Mikä on ammattisi, jos et mielellään kerro sitä ns puolitutuille?
Kommentit (661)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En koskaan kerro olevani johtaja. En halua vapaa-ajan juttuihin hierarkiaa.
No varmaan sinun vapaa-aikasi ihmiset ajattelisivatkin sinut ”johtajana” jos sen kertoisit 😂😂😂
Oletko vaajaa? Hierarkia loppuu työpaikkasi ovelle. Holokaustikin meni jo. Debiili.
Juuri näin. Jeesus että ihmiset ovat sairaita ja narsistisia.
Käypä joskus Vaasassa. Siellä jokainen kuvittelee olevansa vähintäänkin jeesuksen inkarnaatio kuppaisine nimikkeineen. Eivät tervehdi toisiaan kadulla vapaa-aikana, koska ovat työ- ja hierarkiapsykoosissa 24/7.
Vaasa on kyllä oikeasti paha! 😂
Vierailija kirjoitti:
Siivooja (palkkakuitissa lukee nimikkeenä näin).
Monet tutut ja etenkin puolitutut ruinaa avuksi kevät-, syys-, joulu- ja kaiken maailman muihin siivouksiin. Kesällä saan kutsuja monennäköisiin grillausiltoihin ja paikanpäällä on yleensä kaivettu ikkunanpesuvälineet esiin. Siinäpä sitä syytä, miksi en kerro ammattiani. Siivoan vain rahan vuoksi, en pidä siitä muuten.
Uskomatonta! Että ihanko tosissaan ilmaiseksi pitäisi pestä ikkunat jne? Kysyy tuo edellinen kodinhoitaja :o
Ymmärtäisin vielä jotenkin, että lääkäriystävä voi reseptin kirjoittaa tai lakimiestuttu antaa neuvon, mutta että joku olettaa ihan pokkana, että saa ilmaisen siivoojan? Oletko kysynyt tuntitaksaa tai urakkasopparia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja :'( heti aletaan nauraa päin naamaa paskaisesti "höhhöö, mitäs KÖYHÄ?"
No ei kai tuo köyhäksi mollaaminen niin raivostuta, kuin se, että pidetään suoraan sanottuna heikkolahjaisena, jolla ei ole sitä "koulupäätä"?
Minä olen kodinhoitaja (mm. yksityistalouksissa ja vanhustyössä) ja olen aina ollut ruuanlaitto- tai hoitotehtävissä. Melkein aina saa ilmoittaa, että en ole siistijä, teen vain ruokaa/kodinhoitojuttuja.
Kerran yksi 6-vuotias sitten huusi että "tavallinen siivoja sinä vain olet", kun olin hänelle kertonut, etten siivoa jälkiään, kun heillä on oikea siivoojakin palkkalistoilla. Oli siis tällainen vttumainen yksityisen työnantajan lellikakara, joka saanut ihan kaiken mitä saada voi.
Ja nyt pääasiaan: Arvostan siivoojia ihan valtavasti ja olen ihan saman arvoinen, en parempi, enkä huonompi! Olen ollut aikoinaan siivoojana, ja enpä ole vielä kokenut sellaista hetkeä, että joku olisi kunnioittanut. Minä kunnioitan!
Mun näkökulmastani se pahin heikkolahjaisuusajattelu on jäänyt jonnekin vuosituhannen vaihteeseen. Sen jälkeen (hyvin työllistävälle) alalle on tullut niin paljon alanvaihtajia, ettei ajatus siitä, ettei tuokaan ole muuhun kyennyt, oikein enää päde. Toisaalta silloisessa asenneilmastossa oli joskus puolensa; jos kukaan ei odottanut mitään, voi huoletta alisuoriutua kuvaannollisesti sormi nenässä, ja keskittyä muihin ja mukavampiin asioihin. -19
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu. "Siis miten sä pystyt? Musta ei ois siihen ikinä!" 95% kommentoi noin.
Niin? Mitä sitten?
Täällä on kyllä aivan sekaisin nimikkeistään olevia henkilöitä. Täysin sairaita. Ei tajuta yhtään työtä työnä ja yksilöä yksilönä.
Olen eri, mutta eikös tuossa lainaamassasi esimerkissä ollut kyse nimenomaan siitä, että ne muut ihmiset menee siitä nimikkeestä sekaisin eikä kykene erottamaan ihmistä työstä, ja juuri siksi näistä ei haluta kertoa? Miten tuo on muka tuon kirjoittajan vika, miten muut hänen ammattiinsa reagoi?
Se ettei ole mitään ammattia. Töitä toki olen tehnyt aina, mutta koulutusta mihinkään ammattiin ei ole ja sen kertominen saa oikeastaan aina ensin osakseen silmien pyörittelyä. Sitten tulee liuta lisäkysymyksiä joihin vastaaminen on epämiellyttävää ja hankalaa, koska vastauksia ei oikein ole. Jatkossa kysyjän suhtautuminen minuun onkin muuttunut pysyvästi ja olen kuin jokin spitaalinen b-luokan kansalainen enkä ollenkaan yhtä hyvä tyyppi kuten aiemmin. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siivooja :'( heti aletaan nauraa päin naamaa paskaisesti "höhhöö, mitäs KÖYHÄ?"
No ei kai tuo köyhäksi mollaaminen niin raivostuta, kuin se, että pidetään suoraan sanottuna heikkolahjaisena, jolla ei ole sitä "koulupäätä"?
Minä olen kodinhoitaja (mm. yksityistalouksissa ja vanhustyössä) ja olen aina ollut ruuanlaitto- tai hoitotehtävissä. Melkein aina saa ilmoittaa, että en ole siistijä, teen vain ruokaa/kodinhoitojuttuja.
Kerran yksi 6-vuotias sitten huusi että "tavallinen siivoja sinä vain olet", kun olin hänelle kertonut, etten siivoa jälkiään, kun heillä on oikea siivoojakin palkkalistoilla. Oli siis tällainen vttumainen yksityisen työnantajan lellikakara, joka saanut ihan kaiken mitä saada voi.
Ja nyt pääasiaan: Arvostan siivoojia ihan valtavasti ja olen ihan saman arvoinen, en parempi, enkä huonompi! Olen ollut aikoinaan siivoojana, ja enpä ole vielä kokenut sellaista hetkeä, että joku olisi kunnioittanut. Minä kunnioitan!
Mun näkökulmastani se pahin heikkolahjaisuusajattelu on jäänyt jonnekin vuosituhannen vaihteeseen. Sen jälkeen (hyvin työllistävälle) alalle on tullut niin paljon alanvaihtajia, ettei ajatus siitä, ettei tuokaan ole muuhun kyennyt, oikein enää päde. Toisaalta silloisessa asenneilmastossa oli joskus puolensa; jos kukaan ei odottanut mitään, voi huoletta alisuoriutua kuvaannollisesti sormi nenässä, ja keskittyä muihin ja mukavampiin asioihin. -19
Hienoa jos näin. Olen ollut sairauslomilla jo pitkään, mutta kaipa tämäkin on paikkakohtaista ja riippuu monista asioista. Toivottavasti arvostus kasvaa vaan. Tärkeää työtä!
Ja nykyaikana saa olla jo melkoinen teknikko, ei pärjää millään sankolla ja mopilla. Tietotaitoakin vaaditaan kohta kuin kemistiltä.
Kirjanpitäjä. Heti pitäisi olla ilmaiseksi hoitamassa kumminkaiman yhdistyksen tai yrityksen kirjanpito ja veroilmoitukset. Juuei..
Kaikki sanoo, että ”aina tekevälle ja haluavalle töitä löytyy, vaikka siivousta” ja ”minä ainakin menisin vaikka siivoamaan ennenkuin työttömänä makaisin”
Mutta...äitiysloman jälkeen oman alan töitä ei vain ollut ja menin lapsiperheiden rinkiin siivoajaksi täyspäiväisesti. Fiksut, koulutetut ja muutenkin käsittääkseni asioista ymmärtävät ystävämme vaikenivat välittömästi selvästi kiusaantuneina, kun kysyttäessä kerroin mitä teen. Joku saattoi kommentoida nolon näköisenä ”niin TÖITÄ on nyt tosi vaikee saada”...opin kyllä nopeesti valehtelemaan, et teen ”lapsiperhetyötä” tai annoin ymmärtää, et ihan yrittäjänä teen jotain lastenhoitoa ym mutta ei missään nimessä saanut mainita sanaa SIIVOUS, siitä tuli heti kiusaantunur hiljaisuus 🤯
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu. "Siis miten sä pystyt? Musta ei ois siihen ikinä!" 95% kommentoi noin.
Niin? Mitä sitten?
Täällä on kyllä aivan sekaisin nimikkeistään olevia henkilöitä. Täysin sairaita. Ei tajuta yhtään työtä työnä ja yksilöä yksilönä.
Olen eri, mutta eikös tuossa lainaamassasi esimerkissä ollut kyse nimenomaan siitä, että ne muut ihmiset menee siitä nimikkeestä sekaisin eikä kykene erottamaan ihmistä työstä, ja juuri siksi näistä ei haluta kertoa? Miten tuo on muka tuon kirjoittajan vika, miten muut hänen ammattiinsa reagoi?
Höpöhöpö, ihmiset _kuvittelevat_ että heidät arvotetaan ammattinsa/työnsä kautta. Narsismia.
Hammashoitaja. "Mullakin on sitätätä tuolla ja täällä, mitähän se voi olla?" Ei voi sanoa ilman välineitä, suuhun katsomatta ja mahdollisesti röntgenkuvia. Arvata voi kaikkea maan ja taivaan välillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Humanistisen alan tutkija. Heti ollaan vähättelemässä, vaikka hyvin nähdään yksisilmäisen teknokratian aiheuttamat ongelmat.
Lähdetkö joku päivä kahville?
T. M38.
Niin hyvä kyssäri! Koska just sitä tekee humanistisen alan tutkija! Istuu kahvilla! Aina!
Vierailija kirjoitti:
Siivooja (palkkakuitissa lukee nimikkeenä näin).
Monet tutut ja etenkin puolitutut ruinaa avuksi kevät-, syys-, joulu- ja kaiken maailman muihin siivouksiin. Kesällä saan kutsuja monennäköisiin grillausiltoihin ja paikanpäällä on yleensä kaivettu ikkunanpesuvälineet esiin. Siinäpä sitä syytä, miksi en kerro ammattiani. Siivoan vain rahan vuoksi, en pidä siitä muuten.
Ei voi olla totta!!! Uskomattoman pönttöjä tuttuja sulla, jos noin on. Ei tulis ikinä mieleenikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu. "Siis miten sä pystyt? Musta ei ois siihen ikinä!" 95% kommentoi noin.
Niin? Mitä sitten?
Täällä on kyllä aivan sekaisin nimikkeistään olevia henkilöitä. Täysin sairaita. Ei tajuta yhtään työtä työnä ja yksilöä yksilönä.
Olen eri, mutta eikös tuossa lainaamassasi esimerkissä ollut kyse nimenomaan siitä, että ne muut ihmiset menee siitä nimikkeestä sekaisin eikä kykene erottamaan ihmistä työstä, ja juuri siksi näistä ei haluta kertoa? Miten tuo on muka tuon kirjoittajan vika, miten muut hänen ammattiinsa reagoi?
Höpöhöpö, ihmiset _kuvittelevat_ että heidät arvotetaan ammattinsa/työnsä kautta. Narsismia.
Ja sinä kuvittelet jollain telepatiavoimillasi tietäväsi, että kaikki tämän ketjun ihmiset valehtelevat siitä miten ihmiset käytyvät kuullessaan heidän ammatistaan? Kyllä se olet silloin sinä jolla on peiliin katsomisen paikka.
Sairaanhoitaja.
Ei vaan jaksa loputtomia sairauskertomustarinoita vapaa-ajalla...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lastensuojelun sossu. "Siis miten sä pystyt? Musta ei ois siihen ikinä!" 95% kommentoi noin.
Niin? Mitä sitten?
Täällä on kyllä aivan sekaisin nimikkeistään olevia henkilöitä. Täysin sairaita. Ei tajuta yhtään työtä työnä ja yksilöä yksilönä.
Olen eri, mutta eikös tuossa lainaamassasi esimerkissä ollut kyse nimenomaan siitä, että ne muut ihmiset menee siitä nimikkeestä sekaisin eikä kykene erottamaan ihmistä työstä, ja juuri siksi näistä ei haluta kertoa? Miten tuo on muka tuon kirjoittajan vika, miten muut hänen ammattiinsa reagoi?
Höpöhöpö, ihmiset _kuvittelevat_ että heidät arvotetaan ammattinsa/työnsä kautta. Narsismia.
Olet ensimmäinen joka on tätä mieltä. Vai heititkö vain kunnon vitsin ilmoille?
Kokeilepa tehdä testi; Ota pari esimerkkiä, ainakin tuo lääkäri ja sitten joku alempiarvoinen, sellainen yleisesti halveksittu, mistä en nyt viitsi ehdottaa mitään, jotten ketään loukkaisi. Yllätyt!
Esimerkki 1) Naapuriin tuli (rivitalo, ovet auki kesällä, joten joka sana kuului meille) vieraita, ja kuulin kun rouva suureen ääneen sanoi "Kyllä Pekan nyt insinöörinä tällainen tulee tietää" ja vielä toisenkin kerran "Sentään insinööri, ammattimies näissä asioissa". (Nimi muutettu)
Esimerkki 2) Miehen kaveri oli seurustellut yleensä aina joidenkin ammattitaidottomien naisten kanssa ja kun sairaanhoitaja hänestä kiinnostui, alkoi joka käänteessä "Sisar hento valkoinen" ja "Mulla on ihan oma hoitsu" jne. kyllästymiseen saakka.
Esimerkki 3) Entinen työnantajani tokaisi yhden palaverin yhteydessä ihan asiaan sopimattomasti ja ilman asiayhteyttä, kaukaisen aasinsillan hakien "Eihän mulla mitään hätää, kun mies on poliisi, eli olen pollarin vaimo". Ei oltu porukoiden kanssa mitenkään kaverillisissa väleissä vaan ennemminkin todella korrektit suhteet töissä meidän työntekijöiden ja hänen välillä.
Esimerkki 4) Tunnistan jo yhden tietyn katseen, kun kysyttäessä asianomainen saa vihdoin tilaisuuden kertoa että "Mulla on oma firma" tai "Mä olen yrittäjä" tai "Olen pomo" jne. (Kukaan ei vaan muista kertoa, jos konkurssi kolkuttelee ovella ja velkaa on kuin Suomen valtiolla konsanaan.
Ja aivan varmasti vanhemmat kysyvät ihan ensimmäiseksi ammattia ja koulutusta, kun ollaan tulevaa vävypoikaa tai miniää viemässä ensiesittelyyn.
Lähihoitaja Esperin vanhusten palveluasumisessa - tarviiko selittää...??? Kysyjille sanon epämääräsesti vaan, et ” tossa sairaalassa” (hoitokoti on entisen sairaalan tiloissa, jossa muutakin sos.ja terv.huollon yksiköitä)