Kerätään tähän ketjuun TYÖPAIKKOJEN STEREOTYYPPISIÄ HAHMOJA! Minä aloitan:
Juorukello - laulaa kaikkien kuulumiset ja tietää työpaikan sosiaalisen elämän kaikki käänteet Työmatkapyöräilijä - jauhaa kahvitauot pyöräilyn hienouksista ja jakaa neuvojaan muille Eväslehteilijä - linnoittautuu taukohuoneen nurkkaan eväsboksinsa ja sanomalehden taakse, jottei kukaan vain ottaisi kontaktia
Kommentit (2231)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ternastaja. Ternastaa joka asiasta, jopa siitä kun joku on laittanut tulostimeen jo käytettyjä papereita käännettyinä tyhjien loppuessa, vaikka tekee itse samoin. Ternastus taukoaa niiksi hetkiksi, kun ternastajan suu on täynnä ruokaa, tai kun hän on nukahtanut työtuolilleen.
Onko tämä joku murresana? En ole ikinä ennen kuullut?
Ternastaa eli keuhkota eli valittaa intensiivisesti käyttäen puhumalla suoritettua ääniviestintää.
Amerikassa asunut. Vietti vajaan vuoden Yhdysvalloissa eikä voi sitä unohtaa. Aiheesta kun aiheesta puhuttaessa hän muistaa, miten ”meillä Jenkeissä” tehtiin. Ryydittää puhettaan englanninkielisin huudahduksin. ”Let´s get goin´!” ”I´m so hungry!” ”Forget it!”
Kielipoliisi. Ei ole opiskellut suomen kieltä mutta on siitä ylenpalttisen kiinnostunut. Tulee eri kerroksesta ilmoittamaan kollegalle, että tämän tekemässä esitteessä on kirjoitusvirhe. Paheksuu hymiöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ternastaja. Ternastaa joka asiasta, jopa siitä kun joku on laittanut tulostimeen jo käytettyjä papereita käännettyinä tyhjien loppuessa, vaikka tekee itse samoin. Ternastus taukoaa niiksi hetkiksi, kun ternastajan suu on täynnä ruokaa, tai kun hän on nukahtanut työtuolilleen.
Onko tämä joku murresana? En ole ikinä ennen kuullut?
Ternastaa eli keuhkota eli valittaa intensiivisesti käyttäen puhumalla suoritettua ääniviestintää.
Niin missä päin maatamme kukaan ternastaa?? Ikinä ,milloinkaan kuullutkaan. Joku savolainen viäntämus-sana?
Terveisiä länsirannikolta. Täällä ei tasan ternastella.
Mikromanageroijapäsmäri. Kaikki pitäisi tehdä juuri siten ja juuri silloin kun hän haluaa, ei auta vaikka toisella olisi kädet täynnä muita hommia ja sanoisi tekevänsä niitä ensin, vaan aina pitää "muistuttaa" kun kävelee ohi. Sitten kun nämä mikromanageroijan toivomat hommat ehtii tehdä, ryntää heti jälkeenpäin korjaamaan jos kaikki ei ole juuri niin kuin hän on ajatellut. Asiakkaisiin ei ota kontaktia, kun on aina niin tärkeää tekemistä. On ihan rivityöntekijä itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Hyväntahtoinen työnarkomaani. Suostuu jokaikiseen projektiin ja lopulta jää sairaslomalle burnoutin uuvuttamana.
Meillä on tämä. Joka projektiin, kokoukseen ym. juttuun on osallistuttava ja just oli varmaan ainakin kaksi kk sairauslomalla. Saattaa tehdä töitä kolmen aikaan yöllä ja etänäkin ylitöitä, vaikka niitä ei huomioida mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Siis meillä on töissä iki-inhoaja/valittaja/kaiken ja kaikkien inhoaja. Kukaan ei osaa mitään ja ihan jokainen haukutaan. Erittäin uuvuttava tyyppi, töitä ei tietenkään saa tehtyä tältä kaikelta ulinalta, eikä muutkaan jotka sitä joutuu kuuntelemaan. Huoh.
Kannattaisiko sitten yrittää petrata ja tehdä paremmin asioita ja nopeammin.
Varmasti kyllästynyt siihen että teikäläisten takia joudutaan aina ylitöihin ja kotona odottelisi perhekin ja muut velvollisuudet.
Ostoslistan läpikävijä.
Puolison kanssa käydään puhelimitse työaikana (ei tauolla) läpi mitä ostetaan yhdessä myöhemmin päivällä tai mitä puoliso ostaa kohta/juuri nyt kaupasta. Juhannusostoslistan läpikäynti oli tällä viikolla tärkeä ja useamman puhelinsoiton vaatinut tehtävä.
Hymiö-Hyypiö
Ei osaa lähettää asiallisiakaan työ s-posteja
ilman noita helvetin hymiö-kevennyksiään
Oppi niiden käytön 90-luvulla eikä kasva koskaan aikuiseksi
:(
Vierailija kirjoitti:
Amerikassa asunut. Vietti vajaan vuoden Yhdysvalloissa eikä voi sitä unohtaa. Aiheesta kun aiheesta puhuttaessa hän muistaa, miten ”meillä Jenkeissä” tehtiin. Ryydittää puhettaan englanninkielisin huudahduksin. ”Let´s get goin´!” ”I´m so hungry!” ”Forget it!”
Helsingissä asunut! Nykyään hän asuu 1300 asukkaan käpykylässä, kulkee töissä meillä, naapurikunnassa. Kahvipöytäkeskusteluissa päivittäin muistaa mainita, että kun asuin Helsingissä... siitä Helsingissä asumisesta on jo varmaan kohta 20 vuotta.
Hohhoijaa!
Vierailija kirjoitti:
Omalta työpaikaltani:
-juorukello
-kuppikuntalainen
-seläntakanahaukkuja
-maailmanhalaaja-hippi
-perverssi törkyturpa
-päihdeongelmainen lintsari
-hiljainen tunnollinen
-uskovainen
-vegaani
-itsestään epävarma pissis
-juonikas kettu
-joukon hauskuuttaja
-myötäilijä-mielistelijä
-laiska valittaja
-huomion hajuinen elvistelijäTyöpaikassani hoitoalalla todella paljon vaihtuvuutta
Ollaankohan samassaa työpaikassa?! :')))
Kaikki löytyy!
Vierailija kirjoitti:
Kielipoliisi. Ei ole opiskellut suomen kieltä mutta on siitä ylenpalttisen kiinnostunut. Tulee eri kerroksesta ilmoittamaan kollegalle, että tämän tekemässä esitteessä on kirjoitusvirhe. Paheksuu hymiöitä.
Todella noloa jos painettuun firman tuotteeseen pääsee lipsahtamaan kirjoitusvirhe, joten ihan aiheellista huomauttaa niistä. Sisäisessä viestinnässä ihan sama, mutta kirjoitusvirheet nettisivuilla ym antaa epäluotettavan ja ammattitaidottoman kuvan.
Lätkämutsi.
Lapsi (iällä ei väliä, käytännössä aina poika) harrastaa juniorijääkiekkoa. Äiti ei pysy nahoissaan ylpeydeltään, harrastus on niin hieno. Päivääkään ei mene ilman kertomuksia treeneistä, leireistä, joukkuetovereiden lahjakkuudesta (voiko kuvitella kiinnostavampaa aihetta) ja varsinkin otteluista. Melko usein äippä joutuu lähtemään töistä etuajassa poikaa kuskaamaan. Ylpeys ja tarinointi vain yltyy, kun poika on kyllin vanha aamujäille tai pääsee edustusjoukkueeseen.
Jos samassa työpaikassa on näitä kaksi tai useampi, kahvi- ja ruokatunneilla on etsittävä muuta seuraa.
Jääkiekon tilalle voi vaihtaa jalkapallon, salibandyn tai vaikka kilpatanssin, mutta jääkiekko on ylivoimaisesti pahin.
Vierailija kirjoitti:
Lätkämutsi.
Lapsi (iällä ei väliä, käytännössä aina poika) harrastaa juniorijääkiekkoa. Äiti ei pysy nahoissaan ylpeydeltään, harrastus on niin hieno. Päivääkään ei mene ilman kertomuksia treeneistä, leireistä, joukkuetovereiden lahjakkuudesta (voiko kuvitella kiinnostavampaa aihetta) ja varsinkin otteluista. Melko usein äippä joutuu lähtemään töistä etuajassa poikaa kuskaamaan. Ylpeys ja tarinointi vain yltyy, kun poika on kyllin vanha aamujäille tai pääsee edustusjoukkueeseen.
Jos samassa työpaikassa on näitä kaksi tai useampi, kahvi- ja ruokatunneilla on etsittävä muuta seuraa.
Jääkiekon tilalle voi vaihtaa jalkapallon, salibandyn tai vaikka kilpatanssin, mutta jääkiekko on ylivoimaisesti pahin.
Onko olemassa yhtään vähemmän kiinnostavaa keskustelunaihetta työpaikan kahvipöytään kuin lasten harrastukset?
On kohteliasta ja normaalia teeskennellä kiinnostunutta, jos työkaveri kertoo jostain lapsen satunnaisesta menestymisestä, esim. musiikkiluokalle pääsemisestä. Mutta ei pirukaan kuuntele päivittäin jaarittelua lapsen harrastuksesta, vaikka kuinka omistautunut olisi.
Meillä työpaikan säbä-mamma lukee ääneen vanhempien faceryhmän viestejä ja pui niitä työajalla ja tauoilla. Kun on jotkut myyjäiset, kuullaan kaikki myynnissä olleet leivonnaiset, tuotot ja kuka oikein kunnostautui tällä kerralla ja kenen Nico-Jessican vanhemmat ovat ihan surkimuksia. Muilla ”keskustelukumppaneilla” ei joko ole lapsia tai ne ovat jo aikuisia. Aika lasittuneita katseita näkee välillä. Joskus epätoivoiset puheenaihevaihdokset onnistuvat.
Sellainen tyyppi, joka on vapaalta jatkuvasti yhteydessä työkavereihin, siis esim lomalta. Meillä on siis whatsapp ryhmä, johon tämä yksi muistaa varmasti postata videoita esim lomamatkaltaan.Monta videota parin viikon lomalta. Ja niissä jaksaa puhua, kuinka kohta jo nähdään, siis töissä. Yep, hanki elämä.
Kale vauvan matskua jokainen peilaa omaa itseään näissä kommeteissa!Käytöstavat puutuvat kiroillaan ja haistatellaan ym..suomalainen nainen on miesmäinen juntahtava kateellinen kauniimille ja tekeväsille työkavereilla..ei olisi paljon varaa moittia työkavereita ainakan näiden kommenttien perustella :D??
Miksi ihmiset haluavat kertoa kaiken mitä omassa elämässä tapahtuu, remontit, ruuat, putkimiehenkäynnit, suihkussakäynnit, lapsen asiat, lemmikin asiat, harrastukset, mökkeilyt ja lenkkeilyt...
Ei ketään v*ttu kiinnosta teidän jutut, ja jos haluan jotain tietää -> kysyn, sun ei tartte kertoa niitä typeriä tarinoitas...turpa kiinni ja tee työsi!
Siis meillä on töissä iki-inhoaja/valittaja/kaiken ja kaikkien inhoaja. Kukaan ei osaa mitään ja ihan jokainen haukutaan. Erittäin uuvuttava tyyppi, töitä ei tietenkään saa tehtyä tältä kaikelta ulinalta, eikä muutkaan jotka sitä joutuu kuuntelemaan. Huoh.