Mikä yhdistää ihmisiä, jotka haluavat parisuhteessa tehdä kaiken yhdessä?
Tiedättehän, että toiset matkustavat erikseen, näkevät omia kavereitaan yms. Ja toiset menevät ruokakauppaankin aina yhdessä. Tai ainakin menisivät kaikkialle yhdessä, jos suinkin pystyisivät.
Minun eksäni oli sellainen. Ja siskoni eksä myös. Aloimme miettimään, miksi meillä oli tuollaiset eksät? Mitä se kertoo meidän lapsuudestamme, että päädyimme naimisiin sellaisten kanssa? Ja mikä on yhteinen nimittäjä miehissä?
Kommentit (88)
Niitä pareja kuitenkin tuntuu olevan enemmän jotka huitelevat omilla teillään, tehdään erikseen lomamatkoja, harrastetaan, käydään ulkona, tuskin puolisoaan näkevät. Seksiäkin varmaan harrastavat jossain muualla, muun kanssa kuin oman kumppanin.
Suurempi ihmetyksen aihe se on, miksi ovat edes parisuhteessa?Onko suhde silloin vain jokin kulissi.
Valitkaa kumppani joka haluaa viettää aikaa yhdessä ja tehdä asioita, teillä yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvaiset, sekä kutuvaiheessa olevat. Se, että se puoliso on se paras kaveri ei saisi sulkea pois sitä,että nähdään niitä muita välillä yksinkin. Kun aina voi sattua elämässä kaikenlaista, niin on ihan hyvä opetella tekemään alusta asti asioita myös ilman sitä puolisoa.
Miksi olla parisuhteessa jos haluaa elää kuin sinkku?
Olen ollut 10 vuotta naimisissa ja teemme kaiken yhdessä, mikä mielestäni on normaali olotila.
Ei ole tullut mieleenikään tehdä asioita yksin, perustellen asiaa sillä, että jonain päivänä kuitenkin eroamme tai toinen kuolla kupsahtaa.
Tuntuisi samalta kuin olla käyttämättä autoa liikkumiseen, ajatellen että jonain päivänä se kuitenkin hajoaa, joten miksipä en nyt sitten kävelisi.
Se, että ei tee jokaista asiaa yhdessä puolison kanssa ei tarkoita sitä, että haluaisi elää kuin sinkku. Mä en tajua miksi yhdenkään miehen pitäisi innostua neulomaan tai kutomaan mattoja. Mä myös haluan olla välillä yksin, mä kaipaan sitä. Ja esim. joku kirjan lukeminen, yksin mä sitä teen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheisriippuvaiset, sekä kutuvaiheessa olevat. Se, että se puoliso on se paras kaveri ei saisi sulkea pois sitä,että nähdään niitä muita välillä yksinkin. Kun aina voi sattua elämässä kaikenlaista, niin on ihan hyvä opetella tekemään alusta asti asioita myös ilman sitä puolisoa.
Miksi olla parisuhteessa jos haluaa elää kuin sinkku?
Olen ollut 10 vuotta naimisissa ja teemme kaiken yhdessä, mikä mielestäni on normaali olotila.
Ei ole tullut mieleenikään tehdä asioita yksin, perustellen asiaa sillä, että jonain päivänä kuitenkin eroamme tai toinen kuolla kupsahtaa.
Tuntuisi samalta kuin olla käyttämättä autoa liikkumiseen, ajatellen että jonain päivänä se kuitenkin hajoaa, joten miksipä en nyt sitten kävelisi.
Sun logiikan mukaan ei oikeasti rakasta jos ei tee kaikkea yhdessä. Melkoisen rajoittunut sun ajatusmaailma ja pidät selvästi omaa tapaasi ainoana oikeana.
Me tehdään miehen kanssa tosi paljon yhdessä. Mitä vikaa siinä nyt on? On meillä kyllä joitain omiakin juttuja.
Lika barn leka bäst. Teemme paljon yhdessä, mutta voimme tehdä myös omia juttuja toisen häiriintymättä. Se ei välttämättä näy niin ulkopuolisille. Toisaalta kummallakaan ei ole kovinkaan montaa läheistä ystävää tai menojalka vipata muutenkaan kovasti.
Minulle riittävä oma aika on ehdoton, että ylipäätään pystyn olemaan parisuhteessa.
Sellainen, joka viihtyy puolison kanssa ja on perhekeskeinen. Usein myös aika introverttejä molemmat.
Minunkin exäni valitti, että haluan elää symbioosissa ja tehdä kaiken yhdessä. Tosiasiassa olisin edes joskus halunnut tehdä jotain yhdessä edes pari kertaa viikossa. Exän mielestä oli ihan riittävää, että nukuttiin yöt yhdessä.