Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
Buddha-patsaat sisustusesineinä, samoin kuin madonnapatsaat.
Puuapinat - onko typerämpää keksitty
Kun kaikki on valkoista kukkia myöten. Onhan se hyvin helppo tapa saada siistin näköistä, mutta mielikuvituksetonta ja steriiliä.
Artekin mehiläispesä, kultakello valaisimet. Artekin pallit. Lokki-valaisin. Marimekko-tekstiilit, Muurame-kalusteet, paperinarumatot. Musta-valkoisuus ja puu.
Nää kaikki samassa kodissa. Niin mainstream pyrkyä ylempään keskiluokkaan. Ja lapsilla toki Gugguu ja Billebeino- kamaa päällä. Lapsetkin puettu sisustuselementeiksi. Ja äidillä suoristettu long Bob ja älykkörillit ja Marimekkoa. Ja isillä kalliit, muka rennot vaatteet ja hipsteri-parta ja kylppärissä hienosti asetellut parranhoitotuotteet.
Huomaamme että moni inhoaa ja moni ihastelee. Elämisen rikkautta!
Sisustustavarat, erityisesti sisustustyynyt, joissa on tähti.
Kommentoin ikuisuus sitten noita spottivaloja. Niin siis minun lähes uudessa asunnossani (siis valmistunut äskettäin) on eteisen katossa upotetut spottivalot. Ei sellaiset vanhemman malliset.
Edelleen pidän upotetuista spoteista ja varmasti omakotitaloon sitten joskus hommaan samanlaiset.
Vierailija kirjoitti:
Heinää muistuttavat muka erikoiset "valaisimet" tai peilit. Korimateriaalista tehdyt tuolit, pöydät jne. Räsymatot ja muut etenkin siivoomattomat likaiset matot lattioilla, miksi pitää sitten mattoja ollenkaan. Ruskeavalkoinen sisustus kokovalkoisen sisustuksen lisäksi, niistä en pidä.
KORIMATERIAALI XDDDDDDDDD Oletko 5-vuotias? Sana on rottinki XDDDDDDDD
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minä en ymmärrä vaikka Iittalan astioiden suosiota. Onhan se suomalainen brändi joo, mutta kun jokaisella on niitä samoja. Esim joku Teema. Ylihintaisia ja tylsiä. Jos haluaa valkoisia peruskippoja ja kuppeja, niitä saa ihan yhtä laadukkaita hyvin paljon halvemmalla.
Ainakin mulle astiat, juuri nuo Iittalan Teemat, ovat ihan käyttötavaraa, eivät mikään sisustuselementti. Astioina mielestäni ovat oikein toimivan mallisia.
No olkoon niin. Minä taas ajattelen, että on hassua ostaa käyttöastioita ylihintaan, koska noissa ei sinänsä ole mitään erityistä. Eri asia, jos jotenkin eroaisivat vaikkapa ikean tusinavalkoisista astioista. Mutta kukin tyylillään.
Teeman hamstraajat ovat mielestään vähän parempia kuin ikea-astioiden käyttäjät. Pitää olla Teemaa, koska se on joku keskiluokkaisuuden merkki, että voi syödä päivittäin vähän kalliimmista astioista. Mitään hienoa, laadukasta ja erityistähän noissa ei ole, joka marketissa on ihan vastaavaa settiä. Ja se kotimaisuuskin on nykyään mennyttä.
Jos pitää tylsästä ja mitäänsanomattomasta, siitä vaan, mutta jos maksaa siitä tyyliin viisinkertaisen hinnan verrattuna muuhun bulkkiryönään on vaan yksinkertaisesti markkinointihömppään sortunut pöljäke.
Minulla on perittyä, vanhaa Kilta-sarjaa, jonka suunnittelija, Kaj Franck, on minulle tärkeä selkeän muotokielensä vuoksi.
Kilta-nimi muuttui Teemaksi, vanhat ja uudet astiani sopivat täydellisesti toisiinsa. Minusta niissä ruoka tulee hyvin esille, eivätkä Teemat ole edes kalliita.
Joku tykkää äidistä, joku tyttärestä, makuja on monia. Mutta epäsiisti kämppä, jossa ei ole mitään yhteneväisyyttä, värit ja tavarat, paljon sekalaista, tavarat ja materiaalit eivät keskustele keskenään. Mariskoolia, valkoista, kiiltoa, valkoista steriiliä,rottinkia, lovelivelaugh -tekstejä, ahistaa jo ajatuskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marimekon ja Vallilan tekstiilit.
Marimekon kyllä ymmärrän. Toimii hyvin pienissä asunnoissa esim. koristetyynyissä ja isoissa asunnoissa oikean aikakauden (1950-1970-luku) tyylihuonekalujen kanssa MUTTA Vallila on niin junttia ja tyylitajuton. Paljon kertoo siitä, että huumehörhö vuokralaiseni, jonka jouduin lopulta häätämään, unelmoi nimeomaan Vallilan verhoista. HÄnelle ne edustivat tyylitajun huippua XD
Heh, tästä ja monesta muusta viestistä tulee mieleen Urbaanin sanakirjan artikkeli termistä "white trash":
"”Nuo ”live lav lööf” -tarrat ovat kyllä niin huvittavia, ai että.” —Arabian muumimukeja huuto.netissä metsästävä keskiluokkainen kyynikko, joka ei tajua omien elämäntapojensa huvittavuutta.
”Mauttomia.” — Persoonallisen Louis Vuittonin Neverfull MM-laukun omistava porvari.
”Älkäähän nyt. Antaa kaikkien tehdä tyylillään!” —Järkevä yhdenvertaisuuteen tähtäävä yksilö mistä tahansa yhteiskuntaluokasta."
Eipä muuta, jatkakaahan pikkuporvarillista naureskeluanne :3
Kaikissa sisustuslehdissä ja netin muuten ihanissa kuvissa huoneessa on aina yksi kammottavia väristyksiä herättävä taideteos. Älkää ymmärtäkö väärin, pidän taiteesta. Se voi olla myös kammottavaa, väristyksiä herättävää.. mutta kuka haluaa makuuhuoneeseen nurkkaan Manaaja-elokuvan babylonialaiselta suatanalta näyttävän patsaan? Miksi olohuoneen seinällä on oltava 5*5 metrinen sarvipää tai toljottavasilmäinen psykoosikohtauksen muotokuva? Miksi?
Mulla on tosi höpsö tapa kopioida ihanimpia sisustuskuvia itselle talteen ja sitten katsella niitä koneella. Ja monta kertaa sieltä paljastuu joku tällainen hirviö. Suomalaisissa kuvissa ne ovat tuollaisia isoja ja kamalia, mutta muualla ne on piilotettu jonnekin. Kyllä. Perinteinen brittiläistyylinen kirjasto, aaah, zoomaan vähän kuvaa... Apua mikä tuo naamio on kirjahyllyssä?!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta väri joka paikassa! Esimerkiksi kokonaan mustat keittiön kalusteet on minusta todella synkät.
Musta taas on ihanaa että vihdoin keittiöissäkin uskalletaan käyttää värejä, mitä tahansa värejä. Niin pitkään ne on olleet valkoisia tai puisia!
Itse maalasin jo 10 vuotta sitten oman kämppäni keittiön kaapit mustalla liitutaulumaalilla, on muuten kätevää kun voi tehdä kaapin sivuun vaikka kauppalistan.
Näppärää ottaa kauppaan mukaan se kaapin seinässä oleva muistilista.
Sitä ei ainakaan laukkuunsa hukkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Musta väri joka paikassa! Esimerkiksi kokonaan mustat keittiön kalusteet on minusta todella synkät.
Musta taas on ihanaa että vihdoin keittiöissäkin uskalletaan käyttää värejä, mitä tahansa värejä. Niin pitkään ne on olleet valkoisia tai puisia!
Itse maalasin jo 10 vuotta sitten oman kämppäni keittiön kaapit mustalla liitutaulumaalilla, on muuten kätevää kun voi tehdä kaapin sivuun vaikka kauppalistan.
Näppärää ottaa kauppaan mukaan se kaapin seinässä oleva muistilista.
Sitä ei ainakaan laukkuunsa hukkaa.
Puhelimella kuva
Eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Marimekon ja Vallilan tekstiilit.
Marimekon kyllä ymmärrän. Toimii hyvin pienissä asunnoissa esim. koristetyynyissä ja isoissa asunnoissa oikean aikakauden (1950-1970-luku) tyylihuonekalujen kanssa MUTTA Vallila on niin junttia ja tyylitajuton. Paljon kertoo siitä, että huumehörhö vuokralaiseni, jonka jouduin lopulta häätämään, unelmoi nimeomaan Vallilan verhoista. HÄnelle ne edustivat tyylitajun huippua XD
Ei verhojen merkillä ole mitään väliä, vaan sillä ovatko ne kauniit ja sisustuksen tyyliin sopivat. Itse en ainakaan välitä tuon taivaallista mistään merkeistä, olen löytänyt itseäni miellyttäviä verhoja mm. erilaisista kangaskaupoista, Vallilalta, ulkomaisesta nettikaupasta, H&M:ltä, rustasta ja Halpa-Hallista. Eli sekä kallista että halpaa on tullut ostettua, valinnassa kiinnostaa vain se miltä ne verhot näyttää.
Vierailija kirjoitti:
Valkoinen sisustus
70-luvun lapset varttuivat "kirjavissa" kodeissa, joissa oli vihreän eri sävyjä, sekä paljon keltaista, oranssia ja tummanruskeaa. Erityisenä mainintana myrkynvihreä sisustus, mikä oli värinä silloin kuuminta hottia. Ei ole ihme, että aikuiseksi kasvettuaan moni heistä on halunnut valkoisen sisustuksen, mikä tuli muotiin 80-luvulla, ja jatkoi suosiotaan 90-luvullakin. Itse kuulun juuri heihin. Ruskeaa, niin ruskeaa, vihreää, niin vihreää, yäk, en halua. Inhoan tummaa sisustusta ja vihreän eri sävyjä vielä tänäkin päivänä. Toki sillä saattaa olla vaikutusta asiaan, että lapsuuden kotini oli hirveä, ja inhoan kaikkea,mikä muistuttaa siitä. Valkoinen sisustus rauhoittaa. Mainittakoon tässä mysö samalla se, että pidän sairaalaympäristöstä, mikä myös valkoisuudellaan luo puhtaan ja turvallisen, rauhallisen tunteen. Ehkäpä moni valkoisen kodin kasvatti inhoaa valkoista sisustusta...?
Vallilan viimeaikaiset kuosit. Riemunkirjavia kukkia ja maalaismökkejä.
Aikoinaan monen seinää koristivat Apu lehden keskiaukeamat.
Siellä oli Juha Mieto, Matti Nykänen ym. julkkiksia.
Heh, eipä taidettu keväällä 2019 arvata, että Unikko tulisi jälleen muotiin.