Ystävä haisee tosi pahalle, hermo menee: eikö tajua vai pitääkö sitä elämäntyylinä?
Varsinaisesti tämä ihminen on kumppanini parhaan kaverin tyttöystävä. Olisikin ns. oma ystävä, uskaltaisin huomauttaa asiasta hienotunteisesti mutta suoraan, sillä harva sitä varmaan tahallaan haisee pahalle...
No anyways. Koska tää ihminen kuuluu väkisinkin sosiaaliseen piiriini (hän yrittää tehdä lähempää tuttavuutta munkin kanssani, kai hällä on joku ajatus että koska meidät miehet on kavereita niin mekin voisimme olla, vaikkei yhteistä juuri olekaan...), käy kylässä ja joskus minäkin heillä, kun ei voi kohteliaasti välttää. Hän haisee tosi pahalle ja sanoo välillä tosi outoja asioita hygieniaan liittyen.
Joskus ovat saunoneet meidän mökillä, oon tarjonnut pyyhettä ja tietty sanonut, että shampoita ym. voi käyttää. Hän hymyilee ylimielisen oloisesti ja sanoo että "mä en käytä saippuaa" , lähtee myös saunomasta hiukset hikisinä, pesemättä. Pukuhuoneessa hänen vaatteista lähtevän hajun voi haistaa ja vielä saunankin puolella haisee: jonkinlainen seisoneen laskiämpärin ja likaisen ihmisnahan, pinttyneen hien ja joittenkin ruoanjämien katku, ei edes tupakansavu tai mikään sellainen. Kerran tämä mieheni kaveri kysyi pestä jotkut vaatteensa meidän koneessa kun heidän oli hajalla ja uusi vasta tulossa. Tää nainen toi jotain omiaan siinä samalla, näytin taas missä pyykinpesuaine ym. oli ja hän virnistää taas ihmeellisesti ja sanoo että "mä en käytä mitään pyykinpesuaineita". Sitten tää pesi ne vaatteensa jossain 40:ssä ja ne haisi edelleen sille ihmeen laskiämpärisetille tai seisovalle tiskivedelle kuivuessaan... alkoi vituttaa ne haisevat rätit meidän kylpparissä, muutenkin hänen jäljiltä saa aina tuulettaa. Kerran jäivät meille yöksi, ja valehtelematta sain pitää ristivetoa kolme tuntia että se pinttynyt haju lähti: sellainen... juoppotalon haju, likaisen ihmisen haju.
Kun olen käynyt sen naisen asunnolla, niin siellä on tosi usein tiskit seisomassa paskaisessa vedessä, joskus tosi ruokajämäisiä astioita seisoo vedellä täytetyssä vadissa ym. ja se vesi haisee tosi tympeältä, puolimädältä, ja musta se on just tämä haju joka hänestä löyhkää. Kai se pienessä kämpässä kulkee ja tarttuu vaatteisiinkin, varsinkin jos ei niitä ikinä pese kunnolla? Onko tämä joku new age -haisuterapiasetti, onkohan tämän ihmisen hajuaistissa jotain vikaa, eikö sille ole vaan kotona opetettu mitään itsestään ja asunnossa huolehtimisesta, kotitöistä? Mua vituttaa, jos oikeasti joutuu tuulettamaan ja pesemään vuodesohvanpäällysenkin sen jälkeen kun tää on nukkunut siinä. Periaatteessa ihan perusjeesin oloinen ihminen, ei vaikuta miltään mielenterveystapaukselta, mutta mistä sen tietää?
Viittaa kyllä usein itseensä erilaisilla naistenlehtitason itsediagnosoiduilla autistijutuilla. Kerran otin omiin entisiin masislääkkeisiin viitaten aihetta vähän puheeksi, johon tää hymyilee taas ylimielisesti ja sanoo jotain, ettei koskaan suostuisi "tuollaisiin hoitoihin" mutta sanoo sitten, että on "kysellyt kaikenlaisia lääkkeitä kavereilta" ja käyttää niitä "oman valinnan mukaan" kun parhaiten tietää "itse mikä toimii".
Aivot sulaa välillä tuon haisulin kanssa. Ei se täällä nyt liian usein käy, mutta korpeaa kun en keksi tapaa sanoa että peseytyisi kunnolla tai etten halua sitä haisevana tänne niin, ettei se aloita jotain draamaa, ettei mies suutu tai muuta. Olis tosiaan joo helpompi, jos se olis ns. oma kaveri tai sitten joku niin etäinen tuttu, että olis luonteva vaan sanoa että on tulematta, en halua.
Kommentit (50)
En usko kyllä mihinkään boheemiin kapinaan. Enintään hän ehkä kuvittelee haisevansa hieltä vienon naisellisesti - ehkä juuri sillä vienolla tasolla, jollainen kevyt, tuore ja PUHDAS hien tuoksu miehissä naisia viehättää - mutta on turtunut hajuunsa muuten. Ei kukaan halua haista raadolta.
Vierailija kirjoitti:
Hei, te ihmiset, joiden mielestä saippuaa ei tarvitse ja pelkällä vedelläkin puhdistuu. Ok, minun puolestani aivan ok. Mutta pyykkeihin pitää kyllä jotakin pesuainetta käyttää tai sitten aivan tappolämpötilaa. Ihmisestä irtoaa vaatteisiin kaikenlaista sellaista, mikä elää ja aktivoituu heti ihmisen lämmöstä haisemaan entistä pahemmin, kun ne huonon pesun jälkeen vetää "puhtaina" päälle.
Tuolle naiselle suosittelisin alkuun kaikkien vaatteiden hävittämistä, koska pitkään pinttyneiden kuteiden hajulle ei välttämättä voi enää mitään.
Kyllä se vähän maistuu tämä "saippuattomuuden ihannointi" joko trollailulta tai sitten ihmisiltä, joiden elämä on aina ollut niin kevyttä ja laiskanlaista, etteivät ole koskaan muuten likaantuneet kuin vähän korkeintaan tietokonetuolilla istuessaan kainaloitaan hiostaneet. ;)
"Ihmisen normaali haju" on jotakin aivan muuta kuin sohvanpeittoon pinttyvä rasvainen katku tai huoneilmasta vain tuntikausien tuuletuksella lähtevä seisova, ummehtunut haju. Se on jotain ihan muuta kuin vielä saunomisenkin jälkeen seisoneelle tiskivedelle haiseva ihminen. Tiedän kyllä, miltä haisee normaali päivähiki tai hajustamattomilla pestyt vaatteet ja niiltä tämä ihminen ei tuoksu. Hän *haisee* seisoneelta likavedeltä, ihon pinttyneeltä rasvalta, tunkkaisilta vaatteilta (niin kuin sellainen vanha keittiöluuttu, josta ei saa enää missään pesussa sitä mopinhajua pois).
Kirjoitin tuonne aiemmin vierailleensa hänen kotonaan, ja kiinnittäneeni näinä parina kertana aina keittiössä (asunto siis yksiö) vadeissa ja tiskialtaassa lilluvat, likavedessä "likoamassa" olevat astiat hyvinkin runsaine ruokajämineen. Ne haisivat nenääni "vanhan ajan" laskiämpäreiltä. Kun sitä oli ikävä haistella kysyin että josko vaikka kokattaisiin jotain ja pestäis astiat ennen sitä (piti keksiä joku tekosyy...), hän virnisti taas sitä ihme vähän ylimielistä hymyä ja sanoi "liottavansa" tiskejä välillä päivien ajan, kun sitten on "helpompi" tiskata, ei "tarvitse hangata niin paljoa". Tottakai pienessä, lämpimässä asunnossa niistä ihme vesipaljuista ja tiskialtaasta haihtuu kosteutta joka imeytyy tekstiileihin. En sitten tiedä mitä vuokranantaja sanoo aikanaan tuolta tuon muuttaessa, lähteekö haju huonekalujen ym. mukana pois vai onko se tapeteissakin.
Näitä ihme vesipaljuja ainakin osin syyttäisin tuosta hajusta. Siihen vielä päälle tuo että jos peseytyy harvoin ja silloinkin vain vedellä eikä pese vaatteitakaan kuin matalissa asteissa ja ilman mitään aineita (kun olisi sitä etikkaa, hellävaraisia hajustamattomia sun muita kuitenkin kaupan hyllyssä), niin kertyyhän siitä.
- ap -
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa tietää haisevansa, mutta ei välitä. Sanomisesta ei siis ole mitään hyötyä. Sua vaan alkaa harmittamaan vielä enemmän. Mä olisin vaan tyly enkä päästäisi kotiini tuollaisia resupekkoja haisemaan.
Tuskin tuo ainakaan tarkoituksellista on. Miksi kukaan haluaisi haista pahalta, ellei tarkoitus ole karkottaa ihmisiä ympäriltään? Tuolla ihmisellä tuskin sellaista tarkoitusta on, kun kerran seurustelee ja tapaa ihmisiä.
Ehkä hän on hygienian suhteen välinpitämätön, kenties hieman kapinallinen, muttei osaa aavistaa miten pahalta muiden nenään haisee.
Et vissiin tällaisia mt-ongelmaisia kapinallisia juuri tunne? No mä tunnen, hajusta on sanottu, ei kiinnosta. En päästä kotiini haisemaan.
Sen miesystävä on siis sun kaveri? Millainen tää sun kaveris on? Ja onko vaan satunnainen kaveri, vaiko hyvä ystävä jo pidemmältä ajalta? Eli kuinka hyvin tunnet sen?
Kyselen näitä, koska omasta nuoruudesta muistan myös tuollaisen haisulin. Teini-iässä siihen ei kiinnittänyt huomiota muutoin kuin sillä keskenkasvuisella selän takana paskan puhumisella, kuinka se aina haisee niin pahalle. Kun myöhemmin selvisi syy sen likan hajuun, omat puheet alkoivat hävettämään.
Likalla oli vähän heikommat eväät elämään, vanhempansa olivat sitä pahinta laatua alkoholisteja. Kun kotiolot olivat mitä olivat, se likka alkoi etsiä apua kodin ulkopuolelta, mutta sekaantui väärään seuraan. Aivan liian vanhat setämiehet alkoivat pyöriä sen ympärillä. Se peseytymättömyys ja haju oli jonkinlainen tiedostamaton puolustusmekanismi, "jos en käy pesulla ne päästää yöksi ja antaa mun vaan nukkua".
Eli millaiset välit sun kaverilla ja tällä haisulilla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun täällä on puhuttu naisen miehestä ja siitä, että eikö kyseistä miestä haju haittaa, niin ilmeisesti miehiä ei tosiaan haittaa jos naisen ulkonäkö miellyttää. On tehty tutkimus, jossa miehiltä kysyttiin, harrastaisivatko he seksiä naisen kanssa, jos tämä olisi hyvännäköinen mutta haisisi hielle. Suurin osa miehistä vastasi Kyllä. Kun naisilta kysyttiin samaa miehistä, niin suurin osa vastasi Ei.
No jaa, eikö sekin ole tutkittua juttua, että naisia kiihottaa miesten hien haju?
Ainakin minulla hajun muistijälki on pitkä. Jos joku on joskus haissut pahalle, niin sitä on vaikea unohtaa. Aina tavatessa alkaa jännittämään, että milloin toisesta leyhähtää epämiellyttävä tuoksu. Koskee niin hienhajua kuin löyhkäävää hengitystä.
Tuosta ap:n tutusta tuli mieleen yksi ekotyyppi, joka luultavammin huolehti henkilökohtaisesta hygieniastaan, mutta asui vanhassa puutalossa ja käytti paljon villavaatteita. Hänestä aina puski vähän ummehtunut haju, joka ei varsinaisesti ollut epämiellyttävä mutta ei toisaalta miellyttäväkään. En tiedä, huomasiko kaikki sen vai oliko se vain minun nenääni voimakas haju. En käytä itse mitään hajusteita ja olen allergikko, joten hajuaistini on vuosien myötä kouliintunut ennakoimaan, missä tilassa tulee oireita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alkaahan sitä haista, jos pesee vaatteet aina ilman pesuainetta. Unohdin kerran laittaa pesuaineen ja vaatteet haisi epäpuhtaalle jo yhden "pesun" jälkeen.
Enemmän taitaa olla kiinni myös veden lämpötilasta. Hiki irtoaa parhaiten, jos pesee vähintään 60:ssä asteessa.
Voi olla, että irtoaa hetkeksi , mutta ei ilman pesuaineita irtoa vaatteesta veteen ja pysy irti vaatteesta vedessä. Pesuaineiden käytölle on ihan syynsä, eikä niiden käyttämättömyyttä voi perustella allergiasyistä. Itsekkäitä nämä haisulit. Suihkauttaisin naisen päälle hajuvettä kun hän vierailee sekä ilmaan ilman raikastajaa hänen nähdensä. Saunassa käydessä naiselle voi laittaa ehdoksi, että hän saa käyttää saunaa vain jos hän käyttää pesuaineita. Pyykkejä ei enää koskaan kannata ottaa pestäväksi. Jos asiat eivät muutu, niin naista ei kannata kutsua kylään. Asioista pitää puhua, eikä alistua jonkun jäärän mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Sen miesystävä on siis sun kaveri? Millainen tää sun kaveris on? Ja onko vaan satunnainen kaveri, vaiko hyvä ystävä jo pidemmältä ajalta? Eli kuinka hyvin tunnet sen?
Kyselen näitä, koska omasta nuoruudesta muistan myös tuollaisen haisulin. Teini-iässä siihen ei kiinnittänyt huomiota muutoin kuin sillä keskenkasvuisella selän takana paskan puhumisella, kuinka se aina haisee niin pahalle. Kun myöhemmin selvisi syy sen likan hajuun, omat puheet alkoivat hävettämään.
Likalla oli vähän heikommat eväät elämään, vanhempansa olivat sitä pahinta laatua alkoholisteja. Kun kotiolot olivat mitä olivat, se likka alkoi etsiä apua kodin ulkopuolelta, mutta sekaantui väärään seuraan. Aivan liian vanhat setämiehet alkoivat pyöriä sen ympärillä. Se peseytymättömyys ja haju oli jonkinlainen tiedostamaton puolustusmekanismi, "jos en käy pesulla ne päästää yöksi ja antaa mun vaan nukkua".
Eli millaiset välit sun kaverilla ja tällä haisulilla on?
Enemmän mieheni kaveri, mutta tunnen minäkin hänet jo useamman vuoden ajalta. Ovat olleet samassa työpaikassa jne.
Tuolla aikaisemmin ketjussa jotain tästä tämän naisen miesystävästä ja siitä mitä nainen on perhetaustoistaan sanonut kirjoitinkin. Naisen perhe on, ainakin hänen mukaansa, ollut tavallinen: vanhemmat töissä, sisaruksia, rahaa on ollut, ei ehkä rikkaita mutta niin, ettei ole tarvinnut miettiä harrastuksia, uusia vaatteita tms. Ei siis mitään alkoholisteja, romunkerääjiä tms., mutta toki perheenjäsenten väleissä voi normeimmissakin perheissä olla kaikenmaailman jännitteitä ym. mistä eivät puhu ulkopuolisille.
Tämä hänen miesystävä on häntä vanhempi, ja nainen on useamman kerran eri keskusteluissa halunnut jostain syystä mainita että heillä on "vapaa suhde", ei "mikään vanhanaikainen" suhde, ja tekee muutenkin usein viittauksia "yksiavioisuuden", "mustasukkaisuuden" tai "rakkauden rajoittamisen" "vahingollisuudesta". Mikäs siinä enkä katso että tuo minulle kuuluu, ihmiset tekevät mitä lystää. Mutta hän tuppaa painottamaan tätä "eikä mikään vanhanaikainen suhde" -osastoa sellaiseen sävyyn, että väkisinkin miettii onko kyseessä aito halu olla "moderni" vai vain jostain opittu hokema, jolla haluaa "järkyttää" kaltaisiani tylsiä kalkkiksia. :D Voihan olla, ettei se avoin lempi ehkä olekaan niin helppoa kuin on halunnut ja ilmaisee alitajuista ahdistusta haisuttelulla? En nyt menisi diagnosoimaan, vaikka toki ihmisen mieli kaikenlaiseen kykenee.
Yläasteeltani muistan kaksi sisarusta, jotka haisivat toisella tapaa pahalta, sillä lailla että oli selvä ettei murrosikäisen tytön hygienia ollut ihan kohdallaan: siis hielle, menkoille, lialle. Heiltä oli äiti kuollut jo vuosia sitten, mietittiin että josko isänsä ei osaa/kehtaa opettaa kuukautishygieniaa ym. Kirjoitimme sitten, koko luokan tytöt, heille molemmille mahdollisimman ystävällisen kirjeen jossa sanoimme tästä hajusta, jotain peseytymisestä ym. ja mahdollisimman neutraalin ystävällinen kehotus jutella noista asioista neuvomielessä vaikka kouluterkkarin kanssa. He lakkasivat haisemasta aika nopeasti, eli varmaan kyse oli heidän kohdalla tietämättömyydestä, eikä riitoja tms. draamaakaan tullut kun oltiin kaikki allekirjoittajina. Ehkä tämänkin naisen tapauksessa joku neutraali viesti voisi toimia? Toisaalta, kirjoitettua viestiä hän voi toki aina vääristellä ja draamaillakin.
- ap -
Nämä haisulit ovat useimmiten niitä, jotka eivät ymmärrä haisevansa. Olin itse sellainen alle parikymppisenä, koska kotoa saatu oppi puhtaudesta huolehtimiseen oli tasoa "sauna kerran viikossa ja muu pesu on veden tuhlausta" ja "ei nyt puhtaita vaatteita laiteta pesukoneeseen".
Nyt aikuisena olen tavannut muutaman alituiseen hieltä haisevan ihmisen, mutta myös yhden, joka haisi paljon pahemmalta. Kukaan näistä ei ole ollut mitään erityisiä mielenterveystapauksia vaan ihan tavallisia ihmisiä. Tuo pahimmalta haiseva ihminen oli ihan aikuinen mies, joka peseytyi kyllä sanomansa mukaan huolella päivittäin, mutta piti deodorantin käyttöä turhana. Joku oli kuulemma joskus sanonut, että hän haisee pahalta, mutta ei ottanut sitä vakavasti.
En sitten tiedä oliko haju lopulta hiki vai jotakin, mitä en haluakaan tietää, mutta se oli todella pistävä ja paha. Haju tuntui ainakin metrin päähän ja "juuttui" nenään moneksi päiväksi, kun henkilön kanssa jossakin joutui tekemisiin. Oli kyllä siistin oloinen ihminen, mutta haju oli juuri sellainen kuin hän olisi jonkinlaisessa käymistilassa tai jokin olisi kehossa todella pahasti pielessä.
Ei sitä nyt joka pesulla tartte hinkata päästä varpaisiin saippualla. Mutta vaikka ihminen ei tekiskään fyysistä työtä tai harrastais koko ajan hikiliikuntaa, niin ihmisen iho erittää paljon muutakin kuin pelkkää hikeä. Esimerkiksi rasvaa, ihan normaalia iholle kuuluvaa talia. Kertyy kuollutta ihosolukkoa sun muuta kuonaa. Ja jos sitä ei koskaan pese kunnolla pois vaan vain lotraa pelkällä vedellä, niin alkaa sen huomata.
Siksihän nuo kaikenlaiset pesusienet, pesulaput, pesuliinat ym. on aikanaan keksittykin ja käytössä ovat pysyneet: että ihminen välillä peseytyy perusteellisemmin ja hankaa sen kertyneen rasvan, kuolleen ihon ym. pois. Suomessa tätä on vanhastaan ajanut esimerkiksi juuri se sauna vihtoineen/vastoineen. Nykyään on sitten erilaiset saippuat (nekin oli ennen rajatumpia, mutta aika varhain ihminen on ruvennut erilaista suopayrttiä, tuhkalipeäsaippuaa ym. alkanut käyttää) ja kuorintavoiteet, joilla hoitaa homma.
Mulla oli aikanaan nuorempana ukkoni kanssa hyvin lievänä tuo hajuongelma. Hänen käsitys oli aika vanhanaikainen, että saippuat sun muut on akkojen juttuja ja jotenkin noloja miesten käyttää. Pesi hiuksiakin pelkällä vedellä, ja tottakai se rasva alkoi haista tukassa aika nopeasti. Ostin sille sitten pesuvehkeet ja aloin sanoa suoraan, että mä voin haistaa sun tukan täältä asti ja tehdä ystävällisesti selväksi, että sängyssäkin on miellyttävämpää jos partneri on puhdas, eikä selkänahka haiskahda vanhalle rasvalle ja kainalo vuosikertahielle. Vähän se ensin marmatti, mutta taisi olla enemmän periaatteellista rutinaa kun antoi pian periksi. Ei vieläkään kyllä osta itse shampoitaan, mutta käyttää kun niitä hälle tuon.
En pakota mihinkään muotituoksuihin, on sovittu että pysytään hajustamattomissa ja erilaisissa sopivan vanhanaikaisissa luontaistuotteissa, joissa ei parfyymeja ja kemikaaleja ole ja eivät kuivata hänen ihoa tai päänahkaa.
Hei, te ihmiset, joiden mielestä saippuaa ei tarvitse ja pelkällä vedelläkin puhdistuu. Ok, minun puolestani aivan ok. Mutta pyykkeihin pitää kyllä jotakin pesuainetta käyttää tai sitten aivan tappolämpötilaa. Ihmisestä irtoaa vaatteisiin kaikenlaista sellaista, mikä elää ja aktivoituu heti ihmisen lämmöstä haisemaan entistä pahemmin, kun ne huonon pesun jälkeen vetää "puhtaina" päälle.
Tuolle naiselle suosittelisin alkuun kaikkien vaatteiden hävittämistä, koska pitkään pinttyneiden kuteiden hajulle ei välttämättä voi enää mitään.