Mikä on ammattisi, jos et mielellään kerro sitä ns puolitutuille?

Ensihoitaja.

Sukulaiset ja random tuttavat päivittelevät, että miksi ihmeessä olen opiskellut 4 vuotta amk:ssa, kun Veikko-setä-vainaa kävi viikonlopun kestävän kipiänkärrääjäampulanssinkuljettaja-kirjekurssin 70-luvulla ja hyvin hommat hoitu ilman tutkintoja. ”Mitä siellä muka tarvii osata, muutakuin sairaalaan viedä hoitoa saamaan? Osaanko edes tyttö ajaa sitä ampulanssia?”. Erilaiset väärinymmärrykset ensihoitoon liittyen tottakai ymmärrän potilailta ja omaisilta, heitä varten töissä olen, mutta en jaksa kuunnella tuollaista muilta.

En kerro siis enää tutuille/sukulaisille/random-ihmisille ammatistani. Jos näihin törmää sattumalta vaikka kaupassa, alkaa kysely, että olinko nelostien kuolonkolarilla, lentikö jonkun selkänikamat tuulilasiin, kuinka pahasti kävi ja kuka oli se kuski, joka tämän aiheutti.

Tähän vielä lisänä kaikki ketjussa edellä mainitut hoitajien työn erityispiirteet, kuten haukut koko julkisesta terveydenhuoltojärjestelmästä, terveyskeskusten jonoista ja lääkäreiden, hoitajien, laitoshuoltajien, osastonsihteereiden virheistä.

Noh onneksi on epäsäännölliset työajat, niin ei edes joudu kaikkiin sukujuhliin, eikä ole varaa käydä usein ravintoloissa joissa voisi tuttuihin törmätä. Olen kuitenkin ammattiini erittäin tyytyväinen ja voisi asiat olla oikeastikkin huonosti.

Opettaja. En jaksa kuunnella voivottelua ja kateutta pitkistä kesälomista.

Täytyy kyllä sanoa, että olettepa moukkamaista kohtelua saaneet, opettajat, siivoojat , lääkärit, johtajat, roskakuskit, kaikki. Itsellä ei tulisi mieleenkään päivitellä, vähätellä, kauhistella toisen ammattia. En onneksi myöskään tuttavapiirissä ole kuullut tällaista vähättelyä tai päivittelyä. Minusta jokainen rehellinen ammatti on ok ja moni tarpeellisempi kuin arvaammekaan (vrt roskakuski).

Ainoa mikä voisin kuvitella minua närästävän, olisi hallituksen palkkaama kiduttaja tai salamurhaaja, mutta sellaisia ei Suomessa paljon liikuskele eikä itänaapurinkaan palkkalistoilla oleva varmaan paljon työnsä luonteesta kahvipöydässä avautuisi.

Aloin miettiä, onko minulla tarvetta kertoa juuri kenellekään ammattiani. Ei oikeastaan. Olen ollut työtön aika ajoin, jolloin olen tottunut siihen, että olen helposti kavereillekin ns. näkymätön. Kun töitä on, en lähde julistuskierrokselle, että hei mä teen nyt sitä ja tätä. Vastaan, jos kysytään, mutta pikemminkin asenteeni on se, että miksi kertoisin, kun ei ole heitä kiinnostaneet minunkaan työnhakuni. Jos tuntematon kysyy esim. baarissa ammattia, niin vastaan. 

Olen tällä hetkellä opettaja, mutta en välttämättä ole sitä ikuisesti. Olen tehnyt paljon muutakin, ja tämä on eka pidempi pätkä. Mutta en kauheesti jaksa keskustella siitä, mitä opetan ja keitä opetan, koska ihmisillä herää usein joko mielenkiinto tai sitten jonkinlaisia ennakkoluuloja tmv. 

Kirurgi. Kerron että olen lihanleikkaaja.

Käräjätuomari. Perusteluja on tullut hyvin jo aiemmissa juristien kommenteissa. Kysyjille vastaan yleensä olevani töissä valtiolla, ja jos joku kysyy tarkemmin, vastaan, että konekirjoittajana. Siihen yleensä loppuu minun ammatista puhe ja päästään keskustelussa eteenpäin.

Lentäjä.

Vierailija kirjoitti:

Olen töissä rikosteknisessä laboratoriossa.

Mediassa olleista tapauksista kysellään häikäilemättä ja annetaan vinkkejä kuinka tekijän saisi nopeasti selville siitä ja tästä.

Toinen joukko on sitten nämä jotka tosissaan kyselevät voinko tulla katsomaan löytyykö heidän pyöräkellaristaan sormenjälkiä, jotka voisi paljastaa polkupyörävarkaan tai voinko töissä tutkia x-tavaran sormenjäljet ja selvittää kenelle ne kuuluu, jep jep.

Isoin joukko on kuitenkin ihmettelijät ja kyselijät. En kaipaa turhaa huomiota työstäni.

En olekaan tajunnut että jos kysyn ihmisen töistä se ärsyttäisi noin paljon. Minusta on ihan luonnollista kertoa töistään ja keskustella, ja myös kysellä jos on mielenkiintoinen ammatti/työ jollakulla. Eri asia jos jotain utelee spesifistä jutusta, mutta että ihan kysely on noin ärsyttävää. Minua kiinnostaa muiden hommat...ja itse keskustelen omista töistäni mielelläni.

Pornotuottaja. En enää salaile sitä kun sen kaikki tutut ja lähelläni olevat ihmiset tietävätkin. Toisekseen se ei ole enää tänäpäivänä niin paheellista, mitä se oli tuolloin yli 25 vuotta sitten kun alalle ajauduin.

En koe varsinaisesti ammattina, mutta olen sijaisäiti, hoidan kotona lapsia, enemmän tai vähemmän erityislapsia,. Mielellään en enää puolitutuille heti kerro, koska ennakkoluuloja on niin paljon. Yleisin kysymys mikä on tullut ja nimenomaan puolitutuilta, on että "maksetaanko siitä paljon". Minusta se on tökerö kysymys, ainakin silloin kun se on ainoa kysymys. En minäkään kysy joltain ammatin kuultuani ensimmäiseksi että mikä sun palkka on. Hoidan lapsia, koska haluan hoitaa lapsia. Koulutukseni on hoiva-alalle.

Ja narsistia testatessa kannattaa kuulemma kysyä ammattiaan koska se narsisti kuulemma valehtelee sen. Näin Iltapulu neuvoi :)

Vakuutuslääkäri. Mielenkiintoinen ja vaativa työ, jossa täytyy tuottaa tasalaatuisia ja hyvin perusteltuja päätöksiä. Jos hoitava lääkäri saisi päättää, kuka saa korvauksia tai pääsee eläkkeelle niin sittenhän se mielivaltaiseksi menisi. Jotkut lääkärit alkaisivat tehdä bisnestä myöntämällä kaikille kaikkea ja veronmaksajat / muut vakuutetut maksaisivat. Pienen ihmisen asialla tässä lopulta ollaan, mutta ei sitä jaksa jatkuvasti selvittää.

Vierailija kirjoitti:

Vakuutuslääkäri. Mielenkiintoinen ja vaativa työ, jossa täytyy tuottaa tasalaatuisia ja hyvin perusteltuja päätöksiä. Jos hoitava lääkäri saisi päättää, kuka saa korvauksia tai pääsee eläkkeelle niin sittenhän se mielivaltaiseksi menisi. Jotkut lääkärit alkaisivat tehdä bisnestä myöntämällä kaikille kaikkea ja veronmaksajat / muut vakuutetut maksaisivat. Pienen ihmisen asialla tässä lopulta ollaan, mutta ei sitä jaksa jatkuvasti selvittää.

"Hyvin perusteltuja päätöksiä." :D Toden totta, tuossa työssä varmaan oppii hyvin, millä sanakäänteillä sitä negaa pystyy pukkaamaan. 

Kieltämättä tämä on yksi ammatti, jota en itsekään pahemmin huutelisi, vaikka mitään omakohtaista kokemusta ei heistä olekaan. Luulisi olevan myös hieman turhauttava työ, jota ohjaa ensisijaisesti byrokratia. 

Pappi. Tunnelma jotenkin lässähtää tämän kerrottuani. Plus kiroilua pyydetään heti anteeksi.

Ensihoitaja

Juristi. En halua päteä ammatillani ja toisaalta jotkut ihmiset suhtautuvat juristeihin kielteisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ensihoitaja

Miksi?

Hoitaja.. pakko se on sanoa jos joku kysyy. En vaa jaksa vittuilua vanhusten hoidosta. Yksi syy lisää vaihtaa alaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan perus duunari. Hävettää. Aina saa kuunnella paremmilta (=korkeastikoulutetuilta) suun soittoa omasta työstäni. Tykkään työstäni, mutta joskus ei vaan jaksa kuunnella sitä mollaamista. Tiedän olevani huonompi ihminen, sitä ei tarvitse minulle jatkuvasti muistutella.

Kyllä olet yhtä tärkeä ihminen kuin muutkin. ❤️

Lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Pidän työstäni ja minusta on kurjaa törmätä oletukseen, etten viihtyisi. Kerran eräs puolituttu sanoi heti, että löydän varmaan jonkun paremman työn pian :D Hmm, ehkä, mutta entäs jos en halua?

Samoin ihmiset pelkäävät, että arvostelen heidän vanhemmuuttaan. Oikeasti näen työssäni niin graaveja tapauksia, etten jaksa kauhistella jonkun lapsivapaata tai einesten tarjoamista lapsille.