Lue keskustelun säännöt.
Työnantajat ja rekrytoijat: mikä saa teidät olemaan valitsematta työnhakijaa?
26.02.2019 |
Olen lähettänyt paljon tuloksettomia työhakemuksia eivätkä harvat haastattelunikaan ole aina menneet oikein luontevasti. Olisi siis hyvä ottaa opikseen muiden ihmisten kokemuksista, etenkin sieltä neuvottelupöydän toiselta puolelta.
Minkälaiset asiat tekevät huonon vaikutelman ihmiseen, joka näkee jatkuvasti haastateltavia? Häiritseekö esim. jos toinen selvästi tekee parhaansa, että vaikuttaisi innostuneelta ja positiiviselta (lievästi liioitellen, jottei vain tulisi passiivinen vaikutelma)? Muita turn-off asioita?
Kommentit (268)
Vierailija kirjoitti:
Ikävä sanoa mutta ulkonäkö ratkaisee. Tämä on ihan fakta, ja tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta näin se nyt on.
Edustavan näköinen saa aina paikan, olettaen tietysti että kompetenssi on edes sinne päin. Kaunis/komea vain vetoaa rekrytoivan tahon primitiivivietteihin, ihmisiähän hekin vain ovat. Varsinkin pari-kolmekymppiset HR-tyttöset suorastaan riisuvat katseellaan komeaa hakijaa. Sama silloin kun nainen hakee tehtävää, vastapuolella oleva mies haluaa nähdä silmälle lempeän yksilön.
Jos olet epäkomea mies tai nainen, ovat mahdollisuutesi tässä elämässä oleellisesti heikommat, koulutuksesta välittämättä.
Ja tämä on aidosti surullista.
Sori, ei. Ihan tavallinen siisti ja hyväkäytöksinen ihminen, jolla on ennen kaikkea tarvittavat taidot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
CV:n aukot katsotaan tietenkin, ja aukoton työhistoria on erittäin suuri etu.
Kyllä pitkät aukot työhistoriassa kolmenkympin jälkeen mietityttävät. Nuorilla naisilla ei, lapset on ihan normaali hyväksyttävä syy. Nykyään ei putoa mistään vuoden-kahden äitiysloman takia. Mutta viisi vuotta on jo paha, täytyy aloittaa vähän alusta taas.
Mitä aukoton työhistoria sitten tarkalleen kertoo sopivuudesta juuri tähän työpaikkaan? Että aina on elämä hymyillyt eikä koskaan ole tarvinnut kokea mitään ikävää? Eikös työnantajakin tiedä, että lamakausia on aika säännöllisin väliajoin ja silloin jää ihmisiä työttömäksi. Kerran työtön, aina työtön? Paitsi silloin, kun huudetaan, että pois löhöämästä ja töihin siitä.
Kyllä cv:n lukeminen on avartavaa.
Esimerkiksi, aukot ei haittaa, kun näkee että ihminen on sitkeästi vaan tehnyt nuorena uutta ja uutta pätkää, kouluttautunut, ja kun ei ole löytynyt vakituista, on kouluttautunut uudelleen. Tai on monta vuotta teollisuudessa, ja sitten aukko. Tiedän että on soija aloja jotka on vaan kaatuneet. Tällaisen minä kyllä voisin ottaa, vaikka ei olisi uuden koulutuksen jälkeen vielä sitä kokemusta. Ajattelisin, että on nälkäinen ja sitkeä, ja motivoitunut.Sellaista aukkoa Ihmettelisin, jos vielä neljänkympin lähellä on useiden vuosien aukko, tai edelleen monia vuoden-parin pätkiä, ja kolmas erilainen ammatti menossa. Ajattelisin että oikeasti hyvän työihmisen joku olisi jo halunnut pitää.
Kolmas tutkinto ei mitään haittaa, jos tavoite selvästi on löytynyt ja kehittynyt.
ei se kyl noin mene. Minä olen hyvä työntekijä ja minut olisi aina haluttu pitää, mutta olen aina löytänyt uutta ja halunnut kehittyä ja saada parempaa palkkaa. Jos sellainen työ on jossakin ollut tarjolla, niin olen lähtenyt. Enkä voi sille mitään, että olen aina saanut töitä ja minut on palkattu...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä sanoa mutta ulkonäkö ratkaisee. Tämä on ihan fakta, ja tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta näin se nyt on.
Edustavan näköinen saa aina paikan, olettaen tietysti että kompetenssi on edes sinne päin. Kaunis/komea vain vetoaa rekrytoivan tahon primitiivivietteihin, ihmisiähän hekin vain ovat. Varsinkin pari-kolmekymppiset HR-tyttöset suorastaan riisuvat katseellaan komeaa hakijaa. Sama silloin kun nainen hakee tehtävää, vastapuolella oleva mies haluaa nähdä silmälle lempeän yksilön.
Jos olet epäkomea mies tai nainen, ovat mahdollisuutesi tässä elämässä oleellisesti heikommat, koulutuksesta välittämättä.
Ja tämä on aidosti surullista.
Sori, ei. Ihan tavallinen siisti ja hyväkäytöksinen ihminen, jolla on ennen kaikkea tarvittavat taidot.
Ei mene noin. Ennen kaikkea taidoilla ei nykyisin ole sijaa firmoissa, tiedät sen itsekin. Ulkonäkö, ulkonäkö, ulkonäkö.
Riippumatta siitä onko kyse asiantuntijatehtävistä vai mallin hommista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
CV:n aukot katsotaan tietenkin, ja aukoton työhistoria on erittäin suuri etu.
Kyllä pitkät aukot työhistoriassa kolmenkympin jälkeen mietityttävät. Nuorilla naisilla ei, lapset on ihan normaali hyväksyttävä syy. Nykyään ei putoa mistään vuoden-kahden äitiysloman takia. Mutta viisi vuotta on jo paha, täytyy aloittaa vähän alusta taas.
Mitä aukoton työhistoria sitten tarkalleen kertoo sopivuudesta juuri tähän työpaikkaan? Että aina on elämä hymyillyt eikä koskaan ole tarvinnut kokea mitään ikävää? Eikös työnantajakin tiedä, että lamakausia on aika säännöllisin väliajoin ja silloin jää ihmisiä työttömäksi. Kerran työtön, aina työtön? Paitsi silloin, kun huudetaan, että pois löhöämästä ja töihin siitä.
Kyllä cv:n lukeminen on avartavaa.
Esimerkiksi, aukot ei haittaa, kun näkee että ihminen on sitkeästi vaan tehnyt nuorena uutta ja uutta pätkää, kouluttautunut, ja kun ei ole löytynyt vakituista, on kouluttautunut uudelleen. Tai on monta vuotta teollisuudessa, ja sitten aukko. Tiedän että on soija aloja jotka on vaan kaatuneet. Tällaisen minä kyllä voisin ottaa, vaikka ei olisi uuden koulutuksen jälkeen vielä sitä kokemusta. Ajattelisin, että on nälkäinen ja sitkeä, ja motivoitunut.Sellaista aukkoa Ihmettelisin, jos vielä neljänkympin lähellä on useiden vuosien aukko, tai edelleen monia vuoden-parin pätkiä, ja kolmas erilainen ammatti menossa. Ajattelisin että oikeasti hyvän työihmisen joku olisi jo halunnut pitää.
Kolmas tutkinto ei mitään haittaa, jos tavoite selvästi on löytynyt ja kehittynyt.ei se kyl noin mene. Minä olen hyvä työntekijä ja minut olisi aina haluttu pitää, mutta olen aina löytänyt uutta ja halunnut kehittyä ja saada parempaa palkkaa. Jos sellainen työ on jossakin ollut tarjolla, niin olen lähtenyt. Enkä voi sille mitään, että olen aina saanut töitä ja minut on palkattu...
Toi on ihan ok, jos ei ole liian monta alle 3 v pätkää. Muuten näyttää siltä, ettet ole jäämässä tähän seuraavaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Mulla herättää luottamusta, jos cv:ssä on joka vuodella joku selitys. Vaikka sitten äitiysloma, vanhempainloma, kotiäitiys, omaishoitajuus, opiskelu. Pahinta on olla selittämättä mitään.
Jos työ on päättynyt tuotannon supistamisen tai projektin päättymisen takia, sekään ei ole tavatonta eikä häpeä.
Pahinta on joutua miettimään onko hakija ollut vankilassa.
Vankila tai rikollisuus yleensäkinkö se suurin pelko niiden cv:n aukkojen kohdalla on? Pitäisikö mainita, ettei ole rikosrekisteriä...?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ikävä sanoa mutta ulkonäkö ratkaisee. Tämä on ihan fakta, ja tätä ei saisi sanoa ääneen, mutta näin se nyt on.
Edustavan näköinen saa aina paikan, olettaen tietysti että kompetenssi on edes sinne päin. Kaunis/komea vain vetoaa rekrytoivan tahon primitiivivietteihin, ihmisiähän hekin vain ovat. Varsinkin pari-kolmekymppiset HR-tyttöset suorastaan riisuvat katseellaan komeaa hakijaa. Sama silloin kun nainen hakee tehtävää, vastapuolella oleva mies haluaa nähdä silmälle lempeän yksilön.
Jos olet epäkomea mies tai nainen, ovat mahdollisuutesi tässä elämässä oleellisesti heikommat, koulutuksesta välittämättä.
Ja tämä on aidosti surullista.
Sori, ei. Ihan tavallinen siisti ja hyväkäytöksinen ihminen, jolla on ennen kaikkea tarvittavat taidot.
Ei mene noin. Ennen kaikkea taidoilla ei nykyisin ole sijaa firmoissa, tiedät sen itsekin. Ulkonäkö, ulkonäkö, ulkonäkö.
Riippumatta siitä onko kyse asiantuntijatehtävistä vai mallin hommista.
Ei meillä töissä ole ainakaan ketään mallinnäköistä. Se ei ole selitys jos et saa töitä.
Ohis, mutta ne CV:n aukot voi täyttää jollain höttötyöllä. Minä olen laittanut siivoustyötä tai jotain vastaavaa. Ja ulkomailla olen ollut, niin sitä aikaa vaan pidentänyt. Ei sieltä mitään todistusta saanut eikä noita kukaan tarkasta, jos eivät liity haettavaan työhön tai niistä on aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi luoja mitä kommentteja...
Tulevaisuudessa pitäis varmaan panostaa enemmän anonyymiin rekrytointiin, valinta-algoritmeihin, valintaraateihin jne. Ettei kaikki päätöksenteko olis tollasilla ikä- ja sukupuolisyrjivillä tissien tuijottelijoilla joiden lähtöoletus on se että aukot cv:ssä tarkottaa vankilaa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se aiempi kokemus on niin jumalan sana, joka muuttaa kaiken. Kävikö mielessä, että jostain sitä kokemusta täytyy alun alkaenkin saada? Voi olla, että suljette silmänne parhailta tulevilta työntekijöiltä aiemman kokemuksen puutteen takia.
Kun olin 18v haastattelussa sanottiin ymmärtäväiseen sävyyn että joo, eihän tuossa iässä voi ollakaan paljoa kokemusta pidemmistä työsuhteista. Myöhemmin soitettiin ja sanottiin suoraan, että nimenomaan siksi meni paikka jollekin muulle. Ja seuraavana vuonna ei oltu edes enää erityisen ymmrätäväisiä sen kokemuksen puutteen suhteen. Olinhan nyt, herranjumala, jo yhdeksäntoista. Kesätyöhausta siis kyse.
Tuossa tilanteessa ainakin itse olisin katsonut kokemuksesi kaiken mistä näkee että on vastuullinen, isoshommat, partion, koiran ja lapsenhoidot, mansikanpoiminnat.
Jos ei 18-vuotiaana ole kesäisin tehnyt muuta kuin lomaillut, ajattelisin etten uskalla olla ensimmäinen, joka opettaa vastuullisuutta ja oma-aloitteellisuutta.
Suosittelijakin ja lista pitkäjänteisiä harrastuksia on parempi kuin ei mitään
Minulla oli 18-vuotiaana juuri tuota kuvailemaasi kokemusta harrastuneisuudesta, isostoiminnasta ja ryhmänohjauksesta. Ei auttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja mitä kommentteja...
Tulevaisuudessa pitäis varmaan panostaa enemmän anonyymiin rekrytointiin, valinta-algoritmeihin, valintaraateihin jne. Ettei kaikki päätöksenteko olis tollasilla ikä- ja sukupuolisyrjivillä tissien tuijottelijoilla joiden lähtöoletus on se että aukot cv:ssä tarkottaa vankilaa :D
Niinpä. Matkustaminen on nykyään halpaa ja moni nuori tykkää reissata. Harva katuu että teinpä elämässäni liian vähän töitä, mutta omien toiveiden toteuttamatta jättämistä saattaa katuakin.
Minä teen töitä vain rahan vuoksi. Huvittaa että työnantaja X kuvittelee minun haluavan juuri heille. Ihan sama minne, kunhan palkka tulee tilille ja työ on siedettävää. Olen _vain_ työntekijä. Kun työpaikan ovi menee kiinni, en identifioi itseäni yritys X:n "tiimipelaajaksi" enkä elä ja hengitä jotain visioshittiä. Työni teen, siitä palkka. Huomenna voin olla jo kilpailijalla töissä.
Vierailija kirjoitti:
Voi luoja mitä kommentteja...
Tulevaisuudessa pitäis varmaan panostaa enemmän anonyymiin rekrytointiin, valinta-algoritmeihin, valintaraateihin jne. Ettei kaikki päätöksenteko olis tollasilla ikä- ja sukupuolisyrjivillä tissien tuijottelijoilla joiden lähtöoletus on se että aukot cv:ssä tarkottaa vankilaa :D
Jonkinlainen digitaalisesti suoritettava pääsykoe tai monivalintatentti voisi olla kaikille hakijoille tasapuolinen. Sellainen, joka mittaa tietämystä, asenteita ja älykkyyttä. Sitten voisi kutsua vaikka parhaat viisi paikan päälle, jossa simuloitaisiin työtehtäviä vaikka roolileikein tavallisen haastattelun sijaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ilmoituksessa on joku mikä on eduksi esim. tietyn ohjelman käyttökokemus tai tietyn kielen osaaminen, niin niiden taitajat menee heti listan kärkeen vaikka muu osaaminen olisi heikompaa.
Omalla kohdalla on se tilanne, työpaikalleni haetaa osaajaa kolmella vaativuustekijällä, yksi on kokemus tietystä alasta, toinen kokemus yhdestä ohjelmasta ja kolmas on ruotsinkielen osaaminen. Unelma olisi löytää joka osaisi nämä kaikki, mutta käytännössä kaksi kolmesta täyttyy osalla hakijoista. Joten kutsun nämä haastatteluun. Todennäköisesti näin etukäteen arvioituna se ruotsinkielen osaaja valitaan (jos haastattelu ei mene ihan mönkään) koska sen osaajia on vaikein löytää eikä sitä pysty yleensä opettelemaan samalla tavalla nopeasti kuin esim. tuon ohjelman käytön.
Välillä harmittaa ihan hirvittävästi kun jo hakemuksesta näkee, että tämä olisi todennäköisesti oikein hyvä tyyppi, mutta kun joku tietty asia uupuu. Toisinaan kutsun näitäkin haastatteluun vaikka melkein tiedän jo etukäteen että joku toinen menee edelle, mutta joskus voi tulla hyviä yllätyksiä.
Toisinaan kun ihmetellään sitä miksei saa henkilökohtaista palautetta siitä miksi ei päässyt vaikka haastatteluun. Niitä hakemuksia tulee kymmeniä, jopa satoja. Niiden läpikäyntiin menee aikaa ja kunnon palautteen antaminen olisi valtava työ, joka ei työnantajalleni toisi mitään lisäarvoa vaan olisi hukkaan heitettyä aikaa. Meillä kyllä lähetetään kaikille hakijoille prosessin lopuksi tieto, että valinta on tehty eli ihan ilman vastausta ei jää. Pistän kyllä hyvät hakijat mieleeni ja joskus on tehty niin, että jostain aikaisemmasta hausta mieleen jääneelle tyypille soitetaan ennen kuin laitetaan paikka hakuun. Joten työn voi saada myös myöhemminkin samalla hakemuksella. Olen itse tullut tällä tavalla taloon, jäin kakkoseksi varsinaisessa haussa mutta kuukauden päästä oli tarve toiseen hommaan ja he tarjosivat sitä minulle edellisen haastattelun perusteella.
Veikkaanpa, että todellakin on helpompaa opettaa hakijalle jokin tietty ohjelma kuin ruotsin kieli. Ihmettelen näitä ilmoituksia, joissa laitetaan valtavasti painoarvoa jonkin hyvin yleisluontoisen ohjelman käyttökokemukselle. Eihän minulla todellakaan ole juuri siitä ohjelmasta kokemusta, mutta jonkun YouTube tutorialin pohjalta en epäile yhtään, ettenkö sen hyvin kohtuullisessa ajassa oppisi... Hakijana epäilen, että työnantajat ampuvat itseään jalkaan etukäteen liian lukkoon lyötyine kandidaattiprofiileineen.
No tässä ei ole kyse mistään excelistä tai vastaavasta, vaan ihan erityisohjelmasta. Mutta perehdytys on oikeasti kallista puuhaa, sitoo useammankin ihmisen työpanoksen ja samaan aikaan kuitenkin pitää tehdä ne normaalit työt. Työnantaja toivoo tietysti mahdollisimman valmista tyyppiä töihin. Siksi mm. edellisen kesän kesätyöntekijät, jos vaan ovat yhtään olleet hyviä, ovat aina etusijalla seuraavissa hauissa.
Jos kerran olet sitä mieltä, että opit helposti ohjelman YouTuben kautta, niin pistä hakemus ja kerro, että olet tutustunut ohjelmaan jo ja olet varma että opit sen perusasiat nopeasti. Olet taatusti korkeammalla kuin se, jolla ei ole myöskään kokemusta mutta ei mitenkään ilmaise tutustuneensa asiaan. Kyllä työnantaja usein tietää hakevansa mahdotonta tapausta, mutta fiksu tyyppi osaa kääntää puutteensa mahdollisuuksiksi.
En ole kenelle vastasit, vaan vähän yli 50-vuotias nainen, työelämässä nykyään, koulutus tekniikan alalla - alanvaihtaja aikuisiällä kaupalliselta tekniselle.
Mutta: Kymmeniä erilaisia ja hyvin erilaisiin tarkoitukseen käytettäviä ammattiohjelmia käyttäneenä ja itse ohjelmointiakin opiskelleena täytyy kyllä ihmetellä, että missähän ydinvoimalan suunnittelussa tarvitaan jonkun ohjelman opettamiseen useita ihmisiä. Eikö ohjelmaan ole ohjeita? Rekrytoidaanko teille niin yksinkertaisia ihmisiä, ettei yhtä ohjelmaa opi? Itse olen myös käyttänyt lukemattomia ohjelmia, joita ei ole opetettu missään koulussa.
Osan olen opetellut itse, ilman, että kukaan on opettanut käyttämään. Kokemusta on niin taloushallinnon kuin tekniikan alan ohjelmista. Nykyään käytän CAD-ohjelmistoja. Näistä hallitsen hyvin kaksi, tyydyttävästi lukemattomia. Yhteen kävin koulussa huimat 3 op kurssin, niin että osasin työn aloittaessa piirrellä jotain laatikoita ja ympyröitä, noin karkeasti yleistäen, no ehkä vähän jotain muutakin. Lisäksi minulla on erikoisammattiohjelmia, joita ei käytetä yhtään missään. Ihan mukana tulleen käyttöohjeen mukana opettelin käyttämään ja F1 on toimiva näppäin lähes ohjelmassa kuin ohjelmassa. En minä mitään youtubea ole käyttänyt, vaan ohjelmistojen omia ohjeita. Olen myös itse tehnyt työpaikalleni järjestelmää. Mukana olen tehnyt dokumenttia, niin että seuraajani osaa käyttää sitä pienellä perehdytyksellä. Tiedän olevani aavistuksen poikkeuksellinen siinä, että pystyn oppimaan asioita itsestään, mutta usein asenne on se, mikä estää muitakin oppimasta.
Siis ammattiohjelmia, joita en tiedä käytettävän yhtään missään muualla, eli firmaan räätälöityjä ja yksi jenkeiltä tilattu, kun suomalaisilta jälleenmyyjiltä ei löytynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tästä olen kirjoittanut muihinkin ketjuihin, mutta turha itkeä sitä, ettei ole hakijoita, joilla ei ole kokemusta. Jos jokainen vaatii kokemusta, niin mistä niitä kokeneita enää saadaan, kun kukaan ei ota ensikertalaista? Perustele, miksi kokemus pitäisi hankkia jossain toisessa firmassa ja kerro, miksi se joku toinen firma ottaisi kokemattoman, jos sinäkään et ota, vain että sinä saisit kokeneita työntekijöitä? Miksi kouluttaminen kuuluu jollekin toiselle firmalle, eikä sinulle? Jokainen tietää (paitsi kokemattomat opiskelijat ja sitä nuoremmat) että työelämässä opitaan 70 % siinä tarvittavista asioista.
Pian meillä on vain eläkeläisiä ja niitä, joilla ei ole kokemusta mistään. Itse asiassa tämä alkaa näkyä jo, kun perehdyttämisestäkin on tullut ihmisille ärsyttävää. Ennen se oli itsestään selvää, kun opettelijoita uuteen oli aina ja se oli normaalia työtehtävää.
Minulla selkeitä turn Off-juttuja on:
- Ajan siirtäminen esim. Flunssan takia.
- ei ole valmistunut monesta koulusta joita on aloittanut
- työpaikat vaihtuneet tiuhaan epämääräisistä syistä
- ei kerro itsestään eikä kysele haastattelussa. Pahimmillaan vastataan yhdellä lauseella kysymykseen ja jäädään hiljaa odottamaan seuraavaa. Nopeasti on sellainen haastattelu ohi...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi se aiempi kokemus on niin jumalan sana, joka muuttaa kaiken. Kävikö mielessä, että jostain sitä kokemusta täytyy alun alkaenkin saada? Voi olla, että suljette silmänne parhailta tulevilta työntekijöiltä aiemman kokemuksen puutteen takia.
Kun olin 18v haastattelussa sanottiin ymmärtäväiseen sävyyn että joo, eihän tuossa iässä voi ollakaan paljoa kokemusta pidemmistä työsuhteista. Myöhemmin soitettiin ja sanottiin suoraan, että nimenomaan siksi meni paikka jollekin muulle. Ja seuraavana vuonna ei oltu edes enää erityisen ymmrätäväisiä sen kokemuksen puutteen suhteen. Olinhan nyt, herranjumala, jo yhdeksäntoista. Kesätyöhausta siis kyse.
Tuossa tilanteessa ainakin itse olisin katsonut kokemuksesi kaiken mistä näkee että on vastuullinen, isoshommat, partion, koiran ja lapsenhoidot, mansikanpoiminnat.
Jos ei 18-vuotiaana ole kesäisin tehnyt muuta kuin lomaillut, ajattelisin etten uskalla olla ensimmäinen, joka opettaa vastuullisuutta ja oma-aloitteellisuutta.
Suosittelijakin ja lista pitkäjänteisiä harrastuksia on parempi kuin ei mitäänMinulla oli 18-vuotiaana juuri tuota kuvailemaasi kokemusta harrastuneisuudesta, isostoiminnasta ja ryhmänohjauksesta. Ei auttanut.
Itse olin ollut muutamassa kansalaisjärjestössä tekemässä jos jonkinmoista, ja sain ensimmäisen oikean työpaikan johon koskaan hain. Paikka oli vielä aika vaativa ja sinne oli myös paljon korkeakouluhakijoita. Itse olin vasta lopettanut lukion, enkä vielä hakuvaiheessa tiennyt pääsinkö opiskelemaan.
Luulen että riippuu vähän tehtävistäkin, johonkin leirin apuohjaajaksi niitä 18-vuotiaita ex-isosia ja partiolaisia on pilvin pimein. Jos taas on jotain erilaista vapaaehtoiskokemusta vaikka järjestöistä joihin pitää itse hakeutua ja olla aktiivinen, niin se ei olekaan enää niin tavallista.
Oikea koulutus
Oikea asenne
Oikea kokemus
Suorittajatasolla yleensä aloitetaan tuntitöissä opiskeluaikana
Minä jäin pitkään rannalle, mutta tässä jotain syitä, jotka sanottiin suoraan, tai tiesin muuten vain:
- nuorempi vastavalmistunut, minä olin vanhempi vastavalmistunut
- valittu oli mies
- valitusta sai työllistämistukea
- valitulla oli hiukan enemmän koulutusta tai kokemusta, tai sitten valitulla oli vähemmän koulutusta paikkaan, johon sitä ei vaadittu
- kahdesta todella takaväkisestä valittiin lopulta arvalla, minä hävisin.
- tuttu ei halunnut palkata liian tuttuja, tämä tosin vaikuttaa tekosyyltä, en tiedä todellista syytä
Minulla on nykyään kuitenkin paikka. Joskus takavuosina haettiin kurssikavereiden kanssa samoja määräaikaisia ja saattoi käydä niin, että kun itse sai jonkun paikan, niin seuraavaan paikkaan en tullutkaan valituksi, vaan valittiin se, jota ei valittu siihen paikkaan mihin minut valittiin aiemmin. Toisin sanoen, eri työnantajat kiinnittävät huomiota erilaisiin asioihin. Oikeastaan kukaan rekrytoija ei voi sanoa toisen puolesta, vaan jokainen voi puhua vain omasta puolestaan. Esim me pienessä insinööritoimistossa nykyisellä työpaikallani edes usko, että kukaan rekrykonsultti osaisi valita meille pätevää työnhakijaa, emme luota edes esikarsintaan. Siinäkin voi moni pätevä kadota jonkun typerän pilkkuvirheen takia, eikä ne ole meillä mitenkään oleellisia.
Ehdoton no-no on jos ei ole mitään käsitystä siitä, mitä tehtävä tulee olemaan tai ei ole pohtinut sitä. Kokemusta samasta tehtävästä ei tarvitse olla, mutta kun kysyn että mitä odotat tehtävältä ja minkä odotat olevan kivaa/haasteellista, ei saa vastata "en tiedä". Jos ei ole täysin samasta tehtävästä kokemusta, voi peilata vaikka aiempiin samankaltaisiin tehtäviinsä tyylillä "tein hommaa y aiemmin ja se oli tällaista, uskon että tämä teidän homma x on vähän haasteellisempaa mutta palkitsevampaa".
Meillä kerran ryhmähaastattelussa eräs hakija alkoi tsempata nuorempaa hakijaa jolle se taisi olla ensimmäinen ihan ihka oikea työhaastattelu opintojen jälkeen. Tehtävässä pitää olla tiimihenkeä ja tuo tsemppaus osoitti sitä erinomaisesti. Kumpikin saivat paikan.
Osittain samaa mieltä. Työsuhde on kuitenkin vastavuoroisuutta, koska työntekijäkin hakee työstä itselleen jotain. Jotkut hakevat vain elantoa, toiset hakevat myös jotain muuta elannon ohella. Vastaavasti työnantaja hakee osaavaa tekijää, joka myy yritykselle aikaansa meilellään. Kyllä minä väitän, että suurin osa työnantajista ovat kiinnostuneita työntekijäehdokkaansa motiiveista kyseistä paikkaa kohtaan, eikä vain siitä, että työntekijä suostuu myymään aikaansa. Minäkin voin myydä aikaani kenelle vain, mutta siihen en ota kantaa teenkö mitään, jos homma on minulle kielteistä.