Lue keskustelun säännöt.
Naiset ei nykyään enää halua lapsia, miehet haluaa
28.02.2019 |
Otsikko on provokatiivinen ja yleistys, mutta pointti tulee siitä ilmi. Vapaaehtoinen ja itse valittu lapsettomuus on nykyään huomattavasti yleisempää naisten kuin miesten keskuudessa. Moni nainen ei nykyään halua ollenkaan lapsia vaan haluaa elää elämänsä lapsettomana. Harva mies kuitenkaan haluaa jäädä lapsettomaksi, vaan suurin osa miehistä haaveilee perheestä ja miesten lapsettomuus ei ole oma valinta vaan johtuu siitä, että he eivät ole löytäneet/saaneet naista, jonka kanssa perustaa se perhe. Tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, vaan yleinen trendi myös esim. Keski-Euroopassa.
Kommentit (374)
Jalat maassa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miesten kohdalla on nykyään se ongelma, että nykypäivänä monet ns ”heikommat yksilöt” (jotka eivät viehätä naisia) haaveilee jälkikasvusta, mutta yhä enemmän ja enemmän ne komeat ja menestyneet miehet eivät halua lähteä vaipparalliin, ja kieltäytyvät. Onhan se tietty mahdollista, mutta hyvin epätodennäköistä, että joku kaljuuntuva pullukka-insinööri onnistuis saattamaan Malli-Tiinan raskaaksi
No miksei miehille kelpaa ruma-tiina tai tavis-tiina? Miksi kaljuuntuvan pullukan insinöörin pitäisi saada malli-tiina?
Miehet ovat liian nirsoja.
Naiset on kyllä ihan vallattoman epärealistisia myös. Peruna nenä Piia haluaa 9/10, 195cm kehonrakentajan
Naiset ei tykkää kehonrakentajista, miehet tykkää. Naisten keskuudessa kehonrakentajamies ei ole mikään catch, päinvastoin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä vähäisiä suomalaisia, joita silloin on ,voi haitata. Jäävät sitten toisten kansojen jalkoihin ja sulautuvat pois. Melko edistynyt kansakunta liukenee pois. Minua se harmittaa, mutta liberaalin demokratian varjopuoliahan tämä on. Eipä mahda minkään.
Pelkkää mystifioitua ja höpöfilosofista kansallisromantiikkaa. Aivan se ja sama, kuka täällä pyörii viidensadan vuoden päästä. Ei ole mitään "kansaa", joka on edistynyt. On tietyssä paikassa maailmaa asuvia erilaisia ihmisiä, jotka ihan sattumalta ovat syntyneet sinne, minne ovat sattuneet syntymään. Sinun ajatuksesi ovat 30-luvulta ja kaikkea muuta kuin edistyneitä.
Pienet porukat kuolevat aina, sulautuvat, ja sitten niistä tulee uusia porukoita ja kansoja, ja aina löytyy ihmisiä, joille asia on kovinkin tärkeä ja pitävät itseään merkittäviä. Jopa ne burundilaiset luulee, että Burundi, se se vasta on uljas kansa ja kenialaisten invaasio on estettävä, ettemme vain sulaudu näihin alempirotuisiin. Ja kenialaiset pelkää samaa. Ja Suomessa nauretaan, että mikä semmonen Burundi on. Ja Burundissa nauretaan, että mikä semmoinen Suomi on, eihän siellä edes asu kuin joku 5 miljoonaa ihmistä, puolet vähemmän kuin meitä jaloja ja merkittäviä ja edistyneitä burundilaisia. Voi tätä liberaalia demokratiaa!
Naisille lojaalisuus kansaansa kohtaan onkin aina ollut olematonta. Siksi kansakuntatasolla naisten tasa-arvo on huono asia. Naisyksilön kannalta toki hyvä asia. Mutta yhteinen hyvä painaa puntarissa enemmän.
Kansakunta on yhtä kuin tytöt ja naiset eli luojat. Miesten rooli, no rooli ja rooli olla tuhoamassa kaikkea. Nainen on arvokas. Ja perinteisestihän yhteinen hyvä painaa eniten kunhan mies ei sitä joudu tekemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niitä vähäisiä suomalaisia, joita silloin on ,voi haitata. Jäävät sitten toisten kansojen jalkoihin ja sulautuvat pois. Melko edistynyt kansakunta liukenee pois. Minua se harmittaa, mutta liberaalin demokratian varjopuoliahan tämä on. Eipä mahda minkään.
Pelkkää mystifioitua ja höpöfilosofista kansallisromantiikkaa. Aivan se ja sama, kuka täällä pyörii viidensadan vuoden päästä. Ei ole mitään "kansaa", joka on edistynyt. On tietyssä paikassa maailmaa asuvia erilaisia ihmisiä, jotka ihan sattumalta ovat syntyneet sinne, minne ovat sattuneet syntymään. Sinun ajatuksesi ovat 30-luvulta ja kaikkea muuta kuin edistyneitä.
Pienet porukat kuolevat aina, sulautuvat, ja sitten niistä tulee uusia porukoita ja kansoja, ja aina löytyy ihmisiä, joille asia on kovinkin tärkeä ja pitävät itseään merkittäviä. Jopa ne burundilaiset luulee, että Burundi, se se vasta on uljas kansa ja kenialaisten invaasio on estettävä, ettemme vain sulaudu näihin alempirotuisiin. Ja kenialaiset pelkää samaa. Ja Suomessa nauretaan, että mikä semmonen Burundi on. Ja Burundissa nauretaan, että mikä semmoinen Suomi on, eihän siellä edes asu kuin joku 5 miljoonaa ihmistä, puolet vähemmän kuin meitä jaloja ja merkittäviä ja edistyneitä burundilaisia. Voi tätä liberaalia demokratiaa!
Naisille lojaalisuus kansaansa kohtaan onkin aina ollut olematonta. Siksi kansakuntatasolla naisten tasa-arvo on huono asia. Naisyksilön kannalta toki hyvä asia. Mutta yhteinen hyvä painaa puntarissa enemmän.
Kansakunta on yhtä kuin tytöt ja naiset eli luojat. Miesten rooli, no rooli ja rooli olla tuhoamassa kaikkea. Nainen on arvokas. Ja perinteisestihän yhteinen hyvä painaa eniten kunhan mies ei sitä joudu tekemään.
Paradoksi on siinå, että naiset luovat lisää tuhoajayksikköjä nimeltä ihminen.
Whaaat? Ite taas haluan lapsia, mutta mulla on ollut vaan poikaystäviä jotka haluaa lapsia tulevaisuudessa mutta ei vielä :C Ottaisin mielellään miehen joka haluaisi heti lapsen..
En ihmettele. Nainen joutuu odottamaan ja synnyttämäön. Näihin mies ei edes voi osallistua. Sitten vielä nainen uhraa vuoden elämästään vauvan kanssa kotona oloon, koska tosiasiassa miehen työnantaja pystyy estämään kaikki muut järjestelyt. Sitten se mies onkin jo yleensä ihan pihalla lastenhoidosta.
Ja koko ympäröivä yhteiskunta ylistää isää, joka osaa vaihtaa vaipan ja viedä lapsen ihan itse leikkipuistoon. Äideistä taas kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa.
Kaikki huono lasten hankinnassa on äidin heiniä. Osa biologisista syistä ja osa yhteiskunnasta johtuen. Lopulta vain harva asia lastenhankintaan liittyvässä raskaudessa on sellaista, mihin vanhemmat voivat aidosti vaikuttaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele. Nainen joutuu odottamaan ja synnyttämäön. Näihin mies ei edes voi osallistua. Sitten vielä nainen uhraa vuoden elämästään vauvan kanssa kotona oloon, koska tosiasiassa miehen työnantaja pystyy estämään kaikki muut järjestelyt. Sitten se mies onkin jo yleensä ihan pihalla lastenhoidosta.
Ja koko ympäröivä yhteiskunta ylistää isää, joka osaa vaihtaa vaipan ja viedä lapsen ihan itse leikkipuistoon. Äideistä taas kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa.
Kaikki huono lasten hankinnassa on äidin heiniä. Osa biologisista syistä ja osa yhteiskunnasta johtuen. Lopulta vain harva asia lastenhankintaan liittyvässä raskaudessa on sellaista, mihin vanhemmat voivat aidosti vaikuttaa
Erinomaisesti kiteytetty. Olen jo 38-vuotias nainen ja miettinyt lapsen hankintaa vuosikaudet. Ahdistus siitä, että pitäisi tehdä jotain sellaista mikä tuhoaa vuosiksi kaiken tähän saakka sinulle tärkeän, paisui hetkittäin sietämättömäksi. Tämän aiheutti sosiaalinen paine ja ajatus siitä kuinka elämä kuuluisi elää. Sitten lopulta päädyin sellaiseen ratkaisuun, että elän siten kuin parhaaksi näen ja itse haluan. Kukaan muu tätä minun elämää ei kuitenkaan tule elämään, annan muiden ajatella mitä ajattelevat. Nyt ei kärsi kuin yksi ihminen, mutta jos tekisin lapsen vasten tahtoani, sitten olisi kaksi ihmistä kärsimässä.
Tulen olemaan se yhteiskunnan pahin riippakivi, lapseton vanhus, jonka muut joutuvat hoitamaan, jahka sinne saakka elän. Arvoni on nolla, vaikka en ole koskaan ollut työttömänä, en sairaslomalla viikkoa kauempaa, en tupakoi enkä juo alkoholia ja elän kunnollista elämää kaikin puolin. Silti olen suurimman osan mielestä täysi nolla. Vaikka koko ikäni maksan veroja ja osallistun yhteiskunnan pyörittämiseen, myös niiden muiden ihmisten lapsien tulevaisuuden turvaamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaakin hakea vaimo Thaimaasta tai jostain muualta ulkomailta.
Ainakin Pohjoismaiden ulkopuolelta se kannattaa. Samalla tulee parisuhteeseen tunteet ja se riitely ja feministinen väittely"miksi miehet sitä ja tätä" loppuu. Someen voi laittaa kuvan naisestaan ja ihan mielellään ja se saa paljon tykkäyksiä. Se kertoo oikeasti rakkaudesta.
Elämä on ihanaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele. Nainen joutuu odottamaan ja synnyttämäön. Näihin mies ei edes voi osallistua. Sitten vielä nainen uhraa vuoden elämästään vauvan kanssa kotona oloon, koska tosiasiassa miehen työnantaja pystyy estämään kaikki muut järjestelyt. Sitten se mies onkin jo yleensä ihan pihalla lastenhoidosta.
Ja koko ympäröivä yhteiskunta ylistää isää, joka osaa vaihtaa vaipan ja viedä lapsen ihan itse leikkipuistoon. Äideistä taas kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa.
Kaikki huono lasten hankinnassa on äidin heiniä. Osa biologisista syistä ja osa yhteiskunnasta johtuen. Lopulta vain harva asia lastenhankintaan liittyvässä raskaudessa on sellaista, mihin vanhemmat voivat aidosti vaikuttaa
Erinomaisesti kiteytetty. Olen jo 38-vuotias nainen ja miettinyt lapsen hankintaa vuosikaudet. Ahdistus siitä, että pitäisi tehdä jotain sellaista mikä tuhoaa vuosiksi kaiken tähän saakka sinulle tärkeän, paisui hetkittäin sietämättömäksi. Tämän aiheutti sosiaalinen paine ja ajatus siitä kuinka elämä kuuluisi elää. Sitten lopulta päädyin sellaiseen ratkaisuun, että elän siten kuin parhaaksi näen ja itse haluan. Kukaan muu tätä minun elämää ei kuitenkaan tule elämään, annan muiden ajatella mitä ajattelevat. Nyt ei kärsi kuin yksi ihminen, mutta jos tekisin lapsen vasten tahtoani, sitten olisi kaksi ihmistä kärsimässä.
Tulen olemaan se yhteiskunnan pahin riippakivi, lapseton vanhus, jonka muut joutuvat hoitamaan, jahka sinne saakka elän. Arvoni on nolla, vaikka en ole koskaan ollut työttömänä, en sairaslomalla viikkoa kauempaa, en tupakoi enkä juo alkoholia ja elän kunnollista elämää kaikin puolin. Silti olen suurimman osan mielestä täysi nolla. Vaikka koko ikäni maksan veroja ja osallistun yhteiskunnan pyörittämiseen, myös niiden muiden ihmisten lapsien tulevaisuuden turvaamiseen.
No etkä ole nolla, pois nyt tuollaiset ajatukset. Minusta on hienoa, että he, jotka eivät halua lapsia, eivät tee niitä vastoin tahtoaan. Sitä vastoin yhteiskunnan pitää järjestää asiat niin, että he, jotka haluavat lisää lapsia, voivat tehdä niin. Ensimmäisen lapsen saaminen on naisille kaikkein isoin elämänmuutos mitä voi olla, mutta toinen, kolmas tai neljäs lapsi syntyy jo olemassa olevaan lapsiperheeseen. Suomessa on paljon perheitä, joissa haaveillaan vielä yhdestä lapsesta, mutta joka joudutaan jättämään tekemättä ihan käytännön asioiden vuoksi.
Vaikka jollain on jopa 10 lasta, niin se ei tarkoita sitä, että lapset hoitavat sitten vanhuudessa. Moni muuttaa pois synnyinseudultaan kauas, jopa toiselle mantereelle, eikä lapsia voi velvoittaa siihen, että he pysyvät siinä kotinurkilla niin kauan, kun vanhemmat ovat elossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele. Nainen joutuu odottamaan ja synnyttämäön. Näihin mies ei edes voi osallistua. Sitten vielä nainen uhraa vuoden elämästään vauvan kanssa kotona oloon, koska tosiasiassa miehen työnantaja pystyy estämään kaikki muut järjestelyt. Sitten se mies onkin jo yleensä ihan pihalla lastenhoidosta.
Ja koko ympäröivä yhteiskunta ylistää isää, joka osaa vaihtaa vaipan ja viedä lapsen ihan itse leikkipuistoon. Äideistä taas kenelläkään ei ole hyvää sanottavaa.
Kaikki huono lasten hankinnassa on äidin heiniä. Osa biologisista syistä ja osa yhteiskunnasta johtuen. Lopulta vain harva asia lastenhankintaan liittyvässä raskaudessa on sellaista, mihin vanhemmat voivat aidosti vaikuttaa
Erinomaisesti kiteytetty. Olen jo 38-vuotias nainen ja miettinyt lapsen hankintaa vuosikaudet. Ahdistus siitä, että pitäisi tehdä jotain sellaista mikä tuhoaa vuosiksi kaiken tähän saakka sinulle tärkeän, paisui hetkittäin sietämättömäksi. Tämän aiheutti sosiaalinen paine ja ajatus siitä kuinka elämä kuuluisi elää. Sitten lopulta päädyin sellaiseen ratkaisuun, että elän siten kuin parhaaksi näen ja itse haluan. Kukaan muu tätä minun elämää ei kuitenkaan tule elämään, annan muiden ajatella mitä ajattelevat. Nyt ei kärsi kuin yksi ihminen, mutta jos tekisin lapsen vasten tahtoani, sitten olisi kaksi ihmistä kärsimässä.
Tulen olemaan se yhteiskunnan pahin riippakivi, lapseton vanhus, jonka muut joutuvat hoitamaan, jahka sinne saakka elän. Arvoni on nolla, vaikka en ole koskaan ollut työttömänä, en sairaslomalla viikkoa kauempaa, en tupakoi enkä juo alkoholia ja elän kunnollista elämää kaikin puolin. Silti olen suurimman osan mielestä täysi nolla. Vaikka koko ikäni maksan veroja ja osallistun yhteiskunnan pyörittämiseen, myös niiden muiden ihmisten lapsien tulevaisuuden turvaamiseen.
No etkä ole nolla, pois nyt tuollaiset ajatukset. Minusta on hienoa, että he, jotka eivät halua lapsia, eivät tee niitä vastoin tahtoaan. Sitä vastoin yhteiskunnan pitää järjestää asiat niin, että he, jotka haluavat lisää lapsia, voivat tehdä niin. Ensimmäisen lapsen saaminen on naisille kaikkein isoin elämänmuutos mitä voi olla, mutta toinen, kolmas tai neljäs lapsi syntyy jo olemassa olevaan lapsiperheeseen. Suomessa on paljon perheitä, joissa haaveillaan vielä yhdestä lapsesta, mutta joka joudutaan jättämään tekemättä ihan käytännön asioiden vuoksi.
Vaikka jollain on jopa 10 lasta, niin se ei tarkoita sitä, että lapset hoitavat sitten vanhuudessa. Moni muuttaa pois synnyinseudultaan kauas, jopa toiselle mantereelle, eikä lapsia voi velvoittaa siihen, että he pysyvät siinä kotinurkilla niin kauan, kun vanhemmat ovat elossa.
Kiitos että on olemassa myös näin ajattelevia. Liian monta kertaa olen joutunut kuunnella puhetta huoltosuhteesta, tulevista veronmaksajista, yhteiskunnan rapauttamisesta jne. Ketään ei kiinnosta yleensä se, onko tuleville lapsille edes työpaikkoja, joilla kartuttaa veroja tai pyörittää yhteiskuntaa. Ketään ei kiinnosta millaisena paikkana nyt syntyvä lapsi kokee maailman 20 vuoden päästä. Jo nyt on nähty että nykyajan nuoret elävät monin tavoin haasteellisemmassa ajassa, kuin vanhempansa 20 vuotta sitten. Silti lapseton nainen on se yhteiskunnan syntipukki, johon kaikki saavat kohdistaa raivonsa. Jonka pitää joka käänteessä olla hiljaa, nöyränä ja arvottomana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
1800-1900-luvun vaihteessa puolet naisista jäi naimattomiksi. Ei mitään uutta taivaan alla.
Vierailija kirjoitti:
1800-1900-luvun vaihteessa puolet naisista jäi naimattomiksi. Ei mitään uutta taivaan alla.
Niin, eikö ole hassua, että yli 100 vuotta on siitäkin aikaa kulunut, eikä edelleenkään suvaitsevaisuus lapsetonta naista kohtaan ole parantunut... Onneksi heitä ei enää nykyään polteta roviolla tai maksateta ylimääräisiä veroja... kaikkia muita vähemmistöjä kohtaan kyllä tunnetaan sympatiaa, empatiaa ja rakkautta, heilutetaan sateenkaarilippuja, mutta jos nainen erehtyy kertomaan olevansa omasta tahdostaan lapseton, on hänet sallittua kivittää sanallisesti, polkea suohon, tuhoamasta upeaa yhteiskuntaamme. Sitä joka tuntuu olevan olemassa vain järjestelmän palvelemista ja pyörittämistä varten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole mikään yllätys. Naiset on saatu niin tehokkaasti aivopestyä hedonistiseen elämäntapaan, johon esim. matkustaminen kuuluu olennaisena osana
Mikä vika on elämästä nauttimisessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä ole mikään yllätys. Naiset on saatu niin tehokkaasti aivopestyä hedonistiseen elämäntapaan, johon esim. matkustaminen kuuluu olennaisena osana
Mikä vika on elämästä nauttimisessa?
Minäkään en koskaan ole ymmärtänyt miksi elämän pitäisi olla mahdollisimman vaikeaa. Kukaan ei tule palkintoa sinulle antamaan, vaikka eläisit askeesissa koko loppu elämäsi. Eikö tärkein palkinto ole kuitenkin se, että saat ja voit elää sellaista elämää minkä koet omaksesi ja mistä pidät? Eikö se ole yhteiskunnan suurin saavutus ja suurimman hyvinvoinnin merkki, että jokainen voi elää sellaista elämää, minkä kokee mielekkääksi. Se ei ole hyvinvoiva yhteiskunta, jossa kaikki itsepäisesti puristetaan yhteen ahtaaseen muottiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niin ja lisätään vielä että askeesikin on varmasti hieno tapa elää, jos ihminen itse sellaista elämää haluaa elää. Kuten myös hedonismi, jos se on ihmisen oma tahto. Ei kai siinä sen kummempaa.
Meillä myös mies haluaa ehdottomasti lapsia, itse en ole niin varma. Luin jostain sellaisen naisen ajatuksen, että "en halua olla äiti, isä voisin olla" ja allekirjoitan sen ihan täysin.
Tuntuu, että joudun itse tekemään ja kestämään kaiken vaikka mies meistä enemmän haluaa lapsen. Minä joudun käymään lapsettomuushoidot läpi, minä joudun olemaan raskaana, synnyttämään ja imettämään, olemaan lukittu sohvan nurkkaan viikkokausia ja todennäköisesti olemaan se ykkösvanhempi aina. Se joka muistaa synttärit ja hillitsee raivareita ja ostaa vaatteet ja tarvikkeet.
Pelkään kadottavani itseni kokonaan, kun samaan aikaan mies puuhastelee kivoja juttuja lapsen kanssa ja saa ympäriltään kiitosta siitä miten hienoa on kun mies tuolla tavalla huolehtii lapsestaan.
Minulla ei siis ole mitään syytä olettaa, että oman miehen kanssa käy näin, mutta näitä tarinoita on nähnyt niin monta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi joillekin miehille on niin iso ongelma, ettei niitä lapsia ole. Eihän esim. Leonardo DiCapriolla eikä Jasper Pääkköselläkään ole (sori että mainitsin julkkiksia, mutta kuitenkin), ja mukavasti pärjäilevät. Siksi kannattaakin satsata uraan, sillä uskon ainakin, että sitten vanhempana on paljon paremmat tsäänssit pokailla naisia, kun on rahaa millä mällätä eikä ole kitiseviä penikoita pummimassa viikkorahoja. Jos siis itse olisin 40+v nainen, ottaisin mieluusti ikäiseni varakkaan miehen, jolla ei ole lapsia rasitteena. Rahaakin säästyy mukavasti, ja voi matkustella vaikka missä, olettaen siis ettei ole mitään maailmanluokan menoja.
Hyvä pointti! En ole nähnyt yhtään lehtijuttua, jossa Leonardo di Caprion lapsettomuutta olisi ihmetelty tai kyseenalaistettu. Sen sijaan vaikka Jennifer Anistonin vatsanseutua vahdattiin 45-vuotiaaksi saakka. Nythän hän on juuri täyttänyt 50 vuotta, ja innokkaimmatkin vauvauutisten odottajat ovat varmaan jo tajunneet luovuttaa.
Erona vaan se, että Leonardo voi vielä saada lapsen, Jennifer ei. Mikäli nyt biologisista lapsista puhutaan.
En nyt ymmärrä, mistä nää alapeukut ovat tulleet, mutta siis kautta historian monet tunnetut miesnäyttelijät saaneet lapsia vasta/vielä vanhoilla päivillään: mm. Humphrey Bogart tais olla noin 50-vuotias, Cary Grant, Clark Gable ja Al Pacino kuusissakymmenissä, George Clooney noin 55-vuotias? Joten siitäkin vois olettaa, että Leolla olis hyvin aikaa vielä, kaverihan on vasta 45-vuotias. Legendaarinen Chaplinkin taisi saada jälkikasvua vielä +70v:nä, mikäli oikein muistan selaamatta Wikipediaa ollenkaan.
...niin? Jennifer Aniston ei halua lapsia, joten se ei liity mitenkään siihen, että 70-vuotias mies voi saada lapsia.
Ja vain jos VOI ei tarkoita että kannattaa. Sitten kun lapsi olisi 12, olisi se isä 82 ellei ole haudassa..
Hyvin vastuutonta minusta vaikka olisi tosi rikas ja voi jättää hyvän perinnön.
Ap on väärässä. Tutkitusti vapaaehtoinen lapsettomuus on miehillä yleisempää kuin naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaakin hakea vaimo Thaimaasta tai jostain muualta ulkomailta.
Ainakin Pohjoismaiden ulkopuolelta se kannattaa. Samalla tulee parisuhteeseen tunteet ja se riitely ja feministinen väittely"miksi miehet sitä ja tätä" loppuu. Someen voi laittaa kuvan naisestaan ja ihan mielellään ja se saa paljon tykkäyksiä. Se kertoo oikeasti rakkaudesta.
Elämä on ihanaa!
Ja samalla saadaan uutta, geneettisesti erilaista verta Suomeen (ja nuo "suomalaisten katoamisesta" ja "kansakunnan tummumisesta" vinkuvat tyypit hiljennettyä).
Velanaisena kannatan tätä ehdottomasti. Ne, jotka haluavat lisääntyä, voivat oikein hyvin hakea puolison ulkomailta (mitä kauempaa, sen parempi mm. periytyvien tautien vähenemiseksi - Afrikka ja Aasia taitavat olla parhaat maat tältä kulmalta katsottuna.)
Olin aikoinaan vapaaehtoisesti lapsettomien suljetulla foorumilla, ja siellä naisia oli ylivoimainen enemmistö - useampi kymmenen naista ja ehkä pari-kolme miestä. Tästä keskusteltiinkin, ja loppupäätelmänä oli se, että naisten ja tyttöjen oikeastaan täytyy tehdä se tietoinen päätös, haluaako niitä lapsia vai ei hyvissä ajoin ennen menopaussin eli vaihdevuosien alkua. Miehet ja pojat voivat keikkua aidalla paljon pidempään, miettimässä että "toisaalta - mutta toisaalta taas".
Tästä syystä tietoisesti ja järkähtämättömästi vapaaehtoisesti lapsettomia naisia on enemmistö.
No ei ihmekään, onhan se suuri muutos elämään ja ihan kehoonkin. Minä en edes miehenä halua lapsia vaikka meillähän on se helppo rooli siinä hommassa.