Olen kyllästynyt ongelmaisiin ystäviini!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on mennyt huonosti jo kolme vuotta ja en jaksa enää edes esittää positiivista. Minulla on oikeasti ollut uskomattomia vastoinkäymisiä toisensa perään, lähinnä terveys ja siihen liittyvät lieveilmiöt. Olen kyllä huomannut, että ihmisiä väsyttää, kun ei ole koskaan mitään hyvää kerrottavaa - mutta kun se on totuus, että asiat ovat koko ajan menneet huonompaan suuntaan. Miten tällaisessa tilanteessa pitäisi toimia?

Olen kokeillut sellaista lähestymistapaa, että en kerro huonoista asioista vaan vain hyvistä. Se tuntuu satuttavalta, koska kun ystävä kertoo omat kuulumisensa, niin ajattelen sisälläni että tekisin mitä vaan jos minulle olisi mahdollista edes puolet siitä, mitä hänellä on. Ja kiehun sisältä, jos ystävän mieltä painava ongelma on esimerkiksi 150e hammaslääkärilasku, mikä on minun ongelmieni rinnalla pikkujuttu. Joten tämä ei onnistu kovin hyvin.

Sitten olen kokeillut kertoa omista asioista neutraaliin äänensävyyn, ja tämä johtaa siihen että ystävä hämmentyy, tuijottaa kauhistuneena ja ei osaa puhua enää mistään.

Sitten olen kokeillut vuodattaa ongelmani tunteella ja sellaisina kuin ne ovat. Tämä saa ihmiset kaikkoamaan nopeasti. Empaattiset ensin hätääntyy siitä, että minua ei voi auttaa ja sitten loittoontuu, epäempaattiset pistää suoremmin välejä poikki.

Tuntuu, että ei ole enää oikein mitään tapaa olla ihmisten kanssa.

On todella valitettavaa että kauheat vastoinkäymiset seuraavat toistaan, varsinkin jos niille ei voi mitään. Ainoa mitä voit tehdä, on yrittää tietoisesti ja aktiivisesti lisätä hyviä asioita elämääsi. Se ei poista huonoja, mutta vähentää huonojen asioiden voimaa kokonaistilassasi.

Näitä voisi esimerkiksi olla asioista nauttiminen, musiikista, väreistä, ylipäätään taiteista, ruuasta. Joku uusi harrastus jos mahdollista, esim käsityöt, soittimet, maalaaminen. Uuden asian opettelu, selviytyjien elämäkertojen lukeminen, lemmikkieläin, kukkien kasvattaminen siemenistä, luonnosta nauttiminen, sisustaminen, uudet vaatteet, korujen askartelu, vapaaehtoistyö, kirjan / runojen kirjoittaminen, valokuvaus, teekutsujen tai viinitastingien järjestäminen ystäville, sukulaisten kanssa lähentyminen, lautapeli-iltojen viettäminen? Tietoisesti kaiken mukavan tekemistä läheisten kanssa? Silloin läheidtenkin on helpompi suhtautua esim vakavaan sairauteen, kun muuten puuhaillaan jotain normaalia ja mukavaa :)

Tuosta vielä kun sanoit että itseäsi ärsyttää ystävän hammaslääkärilasku, kuinka se olisi pientä rinnallasi. Pystytkö ajattelemaan, että maailmassa on varmasti tuhansia ihmisiä, jotka vaihtaisivat paikkaa kanssasi jos pystyisivät!

Ap

Edellinen jatkaa, että nyt mä ymmärrän sun lähipiiriävielä paremmin. Vaikutat aika "raivostuttavalta" (kuinka typerinä pidät ihmisiä? jo netissä ja livenä varmasti vielä pahempi. Onko sun ammatti psykiatrinen sairaanhoitaja? 😁

Ei ole. "Kuinka tyhmänä pidän ihmisiä", voisitko vähän tarkentaa? Jos viittasit esim tuohon listaan aiemmin, miten se viittaa tyhmänä pitämiseen? Eikö tolla samalla perusteella kaikki maailman ehdotukset ole typeriä ja itsestäänselviä, koska nykyihmisellä on käsissään kaikki maailman historia, tunnetut ongelmat ja niiden ratkaisut, ja siitä huolimatta ihmiset kysyvät neuvoja ja kertovat huolistaan?

Ap

Uskomatonta miten Ap teilataan..

Joko te ymmärrätte tahallaan väärin tai te ette tosiaan ole kokenut näitä energian ja elämänilon syöjiä.

.

Kuvitelkaa nyt oikeasti tilanne jossa teidän ongelmat lakaistaan AINA pois.. Koska samoilla ihmisillä on AINA isompia ongelmia..

Tyyliin AINA kun olet tekemisissä näiden kanssa heitä on loukattu.

Esimerkki valitat aivokasvaintasi johon tulet kuolemaan.. Juttu kääntyy kaverin migreeniin joka on ainakin 100x pahempi kuin sinun aivokasvain. Joka ei sitten edes lle migreeni vaan normaali päänsärky.

Vierailija kirjoitti:

Itsekin olin ennen positiivinen ihminen kunnes sairastuin CFS:n eli väsymysoireyhtymään. Yritän kyllä olla sen ajan kun joskus harvoin kykenen ihmisiä näkemään niin valittamatta tilastani. Ihmiset ei vaan tajua kuin paljon rajotteita tilani asettaa, jos en sano. Luulevat että olen kunnossa, vaikka pahimmillaan jo kaupungille lähtö voi viedä petiin pitkäksi aikaa (=pahimmillaan päiviksi ja viikkokin saattaa pahassa crashissa mennä petipotilaana) Yksi kaveri ihmetteli kun en halunnut juoda alkoholia kun menin pubiin hetkeksi hänen kanssaan. Olen suuren osan ajasta pää sumussa tokkuraisen väsyneenä, kärsien huonolaatuisesta palauttamattomasta unesta, siihenkö vielä alkoholia. Hän kysyi että enkö osaa ottaa rennosti. Osa loukkaantuu kun kieltäydyin kivoista jutuista. Tosin yhä vähempi koska tietävät jo kuinka harvoin kykenen mihinkään.

Yritän tilastani huolimatta ajatella positiivisesti mutta hankalaa se on. Yritän nauttia siitä mihin pystyn, vaikka se usin tuleekin hinnan kanssa jos kuormitun liikaa.

Olen pahoillani puolestasi! :( paljon tsemppiä ja voimaa tulevaisuuteen! :)

Eikö ystäville kertominen auttaisi heitä ymmärtämään? Varmasti hei eivät voi ymmärtää missä vika, kun muutos menneeseen on niin suuri ja jos he eivät tiedä mistä se johtuu...

Joku negatiivinen introvertti tossa aiemmin sanoi, että ei jaksaisi puhua/iloita esim hyvästä säästä ja auringonpaisteesta.. Itse ajattelen että niinkin "pienistä" asioista saa paljon voimaa, eikä kuormita itseä onneksi yhtään :)

Ap

Ethän sinä ap ole positiivinen. Olet sangen passiivis-aggressiivinen. Sinulla on vielä paljon, paljon opittavaa.

Hmm. Tavallaan koen hengenheimolaisuutta ap:n kanssa, mutta olen jo sivulla 2 vähän rasittunut hänen vastauksistaan.

Mullakin on huonoja päiviä, jolloin valitan, joskus aiheesta ja joskus turhasta. Pyrin kyllä myös itse vaikuttamaan olotilaani ja saatan varoittaa etukäteen, jos on huono tuuli, ettei sen kuviteltaisi johtuvan seurasta.

Kaverini ovat peruspositiivisia, mutta toki valittavat joskus kun on huono päivä, aiheesta tai muuten vaan. Itse oon ajatellut, että vastavuoroisuus kuuluu asiaan. Meillä on ollut elämässä pienempiä, isompia ja tosi isoja murheita, niitäkin on purettu.

Jotenkin aloitus ei kuulostanut oikean ihmisen kirjoitukselta. Positiivisuus vetää kyllä positiivisuutta puoleensa ja tuppaa tarttumaan. Tai ehkä kaverit ei sit vaan jaksa kuunnella kakkosasuntohaaveita, jos ovat esim. itse ilman työtä. Who knows.

Kyllästynyt. kirjoitti:

Uskomatonta miten Ap teilataan..

Joko te ymmärrätte tahallaan väärin tai te ette tosiaan ole kokenut näitä energian ja elämänilon syöjiä.

.

Kuvitelkaa nyt oikeasti tilanne jossa teidän ongelmat lakaistaan AINA pois.. Koska samoilla ihmisillä on AINA isompia ongelmia..

Tyyliin AINA kun olet tekemisissä näiden kanssa heitä on loukattu.

Esimerkki valitat aivokasvaintasi johon tulet kuolemaan.. Juttu kääntyy kaverin migreeniin joka on ainakin 100x pahempi kuin sinun aivokasvain. Joka ei sitten edes lle migreeni vaan normaali päänsärky.

Kiitos <3 Tuntuu vielä että täällä ollaan suorastaan raivoissaan, jos haluaisi saada ystävästä kuuntelijan jollekkin hyvälle ja iloiselle asialle, tyyliin "jaettu ilo on kaksinkertainen ilo". Ihan kuin hyvien asioiden jakaminen (ja ylipäätään kokeminen) tekisi ihmisen lapselliseksi narsistikermaperseeksi, niinkun mua täällä on kuvailtu :D Ihmeen synkkää meininkiä etten sanois :D

Ap

Elämässä on tuttlu vastaan jonkin verran ihan ok tyyppejä jotka osoittautuvat kuitenkin jollain tavalla negatiisisat karmaa ympärilleen kerääväksi. Milloin ryöstetään, kiusataan, erotetaan töistä, menee rahat johonkin, ongelmaa viinan, tupakan tai muun kanssa jne jne. Ei semmosia jaksa eikä tarvi sietää jotka koko ajan romuttaa itse omaa elämäänsä ja valittaa ja tilittää siitä koko ajan.

Varmaan puhutte ystävien kanssa myös positiivisista asioista. Sinä vain kiinnität jostain syystä huomion vain niihin negatiivisiin. Korjaa asennettasi ap, niin kyllä se siitä.

Vierailija kirjoitti:

Ethän sinä ap ole positiivinen. Olet sangen passiivis-aggressiivinen. Sinulla on vielä paljon, paljon opittavaa.

Btw positiivisuus ja passiivisagressiivisuus eivät ole vastakohtia, eivätkä näinollen sulje toisiaan pois. Niin mitä halusit tolla ihanan alentuvalla pätemiselläsi todistaakkaan? :D

Ap

Vierailija kirjoitti:

Varmaan puhutte ystävien kanssa myös positiivisista asioista. Sinä vain kiinnität jostain syystä huomion vain niihin negatiivisiin. Korjaa asennettasi ap, niin kyllä se siitä.

Monilla näistä narsisteista se vaan on sitä että niissä positiivisissakin asioissa on jäätävä voitolle.

Samoin kuin negatiivississa. Jolloin kaikki keskustelut ajautuvat joko kaverin kehumiseen tai surkutteluun..

Jos on vaan nojannut toisiin kaatujiin, vakaa ihminen on kuin lottovoitto epävakaalle.

On eri asia kertoa ikävä asia kerran kuin jankata jankkaamisen takia.

Ehkä vakaus on kuin muutkin arvokkaat asiat, sitä ei kannata hehkuttaa.

Aivan kuten teoriassa kuulemma voi valita taistelunsa, minkä takia hermostuu. Niin kai voi valita senkin missä rauhansa paljastaa. Ts hyvä olokin voi olla "mansikkapaikka" jota ei kannata näyttää muille.

Vähän sama jos kerrot ammatin, joku pyrkii sitä hyödyntämään.

Sinun ei tarvi kuunnella yhtään mitään negatiivista. Voit myös sanoa niille suoraan.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan puhutte ystävien kanssa myös positiivisista asioista. Sinä vain kiinnität jostain syystä huomion vain niihin negatiivisiin. Korjaa asennettasi ap, niin kyllä se siitä.

Juu näin se on, kiitos kun annoit tän kullanarvoisen vinkin, tästä on ollut koko keskustelun ajan kyse. Huoh.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Jos on vaan nojannut toisiin kaatujiin, vakaa ihminen on kuin lottovoitto epävakaalle.

On eri asia kertoa ikävä asia kerran kuin jankata jankkaamisen takia.

Ehkä vakaus on kuin muutkin arvokkaat asiat, sitä ei kannata hehkuttaa.

Aivan kuten teoriassa kuulemma voi valita taistelunsa, minkä takia hermostuu. Niin kai voi valita senkin missä rauhansa paljastaa. Ts hyvä olokin voi olla "mansikkapaikka" jota ei kannata näyttää muille.

Vähän sama jos kerrot ammatin, joku pyrkii sitä hyödyntämään.

Sinun ei tarvi kuunnella yhtään mitään negatiivista. Voit myös sanoa niille suoraan.

Mielenkiintoista pohdintaa, olet varmasti aivan oikeassa! :)

Ap

Vierailija kirjoitti:

Loppupäätelmä on, että suurin osa täälläkin kommentoineista / peukuttaneista käyttävät  "ystäviään" likasankoina, ja edellyttävät loppumattomien murheiden maratoonin kuuntelua. Heiltä ei riitä ymmärrystä myönteisen asenteen voimaannuttavasta vaikutuksesta, eivätkä he pyri siihen. He eivät ole kiinnostuneita jakamaan ystäviensä iloja, jos itsellään on vähääkään murhettä päällä.

Kuulostaa vastenmieliseltä. Onneksi itse en ole jäänyt negatiivisuuden otteeseen. :)

Ap

Tämä ketju kertoo aika hyvin sen miksi sulla on vaikea saada ystäviä. Minä ystävänä kaadan likasankoja ja otan niitä vastaan. Jutellaan hyvistä ja huonoista asioista, mutta minun ja ystävieni välinen vuorovaikutus on todella syvää. Siitäkin huolimatta, että taidan olla suunnilleen ikäisesi. Minulla on traumatausta. Se väistämättä vaikuttaa, mutta suhtaudun elämään luottavaisena ja uskon sen kantavan. Mutta en jaksa puhua säästä, auringosta, matkoista tai "fiilistellä" pinnallisia asioita. Small talk pinnallisten ihmisten kanssa on juuri minulle raskasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupäätelmä on, että suurin osa täälläkin kommentoineista / peukuttaneista käyttävät  "ystäviään" likasankoina, ja edellyttävät loppumattomien murheiden maratoonin kuuntelua. Heiltä ei riitä ymmärrystä myönteisen asenteen voimaannuttavasta vaikutuksesta, eivätkä he pyri siihen. He eivät ole kiinnostuneita jakamaan ystäviensä iloja, jos itsellään on vähääkään murhettä päällä.

Kuulostaa vastenmieliseltä. Onneksi itse en ole jäänyt negatiivisuuden otteeseen. :)

Ap

. Minä ystävänä kaadan likasankoja ja otan niitä vastaan. Jutellaan hyvistä ja huonoista asioista, mutta minun ja ystävieni välinen vuorovaikutus on todella syvää. .

Tuossa taikasanat.. Tai oikeastaan lauseita.. Kaadat ja otat likasankoja. Minusta kuulostaa että AP ainoastaan saa luututa niitä likavesiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pelkään olevani vähän kuvailemasi kaltainen valittaja.

Mulla on ulkoisesti kaikki hyvin mutta kärsin masennuksesta ja sisäisestä tyhjyydestä. Mieluusti olen omissa oloissani tai harrastan sosiaalista kanssakäymistä vain harvoin. Varsinkin talvet on ankeaa aikaa.

Mutta luulen että masennustani ei tiedä/osaa edes kuvitella kovin moni. Enkä oikeastaan halua siitä edes kertoa.

Ikävä kuulla :( oletko hakenut apua? Miksi et kerro ystävillesi? Paljon valoa ja voimaa sinulle, jotta pystyt menemään epämukavuusalueelle selättääksesi masennuksen! :)

Ap

Mä ehdin lukea tähän asti ketjua ja alan ymmärtämään ystäviäsi. Oletko sä tarkoituksella noin vittumainen vai onko sun ymmärrystaso oikeasti noin matala? (anteeksi suora ilmaisuni) Sä siis ihan oikeasti sanot masentuneelle, että pitää mennä epämukavuusalueelle?

Mulle tulee kyllä mieleen, että kaikesta näennäisestä positiivisuudesta huolimatta sä olet raskas ihminen. Mulle tulee mieleen muutamakin ihminen lähipiiristä ja sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat saaneet elää ns. pumpulissa on hirveän raskasta tulla toimeen. Todellinen ja helppo ystävyys on introverttiluonteelle (en usko, että kestäisin ekstroverttia, joka höpisee säästä ja muusta jonnin joutavasta) sellaista, että voidaan sanoa hyvät ja huonot asiat. Tuetaan, ei takerruta. Itketään ja nauretaan. Mutta jatkuva positiivisuus yhdistettynä "hyviä" neuvoja antavaan ekstroverttiin kuulostaa niin raskaalta, että ei kiitos.

Eli summa summarum. Todennäköisesti sinussa tai ystävissäsi ei ole kummassakaan vikaa, ette vai sovi yhteen.

Nimeonmaan, masennusta ei voiteta mukavuusalueella. Ihan kokemusasiantuntijana ja sivusta seuraajana tiedän tämän faktaksi. On niitä, jotka silittelevät päästä, ja sitten on niitä jotka tarttuvat härkää sarvista. Ongelmia ei voi silitellä, niitä tartutaan sarvista. Eikö tämä asia ole täysin itsestäänselvä?

Ja toisekseen, ensin sanot mua raskaaksi ihmiseksi, vaikka ehkä se raskas oletkin sinä omassa introverttiydessäsi? :D

Ap

Kokemusasiantuntijana, no joo. Yleisesti ottaen mt-ongelmaiset eivät ole tyhmiä. Suuri osa hakee apua ja sitoutuu siihen. Mutta siinä akuutissa vaiheessa ei käsketä ketään ottaa härkää sarvista tai ajattelemaan vaan positiivisesti. Näiden aika on myöhemmin.

Huomaan myös, että et kykene ottamaan vastaan kritiikkiä. Mutta oikeilla jäljillä olet ja niinhän minä sanoinkin. Todennäköisesti minä en jaksaisi sinun pinnallista hölötystä ja sinä et jaksaisi minun diippejä juttuja elämästä, joista puhun mieluummin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupäätelmä on, että suurin osa täälläkin kommentoineista / peukuttaneista käyttävät  "ystäviään" likasankoina, ja edellyttävät loppumattomien murheiden maratoonin kuuntelua. Heiltä ei riitä ymmärrystä myönteisen asenteen voimaannuttavasta vaikutuksesta, eivätkä he pyri siihen. He eivät ole kiinnostuneita jakamaan ystäviensä iloja, jos itsellään on vähääkään murhettä päällä.

Kuulostaa vastenmieliseltä. Onneksi itse en ole jäänyt negatiivisuuden otteeseen. :)

Ap

Tämä ketju kertoo aika hyvin sen miksi sulla on vaikea saada ystäviä. Minä ystävänä kaadan likasankoja ja otan niitä vastaan. Jutellaan hyvistä ja huonoista asioista, mutta minun ja ystävieni välinen vuorovaikutus on todella syvää. Siitäkin huolimatta, että taidan olla suunnilleen ikäisesi. Minulla on traumatausta. Se väistämättä vaikuttaa, mutta suhtaudun elämään luottavaisena ja uskon sen kantavan. Mutta en jaksa puhua säästä, auringosta, matkoista tai "fiilistellä" pinnallisia asioita. Small talk pinnallisten ihmisten kanssa on juuri minulle raskasta.

Minulla ei ole vaikeuksia saada ystäviä, minulla on vaikeuksia kestää ystävieni negatiivisuutta. Alaa suoraan sanoen vituttaan, miten elämässään kovia kokeneet eivät anna arvoa millekkään muulle kuin syvien vesien traumoille. Oletn erittäin pahoillani koko ihmiskunnan puolesta, jos täällä ei kyetä iloitsemaan maailman kauneudesta ja elämän PIENISTÄ iloista. Tai fiilistellä. Fiilistelethän sä niitä sun synkkyyksiäkin, miksi et voi fiilistellä jotain hyvää???? Ihan kuin asian tunteminen olis merkityksellisempää, syvällisempää tai arvokkaampaa, jos se tunne on koettu negatiivisuudessa. Aivan käsittämätön asenne! :( :( :(

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Loppupäätelmä on, että suurin osa täälläkin kommentoineista / peukuttaneista käyttävät  "ystäviään" likasankoina, ja edellyttävät loppumattomien murheiden maratoonin kuuntelua. Heiltä ei riitä ymmärrystä myönteisen asenteen voimaannuttavasta vaikutuksesta, eivätkä he pyri siihen. He eivät ole kiinnostuneita jakamaan ystäviensä iloja, jos itsellään on vähääkään murhettä päällä.

Kuulostaa vastenmieliseltä. Onneksi itse en ole jäänyt negatiivisuuden otteeseen. :)

Ap

Tämä ketju kertoo aika hyvin sen miksi sulla on vaikea saada ystäviä. Minä ystävänä kaadan likasankoja ja otan niitä vastaan. Jutellaan hyvistä ja huonoista asioista, mutta minun ja ystävieni välinen vuorovaikutus on todella syvää. Siitäkin huolimatta, että taidan olla suunnilleen ikäisesi. Minulla on traumatausta. Se väistämättä vaikuttaa, mutta suhtaudun elämään luottavaisena ja uskon sen kantavan. Mutta en jaksa puhua säästä, auringosta, matkoista tai "fiilistellä" pinnallisia asioita. Small talk pinnallisten ihmisten kanssa on juuri minulle raskasta.

Kyllä! Kuin sanasta sanaan omia ajatuksiani.

Kyllästynyt. kirjoitti:

Uskomatonta miten Ap teilataan..

Joko te ymmärrätte tahallaan väärin tai te ette tosiaan ole kokenut näitä energian ja elämänilon syöjiä.

.

Kuvitelkaa nyt oikeasti tilanne jossa teidän ongelmat lakaistaan AINA pois.. Koska samoilla ihmisillä on AINA isompia ongelmia..

Tyyliin AINA kun olet tekemisissä näiden kanssa heitä on loukattu.

Esimerkki valitat aivokasvaintasi johon tulet kuolemaan.. Juttu kääntyy kaverin migreeniin joka on ainakin 100x pahempi kuin sinun aivokasvain. Joka ei sitten edes lle migreeni vaan normaali päänsärky.

Taitaa ap itse olla tämän takana. Totta kai on oikeasti raskaita ihmisiä, joita ei vaan jaksa. Mutta miten yhdelle ihmiselle kertyy nämä kaikki? Minulle taas jäi sellainen kuva, että ap on ärsyyntynyt, kun kukaan ei jaksa kuunnella miten hyvä sää pihalla on tai miten kiva viime kesä oli.

Kumman kanssa? Positiivisen ihminen joka nauttii elämästä vai negatiivinen ihmisen joka ei iloitse mistään?

Vastaus on aivan sata% varmasti positiivinen ihminen.. Mutta vauva palsta niin.. Minussa on vikaa ja kaikki valitsee negatiivisen ihmisen.