni eräässä brittiläisessä yliopistossa tehtiin älykkyystestejä jossa oli muokattu kategoriat "naisälykkyys" ja "miesälykkyys". Nuo perustuivat johonkin melko pinnallisiin ominaisuuksiin joita on havaittu kokeissa, tyyliin naisten kielelliset kyvyt ovat (keskimäärin) paremmat kuin miesten, miehet hahmottavat (keskimäärin) paremmin kolmiulotteisia esineitä, jne...
Yliopisto teki sitten älykkyystestejä, joissa oli tehtivä jotka suosivat naisälykkyyttä, miesälykkyyttä sekä myös sukupuolineutraaleja tehtäviä. Testattava sai siten tuloksen, jossa oli älykkyys oli arvioitu sekä tason mukaan että sukupuolitetun älykkyyskäsityksen mukaan.
Tulokset menivät niin ryhmiä oli 4, joissa äykkyyttä verrattiin ihmisten keskimääräisiin tuloksiin 25% välein. Ja nämä tulokset sai sitten sekä nais- että miesälykkyyden osalta.
Esim. mun tulos oli "olet 25% älykkäimpien naisten joukossa, olet 25% älykkämpien miesten joukossa".
Mulla ei siis ollut aivoissa mitään havaittavia eroja sukupuolen mukaan. (ja jouduin tekemään testin lisäksi englanniksi eli ei äidinkiellläni). Tai tarkemmin sanottuna testillä ei saatu mun suhteessa esiin sukupuolittuneita eroja osaamisessa.
Veikkaan että monella 25% ylimpään kategoriaan sijoittuvalla on varmaan näin. Koska maailma on täynnä hyviä mieskirjailijoita ja puhujia, tuntuu siten hölmöltä että miesten kielillisiä kykyjä pidetään heikkoina. Tai toisaalta, naisia toimii enemmän sisustussuunnittelijoina (?), joten luulisi että siinä tarvitaan kolmiulotteista hahmottamiskykyä.
Testit olivat kohtuullisen helppoja, ehkä sellaista Suomen lukiotasoa. Luulen että pohjatestit olikin tehty kouluissa. Testituloksiin saattoikin vaikuttaa moni muu seikka kuin pelkkä "aivojen sukupuoli".
Niin varmasti tällaisia tutkimuksia voidaan tehdä. Minulle ei nyt oikein selvinnyt, mitä tämä nyt sitten todisti, koska ainoa konkreettinen asia oli, että älykkäämmässä päässä molemmilla on molempia. Tämän ei nyt pitäisi yllättää tai oikeastaan edes kiinnostaa ketään, jos mietitään, millä ne koulussa pärjäämättömät pojat saadaan oppimaan. Silloin pitäisi katsoa niitä, jotka olivat jommassakummassa kategoriassa alapäässä ja verrata pärjäsivätkö he toisessa kategoriassa paremmin vai yhtä hyvin. Siitähän tässä on kysymys, tuottaisiko toisenlainen lähestymistapa parempia tuloksia näille heikommin pärjääville. Älykkäiden oppimisesta ja osaamisesta ei tietenkään olla huolissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nainen ja koen, että aivoni ovat miehen aivot. Miten teistä minua pitäisi kohdella?
Laittaa avitutkimuksiin väitteesi todentamiseksi. Miten toisen sukupuolen aivot voisi ylipäätään kokea? "Ajaattelen kuin vastakkainen sukupuoli" -jutut vain valaisevat sitä, kuinka huonosti sukupuolieroja ymmärretään. Eivät niitä tunnista yksilöt edes itse.
Vastaa siihen miten koet, että minua pitäisi mielestäsi kohdella. En ala tässä hakea hyväksyntää omalle kokemukselleni.
No sinä voit vastata itse kysymykseesi vastaamalla, kuinka esimerkiksi ihmistä, joka kokee olevansa eri rotua, tai vaikkapa kissa (sellaisiakin ihmisiä on) tulisi mielestäsi kohdella? Ihmiset tulee toki hyväksyä sellaisenaan, mutta ei ihmistä voi kissana kohdella.
En tiedä varmasti mitä kyseinen henkilö tarkoitti mutta hän ei missään kohtaa maininnut sukupuoli-identiteettiä. Ainakin aiemmissa tutkimuksissa on puhuttu vain keskimääräisyyksistä, aivojen rakenteessa sukupuolten välillä on liukumaa; kaikilla naisilla ei ole "naisen aivot" eikä aivoista pysty suoraan näkemään ovatko naisen vai miehen, jako on kaukana tarkasta. Mitään yhteyttä tällä ei kuitenkaan ole ollut kuvitelmiin oman sukupuolen vääryydestä, ovat naisia joten kokemuksensa, olivat ne mitä tahansa, ovat naisen kokemuksia. Ja sama tietysti toisin päin.
Tuo vastaajaha selvästi sanoi, että hän kokee aivojensa olevan miesten aivot, vaikka on nainen. Silloinhan on kyse nimenomaan identiteetistä eikä mistään muusta. Jos hänellä olisi miesten aivot, hän olisi mies. Biologinen sukupuoli määrittyy dnan kautta ja se on ihmisessä kauttaaltaan sama (transsukupuoliset poislukien). Näin ollen aivot ovat biologisesti ihan varmasti naisten aivot, jos kroppakin on. Toki voi olla poikkeuksia keskimääräiseen ja kehittyä eri tavalla, mutta eivät ne aivot voi mitenkään mystisesti olla eriparia muun kropan kanssa.
ohis
Kun mitään aivo ja sukupuoli paria ei ole vaan on keskimääräisiä yhteyksiä jotka ovat jalostuneet aikojen saatossa kyseisen henkilön sukulinjalla olevien yksilöiden elämäntapojen ja ympäristön mukaan, karkeasti.
Nainen voi siis hyvin kokea, että aivonsa ovat miehen (näiden keskimäääisten erojen perusteella) ilman mitään sukupuolikriisejä.
Ja kuten sanoin minä en tiedä mitä ko. kommentoija tarkoitti, huomautin vain että tuo jälkimmäinen kommentoija teki ison oletuksen ilman perusteita. Ensimmäisen kommentoijan kysymys olisi olennainen vaikka tarkoittaisikin samaa kuin minä; eli miten pitäisi kohdella ihmistä jolla ei ole sukupuolensa mukaisia keskimääräisiä aivoja, toisin kuin transuja näitä on paljon.
Olen tuo kommentoija. En koe itseäni mieheksi, mutta koen aivojeni tyypiltään olevan miesmäiset.
Miten olet tämän todennut? Tuohon ei nyt oikein riitä se, että olet päättelyssäsi looginen, etkä ole hoivaajatyyppiä ja että pidät miesten jutuista ja huumorista.
Sillä ei ole mitään merkitystä miten ko. kommentoija on asian todennut ja onko siinä mitään perää koska ihmisiä joilla ei ole sukupuolensa mukaisia keskiverto aivoja kuitenkin on paljon ja kysymys oli miten tällaisten ihmisten kanssa sitten pitäisi toimia jos sukupuoli/aivojen sukupuoli alettaisiin huomioimaan muuallakin kuin lääkärin vastaanotolla.
No tottakai sillä on merkitystä, jos tämän eron tunnistamisella odotetaan olevan jotain olennaista hyötyä tai perustetta. Olisi kyllä minusta aika vastuutonta, jos esim lääketiede määrittelisi erilaiset lääkeannostukset miesten ja naisten biologisiin eroavaisuuksiin perustuen ja joku lääkäri sitten antaisikin naiselle miesten annoksen, kun potilas sanoi kokevansa aivonsa miesten aivoiksi. Tällaisia asioita vartenhan näitä eroja pitäisi tiedostaa ja näissä asioissa on nimenomaan tärkeää, että se arvio on puolueellinen ja jollakin luotettavalla tavalla todennettu.
Jumiuduit tuohon lääkitykseen. Miten esimerkiksi sosiaalisessa kontekstissa sinusta tulisi kohdella naista, joka vastoin oletuksia kokee ettei osaa lukea rivien välistä merkityksiä tai multitaskata? Miten hänet saataisiin kokemaan itsensä hyväksi tyypiksi eikä vääränlaiseksi naiseksi?
No ihan siten kuin tähänkin asti: myöntämällä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä ne tavallisimmat naisiin liitettävät ominaisuudet päde ihan kaikkiin. Kerro, miten tuossa auttaa se, että lokeroidaan tämä henkilö mieheksi? Miksei olisi sallittua pitää häntä vain naisena, joka ei osaa multitaskata? Se mieheksi ilmoittautuminenko sitten tekee tästä tyypistä hyvän?
Miksi henkilö pitäisi lokeroida mieheksi? Mutta eikö ole typerää esimerkiksi järjestää opetus ns. sukupuolierojen mukaan, jos moni on silloin ryhmäänsä aivan vääränlainen?
No minähän sitä juuri kysyin, miksi naisen pitäisi lokeroida itsensä mieheksi, jos joku yksittäinen naisiin liitettävä ominaisuus ei hänen kohdallaan pädekään. En se minä ollut, joka oli naisten aivoja väittämässä miesten aivoiksi vaan minä kysyin, miksi niin pitäisi tehdä.
Jälkimmäistä kysymystä en ihan ymmärrä. Jos tällä hetkellä opetus järjestetään yhdellä tavalla ja tämän aivotutkimuksen myötä otettaisiin käyttöön myös toinen tapa, en näe siinä ongelmaa. Sehän tuo vain enemmän valinnan varaa ja vaihtoehtoja eikä näitäkään ole pakko tiukasti lokeroida vaan voisihan joku tyttö olla siellä poikaopetuksessa ja päinvastoin. En ymmärrä, miksi kahteen ryhmään lokeroiminen olisi paha, mutta nykyinen systeemi, jossa kaikkien pitää omaksua se sama oppimistyyli olisi hyvä.
Nämä ovat selvästi sellaisen ihmisen kommentteja, joka on hyvin ns. sukupuolityypillinen eikä ole kokenut miten. hankalaa on, jos ei näiden ahtaiden roolien sisään sujuvasti mahdu. Ihmiset eivät suhtaudu luontevasti.
Täh? Eli sinusta on parempi, että kaikki laitetaan yhteen ja samaan lokeroon kuin kahteen? Kumpikohan tässä ajattelee nyt ahtaammin? Jos esim nykyinen koulujärjestelmä suosii tyttöjä, miten se, että otetaan huomioon myös ne poikien tarpeet tekevät lokeroista ahtaammat? Nyt ei kyllä tämä logiikka aukea ollenkaan. Ja eihän näidenkään ole pakko olla tyttöjen ja poikien lokeroita, vaan lokerot a ja b. Eikö pääasia ole, että nämä eri tyylit ja tarpeet tiedostetaan ja on useampia vaihtoehtoja?
Ja minähän nimenomaan sanoin, ettei pitäisi olla ainoa vaihtoehto, että mikäli et ole tyypillinen nainen, sinun pitäisi julistautua mieheksi. Minusta pitäisi olla mahdollisa olla nainen, joka vain toimii eri tavalla asiassa x. Mutta kai tämä sitten jonkun mielestä on ihan kamalan väärin ja pitää vain heti hypätä toiseen lokeroon, jos yksikin asia menee vähän eri tavoin kuin muilla.
Miesten kohdalla on älykkyydessä keskimäärin suurempia eroja kuin naisten välillä. Millainen koulutusjärjestelmä sinusta muuttaisi tämän asian toiseksi?
No sitä minä taas en tiedä, koska en ole mikään kasvatustieteen ammattilainen. Mutta jos on todettu, että poikien ajatus kulkee eri ratoja kuin tyttöjen ja erilainen oppimistyyli toimisi siinä tapauksessa paremmin, niin sehän se sitten olisi. Se, että joillakin pojilla on motivaatio nollissa ei liity tähän oikein millään tavalla. Näilläkin on kuitenkin paremmat mahdollisuudet jos on valittavissa muukin kuin se tyttöjen tyyli. Miten ihmeessä tämä ainakaan huonontaisi poikien tilannetta? Pystytkö kertomaan?
Olen eri, mutta miksi pitäisi keskittyä nimenomaan sukupuolten keskimääräisiin eroihin oppimistavoissa? Miksei lähdetä ensin siitä, että kartoitetaan millaisia erilaisia oppimistyylejä ihmisillä ylipäänsä on ja miten peruskoulu voi eri tavoin oppivien lasten tarpeisiin vastata? Miksi vain niillä oppityyleillä olisi merkitystä, jotka ovat jommalle kummalle sukupuolelle tyypillisiä?
Jos ajatellaan että yleisiä oppimistyylejä olisi vaikka A, B ja C. Tyyli A olisi tytöille tyypillinen ja tyyli B pojille. Sen lisäksi merkittävä osa kummankin sukupuolen lapsista oppisi parhaiten tyylillä C. Tuolla sinun ajattelutavallasi ne C lapset unohdetaan kokonaan.
Ja jos lapset halutaan välttämättä laittaa juuri kahteen lokeroon, niin kuka sanoo että sukupuolten mukainen jako on se järkevin? Onko joku tutkinut esimerkiksi kulttuuritaustan merkitystä oppimiseen? Mitä jos jollakin muulla yksittäisellä tekijällä on vielä suurempi merkitys oppimiseen kuin sukupuolella, eikös se lokerointi kannattaisi siinä tapauksessa tehdä mieluummin tämän ominaisuuden perusteella?
Samaa mieltä. Se jos katsotaan vaan jotain keksittyä käsitettä kuten "naisaivot" ja "miesaivot" tai "tyttöjen vs. poikien oppimistyylit" niin mennään harhaan.
Ymmärtääkseni Suomen kouluissa saattaa olla samalla luokalla hyvinkin erilaisia yksilöitä, sukupuoli on vain yksi tekijä. Kulttuuritausta vaikuttaa oppimiseen monella tavalla, ei vaan kielen ja ajattelun kautta vaan myös sen kautta miten paljon tukea ja millaista vanhemmilta saa.
Jos nyt puhutaan vain tästä julkisuuden murheenkryynistä eli poikien heikosta oppimisesta niin eihän syynä voi olla "miesaivot" pelkästään tai opetustyylit. Pitää muistaa että PISA-tuloksissa myös tyttöjen tulokset ovat heikentyneet. Jotkin yleisemmät tekijät vaikuttavat siis tuloksiin ja jotkin seikat ovat merkitsevimpiä siinä miten pojat oppivat (tai ovat motivoituneita oppimaan).
Vierailija kirjoitti:
Miesaivojen järkyttävä aggressiivisuus pitää maailmaa panttivankina.
Just
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nainen ja koen, että aivoni ovat miehen aivot. Miten teistä minua pitäisi kohdella?
Laittaa avitutkimuksiin väitteesi todentamiseksi. Miten toisen sukupuolen aivot voisi ylipäätään kokea? "Ajaattelen kuin vastakkainen sukupuoli" -jutut vain valaisevat sitä, kuinka huonosti sukupuolieroja ymmärretään. Eivät niitä tunnista yksilöt edes itse.
Vastaa siihen miten koet, että minua pitäisi mielestäsi kohdella. En ala tässä hakea hyväksyntää omalle kokemukselleni.
No sinä voit vastata itse kysymykseesi vastaamalla, kuinka esimerkiksi ihmistä, joka kokee olevansa eri rotua, tai vaikkapa kissa (sellaisiakin ihmisiä on) tulisi mielestäsi kohdella? Ihmiset tulee toki hyväksyä sellaisenaan, mutta ei ihmistä voi kissana kohdella.
En tiedä varmasti mitä kyseinen henkilö tarkoitti mutta hän ei missään kohtaa maininnut sukupuoli-identiteettiä. Ainakin aiemmissa tutkimuksissa on puhuttu vain keskimääräisyyksistä, aivojen rakenteessa sukupuolten välillä on liukumaa; kaikilla naisilla ei ole "naisen aivot" eikä aivoista pysty suoraan näkemään ovatko naisen vai miehen, jako on kaukana tarkasta. Mitään yhteyttä tällä ei kuitenkaan ole ollut kuvitelmiin oman sukupuolen vääryydestä, ovat naisia joten kokemuksensa, olivat ne mitä tahansa, ovat naisen kokemuksia. Ja sama tietysti toisin päin.
Tuo vastaajaha selvästi sanoi, että hän kokee aivojensa olevan miesten aivot, vaikka on nainen. Silloinhan on kyse nimenomaan identiteetistä eikä mistään muusta. Jos hänellä olisi miesten aivot, hän olisi mies. Biologinen sukupuoli määrittyy dnan kautta ja se on ihmisessä kauttaaltaan sama (transsukupuoliset poislukien). Näin ollen aivot ovat biologisesti ihan varmasti naisten aivot, jos kroppakin on. Toki voi olla poikkeuksia keskimääräiseen ja kehittyä eri tavalla, mutta eivät ne aivot voi mitenkään mystisesti olla eriparia muun kropan kanssa.
ohis
Kun mitään aivo ja sukupuoli paria ei ole vaan on keskimääräisiä yhteyksiä jotka ovat jalostuneet aikojen saatossa kyseisen henkilön sukulinjalla olevien yksilöiden elämäntapojen ja ympäristön mukaan, karkeasti.
Nainen voi siis hyvin kokea, että aivonsa ovat miehen (näiden keskimäääisten erojen perusteella) ilman mitään sukupuolikriisejä.
Ja kuten sanoin minä en tiedä mitä ko. kommentoija tarkoitti, huomautin vain että tuo jälkimmäinen kommentoija teki ison oletuksen ilman perusteita. Ensimmäisen kommentoijan kysymys olisi olennainen vaikka tarkoittaisikin samaa kuin minä; eli miten pitäisi kohdella ihmistä jolla ei ole sukupuolensa mukaisia keskimääräisiä aivoja, toisin kuin transuja näitä on paljon.
Olen tuo kommentoija. En koe itseäni mieheksi, mutta koen aivojeni tyypiltään olevan miesmäiset.
Miten olet tämän todennut? Tuohon ei nyt oikein riitä se, että olet päättelyssäsi looginen, etkä ole hoivaajatyyppiä ja että pidät miesten jutuista ja huumorista.
Sillä ei ole mitään merkitystä miten ko. kommentoija on asian todennut ja onko siinä mitään perää koska ihmisiä joilla ei ole sukupuolensa mukaisia keskiverto aivoja kuitenkin on paljon ja kysymys oli miten tällaisten ihmisten kanssa sitten pitäisi toimia jos sukupuoli/aivojen sukupuoli alettaisiin huomioimaan muuallakin kuin lääkärin vastaanotolla.
No tottakai sillä on merkitystä, jos tämän eron tunnistamisella odotetaan olevan jotain olennaista hyötyä tai perustetta. Olisi kyllä minusta aika vastuutonta, jos esim lääketiede määrittelisi erilaiset lääkeannostukset miesten ja naisten biologisiin eroavaisuuksiin perustuen ja joku lääkäri sitten antaisikin naiselle miesten annoksen, kun potilas sanoi kokevansa aivonsa miesten aivoiksi. Tällaisia asioita vartenhan näitä eroja pitäisi tiedostaa ja näissä asioissa on nimenomaan tärkeää, että se arvio on puolueellinen ja jollakin luotettavalla tavalla todennettu.
Jumiuduit tuohon lääkitykseen. Miten esimerkiksi sosiaalisessa kontekstissa sinusta tulisi kohdella naista, joka vastoin oletuksia kokee ettei osaa lukea rivien välistä merkityksiä tai multitaskata? Miten hänet saataisiin kokemaan itsensä hyväksi tyypiksi eikä vääränlaiseksi naiseksi?
No ihan siten kuin tähänkin asti: myöntämällä se tosiasia, että ihmiset ovat erilaisia eivätkä ne tavallisimmat naisiin liitettävät ominaisuudet päde ihan kaikkiin. Kerro, miten tuossa auttaa se, että lokeroidaan tämä henkilö mieheksi? Miksei olisi sallittua pitää häntä vain naisena, joka ei osaa multitaskata? Se mieheksi ilmoittautuminenko sitten tekee tästä tyypistä hyvän?
Miksi henkilö pitäisi lokeroida mieheksi? Mutta eikö ole typerää esimerkiksi järjestää opetus ns. sukupuolierojen mukaan, jos moni on silloin ryhmäänsä aivan vääränlainen?
No minähän sitä juuri kysyin, miksi naisen pitäisi lokeroida itsensä mieheksi, jos joku yksittäinen naisiin liitettävä ominaisuus ei hänen kohdallaan pädekään. En se minä ollut, joka oli naisten aivoja väittämässä miesten aivoiksi vaan minä kysyin, miksi niin pitäisi tehdä.
Jälkimmäistä kysymystä en ihan ymmärrä. Jos tällä hetkellä opetus järjestetään yhdellä tavalla ja tämän aivotutkimuksen myötä otettaisiin käyttöön myös toinen tapa, en näe siinä ongelmaa. Sehän tuo vain enemmän valinnan varaa ja vaihtoehtoja eikä näitäkään ole pakko tiukasti lokeroida vaan voisihan joku tyttö olla siellä poikaopetuksessa ja päinvastoin. En ymmärrä, miksi kahteen ryhmään lokeroiminen olisi paha, mutta nykyinen systeemi, jossa kaikkien pitää omaksua se sama oppimistyyli olisi hyvä.
Nämä ovat selvästi sellaisen ihmisen kommentteja, joka on hyvin ns. sukupuolityypillinen eikä ole kokenut miten. hankalaa on, jos ei näiden ahtaiden roolien sisään sujuvasti mahdu. Ihmiset eivät suhtaudu luontevasti.
Täh? Eli sinusta on parempi, että kaikki laitetaan yhteen ja samaan lokeroon kuin kahteen? Kumpikohan tässä ajattelee nyt ahtaammin? Jos esim nykyinen koulujärjestelmä suosii tyttöjä, miten se, että otetaan huomioon myös ne poikien tarpeet tekevät lokeroista ahtaammat? Nyt ei kyllä tämä logiikka aukea ollenkaan. Ja eihän näidenkään ole pakko olla tyttöjen ja poikien lokeroita, vaan lokerot a ja b. Eikö pääasia ole, että nämä eri tyylit ja tarpeet tiedostetaan ja on useampia vaihtoehtoja?
Ja minähän nimenomaan sanoin, ettei pitäisi olla ainoa vaihtoehto, että mikäli et ole tyypillinen nainen, sinun pitäisi julistautua mieheksi. Minusta pitäisi olla mahdollisa olla nainen, joka vain toimii eri tavalla asiassa x. Mutta kai tämä sitten jonkun mielestä on ihan kamalan väärin ja pitää vain heti hypätä toiseen lokeroon, jos yksikin asia menee vähän eri tavoin kuin muilla.
Miesten kohdalla on älykkyydessä keskimäärin suurempia eroja kuin naisten välillä. Millainen koulutusjärjestelmä sinusta muuttaisi tämän asian toiseksi?
No sitä minä taas en tiedä, koska en ole mikään kasvatustieteen ammattilainen. Mutta jos on todettu, että poikien ajatus kulkee eri ratoja kuin tyttöjen ja erilainen oppimistyyli toimisi siinä tapauksessa paremmin, niin sehän se sitten olisi. Se, että joillakin pojilla on motivaatio nollissa ei liity tähän oikein millään tavalla. Näilläkin on kuitenkin paremmat mahdollisuudet jos on valittavissa muukin kuin se tyttöjen tyyli. Miten ihmeessä tämä ainakaan huonontaisi poikien tilannetta? Pystytkö kertomaan?
Olen eri, mutta miksi pitäisi keskittyä nimenomaan sukupuolten keskimääräisiin eroihin oppimistavoissa? Miksei lähdetä ensin siitä, että kartoitetaan millaisia erilaisia oppimistyylejä ihmisillä ylipäänsä on ja miten peruskoulu voi eri tavoin oppivien lasten tarpeisiin vastata? Miksi vain niillä oppityyleillä olisi merkitystä, jotka ovat jommalle kummalle sukupuolelle tyypillisiä?
Jos ajatellaan että yleisiä oppimistyylejä olisi vaikka A, B ja C. Tyyli A olisi tytöille tyypillinen ja tyyli B pojille. Sen lisäksi merkittävä osa kummankin sukupuolen lapsista oppisi parhaiten tyylillä C. Tuolla sinun ajattelutavallasi ne C lapset unohdetaan kokonaan.
Ja jos lapset halutaan välttämättä laittaa juuri kahteen lokeroon, niin kuka sanoo että sukupuolten mukainen jako on se järkevin? Onko joku tutkinut esimerkiksi kulttuuritaustan merkitystä oppimiseen? Mitä jos jollakin muulla yksittäisellä tekijällä on vielä suurempi merkitys oppimiseen kuin sukupuolella, eikös se lokerointi kannattaisi siinä tapauksessa tehdä mieluummin tämän ominaisuuden perusteella?
Samaa mieltä. Se jos katsotaan vaan jotain keksittyä käsitettä kuten "naisaivot" ja "miesaivot" tai "tyttöjen vs. poikien oppimistyylit" niin mennään harhaan.
Ymmärtääkseni Suomen kouluissa saattaa olla samalla luokalla hyvinkin erilaisia yksilöitä, sukupuoli on vain yksi tekijä. Kulttuuritausta vaikuttaa oppimiseen monella tavalla, ei vaan kielen ja ajattelun kautta vaan myös sen kautta miten paljon tukea ja millaista vanhemmilta saa.
Jos nyt puhutaan vain tästä julkisuuden murheenkryynistä eli poikien heikosta oppimisesta niin eihän syynä voi olla "miesaivot" pelkästään tai opetustyylit. Pitää muistaa että PISA-tuloksissa myös tyttöjen tulokset ovat heikentyneet. Jotkin yleisemmät tekijät vaikuttavat siis tuloksiin ja jotkin seikat ovat merkitsevimpiä siinä miten pojat oppivat (tai ovat motivoituneita oppimaan).
Minusta on omituinen ajatustapa, että jos lähdetään kehittämään näiden aivorakenteiden perusteella erilaisia lähestymis- ja opettamistapoja, se jotenkin automaattisesti tarkoittaisi, että mitään muuta ei koskaan enää huomioida. Minusta tuo on hyvä alku. Mutta ei joillekin kelpaa, koska joku vetää herneen nenään sukupuolijaosta.
Juu, pysytään vain tasan yhdessä opetustavassa, ettei vain kenellekään tule paha mieli. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pystyykö tarkkoja aivokuvia ja aivojen toimintatutkimuksia katselemalla päättelemään 100% varmuudella, onko koehenkilön aivot miehen vai naisen? Eli samalla tavalla kuin jos katsoo alavatsan kuvia ja näkee normaalin kohdun + munasarjat, pystyy 100% päättelemään että kyseessä on nainen.
Ei pysty. Ei vain ole olemassa selkeästi kahdenlaisia aivoja. On paljon erilaisia variaatioita, joten selkeästi "nais- tai miesaivoisiin" sijoittuu vain pieni osa ihmisistä. Useimpien aivot ovat sekoituksia.
Tässä tutkimus aiheesta:
https://www.newscientist.com/article/dn28582-scans-prove-theres-no-such…
Ihan huuhtaata nuo "tutkimukset", koska ne eivät edes pystyisi merkittäviäkään eroja havaitsemaan.
Voi luoja. Minä jo myönsin olleeni väärässä tuossa kromosomiasiassa. Mutta vaikka nyt vääntäisitte maailman tappiin, se tekijä, joka ihmisessä määrittää sukupuolen, ei muutu ihmisen kokemuksen ja ajattelun myötä. Eikä varsinkaan siten, että samalla ihmisellä oikea käsi on naisen ja vasen käsi miehen.