Tyttöystävä viihteelle miesporukassa.
Kivaa naistenpäivää vaan taas, ero pyörii mielessä. Mulla ei ole kuulemma oikeutta edes ärsyyntyä siitä, että sain kautta rantain tietää, että tän illan baariporukka koostuu 100% miehistä. Ja onpa ilmeisesti käyty samalla porukalla aiemminkin vähän juhlimass ja kappas kun mua ei ole koskaan kutsuttu mukaan tuolloin viihteelle. Miksi te teette näin?
Kommentit (140)
yx2.mies kirjoitti:
No kyllä muakin potuttais jos ei kutsuttais mukaan. Kun kerta miesporukkaa on. Ei siis mustiksen takia vaan hyvän tavan takia, toisen huomiointia.
Jos tuo on vaikka insinööriopiskelijoiden luokkabileet, niin ei sinne puolisoita kutsuta kuin ehkä aikasintaan puoliltaöin baariin.
Kuinka helvetin naiiveja jotkut ovat. Teinien juttua... "Eiks muka miehet ja naiset voi olla niinQ vain kavereit?!1" Voivat olla. Mutta on täyttä typeryyttä sulkea silmänsä sukupuolten väliseltä jännitteeltä. Jos on miesten ja naisten porukka, joka viettää aikaa keskenään, aivan varmasti joku ihastuu johonkuhun. En ole ikinä nähnyt minkään muun toteutuvan. Työpaikoilla meno on ehkä hiukan hillitympää kuin anniskeluliikkeessä, mutta tuota tapahtuu aina ja poikkeuksetta.
Naiset muuttuvat pienessä sievässä heti kuolaaviksi kiimattariksi kun saavat vähän huomiota "kaveri"miehiltä.
Vierailija kirjoitti:
https://www.dailymail.co.uk/femail/article-2769593/HALF-women-fall-part…
HALF of women have a fall-back partner on standby who has always fancied them, in case their current relationship turns sour.
"Back-up is likely to be an old friend who has always had feelings for them".
Eli mullakin on sitten joskus tsäänssi? #ikuinen friendzone :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksei naisella saisi olla miespuolisia kavereita? Se on tosiasiassa ihan normaalia.
🙄 Ei tässä taida olla tuo syynä, vaa salailu...
Mieti jos miehesi (tai naisesi) salaa sulta että näkee naisystäviä (tai miesystäviä) ja saat tietää siitä rannan kautta, mikä sun reaktio olisi?
Kiva, kun edes joku ymmärtää pointin. en ole koskaan erityisen mustis ollut, enkä olis varmaan nytkään, mutta tuo salailu on se, joka tässä nyt hiertää aika pahasti. Ja tietty naureskelu siitä että nyt jääkin poikien tyttöystävät kotiin
ap
Ja tuo on täysin ymmärrettävää.
Jos olisit enemmän perillä tyttöystäväsi asioista niin sulla on varmasti helpompaa luottaa häneen, ja tuo salailu pistää ajattelemaan onko tämä sen arvoista.
Vierailija kirjoitti:
Naiset muuttuvat pienessä sievässä heti kuolaaviksi kiimattariksi kun saavat vähän huomiota "kaveri"miehiltä.
Höpö höpö.
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksei mulle voi kertoa asiasta? Se tässä eniten suututtaa. Miksei voi kertoa jos ei ole mitään salattavaa??
ap
Ne panee. Panee, panee.
Mitäs sitten?
Mentiinhän mekin tyttöporukassa; kakki kertoi saman poikakaveriksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset muuttuvat pienessä sievässä heti kuolaaviksi kiimattariksi kun saavat vähän huomiota "kaveri"miehiltä.
Höpö höpö.
Höpöö se tekeekin kun saa kaveriherkkua.
Vaikka kyse ei olisikaan mistään vakavammasta kuin bilettämisestä ha hauskanpidosta, en kyllä ikinä jättäisi kertomatta jos porukka koostuisi pelkästään miehistä. Mielestäni parisuhteen kirjoittamattomia sääntöjä, joista ei edes tarvitse erikseen sopia. On minullakin joskus ollut miespuolisia kavereita, mutta heidät olen kyllä aina esitellyt miehelle, ja avoimesti kertonut jos vaikka kahvilla ollaan käyty. Se on sitä toisen kunnioittamista.
Voishan se tyttöporukassakin yhtälailla maistella ja lipittää "piirakoita".
Lets go girls kirjoitti:
Mitäs sitten?
Mentiinhän mekin tyttöporukassa; kakki kertoi saman poikakaveriksi.
Kakki? Kuka kakki? Missä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta miksei mulle voi kertoa asiasta? Se tässä eniten suututtaa. Miksei voi kertoa jos ei ole mitään salattavaa??
ap
Ne panee. Panee, panee.
Kunnes pippelistä roiskahtaa kaveriliemet.
Minun tyttöystäväni oli teekkari. Niinpä hänen opiskelukaverinsa olivat pääosin nuoria miehiä. Minulla ei alunperin ollut mitään sitä vastaan, että hän käy bileissä heidän kanssaan. Minulla ei käynyt edes mielessäni, että pitäisi huolestua jostakin. Asuimme eri kaupungeissa, eikä minulla olisi ollut mahdollisuuttakaan puuttua hän iltamenoihinsa.
Puolen vuoden opiskelujen jälkeen hän alkoi puhua Mikasta ja Markosta. Viikonlopun toisensa jälkeen hän puhui heistä. Kyllä se jossain vaiheessa alkoi tuntua pahalta. Minä olin nuorukaisena kauhean kiltti. En saanut sanottua, kuten asia on, että minusta tuntuu kurjalta kuunnella nähden kahden veijarin ylistystä viikonlopusta toiseen. Ei minun olisi tarvinnut syyttää ketään mistään, kunpahan olisin todennut, mistä kenkä puristaa. No, mustasukkaisuussyyttelyä siitä vain olisi tullut. Se on aika tavallinen puolustuksellinen hyökkäys. Olisin tietenkin voinut lätistä omaan opiskeluporukkaani kuuluvien nuorten naisten erinomaisuudesta ihan vain kostoksi, mutta kun kukaan opiskeluporukkani naisista ei ollut sillä tavalla erityisen kiinnostava. Minulla ei ollut mitään tarvetta selittää Riinan ja Pauliinan edesottamuksista jatkuvasti.
Loppuhan suhteellemme tuli. Tyttöystäväni otti kovin raskaasti eromme. Kuitenkin suhteemme oli melko passiivinen jo kuukausia ennen eroa. Meni viikkomääriä, etten enää vaivautunut reissaamaan tyttöystävän luokse. Hän olisi ollut tervetullut minun luokseni, mutta hän oli tottunut siihen, että minä aina reissaan ja maksan vähistä rahoistani kalliit junaliput. Pari kipakkaa kirjettä vaihdoimme suhteen päättymisen jälkeen. Voi olla että tein liiallisen tulkinnan, mutta heräsi ajatus, että oikeastaan häntä pänni se, että minä ehdin päättää suhteen, ei hän. Hän kun oli tottunut komentelemaan minua.
Kostoksi hän sitten kertoi edesottamuksistaan Mikan ja Markon kanssa. Sen kuurin jälkeen minä olen suhtautunut niin, että ystäviä saa olla, mutta ei savua ilman tulta. Sama koskee itseäni. Voin käydä naispuolisen ystävän kanssa kahvilla tms., mutta kun kerran olen parisuhteessa, minun tulee toimia niin, etten aiheuta kumppanilleni pahaa mieltä. Tämä muuttuu vasta, jos kumppanin vaatimukset ovat täysin kohtuuttomia.
Aisurin paikka on aisurin paikka. Sun nainen testailee sua ootko mies vai mikki hiiri. Jos oot valmis istumaan vähän aikaa pytyssä niin tiedät mitä tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Minun tyttöystäväni oli teekkari. Niinpä hänen opiskelukaverinsa olivat pääosin nuoria miehiä. Minulla ei alunperin ollut mitään sitä vastaan, että hän käy bileissä heidän kanssaan. Minulla ei käynyt edes mielessäni, että pitäisi huolestua jostakin. Asuimme eri kaupungeissa, eikä minulla olisi ollut mahdollisuuttakaan puuttua hän iltamenoihinsa.
Puolen vuoden opiskelujen jälkeen hän alkoi puhua Mikasta ja Markosta. Viikonlopun toisensa jälkeen hän puhui heistä. Kyllä se jossain vaiheessa alkoi tuntua pahalta. Minä olin nuorukaisena kauhean kiltti. En saanut sanottua, kuten asia on, että minusta tuntuu kurjalta kuunnella nähden kahden veijarin ylistystä viikonlopusta toiseen. Ei minun olisi tarvinnut syyttää ketään mistään, kunpahan olisin todennut, mistä kenkä puristaa. No, mustasukkaisuussyyttelyä siitä vain olisi tullut. Se on aika tavallinen puolustuksellinen hyökkäys. Olisin tietenkin voinut lätistä omaan opiskeluporukkaani kuuluvien nuorten naisten erinomaisuudesta ihan vain kostoksi, mutta kun kukaan opiskeluporukkani naisista ei ollut sillä tavalla erityisen kiinnostava. Minulla ei ollut mitään tarvetta selittää Riinan ja Pauliinan edesottamuksista jatkuvasti.
Loppuhan suhteellemme tuli. Tyttöystäväni otti kovin raskaasti eromme. Kuitenkin suhteemme oli melko passiivinen jo kuukausia ennen eroa. Meni viikkomääriä, etten enää vaivautunut reissaamaan tyttöystävän luokse. Hän olisi ollut tervetullut minun luokseni, mutta hän oli tottunut siihen, että minä aina reissaan ja maksan vähistä rahoistani kalliit junaliput. Pari kipakkaa kirjettä vaihdoimme suhteen päättymisen jälkeen. Voi olla että tein liiallisen tulkinnan, mutta heräsi ajatus, että oikeastaan häntä pänni se, että minä ehdin päättää suhteen, ei hän. Hän kun oli tottunut komentelemaan minua.
Kostoksi hän sitten kertoi edesottamuksistaan Mikan ja Markon kanssa. Sen kuurin jälkeen minä olen suhtautunut niin, että ystäviä saa olla, mutta ei savua ilman tulta. Sama koskee itseäni. Voin käydä naispuolisen ystävän kanssa kahvilla tms., mutta kun kerran olen parisuhteessa, minun tulee toimia niin, etten aiheuta kumppanilleni pahaa mieltä. Tämä muuttuu vasta, jos kumppanin vaatimukset ovat täysin kohtuuttomia.
Mulla on samanlaisia kokemuksia sillä erotuksella, että nainen vielä uhkailee lähettävänsä ''Mikan'' ja ''Markon'' vetämään mua lättyyn. Silloin laitan vasaran tyynesti eteisen hattuhyllylle odottamaan vieraita. Vielä ei ole tullut ''Mika'' ja ''Marko'' kylään.
Aika kaameita kokemuksia monella
sori mutta salailu kuulostaa pahalta.
Ei pelota, ei ole käynyt edes mielessä tuo asia suoraan sanottuna. En usko että kumpikaan enää ihastuisi, ja hyvä niin :)