Mies sai kutsun häihin ja menikin niihin, mutta minulle suututiin.
Kutsu oli pelkästään mieheni nimellä eikä siinä ollut avec-mainintaa. Mieheni hyvä ystävä meni naimisiin ja ollaan oltu tekemisissä heidän kanssaan silloin tällöin, ei kauhean usein. Mieheni ja ystävänsä enemmänkin.
No jokatapauksessa kutsun tultua mietittiin tai lähinnä minä mietin, että ehkäpä kutsu ei sitten koskenut lainkaan minua, joten en sitten mennyt häihin. Mieheni meni ja asia oli mulle täysin ok. Jälkeenpäin sain kuulla morsiamen sanoneen, miten olen lapsellinen marttyyri kun en tullut häihin ja kiukutteluni oli kuulemma typerää. Siis mitä hittoa! Kutsussa pelkästään miehen nimi (etu- ja sukunimi), joku värssy, paikka ja aika sekä vastauspyyntö. Olinko nyt sit marttyyri vai miten olisi kuulunut toimia?
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Kun olin itse menossa naimisiin, ärsyttävimpiä vieraita olivat juuri nämä, jotka soitteli perään, että onko tää tosiaan vain mulle tai eikö tosiaan lapsia ole kutsuttu.
Näihin kun muutaman päivän vastasi ja selitteli, että ei, ei ole tarkoitus kutsua koko sukua tai perhettä tai naapureitanne tai kissaanne, alkoi jo koko häät kaduttaa.
Miksi se on niin vaikea ymmärtää, että on syy, miksi vain joku on kutsuttu. Tilanpuute tai ei tunne puolisoa tai lapsia ei haluta tai jopa jonkun puoliso on tunnetusti änkyrä, kun ottaa viiniä. Yleensä siihen on syyt ja ruinaajat olivat ärsyttävimpiä vieraita
Niinpä, ja ilmeisesti vieraiden kuuluisi olla paikalla ja osata lukea morsiusparin ajatuksia, ettei vaan vahingossakaan pahoittaisi näiden mieltä. Koska jostain syystä saapumatta jättäminen on näemmä kovakin henkilökohtainen loukkaus, josta pitää joutua tilille. Kyllä itsekin mielummin pelaisin varman päälle ja olisin mielummin saapumatta epäselvän kutsun perusteella, kuin alkaisin rinkuttelemaan parille ja kerjäämään, etenkään jos ovat yhtään kaukaisempia tuttavia. Senkin vaihtoehdon pitäisi olla ihan ok, eikä mikään loukkaus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa.... Puhukaa nyt ihmiset toisillenne! Ei kai se nyt voi niin kamalan vaikeaa olla?
Meille tuli muutama vuosi sitten kutsu mun serkun häihin. Ei olla kauhean läheisiä, hän on minua melkein 15 vuotta nuorempi. Kutsussa oli vaan mun nimi. Ilmoittautuminen oli mun tädille (serkun äidille). Ei ollut kovin vaikea kysyä, että koskiko kutsu mun lisäksi myös mun miestä tai/ja lapsia. Ei ollut kiusallista eikä mitenkään hankalaa. Kävi ilmi, että mies oli kutsuttu, mutta häät oli lapsettomat niin lapset ei. Ihan fine.
Toisen kerran sain kutsun työkaverini häihin, siinäkin oli vaan mun nimi kutsussa. Tällä kertaa ajattelin ettei mun miestä ole varmaan tarkoitus kutsua. Mut enpä kerinnyt asiaa miettimään kun työkaveri jo sanoi, että sori toi kutsu on tosiaan vaan sulle eikä sisällä avecia. Musta sekin oli ihan ok.
Asioista ei kai tarvi tahallaan tehdä niin vaikeita?
Eihän tuossa ollutkaan mitään vaikeaa. Kutsutta jäänyt ei yksinkertaisesti tullut juhliin ja asia oli ok. Myöhemmin vasta selvisi ettei se toisille ollutkaan ja he puhuivat asiasta. Ei ollut vaikeaa?
Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi. Johan tarinasta kävi ilmi, että kutsu oli oikeasti tarkoitettu myös ap:lle. Ap:ta ei ollut jätetty kutsumatta vaan ap oli tulkinnut, ettei häntä ollut kutsuttu. On ilmeisesti aivan ylivoimaista lähettää vaikka viesti morsiamelle tyyliin "Hei, olen kuullut yhteisiltä tutuilta sinun harmitelleen sitä, etten osallistynut häihinne. Kun kutsussa luki vain miehen nimi, ymmärsimme, että vain hänet oli kutsuttu. Ikävää, ettei asia selvinnyt ajoissa, olisi pitänyt kysyä. Olisin mielelläni tullut, toivottavasti oli ihanat häät."
Mutta kun se ei ollut se pointti mikä oli todellinen tarkoitus! Kutsun tullessa ap miehineen OLETTI, että kutsu koskee vain toista, mikä oli ihan pätevästi päätelty. Ei edes tuntenut morsianta hyvin, ettei edes osannut ihmetellä kutsumattomuutta. Ei ole vaikeaa tai tyhmää toimia noin. Se ettei asia loppujen lopuksi OLLUTKAAN toisille niin on tietenkin hyvä selvittää syy ja näin ap tekikin. Joten mikä tässä nyt on tyhmää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän syystä ette kysyneet asiaa? Olen ollut muutaman kerran samassa tilanteessa, ja ilman muuta on hyvä ollut varmistaa, miten asia on, halutaanko avec vai ei.
Kutsu on sille, jolle se on osoitettu, ei muille. Ellei kutsussa ei ole muita mainittu, silloin heitä ei ole kutsuttu.
Kutsuja ei pyydellä, eikä itse itseään kutsuta, joten ellei kutsua ole saanut, ei kutsuttuihin kuulu.
Eri asia sitten on, jos kutsuja on moukka tai haluaa leikki arvausleikkiä ja lähettää kutsuja vain osan kutsuttavien nimellä, ja ihmiset saavat arvailla, halutaanko heidän tulevan vai ei.
Minusta "moukillakin" on oikeus onnistuneisiin häihin. Jos tietää kutsujan sosiaalisesti kömpelöksi tai sellaiseksi, jolla ei käytöskirja ole aivan hallussa, voi vieras kyllä tulla tässä vastaan.
Niin on minunkin mielestäni. Silti on kohtuutonta, että moukkailijan moukkailut rasahtavat syyttömän niskaan, vaikka kuinka on hänen ihana päivänsä. Ei sitä nyt ilkeä tarvitse olla, mutta aika hyvä elämä saa olla, jos mitätön pikku näpäytys kuin häihin saapumatta jättäminen etiketin mukaan saa maailman ylösalaisin ja hirveän parun aikaan.
Miten tuo sosiaalisesti kömpelö tarina edes liittyy tähän mitenkään?
Ainoa, joka parkuu ja on tehnyt asiasta numeron, olet sinä. Siitä, mitä morsian oli edes sanonut, ei ole kuin toisen käden tietoa. Joku tuttu voi aivan hyvin liioitella morsiamen aivan vilpitöntä ihmettelyä. Myönnät jo itsekin, että kyse oli näpäytyksestä eikä niinkään etiketin noudattamisesta itsessään, ja tämä kyllä kertoo sinusta ihmisenä ihan riittävästi. Luulenpa, että "näpäytyksesi" oli sekä hääparin että miehesi voitto. Parempi kaikkien kannalta, että et ollut häissä. Jos koet oikeudeksesi antaa muille opetuksia milloin mistäkin, ties millaisen show'n olisit pistänyt häissä pystyyn, jos jokin yksityiskohta ei olisikaan mennyt sääntökirjasi mukaan.
Jaa niinkö? Minua ei kiinnosta mikä on tarinan toinen puoli, se voi olla ihan mitä hyvänsä. Siitä en lähde spekuloimaan yhtään mitään, vaan kommentoin ainoastaan sitä tietoa mikä on annettu. Minkään asian keskustelussa ei ole mitään järkeä, jos pitää alkaa miettimään, että ehkä mitään häitä ei oikeasti ollutkaan, tai jospa ap:n miehellä ja tällä morsiamella olikin suhde ja siksi häntä ei oikeasti edes haluttukaan mukaan. Pikku "näpäytykset" tekevät välillä ihan hyvää itse kullekin. Tämä nyt ainakin on siitä viattomasta päästä, koska oikeasti ei edes näpäytetty mitään, noudatettiin vain etikettiä.
Niin huomasivat varmaan etten ole ap, vaikka niin spekuloitkin.
"Minua ei kiinnosta tarinan puoli" ei ole paras asenne normaalissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kuitenkin avasit, tai ap avasi, kuinka vain, aiheesta keskustelun. Ilmeisesti tarkoitus olikin vain kilvan haukkua morsianta eikä pohtia, mitä oikeasti eri osapuolten näkökulmasta tapahtui ja miten tilanteen voisi selvittää.
Johan täällä on puhuttu ilman haukkumistakin. Ja kyllä, siinä mielessä minua ei kiinnosta toinen puoli, koska sitä ei pysty selvittämään. Voi vain spekuloida. Väärinkäsityshän tässä on kyseessä ja selvittäminenhän nimenomaan on se, että kertoo syyn tälle. Joka on; ei ollut kutsuttu. Tadaa!
Toisen puolen voi helposti selvittää kysymällä, oliko kutsu molemmille ja mitä morsian tarkoitti sanoessaan ap:n (sinun) kiukuttelevan. Ehkäpä morsiamen näkemys tapahtumien kulusta on erilainen. Takerrut nyt liikaa ajatukseen siitä, että ei ollut kutsuttu. Kyllä oli, mutta kutsua ei ollut esitetty teknisesti sellaisella tavalla, että ap olisi ymmärtänyt tulleensa kutsutuksi. Olisi kiinnostavaa tietää, puuttuiko häissä kaikista muistakin pariskunnista toinen osapuoli, jos kutsut oli lähetetty kaikille samaan tyyliin, eikä missään nimessä voi kysyä, keitä kaikkia kutsu koskee. Veikkaan, että muut ovat osanneet selvittää asian, eikä heillä ole ollut tällaista draamaa häiden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa.... Puhukaa nyt ihmiset toisillenne! Ei kai se nyt voi niin kamalan vaikeaa olla?
Meille tuli muutama vuosi sitten kutsu mun serkun häihin. Ei olla kauhean läheisiä, hän on minua melkein 15 vuotta nuorempi. Kutsussa oli vaan mun nimi. Ilmoittautuminen oli mun tädille (serkun äidille). Ei ollut kovin vaikea kysyä, että koskiko kutsu mun lisäksi myös mun miestä tai/ja lapsia. Ei ollut kiusallista eikä mitenkään hankalaa. Kävi ilmi, että mies oli kutsuttu, mutta häät oli lapsettomat niin lapset ei. Ihan fine.
Toisen kerran sain kutsun työkaverini häihin, siinäkin oli vaan mun nimi kutsussa. Tällä kertaa ajattelin ettei mun miestä ole varmaan tarkoitus kutsua. Mut enpä kerinnyt asiaa miettimään kun työkaveri jo sanoi, että sori toi kutsu on tosiaan vaan sulle eikä sisällä avecia. Musta sekin oli ihan ok.
Asioista ei kai tarvi tahallaan tehdä niin vaikeita?
Eihän tuossa ollutkaan mitään vaikeaa. Kutsutta jäänyt ei yksinkertaisesti tullut juhliin ja asia oli ok. Myöhemmin vasta selvisi ettei se toisille ollutkaan ja he puhuivat asiasta. Ei ollut vaikeaa?
Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi. Johan tarinasta kävi ilmi, että kutsu oli oikeasti tarkoitettu myös ap:lle. Ap:ta ei ollut jätetty kutsumatta vaan ap oli tulkinnut, ettei häntä ollut kutsuttu. On ilmeisesti aivan ylivoimaista lähettää vaikka viesti morsiamelle tyyliin "Hei, olen kuullut yhteisiltä tutuilta sinun harmitelleen sitä, etten osallistynut häihinne. Kun kutsussa luki vain miehen nimi, ymmärsimme, että vain hänet oli kutsuttu. Ikävää, ettei asia selvinnyt ajoissa, olisi pitänyt kysyä. Olisin mielelläni tullut, toivottavasti oli ihanat häät."
Mutta kun se ei ollut se pointti mikä oli todellinen tarkoitus! Kutsun tullessa ap miehineen OLETTI, että kutsu koskee vain toista, mikä oli ihan pätevästi päätelty. Ei edes tuntenut morsianta hyvin, ettei edes osannut ihmetellä kutsumattomuutta. Ei ole vaikeaa tai tyhmää toimia noin. Se ettei asia loppujen lopuksi OLLUTKAAN toisille niin on tietenkin hyvä selvittää syy ja näin ap tekikin. Joten mikä tässä nyt on tyhmää?
Mitä nyt oikeastaan haluat? Haukkua morsianta? Jonkin kollektiivisen vahvistuksen, että olet oikeassa ja toimit tosi hienosti?
Mikään muu lähestymistapa ei tunnu kelpaavan. Eiköhän tätä "keskustelua" ole nyt jatkettu jo ihan riittävän kauan niin, että mitään uusia näkökulmia ei ole syntynyt tai että ap olisi taipunut minkäänlaiseen itsereflektioon. Minua ei enää kiinnosta osallistua tällaiseen jankkaamiseen. Toivotan hyvät illanjatkot ap:lle ja ap:n tukijoille, jotka eivät missään tapauksessa ole siis ap itse.
Aivan saakelin raskasta, jos jokainen kutsuttu kyselee erikseen, että ketä kutsu koskee. Jos joku tuttuni olisi niin debiili, ettei osaa kirjoittaa kutsuun sitä, ketä kutsu koskee ja valittaisi MINULLE siitä jälkeenpäin, niin laittaisin välit poikki kokonaan. En kaipaa sosiaaliseen verkostooni vajaaälyisiä, jotka vieläpä syyttävät muita ihmisiä omasta tyhmyydestään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän syystä ette kysyneet asiaa? Olen ollut muutaman kerran samassa tilanteessa, ja ilman muuta on hyvä ollut varmistaa, miten asia on, halutaanko avec vai ei.
Kutsu on sille, jolle se on osoitettu, ei muille. Ellei kutsussa ei ole muita mainittu, silloin heitä ei ole kutsuttu.
Kutsuja ei pyydellä, eikä itse itseään kutsuta, joten ellei kutsua ole saanut, ei kutsuttuihin kuulu.
Eri asia sitten on, jos kutsuja on moukka tai haluaa leikki arvausleikkiä ja lähettää kutsuja vain osan kutsuttavien nimellä, ja ihmiset saavat arvailla, halutaanko heidän tulevan vai ei.
Minusta "moukillakin" on oikeus onnistuneisiin häihin. Jos tietää kutsujan sosiaalisesti kömpelöksi tai sellaiseksi, jolla ei käytöskirja ole aivan hallussa, voi vieras kyllä tulla tässä vastaan.
Niin on minunkin mielestäni. Silti on kohtuutonta, että moukkailijan moukkailut rasahtavat syyttömän niskaan, vaikka kuinka on hänen ihana päivänsä. Ei sitä nyt ilkeä tarvitse olla, mutta aika hyvä elämä saa olla, jos mitätön pikku näpäytys kuin häihin saapumatta jättäminen etiketin mukaan saa maailman ylösalaisin ja hirveän parun aikaan.
Miten tuo sosiaalisesti kömpelö tarina edes liittyy tähän mitenkään?
Ainoa, joka parkuu ja on tehnyt asiasta numeron, olet sinä. Siitä, mitä morsian oli edes sanonut, ei ole kuin toisen käden tietoa. Joku tuttu voi aivan hyvin liioitella morsiamen aivan vilpitöntä ihmettelyä. Myönnät jo itsekin, että kyse oli näpäytyksestä eikä niinkään etiketin noudattamisesta itsessään, ja tämä kyllä kertoo sinusta ihmisenä ihan riittävästi. Luulenpa, että "näpäytyksesi" oli sekä hääparin että miehesi voitto. Parempi kaikkien kannalta, että et ollut häissä. Jos koet oikeudeksesi antaa muille opetuksia milloin mistäkin, ties millaisen show'n olisit pistänyt häissä pystyyn, jos jokin yksityiskohta ei olisikaan mennyt sääntökirjasi mukaan.
Jaa niinkö? Minua ei kiinnosta mikä on tarinan toinen puoli, se voi olla ihan mitä hyvänsä. Siitä en lähde spekuloimaan yhtään mitään, vaan kommentoin ainoastaan sitä tietoa mikä on annettu. Minkään asian keskustelussa ei ole mitään järkeä, jos pitää alkaa miettimään, että ehkä mitään häitä ei oikeasti ollutkaan, tai jospa ap:n miehellä ja tällä morsiamella olikin suhde ja siksi häntä ei oikeasti edes haluttukaan mukaan. Pikku "näpäytykset" tekevät välillä ihan hyvää itse kullekin. Tämä nyt ainakin on siitä viattomasta päästä, koska oikeasti ei edes näpäytetty mitään, noudatettiin vain etikettiä.
Niin huomasivat varmaan etten ole ap, vaikka niin spekuloitkin.
"Minua ei kiinnosta tarinan puoli" ei ole paras asenne normaalissa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Kuitenkin avasit, tai ap avasi, kuinka vain, aiheesta keskustelun. Ilmeisesti tarkoitus olikin vain kilvan haukkua morsianta eikä pohtia, mitä oikeasti eri osapuolten näkökulmasta tapahtui ja miten tilanteen voisi selvittää.
Johan täällä on puhuttu ilman haukkumistakin. Ja kyllä, siinä mielessä minua ei kiinnosta toinen puoli, koska sitä ei pysty selvittämään. Voi vain spekuloida. Väärinkäsityshän tässä on kyseessä ja selvittäminenhän nimenomaan on se, että kertoo syyn tälle. Joka on; ei ollut kutsuttu. Tadaa!
Toisen puolen voi helposti selvittää kysymällä, oliko kutsu molemmille ja mitä morsian tarkoitti sanoessaan ap:n (sinun) kiukuttelevan. Ehkäpä morsiamen näkemys tapahtumien kulusta on erilainen. Takerrut nyt liikaa ajatukseen siitä, että ei ollut kutsuttu. Kyllä oli, mutta kutsua ei ollut esitetty teknisesti sellaisella tavalla, että ap olisi ymmärtänyt tulleensa kutsutuksi. Olisi kiinnostavaa tietää, puuttuiko häissä kaikista muistakin pariskunnista toinen osapuoli, jos kutsut oli lähetetty kaikille samaan tyyliin, eikä missään nimessä voi kysyä, keitä kaikkia kutsu koskee. Veikkaan, että muut ovat osanneet selvittää asian, eikä heillä ole ollut tällaista draamaa häiden jälkeen.
Ihan turha sinutella. Me emme pysty selvittämään tässä keskustelussa mikä on se toinen puoli, siksi se ei kiinnosta, eikä siitä kannata sen enempää spekuloida. Ilmiselväähän on, että kyseessä on väärinkäsitys mikä on tapahtunut. Aphan ei kiukutellut, vaan morsian kiukutteli, mikä johtui siitä ettei itse ollut tajunnut kutsua. Täten ap:lla ei ollut mitään syytä lähteä selvittelemään asiaa, koska ei ollut edes läheinen morsiamelle. Ehkä ovat saaneet kymmenet tarkistussoitot muilta, ehkä ei. Eikö se ole vastaisuuden varalle kuitenkin ihan hyvä tietää, miten kannattaa toimia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa.... Puhukaa nyt ihmiset toisillenne! Ei kai se nyt voi niin kamalan vaikeaa olla?
Meille tuli muutama vuosi sitten kutsu mun serkun häihin. Ei olla kauhean läheisiä, hän on minua melkein 15 vuotta nuorempi. Kutsussa oli vaan mun nimi. Ilmoittautuminen oli mun tädille (serkun äidille). Ei ollut kovin vaikea kysyä, että koskiko kutsu mun lisäksi myös mun miestä tai/ja lapsia. Ei ollut kiusallista eikä mitenkään hankalaa. Kävi ilmi, että mies oli kutsuttu, mutta häät oli lapsettomat niin lapset ei. Ihan fine.
Toisen kerran sain kutsun työkaverini häihin, siinäkin oli vaan mun nimi kutsussa. Tällä kertaa ajattelin ettei mun miestä ole varmaan tarkoitus kutsua. Mut enpä kerinnyt asiaa miettimään kun työkaveri jo sanoi, että sori toi kutsu on tosiaan vaan sulle eikä sisällä avecia. Musta sekin oli ihan ok.
Asioista ei kai tarvi tahallaan tehdä niin vaikeita?
Eihän tuossa ollutkaan mitään vaikeaa. Kutsutta jäänyt ei yksinkertaisesti tullut juhliin ja asia oli ok. Myöhemmin vasta selvisi ettei se toisille ollutkaan ja he puhuivat asiasta. Ei ollut vaikeaa?
Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi. Johan tarinasta kävi ilmi, että kutsu oli oikeasti tarkoitettu myös ap:lle. Ap:ta ei ollut jätetty kutsumatta vaan ap oli tulkinnut, ettei häntä ollut kutsuttu. On ilmeisesti aivan ylivoimaista lähettää vaikka viesti morsiamelle tyyliin "Hei, olen kuullut yhteisiltä tutuilta sinun harmitelleen sitä, etten osallistynut häihinne. Kun kutsussa luki vain miehen nimi, ymmärsimme, että vain hänet oli kutsuttu. Ikävää, ettei asia selvinnyt ajoissa, olisi pitänyt kysyä. Olisin mielelläni tullut, toivottavasti oli ihanat häät."
Mutta kun se ei ollut se pointti mikä oli todellinen tarkoitus! Kutsun tullessa ap miehineen OLETTI, että kutsu koskee vain toista, mikä oli ihan pätevästi päätelty. Ei edes tuntenut morsianta hyvin, ettei edes osannut ihmetellä kutsumattomuutta. Ei ole vaikeaa tai tyhmää toimia noin. Se ettei asia loppujen lopuksi OLLUTKAAN toisille niin on tietenkin hyvä selvittää syy ja näin ap tekikin. Joten mikä tässä nyt on tyhmää?
Mitä nyt oikeastaan haluat? Haukkua morsianta? Jonkin kollektiivisen vahvistuksen, että olet oikeassa ja toimit tosi hienosti?
Mikään muu lähestymistapa ei tunnu kelpaavan. Eiköhän tätä "keskustelua" ole nyt jatkettu jo ihan riittävän kauan niin, että mitään uusia näkökulmia ei ole syntynyt tai että ap olisi taipunut minkäänlaiseen itsereflektioon. Minua ei enää kiinnosta osallistua tällaiseen jankkaamiseen. Toivotan hyvät illanjatkot ap:lle ja ap:n tukijoille, jotka eivät missään tapauksessa ole siis ap itse.
En ole haukkunut morsianta, mutta eikö se ole aika ilmiselvää, että viimeinen vastuu on kuitenkin järjestäjillä? Se että toimii siten, kuin kutsussa on ilmoitettu on sitä morsiusparin kunnioitusta, eikä ala jankkaamaan ja säveltelemään omiaan. Sitä samaa voisin sanoa sinulle ihan yhtä lailla jankkaamiselle. Oliko sinulla kenties tarve haukkua minua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa.... Puhukaa nyt ihmiset toisillenne! Ei kai se nyt voi niin kamalan vaikeaa olla?
Meille tuli muutama vuosi sitten kutsu mun serkun häihin. Ei olla kauhean läheisiä, hän on minua melkein 15 vuotta nuorempi. Kutsussa oli vaan mun nimi. Ilmoittautuminen oli mun tädille (serkun äidille). Ei ollut kovin vaikea kysyä, että koskiko kutsu mun lisäksi myös mun miestä tai/ja lapsia. Ei ollut kiusallista eikä mitenkään hankalaa. Kävi ilmi, että mies oli kutsuttu, mutta häät oli lapsettomat niin lapset ei. Ihan fine.
Toisen kerran sain kutsun työkaverini häihin, siinäkin oli vaan mun nimi kutsussa. Tällä kertaa ajattelin ettei mun miestä ole varmaan tarkoitus kutsua. Mut enpä kerinnyt asiaa miettimään kun työkaveri jo sanoi, että sori toi kutsu on tosiaan vaan sulle eikä sisällä avecia. Musta sekin oli ihan ok.
Asioista ei kai tarvi tahallaan tehdä niin vaikeita?
Eihän tuossa ollutkaan mitään vaikeaa. Kutsutta jäänyt ei yksinkertaisesti tullut juhliin ja asia oli ok. Myöhemmin vasta selvisi ettei se toisille ollutkaan ja he puhuivat asiasta. Ei ollut vaikeaa?
Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi. Johan tarinasta kävi ilmi, että kutsu oli oikeasti tarkoitettu myös ap:lle. Ap:ta ei ollut jätetty kutsumatta vaan ap oli tulkinnut, ettei häntä ollut kutsuttu. On ilmeisesti aivan ylivoimaista lähettää vaikka viesti morsiamelle tyyliin "Hei, olen kuullut yhteisiltä tutuilta sinun harmitelleen sitä, etten osallistynut häihinne. Kun kutsussa luki vain miehen nimi, ymmärsimme, että vain hänet oli kutsuttu. Ikävää, ettei asia selvinnyt ajoissa, olisi pitänyt kysyä. Olisin mielelläni tullut, toivottavasti oli ihanat häät."
Mutta kun se ei ollut se pointti mikä oli todellinen tarkoitus! Kutsun tullessa ap miehineen OLETTI, että kutsu koskee vain toista, mikä oli ihan pätevästi päätelty. Ei edes tuntenut morsianta hyvin, ettei edes osannut ihmetellä kutsumattomuutta. Ei ole vaikeaa tai tyhmää toimia noin. Se ettei asia loppujen lopuksi OLLUTKAAN toisille niin on tietenkin hyvä selvittää syy ja näin ap tekikin. Joten mikä tässä nyt on tyhmää?
Mitä nyt oikeastaan haluat? Haukkua morsianta? Jonkin kollektiivisen vahvistuksen, että olet oikeassa ja toimit tosi hienosti?
Mikään muu lähestymistapa ei tunnu kelpaavan. Eiköhän tätä "keskustelua" ole nyt jatkettu jo ihan riittävän kauan niin, että mitään uusia näkökulmia ei ole syntynyt tai että ap olisi taipunut minkäänlaiseen itsereflektioon. Minua ei enää kiinnosta osallistua tällaiseen jankkaamiseen. Toivotan hyvät illanjatkot ap:lle ja ap:n tukijoille, jotka eivät missään tapauksessa ole siis ap itse.
Olet kyllä nolo, jos kuvittelet että ap kirjoittaa kaikki samaa mieltä olevat viestit itse :D Tällä palstalla käy tuhansia ihmisiä, eiköhän suurin osa ole normaaliälyisiä ihmisiä jotka ovat syystäkin samaa mieltä siitä, että hääpari itse mokasi kun ei kutsunut ap:ta.
Ja ei enää sanaakaan siitä, että ap oli kutsuttu, vaikkei sitä lukenut kutsussa. Jos kutsussa ei lue kuin miehen nimi, niin kutsu on osoitettu vain miehelle. Ei voi olettaa, että kutsu koskisi ketään muuta. Ei vaan voi.
Ap:n tapauksessa olisi ihan sama kuin hääpari ei lähettäisi kutsua ollenkaan ja sitten valittaisi "miksette tulleet, kyllä teidät oli kutsuttu!". Ahaa, no olisitte sitten kertoneet, että haluatte meidät sinne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa.... Puhukaa nyt ihmiset toisillenne! Ei kai se nyt voi niin kamalan vaikeaa olla?
Meille tuli muutama vuosi sitten kutsu mun serkun häihin. Ei olla kauhean läheisiä, hän on minua melkein 15 vuotta nuorempi. Kutsussa oli vaan mun nimi. Ilmoittautuminen oli mun tädille (serkun äidille). Ei ollut kovin vaikea kysyä, että koskiko kutsu mun lisäksi myös mun miestä tai/ja lapsia. Ei ollut kiusallista eikä mitenkään hankalaa. Kävi ilmi, että mies oli kutsuttu, mutta häät oli lapsettomat niin lapset ei. Ihan fine.
Toisen kerran sain kutsun työkaverini häihin, siinäkin oli vaan mun nimi kutsussa. Tällä kertaa ajattelin ettei mun miestä ole varmaan tarkoitus kutsua. Mut enpä kerinnyt asiaa miettimään kun työkaveri jo sanoi, että sori toi kutsu on tosiaan vaan sulle eikä sisällä avecia. Musta sekin oli ihan ok.
Asioista ei kai tarvi tahallaan tehdä niin vaikeita?
Eihän tuossa ollutkaan mitään vaikeaa. Kutsutta jäänyt ei yksinkertaisesti tullut juhliin ja asia oli ok. Myöhemmin vasta selvisi ettei se toisille ollutkaan ja he puhuivat asiasta. Ei ollut vaikeaa?
Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi. Johan tarinasta kävi ilmi, että kutsu oli oikeasti tarkoitettu myös ap:lle. Ap:ta ei ollut jätetty kutsumatta vaan ap oli tulkinnut, ettei häntä ollut kutsuttu. On ilmeisesti aivan ylivoimaista lähettää vaikka viesti morsiamelle tyyliin "Hei, olen kuullut yhteisiltä tutuilta sinun harmitelleen sitä, etten osallistynut häihinne. Kun kutsussa luki vain miehen nimi, ymmärsimme, että vain hänet oli kutsuttu. Ikävää, ettei asia selvinnyt ajoissa, olisi pitänyt kysyä. Olisin mielelläni tullut, toivottavasti oli ihanat häät."
Mutta kun se ei ollut se pointti mikä oli todellinen tarkoitus! Kutsun tullessa ap miehineen OLETTI, että kutsu koskee vain toista, mikä oli ihan pätevästi päätelty. Ei edes tuntenut morsianta hyvin, ettei edes osannut ihmetellä kutsumattomuutta. Ei ole vaikeaa tai tyhmää toimia noin. Se ettei asia loppujen lopuksi OLLUTKAAN toisille niin on tietenkin hyvä selvittää syy ja näin ap tekikin. Joten mikä tässä nyt on tyhmää?
Mitä nyt oikeastaan haluat? Haukkua morsianta? Jonkin kollektiivisen vahvistuksen, että olet oikeassa ja toimit tosi hienosti?
Mikään muu lähestymistapa ei tunnu kelpaavan. Eiköhän tätä "keskustelua" ole nyt jatkettu jo ihan riittävän kauan niin, että mitään uusia näkökulmia ei ole syntynyt tai että ap olisi taipunut minkäänlaiseen itsereflektioon. Minua ei enää kiinnosta osallistua tällaiseen jankkaamiseen. Toivotan hyvät illanjatkot ap:lle ja ap:n tukijoille, jotka eivät missään tapauksessa ole siis ap itse.Olet kyllä nolo, jos kuvittelet että ap kirjoittaa kaikki samaa mieltä olevat viestit itse :D Tällä palstalla käy tuhansia ihmisiä, eiköhän suurin osa ole normaaliälyisiä ihmisiä jotka ovat syystäkin samaa mieltä siitä, että hääpari itse mokasi kun ei kutsunut ap:ta.
Ja ei enää sanaakaan siitä, että ap oli kutsuttu, vaikkei sitä lukenut kutsussa. Jos kutsussa ei lue kuin miehen nimi, niin kutsu on osoitettu vain miehelle. Ei voi olettaa, että kutsu koskisi ketään muuta. Ei vaan voi.
Ap:n tapauksessa olisi ihan sama kuin hääpari ei lähettäisi kutsua ollenkaan ja sitten valittaisi "miksette tulleet, kyllä teidät oli kutsuttu!". Ahaa, no olisitte sitten kertoneet, että haluatte meidät sinne.
On muutenkin hyvin kulunut olkiukko (uuh se kammottava muotisana) aloittaa väittely tuolla periaatteella, että toinen osapuoli on aloittaja. Mitä muuta siinä muka halutaan tehdä, kuin ivata, emnnä henkilöön eikä puhua itse asiasta?
Vierailija kirjoitti:
Porvoossa asiaa ei tietenkään tarkisteta mitenkään vaan mennään vaan yksin....
Mitä ihmeen tarkistamista tuossa on? Jos ei ole kutsuttu, niin ei sitten ole. Nolohan se on mennä kyselemään, jos ei nimeä kutsussa ole. AP toimi aivan oikein.
Taisi olla elämänkoululaisten häät kyseessä?
Jos minulla olisi puoliso ja hänelle tulisi kutsu häihin, niin en minä sinne menisi jos kutsussa olisi vain puolison nimi eikä mitään mainintaa minusta tai siitä, että puolisoni voisi ottaa minutkin sinne mukaan. Samoin jos kutsuisin juhliini pariskunnasta vain toisen, niin en olettaisi hänen ottavan puolisoaan mukaan, ainakin jos asiasta ei olisi erikseen sovittu vaikka hänen ilmoittautuessaan juhliin.
Tsiisus mitä jankkausta. Kutsu koskee vain ja ainoastaan sitä/niitä jotka kutsussa on mainittu. Ei sinne lähdetä tyrkyttämään itseään. Paitsi Palanderit.
Olen itse tuollaisessa vastannut selkeästi, kiitos, kun kutsuitte minut, tulen mielelläni tms. Niin siinä vaiheessa selviää oliko kutsu molemmille vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ja appi saivat kutsun apen serkun lapsen häihin. Olivat sitten hädissään soittaneet, että kai tähän kutsuun kuuluu myös aikuiset ja muualla asuvat lapset sekä heidän seurustelukumppaninsa. Sen jälkeen esittivät lapsilleen ja näiden kumppaneille, että kaikki oli kutsuttu. Vähänkö kuumotti olla häissä, kun tajusin ohimenevästä keskustelusta, miten se kutsu oli minullekin tullut.
T. Yksi seurustelukumppaneista, joka ei IKINÄ mene enää juhliin, joihin ei ole kutsuttu omalla nimellä.
Juuri näin. Jos kutsusta soitellaan perään ja kysytään onko myös X tervetullut, voi käydä niin ettei kutsuja kehtaa sanoa ei. Näin juhliin päätyy "kutsutuksi" ihmisiä joita sinne ei kaivattu. Siksi ei ole sopivaa kysyä sisältyykö kutsuun myös niitä keitä ei ole kutsussa mainittu ja laittaa kutsujaa kiusalliseen asemaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tälläisissä tilanteissa usein auttaa, kun vähän miettii, millainen tyyppi kutsuja on. Tunteeko kutsuja etiketin? Jos on fiilis, että ehkä ei täysin, asiaa voi kysyä. Etikettiin välinpitämättömästi suhtautuvat eivät yleensä myöskään loukkaannu, kun heiltä kysytään. Samoin kun kyse on ystävästä, luulisi, että häistä tulisi muutenkin puhetta ennen h-hetkeä. Onko isot häät? Jättävätkö kaikki vieraat puolisot ja lapset kotiin? Näissä keskusteluissa selviää, jos on väärinkäsityksiä.
Minusta tuntuu, että ap on oikeasti alun aökaen tajunnut hääparin mokanneen kutsussa mutta halusi vain näpäyttää heitä etiketin huonosta hallinnasta. Tosi harvoin on niin, että vain pariskunnan toinen osapuoli kutsutaan, jos kaikki tuntevat edes joten kuten toisensa, ja silloin kun näin on, on tästä kutsussa maininta tyyliin "juhlimme pienimuotoisesti vain läheisimpien kesken".
Miksi pitäisi miettiä? Miksei voi lähteä siitä oletuksesta että aikuisten ihmisten tekemä kutsu viestittää nimenomaan sitä, mitä he haluavat viestittää? Kutsuetiketin selvittämiseen ei mene viittä minuuttia. Itse ainakin oletan että aikuiset ihmiset selvittävät tuollaiset asiat juhlia järjestäessään ja kutsussa lukee mitä on tarkoitettu.
Juu ja nimenomaan niinpäin, että asia on erittäin helppo ilmaista, kun joku halutaan mukaan. Useinhan hääparit miettivät esim. miten voi ilmaista selkeästi mutta kohteliaasti, että vain perheen aikuiset on kutsuttu. En käsitä miten on mahdollista, että hääpari halusi ap:n paikalle mutta onnistui olemaan ilmaisematta sitä kutsussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistähän syystä ette kysyneet asiaa? Olen ollut muutaman kerran samassa tilanteessa, ja ilman muuta on hyvä ollut varmistaa, miten asia on, halutaanko avec vai ei.
Eihän kutsua nyt aleta ruinaamaan! :D
Eihän se nyt ruinaamista ole :) Minäkin olen tarkistanut asian, eikä kukaan loukkaantunut saati muuttanut alkuperäistä kutsua sen vuoksi, että halusin tarkentaa asian. Ihan sen vuoksi, koska näissä nyt aina välillä on sekaannuksia.
Vierailija kirjoitti:
Ihme jankuttamista ja rähjäämistä suurin osa tästä "keskustelusta". Hääpari teki virheen ja morsian syytti ap:tä aiheetta, kyllä. Onko toisen häät kuitenkaan oikea paikka osoitella, kuinka joku ei tunne kutsuetikettiä? Osassa kommenteista oikein mehustellaan sillä, kuinka tyhmä morsian on ja kuinka saa syyttää vain itseään. Mistä moinen kauna? Väärinkäsityksiä sattuu itse kullekin, ja kun on kyse toisen tärkeästä juhlapäivästä, ehkä jopa elämän tärkeimmästä, itse kyllä katsoisin sormien läpi, jos kaikki ei mene aivan etikettioppaan mukaan. Yrittäisin varmaan jälkikäteen jutella asiasta ja selvittää väärinkäsitystä omalta osaltani sen sijaan, että kirjoittaisin useita nimettömiä viestejä keskustelupalstalle. Tärkeintä kai on, että hääparille jää mukavat muistot, eikä se, kuka on oikeassa.
1. Kukaan ei ole osoitellut ketään häissä.
2. Morsian on häiden jälkeen puhunut ympäri kyliä, että ap on jäänyt pois "protestoidakseen" loukkaantuneena, mikä on minista kyllä tosi törkeää ja suututtaa ap:n puolesta. Siitä varmaan hieman aggressiiviset vastaukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppi ja appi saivat kutsun apen serkun lapsen häihin. Olivat sitten hädissään soittaneet, että kai tähän kutsuun kuuluu myös aikuiset ja muualla asuvat lapset sekä heidän seurustelukumppaninsa. Sen jälkeen esittivät lapsilleen ja näiden kumppaneille, että kaikki oli kutsuttu. Vähänkö kuumotti olla häissä, kun tajusin ohimenevästä keskustelusta, miten se kutsu oli minullekin tullut.
T. Yksi seurustelukumppaneista, joka ei IKINÄ mene enää juhliin, joihin ei ole kutsuttu omalla nimellä.
Juuri näin. Jos kutsusta soitellaan perään ja kysytään onko myös X tervetullut, voi käydä niin ettei kutsuja kehtaa sanoa ei. Näin juhliin päätyy "kutsutuksi" ihmisiä joita sinne ei kaivattu. Siksi ei ole sopivaa kysyä sisältyykö kutsuun myös niitä keitä ei ole kutsussa mainittu ja laittaa kutsujaa kiusalliseen asemaan.
Asian voi kysyä hyvin tai huonosti. Jos esittää asian näin" kai se ja sekin on kutsuttu" niin on tosi moukkamaista. Mutta jos kysyy tyyliin, että "ketä kaikkia tämä kutsu koskee, haluamme vain varmistaa", niin sittenhän on helppo vastata, että se koskee tätä ja tätä.
Älä nyt viitsi heittäytyä tyhmäksi. Johan tarinasta kävi ilmi, että kutsu oli oikeasti tarkoitettu myös ap:lle. Ap:ta ei ollut jätetty kutsumatta vaan ap oli tulkinnut, ettei häntä ollut kutsuttu. On ilmeisesti aivan ylivoimaista lähettää vaikka viesti morsiamelle tyyliin "Hei, olen kuullut yhteisiltä tutuilta sinun harmitelleen sitä, etten osallistynut häihinne. Kun kutsussa luki vain miehen nimi, ymmärsimme, että vain hänet oli kutsuttu. Ikävää, ettei asia selvinnyt ajoissa, olisi pitänyt kysyä. Olisin mielelläni tullut, toivottavasti oli ihanat häät."