Mielestäsi karseita sisustusjuttuja jotka ovat olleet valtaisa hitti kansan keskuudessa?
Esimerkiksi spottivalaisimet, sellaiset missä kepin varressa on niitä spotteja ja sitten ne kattoon upotettavat spotit. Näitä oli ihan jokaisella joskus 2000-l alkupuolella. Vallilan kelohonka. Harmaa laminaatti.
Kommentit (3977)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valkoinen sisustus
70-luvun lapset varttuivat "kirjavissa" kodeissa, joissa oli vihreän eri sävyjä, sekä paljon keltaista, oranssia ja tummanruskeaa. Erityisenä mainintana myrkynvihreä sisustus, mikä oli värinä silloin kuuminta hottia. Ei ole ihme, että aikuiseksi kasvettuaan moni heistä on halunnut valkoisen sisustuksen, mikä tuli muotiin 80-luvulla, ja jatkoi suosiotaan 90-luvullakin. Itse kuulun juuri heihin. Ruskeaa, niin ruskeaa, vihreää, niin vihreää, yäk, en halua. Inhoan tummaa sisustusta ja vihreän eri sävyjä vielä tänäkin päivänä. Toki sillä saattaa olla vaikutusta asiaan, että lapsuuden kotini oli hirveä, ja inhoan kaikkea,mikä muistuttaa siitä. Valkoinen sisustus rauhoittaa. Mainittakoon tässä mysö samalla se, että pidän sairaalaympäristöstä, mikä myös valkoisuudellaan luo puhtaan ja turvallisen, rauhallisen tunteen. Ehkäpä moni valkoisen kodin kasvatti inhoaa valkoista sisustusta...?
Jokainen saa sisustaan kuten tykkää ja makuja on monia. Itseä valkoisessa sisustuksessa häiritsee asunnon ulkonäkö pimeällä, kun luonnonvaloa ei tule sisään. Tuolloin täysin valkeasta asunnosta on vaikea saada kotoisaa, vaan hyvin helposti mennään kauppa / toimisto tunnelmaan.
Miljoonakaupunkien yölliset kuvajulisteet seinällä, maksikoossa.
Vierailija kirjoitti:
Artekin mehiläispesä, kultakello valaisimet. Artekin pallit. Lokki-valaisin. Marimekko-tekstiilit, Muurame-kalusteet, paperinarumatot. Musta-valkoisuus ja puu.
Nää kaikki samassa kodissa. Niin mainstream pyrkyä ylempään keskiluokkaan. Ja lapsilla toki Gugguu ja Billebeino- kamaa päällä. Lapsetkin puettu sisustuselementeiksi. Ja äidillä suoristettu long Bob ja älykkörillit ja Marimekkoa. Ja isillä kalliit, muka rennot vaatteet ja hipsteri-parta ja kylppärissä hienosti asetellut parranhoitotuotteet.
Tunnen monia tämmöisiä ihmisiä. Kaikkia yhdistää myös se, että ovat filosofian maistereita :D
Vierailija kirjoitti:
Tää nykyinen boho-tyyli. Löysiä neulottuja tyynynpäällisiä, heiniä, kaikennäköisiä naruviritelmiä seinillä ja koreja nurkat täynnä.
Paljon pölyä keräävää, väritöntä roinaa.Jonkun ajan päästä näitä kannetaan kilpaa roskikseen.
Tämä, kun Sara sieppi postaa instassaan seuraavan sisustuksensa niin kirpparit on täynnä näitä bohoja.
Vierailija kirjoitti:
Tää nykyinen boho-tyyli. Löysiä neulottuja tyynynpäällisiä, heiniä, kaikennäköisiä naruviritelmiä seinillä ja koreja nurkat täynnä.
Paljon pölyä keräävää, väritöntä roinaa.Jonkun ajan päästä näitä kannetaan kilpaa roskikseen.
Onko ne tyynyt, joita kuvissa näkyy, heinää? Jos, niin miten niihin nojataan? Vai kerätäänkö ne pois joka kerta kun sohvalla haluaa istua. Vai eikö sillä sohvalla saa istua? Olen ankarasti tätä miettinyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää nykyinen boho-tyyli. Löysiä neulottuja tyynynpäällisiä, heiniä, kaikennäköisiä naruviritelmiä seinillä ja koreja nurkat täynnä.
Paljon pölyä keräävää, väritöntä roinaa.Jonkun ajan päästä näitä kannetaan kilpaa roskikseen.
Tämä, kun Sara sieppi postaa instassaan seuraavan sisustuksensa niin kirpparit on täynnä näitä bohoja.
Ahdistavan ahtaan näköinen kämppä sillä siepolla. Entinen oli mittasuhteiltaan kiva, liikaa vaan krääsää, mutta asunto oli kiva.
Vierailija kirjoitti:
Tuttavapariskunta muutti yhteen pari vuotta sitten, miehen taloon. Se oli erittäin tunnelmallinen vanha talo, joskin kulunut ja pienen kunnostuksen tarpeessa. Nainen halusi tehdä ison remontin, koska ei tykännyt vanhasta tyylistä, ja tämähän sitten toteutettiin.
....Ylipäätään on tosi hassua, että jos asutaan yhdessä saman katon alla, toinen ei saa osallistua materiaalien ja sisustuksen valintaan mitenkään. Kyllä mekin on miehen kanssa jouduttu tekemään kompromisseja remontteja suunnitellessa, kun ei olla päästy täyteen yhteisymmärrykseen.
Meillä on 1. sellainen hemmetin ruma oranssi "suolakivilamppu", 2. spottivalot katossa ja 3. välitilan laatta mosaiikkineliöitä. Kaikki haukuttu tässä ketjussa. 1. sai mieheni fafan perintönä, 2. olohuoneen katossa on valokisko spottivaloineen, koska videotykin ja 120" kankaan vuoksi meillä ei voi olla roikkuvaa lamppua ja 3. mieheni halusi mosaiikkilaatan (ja putsaa sen). Kaikki rumia mielestäni, mutta kun kotimme on yhteinen... Soppaan heittäisin vielä kirjahyllyt, joita on koko seinän täydeltä ja täynnä blu-ray -levyjä ja kirjoja. Oma "mokani" on tässä ketjussa parjattu valko-harmaus, mutta tuo kirjahyllystö on niin värikäs tapaus, etten kestäisi muita värejä. Ei ainakaan tarvi meidän huushollia esitellä lehdissä. 🤣
Aamulenkillä juuri näin uuden modernin omakotitalon maahan asti ulottuvan ikkunan edessä puolen metrin korkuiset puukirjaimet tekstillä HOME.
Vierailija kirjoitti:
Aamulenkillä juuri näin uuden modernin omakotitalon maahan asti ulottuvan ikkunan edessä puolen metrin korkuiset puukirjaimet tekstillä HOME.
😂
Suomen kielessä on niin ihana sana kuin koti! Mutta nämä latipäät eivät sitä halua, ottavat mieluummin sanan home, joka suomeksi tarkoittaa kodin tuhoa.
Ei voi käsittää. Mitä niitten päässä liikkuu!?
Minusta sellaiset (likaisen) vaaleanpunaiset seinät ovat tosi ahdistavia. Taitaa olla joku muotiväri sekin. Ihan hirveä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulenkillä juuri näin uuden modernin omakotitalon maahan asti ulottuvan ikkunan edessä puolen metrin korkuiset puukirjaimet tekstillä HOME.
😂
Suomen kielessä on niin ihana sana kuin koti! Mutta nämä latipäät eivät sitä halua, ottavat mieluummin sanan home, joka suomeksi tarkoittaa kodin tuhoa.
Ei voi käsittää. Mitä niitten päässä liikkuu!?
Heidän päässään liikkuu unelma, joka englanniksi kuulostaa hienommalta kuin suomeksi.
Suomenkielinen ”koti” assosioituu normaaliin elämään, sillä sana on ollut käytössä jo pienestä asti: arkiseen epäjärjestykseen, ruoan hajuihin, ei-niin-hienoihin kalusteisiin, kinasteluun, lasten leluihin lattialla.
Englanninkielinen ”home” saattaa puolestaan liittyä sisustuslehdistä, -ohjelmista ja -blogeista kumpuavaan unelmaan kauneudesta, tyylistä ja erityisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan monen seinää koristivat Apu lehden keskiaukeamat.
Siellä oli Juha Mieto, Matti Nykänen ym. julkkiksia.
Olen 65 v, siis nuo ajat elänyt, en ole edes kenenkään mökin hyyskässä nähnyt. Outo tuttavapiiri sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aamulenkillä juuri näin uuden modernin omakotitalon maahan asti ulottuvan ikkunan edessä puolen metrin korkuiset puukirjaimet tekstillä HOME.
😂
Suomen kielessä on niin ihana sana kuin koti! Mutta nämä latipäät eivät sitä halua, ottavat mieluummin sanan home, joka suomeksi tarkoittaa kodin tuhoa.
Ei voi käsittää. Mitä niitten päässä liikkuu!?Heidän päässään liikkuu unelma, joka englanniksi kuulostaa hienommalta kuin suomeksi.
Suomenkielinen ”koti” assosioituu normaaliin elämään, sillä sana on ollut käytössä jo pienestä asti: arkiseen epäjärjestykseen, ruoan hajuihin, ei-niin-hienoihin kalusteisiin, kinasteluun, lasten leluihin lattialla.
Englanninkielinen ”home” saattaa puolestaan liittyä sisustuslehdistä, -ohjelmista ja -blogeista kumpuavaan unelmaan kauneudesta, tyylistä ja erityisyydestä.
Hauska huomata kuinka erilaisia mielleyhtymiä sanasta koti tulee. Minulle tulee mieleen lämmin olo ja mielikuvissani (kun esim. matkoilla on koti-ikävä) koti on normisiisti ja turvallisuudentunne valtaa mielen. Koskaan ei tule mieleen kotona odottavat työt (siivoukset, ruoanlaitto jne.) vaikka niitähän kotona paljon teen.
Koti on minulle ❤️, ei tulisi mieleenikään laittaa seinälle kylttiä home, minulle home merkitsee hometta.
Inhokkeja ovat nämä kivat pikku asetelmat (=krääsäkasat), joita kasataan pöydille, hyllyille, kaapin päälle, ikkunalaudoille... kirjan päälle ladotaan yksi kynttilä, pieni buddha-ukko, rasia, maljakko heinän kera ja sulka. Niin on 'kiva' pieni asetelma valmis. Toinen inhokki on jo täällä mainittu boho-tyyli kaikkine heinineen ja muodottomine virkattuine tyynyineen. Tähän sarjaan kuuluvat seinällä roikkuvat unisiepparit ja makramet.
Sisustuslehdet- ja kirjat sängyn vieressä korvaamassa yöpöytää, joku ”trendikäs” valkoinen lamppu siinä päällä. Sisustuskirjat ja muotilehdet nyt yleensäkin lojumassa pinossa jossain sohvapöydällä tai lattialla. Miksi niitä ei voi laittaa hyllyyn?! Varmaan sataan kertaa selailtu, tuskin luettu.
Mua huvittaa ja ärsyttää iki-ihanat SISUSTUSTYYNYT. Sisustusohjelmissa niitä nakellaan sohvat ja sängyt täyteen. Voi vaihdella vuodenaikojen tms. mukaan.
Tyynyjen täyttämillä sohvilla ei voi istua kasaamatta niitä pois. Keräävät pölyä. Kuka viitsii vaihdella niitä joka sesonkiin?
Ei kiitos.
Niin ja myös vilttejä voidaan viritellä joka käsinojalle jne.
Semmonen sisustus joka ei saa asuntoa näyttämään kodilta. Isoja vaaleita pintoja ja kaikki esineet ”sisustuselementtejä”. Tykkään että on kotoisaa ja vaikka rumaakin, kunhan tulee semmonen fiilis että nää tyypit on täällä kotonaan.
Onks kukaan vielä maininnut "propellilamppua" eli se ysärillä kuuminta hottia ollut tuuletinkattolamppu. Toinen hirvitystrendi jättikokoisen viuhkan lisäksi seinällä oli kärrynpyörä 🤣
Sisusturendit.
Se, että laitetaan koko kämppä muutaman vuoden välein uusiksi trendin vaihtuessa.
Tää nykyinen boho-tyyli. Löysiä neulottuja tyynynpäällisiä, heiniä, kaikennäköisiä naruviritelmiä seinillä ja koreja nurkat täynnä.
Paljon pölyä keräävää, väritöntä roinaa.
Jonkun ajan päästä näitä kannetaan kilpaa roskikseen.