IS: Tutkija: Naisten ja miesten aivoissa on eroja – ja ne on tärkeää tuntea

Vierailija kirjoitti:

Eli kuka on jakamassa kaikki tiukasti sinisilmäisiin tai ruskeasilmäisiin? Eikö tässä ole nyt kyse siitä, että on ylipäätään olemassa ruskeiden silmien lisäksi muitankin silmien värejä ja niistä ensimmäisenä rekisteröidään nyt ne sinisilmäiset, koska niitä tuli vastaan eniten?

Huoh. Kyse oli yrittää simppelin keksityn esimerkin kautta sitä mitä tapahtuu kun lähdetään ennakkoasetelmasta "on vain kaksi ominaisuutta" ja törmätään todellisuuteen ja havaitaan kuinka monimutkaista on ihmisen niinkin yksinkertaisen piirteen kuin silmien värin sovittaminen ennakko-oletuksiin. Tarkoitus olis siis havainnollistaa sitä miten yritetään tunkea ihmisen sukupuolisuus ennakkokäsitykseen "on vain miehiä ja naisia".

Mutta jotkut eivät tajua vaikka vääntäisi rautalangasta...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesaivojen järkyttävä aggressiivisuus pitää maailmaa panttivankina.

Naiset on yhtä agressiivisia. He ovat vaan fyysisesti heikompia ja siksi välttävät ruumiillista agressioita.

Eivät ole. Olisi evolutiivinen järjettömyys olla fyysisesti heikompana yhtä aggressiivinen.

Kuinka niin? Kelaas nyt hetki mitä sanoit... Saman pitää päteä myös sukupuolen sisällä, fyysisesti heikon miehen tulisi olla geneettisesti myös vähemmän agressiivinen...

eri

Siten niin. Luonnollisesti puhutaan keskiarvoista ja korrelaatiosta - koon ja aggressiivisuuden välillä on positiivinen korrelaatio. Sukupuolidimorfia kertoo aggressiivisuudesta paljon: miehet kilpailevat naisista, jolloin aggressiivisuudesta yhdistettynä suureen kokoon on hyötyä. Luonnossa on tietysti kehittynyt myös vaihtoehtoisia pariutumisstrategioita fyysisesti heikommille uroksille (ja naaraille).

Tämmöiset ajatusrakennelmat ovat melko turhia, koska siitä asti kun ihmistä voidaan ajatella ihmisenä, hän ei ole elänyt luonnossa.

Millä määritellään, mistä lähtien ihmistä on voinut ajatella ihmisenä? Entä mitä tarkoitetaan sillä, ettei ole elänyt luonnossa? Nykyinen Homo sapiens on ollut seksuaali- ja luonnonvalinnan muovattavana n. 300 000 vuotta, josta ensimmäiset 290 000 vuotta on eletty lajityypillistä metsästäjä-keräilijän elämää. 10000 vuotta taas on evolutiivisesti äärimmäisen lyhyt aika. Ei ihmistä voi erottaa kehityshistoriastaan noin vain.

Tieteessä puhutaan varhaisista ihmisistä viitaten vähintään 3 miljoonan vuoden taakse. Silloin alettiin myös käyttää mm. työkaluja. Homo-suvun juuret ulottuvat n. 2 miljoonan vuoden taaksen ja moderni ihminen lajina on vähintään 350 000 vuotta vanha.

Se ettemme elä "luonnossa" tarkoittaa niitä merkittäviä eroja joita on eläinten ja ihmisten välillä. Kuten työkalujen laaja käyttö, tulenteko, ruoan valmistaminen, vaatteiden käyttö ja kieli. Nämä muutokset ovat osa kulttuurievoluutiota, joka on ollut lopulta se vahvempi ihmistä muokkaava voima kuin biologinen evoluutio. Tästä esimerkkinä voimme ajatella vaikkapa että jos näkisimme nyt elävinä mammutin ja elefantin, meillä ei olisi vaikeutta nähdä että kyseessä on kaksi eri lajia, mutta jos näkisimme kadulla modernisti puetun Neandertalin ihmisen, emme huomaisi mitään eroa. Tätähän on jo testattu mm. brittiläisessä tiededokumentissa, jossa nykyihminen eli juontaja muutettiin Neandertalin ihmiseksi, joka puettiin modernisti ja laitettiin tallustelemaan Lontoossa -- kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota vaikka hän olis siis 500 000 vuotta sitten kehittyneen ja kymmeniä tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleen toisen ihmislajin edustaja.

Toisin kun kuvittelet, eivät metsästäjä-keräilijät ole eläneet kuten eläimet eli "lajityypillistä elämää". Käsitys on täysin virheellinen. Metsästäjä-kalastaja-keräilijät (käyttääkseni täsmällistä termiä) ovat eläneet ympäri maapalloa lähes kaikilla mantereilla jo kauan. Vain pieni osa sopeutumisesta ympäristöön on ollut biologista, suurin osa on ollut kulttuurista ja siten eroavat suuresti maantieteellisesti ja myös muuten toisistaan, mikä tietenkin kumoaa idean yhteisestä biologisesta pohjasta kehitykselle.

" Ei ihmistä voi erottaa kehityshistoriastaan noin vain", kirjoitat. Niin ei voi, pitää vaan ymmärtää että se kehityshistoria on ollut enimmäkseen kulttuurista.

Minua ihmetyttää se, että erotat ihmisen eläimistä, ikään kuin olisimme jotain muuta kuin eläimiä. Ihminen on eläin. Missä vaiheessa kulttuurievoluutiota eläimestä tulee jotakin muuta kuin eläin? Kulttuurievoluutiota voi tapahtua kuitenkin tietyissä biologian asettamissa rajoissa - kädellisenä esim. työkalujen käyttö on ihmiselle helpompaa. Kulttuurievoluutiota ei voi erottaa luonnon- tai seksuaalivalinnasta, koska kulttuuria ei olisi, mikäli se ei olisi antanut valintaetua. Nämä kaikki vaikuttavat rinnakkain, olisikin mielenkiintoista lukea tutkimusta, joka selvittäisi, millainen merkitys näillä kaikilla todellisuudessa on ollut ihmisen historiassa ja miten niitä voi mitata. Jos sulta löytyy tietoa tutkimuksista, kerro ihmeessä.

Kuulostaa mielenkiintoiselta dokkarilta, minkä niminen? Se, ettei ihminen välttämättä erota lajeja toisistaan ei ole kovin ihmeellistä - paitsi kun kyse on omasta lajista. Ihminen ja neandertalilainen ovat kuitenkin sen verran läheistä sukua, että risteytyminen onnistui. Rekonstruktioita katsellessa neandertalilaiset eivät tunnu näyttävän niin silmiinpistävän erilaisilta, että niihin kiinnittäisi huomiota, kun miettii miten älyttömästi ihmisten ulkonäkö vaihtelee.

Noita dokkareita jossa on samalla lailla muokattu joku nykyihminen Neandertalin näköiseksi on ollut useampia. Tuo brittiläinen oli muistaakseni sellainen kuin BBC:n dokkkari British Isles: A Natural History ja siinä Neandertalilaiseksi oli maskeerattu juontaja Alan Titchmarsh. Taisi olla joskus 2000 luvun alussa.

Myöhemmin samaa ideaa kierrätettiin BBC:llä uudestaan:

https://wileyearthpages.wordpress.com/2018/05/14/neanderthals-on-the-bb…

Joku USA:lainen dokkari oli myös aiheesta, jossa maskeerattu näyttelijä käveli New Yorkin kaduilla.

Harva ohikulkija reagoi "Neandertaleihin" mitenkään. Ehkä joku ajatteli että "onpas jätkällä mahtava klyyvari tai rouheat piirteet", mutta kellekään ei tullut mieleen, että "toi on eri ihmislajia".

Tämä siis osoittaa sen että ihminen on pysynyt fyysisesti melko samanlaisena aika pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesaivojen järkyttävä aggressiivisuus pitää maailmaa panttivankina.

Naiset on yhtä agressiivisia. He ovat vaan fyysisesti heikompia ja siksi välttävät ruumiillista agressioita.

Eivät ole. Olisi evolutiivinen järjettömyys olla fyysisesti heikompana yhtä aggressiivinen.

Kuinka niin? Kelaas nyt hetki mitä sanoit... Saman pitää päteä myös sukupuolen sisällä, fyysisesti heikon miehen tulisi olla geneettisesti myös vähemmän agressiivinen...

eri

Siten niin. Luonnollisesti puhutaan keskiarvoista ja korrelaatiosta - koon ja aggressiivisuuden välillä on positiivinen korrelaatio. Sukupuolidimorfia kertoo aggressiivisuudesta paljon: miehet kilpailevat naisista, jolloin aggressiivisuudesta yhdistettynä suureen kokoon on hyötyä. Luonnossa on tietysti kehittynyt myös vaihtoehtoisia pariutumisstrategioita fyysisesti heikommille uroksille (ja naaraille).

Tämmöiset ajatusrakennelmat ovat melko turhia, koska siitä asti kun ihmistä voidaan ajatella ihmisenä, hän ei ole elänyt luonnossa.

Millä määritellään, mistä lähtien ihmistä on voinut ajatella ihmisenä? Entä mitä tarkoitetaan sillä, ettei ole elänyt luonnossa? Nykyinen Homo sapiens on ollut seksuaali- ja luonnonvalinnan muovattavana n. 300 000 vuotta, josta ensimmäiset 290 000 vuotta on eletty lajityypillistä metsästäjä-keräilijän elämää. 10000 vuotta taas on evolutiivisesti äärimmäisen lyhyt aika. Ei ihmistä voi erottaa kehityshistoriastaan noin vain.

Tieteessä puhutaan varhaisista ihmisistä viitaten vähintään 3 miljoonan vuoden taakse. Silloin alettiin myös käyttää mm. työkaluja. Homo-suvun juuret ulottuvat n. 2 miljoonan vuoden taaksen ja moderni ihminen lajina on vähintään 350 000 vuotta vanha.

Se ettemme elä "luonnossa" tarkoittaa niitä merkittäviä eroja joita on eläinten ja ihmisten välillä. Kuten työkalujen laaja käyttö, tulenteko, ruoan valmistaminen, vaatteiden käyttö ja kieli. Nämä muutokset ovat osa kulttuurievoluutiota, joka on ollut lopulta se vahvempi ihmistä muokkaava voima kuin biologinen evoluutio. Tästä esimerkkinä voimme ajatella vaikkapa että jos näkisimme nyt elävinä mammutin ja elefantin, meillä ei olisi vaikeutta nähdä että kyseessä on kaksi eri lajia, mutta jos näkisimme kadulla modernisti puetun Neandertalin ihmisen, emme huomaisi mitään eroa. Tätähän on jo testattu mm. brittiläisessä tiededokumentissa, jossa nykyihminen eli juontaja muutettiin Neandertalin ihmiseksi, joka puettiin modernisti ja laitettiin tallustelemaan Lontoossa -- kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota vaikka hän olis siis 500 000 vuotta sitten kehittyneen ja kymmeniä tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleen toisen ihmislajin edustaja.

Toisin kun kuvittelet, eivät metsästäjä-keräilijät ole eläneet kuten eläimet eli "lajityypillistä elämää". Käsitys on täysin virheellinen. Metsästäjä-kalastaja-keräilijät (käyttääkseni täsmällistä termiä) ovat eläneet ympäri maapalloa lähes kaikilla mantereilla jo kauan. Vain pieni osa sopeutumisesta ympäristöön on ollut biologista, suurin osa on ollut kulttuurista ja siten eroavat suuresti maantieteellisesti ja myös muuten toisistaan, mikä tietenkin kumoaa idean yhteisestä biologisesta pohjasta kehitykselle.

" Ei ihmistä voi erottaa kehityshistoriastaan noin vain", kirjoitat. Niin ei voi, pitää vaan ymmärtää että se kehityshistoria on ollut enimmäkseen kulttuurista.

Minua ihmetyttää se, että erotat ihmisen eläimistä, ikään kuin olisimme jotain muuta kuin eläimiä. Ihminen on eläin. Missä vaiheessa kulttuurievoluutiota eläimestä tulee jotakin muuta kuin eläin? Kulttuurievoluutiota voi tapahtua kuitenkin tietyissä biologian asettamissa rajoissa - kädellisenä esim. työkalujen käyttö on ihmiselle helpompaa. Kulttuurievoluutiota ei voi erottaa luonnon- tai seksuaalivalinnasta, koska kulttuuria ei olisi, mikäli se ei olisi antanut valintaetua. Nämä kaikki vaikuttavat rinnakkain, olisikin mielenkiintoista lukea tutkimusta, joka selvittäisi, millainen merkitys näillä kaikilla todellisuudessa on ollut ihmisen historiassa ja miten niitä voi mitata. Jos sulta löytyy tietoa tutkimuksista, kerro ihmeessä.

Kuulostaa mielenkiintoiselta dokkarilta, minkä niminen? Se, ettei ihminen välttämättä erota lajeja toisistaan ei ole kovin ihmeellistä - paitsi kun kyse on omasta lajista. Ihminen ja neandertalilainen ovat kuitenkin sen verran läheistä sukua, että risteytyminen onnistui. Rekonstruktioita katsellessa neandertalilaiset eivät tunnu näyttävän niin silmiinpistävän erilaisilta, että niihin kiinnittäisi huomiota, kun miettii miten älyttömästi ihmisten ulkonäkö vaihtelee.

Sun kannattaa tutustua ihmisen kehityshistoriaan ja kulttuurievoluutioon. Ihminen eroaa eläimistä todella merkittävässä määrin. Luulin että jokainen jolla on silmät päässä ja älliä tajuaa tämän, mutta näköjään ei???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miesaivojen järkyttävä aggressiivisuus pitää maailmaa panttivankina.

Naiset on yhtä agressiivisia. He ovat vaan fyysisesti heikompia ja siksi välttävät ruumiillista agressioita.

Eivät ole. Olisi evolutiivinen järjettömyys olla fyysisesti heikompana yhtä aggressiivinen.

Kuinka niin? Kelaas nyt hetki mitä sanoit... Saman pitää päteä myös sukupuolen sisällä, fyysisesti heikon miehen tulisi olla geneettisesti myös vähemmän agressiivinen...

eri

Siten niin. Luonnollisesti puhutaan keskiarvoista ja korrelaatiosta - koon ja aggressiivisuuden välillä on positiivinen korrelaatio. Sukupuolidimorfia kertoo aggressiivisuudesta paljon: miehet kilpailevat naisista, jolloin aggressiivisuudesta yhdistettynä suureen kokoon on hyötyä. Luonnossa on tietysti kehittynyt myös vaihtoehtoisia pariutumisstrategioita fyysisesti heikommille uroksille (ja naaraille).

Tämmöiset ajatusrakennelmat ovat melko turhia, koska siitä asti kun ihmistä voidaan ajatella ihmisenä, hän ei ole elänyt luonnossa.

Millä määritellään, mistä lähtien ihmistä on voinut ajatella ihmisenä? Entä mitä tarkoitetaan sillä, ettei ole elänyt luonnossa? Nykyinen Homo sapiens on ollut seksuaali- ja luonnonvalinnan muovattavana n. 300 000 vuotta, josta ensimmäiset 290 000 vuotta on eletty lajityypillistä metsästäjä-keräilijän elämää. 10000 vuotta taas on evolutiivisesti äärimmäisen lyhyt aika. Ei ihmistä voi erottaa kehityshistoriastaan noin vain.

Tieteessä puhutaan varhaisista ihmisistä viitaten vähintään 3 miljoonan vuoden taakse. Silloin alettiin myös käyttää mm. työkaluja. Homo-suvun juuret ulottuvat n. 2 miljoonan vuoden taaksen ja moderni ihminen lajina on vähintään 350 000 vuotta vanha.

Se ettemme elä "luonnossa" tarkoittaa niitä merkittäviä eroja joita on eläinten ja ihmisten välillä. Kuten työkalujen laaja käyttö, tulenteko, ruoan valmistaminen, vaatteiden käyttö ja kieli. Nämä muutokset ovat osa kulttuurievoluutiota, joka on ollut lopulta se vahvempi ihmistä muokkaava voima kuin biologinen evoluutio. Tästä esimerkkinä voimme ajatella vaikkapa että jos näkisimme nyt elävinä mammutin ja elefantin, meillä ei olisi vaikeutta nähdä että kyseessä on kaksi eri lajia, mutta jos näkisimme kadulla modernisti puetun Neandertalin ihmisen, emme huomaisi mitään eroa. Tätähän on jo testattu mm. brittiläisessä tiededokumentissa, jossa nykyihminen eli juontaja muutettiin Neandertalin ihmiseksi, joka puettiin modernisti ja laitettiin tallustelemaan Lontoossa -- kukaan ei kiinnittänyt häneen mitään huomiota vaikka hän olis siis 500 000 vuotta sitten kehittyneen ja kymmeniä tuhansia vuosia sitten sukupuuttoon kuolleen toisen ihmislajin edustaja.

Toisin kun kuvittelet, eivät metsästäjä-keräilijät ole eläneet kuten eläimet eli "lajityypillistä elämää". Käsitys on täysin virheellinen. Metsästäjä-kalastaja-keräilijät (käyttääkseni täsmällistä termiä) ovat eläneet ympäri maapalloa lähes kaikilla mantereilla jo kauan. Vain pieni osa sopeutumisesta ympäristöön on ollut biologista, suurin osa on ollut kulttuurista ja siten eroavat suuresti maantieteellisesti ja myös muuten toisistaan, mikä tietenkin kumoaa idean yhteisestä biologisesta pohjasta kehitykselle.

" Ei ihmistä voi erottaa kehityshistoriastaan noin vain", kirjoitat. Niin ei voi, pitää vaan ymmärtää että se kehityshistoria on ollut enimmäkseen kulttuurista.

Minua ihmetyttää se, että erotat ihmisen eläimistä, ikään kuin olisimme jotain muuta kuin eläimiä. Ihminen on eläin. Missä vaiheessa kulttuurievoluutiota eläimestä tulee jotakin muuta kuin eläin? Kulttuurievoluutiota voi tapahtua kuitenkin tietyissä biologian asettamissa rajoissa - kädellisenä esim. työkalujen käyttö on ihmiselle helpompaa. Kulttuurievoluutiota ei voi erottaa luonnon- tai seksuaalivalinnasta, koska kulttuuria ei olisi, mikäli se ei olisi antanut valintaetua. Nämä kaikki vaikuttavat rinnakkain, olisikin mielenkiintoista lukea tutkimusta, joka selvittäisi, millainen merkitys näillä kaikilla todellisuudessa on ollut ihmisen historiassa ja miten niitä voi mitata. Jos sulta löytyy tietoa tutkimuksista, kerro ihmeessä.

Kuulostaa mielenkiintoiselta dokkarilta, minkä niminen? Se, ettei ihminen välttämättä erota lajeja toisistaan ei ole kovin ihmeellistä - paitsi kun kyse on omasta lajista. Ihminen ja neandertalilainen ovat kuitenkin sen verran läheistä sukua, että risteytyminen onnistui. Rekonstruktioita katsellessa neandertalilaiset eivät tunnu näyttävän niin silmiinpistävän erilaisilta, että niihin kiinnittäisi huomiota, kun miettii miten älyttömästi ihmisten ulkonäkö vaihtelee.

Sun kannattaa tutustua ihmisen kehityshistoriaan ja kulttuurievoluutioon. Ihminen eroaa eläimistä todella merkittävässä määrin. Luulin että jokainen jolla on silmät päässä ja älliä tajuaa tämän, mutta näköjään ei???

Sähän kuulostat ihan asiantuntijalta. Alapa analysoida eroja.