Lue keskustelun säännöt.
Miten helpottaa arkea, kun mies haraa kaikessa vastaan?
27.02.2019 |
Se tavallinen tarina eli ruuhkavuodet: lapsia, töitä, ikääntyvät vanhemmat, lemmikkejä, harrastuksia, ystäviä, yhdistyksiin liittyviä vastuita, pihanhoitoa, kesämökkiä jne jne. Eli aivan liian täysi, kiireinen ja väsyttävä arki. Olemme (siis mies ja minä) molemmat täystyöllistettyjä tästä arjesta ja uupuneita. Lepoaikaa on ne seitsemän yötuntia, jotka on pakko käyttää nukkumiseen (jos edes ylikuormittuneena mikään uni tulee), eli rentoutumishetkiä hereillä ollessa ei ole. Koko ajan joku asia on rästissä. Ja ainakin minä olen aivan loppu. Mieskin on, mutta hän ei myönnä sitä, sanoo että on melkein loppu mutta jaksaa vielä kun on pakko jaksaa. No minä en jaksa.
Olen sanonut, että arkeamme on pakko helpottaa ja vähentää jostain päästä hommia ja vastuita. Luopua osasta asioista täysin. Elää matalammalla elintasolla, jotta voi tehdä lyhyempää työpäivää jne. Olen ehdottanut kesämökin myymistä, mutta ei missään nimessä kuulemma käy, koska on hänen sukunsa perintömökki. Olen ehdottanut lemmikeistä luopumista, mutta ei ainakaan käy, kun ei niistä vaan voi luopua. Olen ehdottanut muuttamista kerrostaloon, jossa ei olisi sitten tuota pihaa hoidettavana, mutta se ei myöskään missään nimessä käy, koska mies ei suostu asumaan kerrostalossa. Ja näin jatkuu loputtomiin. Mistään ei voi luopua eikä mitään karsia. Vaikka vaadin asiaa kuinka. Kuitenkaan rahaa ei ole niin paljon, että voisi palkata jonkun siivooojan tms, koska talo ja mökki nielee rahaa. Miten helpottaa arkea, kun mies ei suostu luopumaan yhtään mistään? Se varmaan eroaisi minusta mieluummin kuin luopuisi noista saavutuksistaan (talo, perintömökki, erään yhdistyksen puheenjohtajuus). Mutta ei se ero niin paljon minun arkea kuitenkaan helpottaisi, enkä halua muutenkaan erota hänestä.
Kommentit (161)
Vierailija kirjoitti:
Harrastukset pois (=yhdistykset pois), lapsille vastuu lemmikkien hoidosta, pihan ei ole pakko olla tiptop, siivota ei ole pakko joka viikko ja lapsetkin osaa siivota. Nurmikon leikkuu/lumityöt isommille lapsille? Työnjako uusiksi kotona. Mökillä ei ole pakko aina käydä, onko talvella pakko? Voisko mökkiä vuokrata viikonlopuiksi että saisitte lisärahaa esimerkiksi siivoojan tai ruohonleikkaajan palkkaamiseksi? Tee itse päätöksiä/muutoksia ja mieskin huomaa että arki sujuu vaikka ei joka paikassa olekaan koko ajan pätemässä.
Se yhdistys on vain mieheni juttu, itse en siihen kuulu mukaan eikä hän suostu siitä luopumaan. Molemmat lapset on päiväkodissa, joten ei he lemmikkejä voi vielä hoitaa eikä lumitöitä tehdä, ehkä sitten kymmenen vuoden päästä voivat. Mökin vuokraamista ehdotan miehelle illalla! Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En mäkään kyllä luopuisi mökistä. Ja onhan mökkeily lapsillekin arvokasta. Ainakin itselle monet parhaista lapsuuden muistoista on mökkilomilta.
Vierailija kirjoitti:
Aikaa on kuitenkin maata av-palstalla...………..
Ap voi olla töissä lounastauolla, vessassa, bussissa, junassa...
Vierailija kirjoitti:
Montako tuntia päivässä ap viettää somessa ja kuinka monta tuntia päivässä ap katsoo salkkareita, temppareita ja muuta roskaa?
Vietän somessa ja netissä lounastauot, koska joudun käymään yksin lounaalla ja jos töissä on hiljaista eikä tekemistä niin avaan kyllä netin ja surffailen, koska kotona en sellaista ehdi tehdä. Telkkaria en katso. Ap
Vierailija kirjoitti:
Yritän siis tällä aloituksella kysyä neuvoja siihen, että miten saan miehen päähän taottua, että näin ei voi jatkua vaan useasta asiasta on aivan PAKKO luopua nyt. Ap
Hmmm... organisaatiomuutoksissa tärkeintä alussa on luoda henkilöstölle kriisitilanne. Liiotella esim konkurssin mahdollisuutta tms.
Sana asia tässä tapauksessa. Ala liiottelemaan uupumistasi. Itkemään, jos tarve vaatii. Leiki sairasta. Ala puhumaan erilleen muutosta. Mene illalla sänkyyn aikaisin. Mitä vaan, jotta mies tajuaa, että sinä et enää jaksa. Että nyt on tosi kyseessä.
Lähesty asiaa kysymyksillä, älä neuvo.
Mitä sinä sitten teet, jos ja kun minä palan loppuun?
Mikä näistä asioista on sinulle tärkeintä? Jos sairastuisit, niin mistä et ikinä luopuisi? (Eli mikä on vähiten tärkeintä, siitä luovutaan)
Minä en jaksa enää tehdä sitä ja tätä. Miten asia hoidetaan, mitä ehdotat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihme elämää teillä. Meillä on aikaa maata sohvalla vaikka koko ilta. Kyseon valinnoista, senhän itsekin tiedät.
Et voi päättää miehen puolesta. Mitä voit itse tehdä oman jaksamisesi suhteen? Mitä voit itse lopettaa?
Joo, talo sitten ränsistyy, kukaan ei siivoa tms., mutta sellaista se on.
Olen jo vähentänyt omaa osuuttani paljon, en tee siellä miehen perintömökillä enää mitään, kotona en siivoa niin usein vaan hyväksyn että välillä on sekaista, pihahommia en tee kuin aivan pakolliset eli kukkia ja muita ei tulevana kesänä meillä enää ole jne. Mutta tämän seurauksena on mieheni alkanut raataa vain enemmän ja enemmän, koska hän tekee sitten itse ne hommat, mitkä minä ennen tein ja mitkä olen lopettanut. Eli talomme ei ränsisty vaikka lopetin talohommat, koska mies tekee nyt sitten tuplasti. Odottelen tässä kai, että hän joutuu kohta jonnekin sairaalaan ja on sitten pakko lopettaa ja myydä talo. Ap
Kyse on miehesi valinnoista. Et voi niille mitään.
Niin onkin kyse hänen valinnoista, joihin en ole voinut vaikuttaa tällä vaatimisella näköjään mitään. Mutta koska olemme kuitenkin nyt tämä perhe tässä ja miehen valinnat vaikuttaa meidän perheeseen paljonkin, niin täytyyhän minun löytää jokin tapa saada hänet uskomaan, että näin ei voi enää jatkua. Ap
Voisitko muuttaa hetkeksi asumuseroon kerrostaloon? Laoset viikko viikko. Ehkä mies havahtuisi siihen, että jotta suhde säilyy, on tosissaan ryhdyttävä muutoksiin. Kun on oikein burn out, ei kykene muuttamaan mitään, ehkä hänkin on jaksamisensa lopussa ja vain suorittaa kykenemättä ottamaan askelia pois siitä tilanteesta. Ehkä asumusero tilapäisesti olisi se mikä pakottaa molemmat muutokseen? Sinäkin saisit levätä.
Olen huomannut, että ihmisyyden typeryys on rajatonta. Tehdään asioita muiden luoman mallin mukaan. Ei sen vuoksi, että itse haluaisi, ehtisi tai edes nauttisi jostain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän siis tällä aloituksella kysyä neuvoja siihen, että miten saan miehen päähän taottua, että näin ei voi jatkua vaan useasta asiasta on aivan PAKKO luopua nyt. Ap
Hmmm... organisaatiomuutoksissa tärkeintä alussa on luoda henkilöstölle kriisitilanne. Liiotella esim konkurssin mahdollisuutta tms.
Sana asia tässä tapauksessa. Ala liiottelemaan uupumistasi. Itkemään, jos tarve vaatii. Leiki sairasta. Ala puhumaan erilleen muutosta. Mene illalla sänkyyn aikaisin. Mitä vaan, jotta mies tajuaa, että sinä et enää jaksa. Että nyt on tosi kyseessä.
Lähesty asiaa kysymyksillä, älä neuvo.
Mitä sinä sitten teet, jos ja kun minä palan loppuun?
Mikä näistä asioista on sinulle tärkeintä? Jos sairastuisit, niin mistä et ikinä luopuisi? (Eli mikä on vähiten tärkeintä, siitä luovutaan)
Minä en jaksa enää tehdä sitä ja tätä. Miten asia hoidetaan, mitä ehdotat?
Kiitos hyvistä vinkeistä! Kokeilen näitä tästä päivästä alkaen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastukset pois (=yhdistykset pois), lapsille vastuu lemmikkien hoidosta, pihan ei ole pakko olla tiptop, siivota ei ole pakko joka viikko ja lapsetkin osaa siivota. Nurmikon leikkuu/lumityöt isommille lapsille? Työnjako uusiksi kotona. Mökillä ei ole pakko aina käydä, onko talvella pakko? Voisko mökkiä vuokrata viikonlopuiksi että saisitte lisärahaa esimerkiksi siivoojan tai ruohonleikkaajan palkkaamiseksi? Tee itse päätöksiä/muutoksia ja mieskin huomaa että arki sujuu vaikka ei joka paikassa olekaan koko ajan pätemässä.
Se yhdistys on vain mieheni juttu, itse en siihen kuulu mukaan eikä hän suostu siitä luopumaan. Molemmat lapset on päiväkodissa, joten ei he lemmikkejä voi vielä hoitaa eikä lumitöitä tehdä, ehkä sitten kymmenen vuoden päästä voivat. Mökin vuokraamista ehdotan miehelle illalla! Ap
Käsitin, että mökki on huonohkossa kunnossa. Vuokraajat on supervaativaisia nykyään, pitää olla hyväkuntoinen ja kaikilla mukavuuksilla oleva mökki. Jos vuokraan kuuluu liinavaatteet, on ostettava hyvälaatuiset peitot, tyynyt, lakanat, pyyhkeet. Astioiden pitää olla siistit, samoin kattiloiden ja pannujen. Ja siitä vuokrasta maksatte 30% pääomatuloveroa.
En missään nimessä tyrmää ideaa, mutta homma saattaa työllistää teitä vielä lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa kyllä kauhealta. Jos mies haluaa oikeasti jatkaa noin, kannattaa ehkä harkita eroa. Ja ehkä kertoakin se suoraan. Sano, ettet jaksa enää tällaista elämää eikä se ole sitä, mitä elämältä toivot. Jos mies haluaa jatkaa samaan malliin, ero on ehkä tarpeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harrastukset pois (=yhdistykset pois), lapsille vastuu lemmikkien hoidosta, pihan ei ole pakko olla tiptop, siivota ei ole pakko joka viikko ja lapsetkin osaa siivota. Nurmikon leikkuu/lumityöt isommille lapsille? Työnjako uusiksi kotona. Mökillä ei ole pakko aina käydä, onko talvella pakko? Voisko mökkiä vuokrata viikonlopuiksi että saisitte lisärahaa esimerkiksi siivoojan tai ruohonleikkaajan palkkaamiseksi? Tee itse päätöksiä/muutoksia ja mieskin huomaa että arki sujuu vaikka ei joka paikassa olekaan koko ajan pätemässä.
Se yhdistys on vain mieheni juttu, itse en siihen kuulu mukaan eikä hän suostu siitä luopumaan. Molemmat lapset on päiväkodissa, joten ei he lemmikkejä voi vielä hoitaa eikä lumitöitä tehdä, ehkä sitten kymmenen vuoden päästä voivat. Mökin vuokraamista ehdotan miehelle illalla! Ap
Käsitin, että mökki on huonohkossa kunnossa. Vuokraajat on supervaativaisia nykyään, pitää olla hyväkuntoinen ja kaikilla mukavuuksilla oleva mökki. Jos vuokraan kuuluu liinavaatteet, on ostettava hyvälaatuiset peitot, tyynyt, lakanat, pyyhkeet. Astioiden pitää olla siistit, samoin kattiloiden ja pannujen. Ja siitä vuokrasta maksatte 30% pääomatuloveroa.
En missään nimessä tyrmää ideaa, mutta homma saattaa työllistää teitä vielä lisää.
Hyviä pointteja. Siellä on perinteinen ulkovessa, ei edes kemivessaa. Ja vesi ei tule sisään vaan se pitää kantaa järvestä tai kaivolta. Eli mukavuuksia ei ole, mutta hyvälaatuiset peitot ja tyynyt ja astiat ja kattilat nyt olisi helppo sinne hankkia. En tiedä mitä tuollaisesta sitten saisi vuokraa, varmaan jotain kuitenkin, mutta ei paljon. Se avaimen luovutus olisi ehkä isoin ongelma ja loppusiivous, kun ne pitäisi kai ostaa jostain eli jäisiköhän käteen yhtään rahaa? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä olisit itse valmis luopumaan? Talosta? Mökistä? Miehestä? Lapsista? Koirasta? Harrastuksista? Hesburgerista? Vauva palstasta? Mitä jäisi jäljelle?
Olisitko onnellisempi kuin luovut kaikesta edellämainituista?
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä kauhealta. Jos mies haluaa oikeasti jatkaa noin, kannattaa ehkä harkita eroa. Ja ehkä kertoakin se suoraan. Sano, ettet jaksa enää tällaista elämää eikä se ole sitä, mitä elämältä toivot. Jos mies haluaa jatkaa samaan malliin, ero on ehkä tarpeen.
Mikä kuulostaa kauhealta? Että uhmisillä on talo, mökki ja lapsia? Ihan tavallinen elämä ja itseaiheutettu organisointi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän siis tällä aloituksella kysyä neuvoja siihen, että miten saan miehen päähän taottua, että näin ei voi jatkua vaan useasta asiasta on aivan PAKKO luopua nyt. Ap
Hmmm... organisaatiomuutoksissa tärkeintä alussa on luoda henkilöstölle kriisitilanne. Liiotella esim konkurssin mahdollisuutta tms.
Sana asia tässä tapauksessa. Ala liiottelemaan uupumistasi. Itkemään, jos tarve vaatii. Leiki sairasta. Ala puhumaan erilleen muutosta. Mene illalla sänkyyn aikaisin. Mitä vaan, jotta mies tajuaa, että sinä et enää jaksa. Että nyt on tosi kyseessä.
Lähesty asiaa kysymyksillä, älä neuvo.
Mitä sinä sitten teet, jos ja kun minä palan loppuun?
Mikä näistä asioista on sinulle tärkeintä? Jos sairastuisit, niin mistä et ikinä luopuisi? (Eli mikä on vähiten tärkeintä, siitä luovutaan)
Minä en jaksa enää tehdä sitä ja tätä. Miten asia hoidetaan, mitä ehdotat?
Ja tässä näemme taas naisten todellisen luonteen.
En ymmärrä vieläkään mikä aloittajan ongelma on. Lapsetkin on jo päiväkodissa.
Sekö kun mies ei hypi taas kerran aloittajan pillin mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Mistä olisit itse valmis luopumaan? Talosta? Mökistä? Miehestä? Lapsista? Koirasta? Harrastuksista? Hesburgerista? Vauva palstasta? Mitä jäisi jäljelle?
Olisitko onnellisempi kuin luovut kaikesta edellämainituista?
Olisin valmis luopumaan (miehen) mökistä, talosta, pihasta, lemmikeistä, harrastuksista, oikeastaan kaikista paitsi lapsista ja miehestä. Hesburgerissa emme käy. Ap
Eikö olisi helpointa että muu perhe luopuu sinusta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän siis tällä aloituksella kysyä neuvoja siihen, että miten saan miehen päähän taottua, että näin ei voi jatkua vaan useasta asiasta on aivan PAKKO luopua nyt. Ap
Hmmm... organisaatiomuutoksissa tärkeintä alussa on luoda henkilöstölle kriisitilanne. Liiotella esim konkurssin mahdollisuutta tms.
Sana asia tässä tapauksessa. Ala liiottelemaan uupumistasi. Itkemään, jos tarve vaatii. Leiki sairasta. Ala puhumaan erilleen muutosta. Mene illalla sänkyyn aikaisin. Mitä vaan, jotta mies tajuaa, että sinä et enää jaksa. Että nyt on tosi kyseessä.
Lähesty asiaa kysymyksillä, älä neuvo.
Mitä sinä sitten teet, jos ja kun minä palan loppuun?
Mikä näistä asioista on sinulle tärkeintä? Jos sairastuisit, niin mistä et ikinä luopuisi? (Eli mikä on vähiten tärkeintä, siitä luovutaan)
Minä en jaksa enää tehdä sitä ja tätä. Miten asia hoidetaan, mitä ehdotat?Ja tässä näemme taas naisten todellisen luonteen.
En ymmärrä vieläkään mikä aloittajan ongelma on. Lapsetkin on jo päiväkodissa.
Sekö kun mies ei hypi taas kerran aloittajan pillin mukaan?
Kriisin luominen muutoksissa on ihan miesten kirjoittamaa asiaa. Tuo boldattu on vain naisen tapa soveltaa tätä miesten kirjoittamaa ohjetta. Toki sitä voi soveltaa toisellakin tavalla, jos ap sellaisen keksii.
Ap:n ongelma on jaksaminen ja hyvinvointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa kyllä kauhealta. Jos mies haluaa oikeasti jatkaa noin, kannattaa ehkä harkita eroa. Ja ehkä kertoakin se suoraan. Sano, ettet jaksa enää tällaista elämää eikä se ole sitä, mitä elämältä toivot. Jos mies haluaa jatkaa samaan malliin, ero on ehkä tarpeen.
Mikä kuulostaa kauhealta? Että uhmisillä on talo, mökki ja lapsia? Ihan tavallinen elämä ja itseaiheutettu organisointi
Kauhealta kuulostaa, että perheessä eletään vain miehen ehtojen mukaan. Nainen voisi tehdä tästä johtopäätöksensä, jos mies ei halua tehdä kompromisseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yritän siis tällä aloituksella kysyä neuvoja siihen, että miten saan miehen päähän taottua, että näin ei voi jatkua vaan useasta asiasta on aivan PAKKO luopua nyt. Ap
Hmmm... organisaatiomuutoksissa tärkeintä alussa on luoda henkilöstölle kriisitilanne. Liiotella esim konkurssin mahdollisuutta tms.
Sana asia tässä tapauksessa. Ala liiottelemaan uupumistasi. Itkemään, jos tarve vaatii. Leiki sairasta. Ala puhumaan erilleen muutosta. Mene illalla sänkyyn aikaisin. Mitä vaan, jotta mies tajuaa, että sinä et enää jaksa. Että nyt on tosi kyseessä.
Lähesty asiaa kysymyksillä, älä neuvo.
Mitä sinä sitten teet, jos ja kun minä palan loppuun?
Mikä näistä asioista on sinulle tärkeintä? Jos sairastuisit, niin mistä et ikinä luopuisi? (Eli mikä on vähiten tärkeintä, siitä luovutaan)
Minä en jaksa enää tehdä sitä ja tätä. Miten asia hoidetaan, mitä ehdotat?Ja tässä näemme taas naisten todellisen luonteen.
En ymmärrä vieläkään mikä aloittajan ongelma on. Lapsetkin on jo päiväkodissa.
Sekö kun mies ei hypi taas kerran aloittajan pillin mukaan?
Kriisin luominen muutoksissa on ihan miesten kirjoittamaa asiaa. Tuo boldattu on vain naisen tapa soveltaa tätä miesten kirjoittamaa ohjetta. Toki sitä voi soveltaa toisellakin tavalla, jos ap sellaisen keksii.
Ap:n ongelma on jaksaminen ja hyvinvointi.
Minun ongelmia on tosiaan oma jaksaminen ja oma hyvinvointi, miehen jaksaminen ja miehen hyvinvointi ja se miten meidän uupuminen vaikuttaa lapsiimme. Ap
Valitettavasti aina ihmisiä ei saa uskomaan järkeviäkään asioita. Sinun on mietittävä, jaksatko katsella miehesi vastaanpanemista ja sinnittelyä vuosikaudet vai kannattaisiko miettiä toisenlaista elämää itselle (ja lapsille?). Se kun on yksi maailman turhimmista asioista, koettaa muuttaa toista ihmistä. Ei vaan onnistu.