Toiveena vauva (2019-2020)

Huh viikko pitäisi vielä ainakin malttaa odottaa ennen testin tekemistä. Tänään oli lähellä etten marssinut apteekkiin ja tehnyt (turhaa) testiä 😅

Dpo 11. Tänään Clearbluen testiin tuli aivan selvä plussa sekunneissa. Kai se on uskottava, että oon tällä hetkellä raskaana. Uskomatonta. Oon vähän paniikissa. :D Mies otti asian tosi hyvin.

Onnea chem plussasta! 😊

Onnea chem! 😍

Onnea paljon plussasta chem <3 :)

Meikkumaikku: Ei muuta kuin testailemaan, CB:n testit sanovat olevansa 99% tarkkoja jo siitä päivästä lähtien, kun kuukautiset ovat myöhässä.

Jinjin: Samassa veneessä ollaan! Itsellä tänään dpo 3 ja ensi viikon lopusta ajattelin testailla :D Peukut ja varpaat pystyyn!

Onnea chem❤️

Mä tein tänään kans testin 25 herkkyydellä kp 24, Flown mukaan dpo 10. Yks viivahan siel oli, ei haamun haamua..

Nyt vasta tajus kuinka paljon sitä odotti ja usko, et vois napata ekastq kierrosta, vaikka järjellä tajuaa ja koko ajan on ajatellu, että ei se nyt näin nopee nappaa. Silti ihan hirveen pettyny olo. Toki on pieni mahdollisuus, että hcg ei oo niin korkee, et näkyis vielä, mut kyl tää aika lailla kylmä rätti päin naamaa oli. Saattaa ehkä kuulostaa hassulta ja naiivilta kauan yrittäneiden korviin, enkä itekään tajuu miten voin olla näin pettyny😔

martta1: Et kuulostaa hassulta ja naiivilta. Olen 100% varma, että itselläni on samat tunteet, jos negatiivinen testitulos tulee ensi viikon lopulla. Meillä myös ensimmäinen yrityskerta. Millainen kierto sinulla on? 

Mitä mieltä tämän vuoden äitiyspakkauksesta?

Jos meillä tärppää nopeasti niin meille tulisi tuo tämän vuoden paketti. Itse tykkäsin kovasti :)

https://www.kela.fi/aitiyspakkaus-2019/-/blogs/vuodelaatikko

On kyllä kiva paketti, tykkään myös :)

Hei taas!

Onnea Chem ja muut plussanneet!

Minulla pitäisi olla hedelmälliset päivät käsillä. Mietityttää vain kun on nyt pari päivää jyllännyt joku pöpö elimistössä, että mahtaako vaikuttaa ovulaatioon miten. 

Olen viime aikoina yrittänyt vähentää stressiä liittyen lisääntymiseen. Pelkään uutta keskenmenoa. Ja mitä pelkää, vetää puoleensa. Minun todellisuudessani raskaaksi tuleminen tarkoittaa tulevaa keskenmenoa. Olen keskittynyt nyt muuttamaan tuota todellisuuttani. Olen alkanut tekemään hedelmällisyyttä tukevia joogaliikkeitä päivittäin ja meditoinut. Aloin jälleen tanssimaan itämaista tanssia, se kun on nostanut aina mielialaani ja lisää verenkiertoa lantion alueelle. Olen lueskellut myös onnistuneiden synnytystarinoita, ja nyt alan pikkuhiljaa uskoa, että raskaus ei automaattisesti tarkoita keskenmenoa. Olen ollut niin keskittynyt etsimään syytä keskenmenoihini ja korjaamaan asiaa, että olen unohtanut ilon elämästäni.

Jokainen meistä tuntee jonkun joka tuntee jonkun joka on onnistunut saamaan vauvan heti kun lakkasi yrittämästä. Eli heti kun stressi poistui. Stressin vaikutuksesta hedelmällisyyteen on myös tehty tutkimuksia: hedelmöityshoidot onnistuivat todennäköisemmin naisilla, jotka tekivät meditaatioharjoituksia. Stressi myös lisää veren hyytymistä, mikä voi aiheuttaa tukoksia istukan pienissä verisuonissa. Suosittelen siis kaikille kanssastressaajille joogaa, meditaatiota ja iloa tuottavien asioiden lisäämistä elämään. Erään joogaohjaajan mukaan kehon stressitila laukeaa syvään hengitettäessä. Eli nautitaan hetkestä ja hengitellään. Kyllä se siitä.

Ikäneito: Olen samaa mieltä, että stressi ei ole hyväksi raskautumiselle. Harrastan myös joogaa (noin 1-2 kertaa viikossa) ja voin kyllä sanoa, että huolet ja stressi kaikkoaa ainakin vähäksi aikaa pois. Olen yrittänyt myös vähentää tätä stressaamista ja ajattelemalla mieheni sanoja "Lakkaa stressaamasta, anna luonnon hoitaa tehtävänsä", ja niinhän sen pitäisi myös mennä.

Snowbelle kirjoitti:

martta1: Et kuulostaa hassulta ja naiivilta. Olen 100% varma, että itselläni on samat tunteet, jos negatiivinen testitulos tulee ensi viikon lopulla. Meillä myös ensimmäinen yrityskerta. Millainen kierto sinulla on? 

Kiitos tsempistä❤️

En tosiaan tiedä yhtään mun kierrosta, kun oon syöny pillereitä nii kauan. Aloitin pillerit just nuorena epäsäännöllisiin menkkoihin ja oon vakuuttu, et jos nyt ekasta kierrosta ei nappaa, ni joudutaan oottelemaan puol vuotta et mulla tulee luomumenkat yms. Eli mulla ei oo mitään hajua mitä tapahtuu, jos en oo vielä raskaana

Kiitos onnitteluista! Vähän järkytys tää oli kyllä, kun ei pitäny luomuna onnistua just lainkaan ja sit tuliki plussa ekasta kerrasta, joka sekin puolivahinko. Toki vähän pelottaa, et meneekö kuitenkin kesken, et jos munasolu ei oo ollukaan kelvollinen. Mut ei se auta etukäteen murehtia ja toisaalta, sit saatais kesällä ainakin häät ilman raskautta. Mulle on jo lottovoitto tietää, että ovulaatio todella tapahtuu ja voin tulla luomusti raskaaksi. Tänään ostamaan sitten raskausvitamiinit. Outoa.

Ikäneito, hyvä että oot kuitenkin jotenkin työstänyt asiaa. :) mun tarttis nyt myös tehdä jotain täl stressille.

Minäkin voisin ilmoittautua näihin tunnelmiin. Ikää 35v, mies pari vuotta vanhempi. Minun ensimmäinen seurustelusuhde, kuvittelin, ettei perhe ym vaan kuulu minun kohtalooni. Toisin kävi, viime syksynä tuli sit saavillinen niskaan ja kaikki palaset loks paikoilleen.

 

Tähän ei ehkä olisi lähdetty ihan näin nopeasti ellei minulla olisi ollut pahoja vaikeuksia minipillereiden kanssa. Oli pakko lopettaa ne pahojen psyykkisten sivuoireiden takia ja todettiin samalla, että mitä tässä odottamaan, ikääkin on jne.

Olen nyt aika iloinen siitä, ettei tärpännyt ensimmäisessä kierrossa. Se oli aika kamalaa aikaa kun tarkkaili itseään haukankatseella ja lähes fanaattimainen into koko ajan läsnä. Kun ei tärpännytkään niin rauhoituin huomattavasti ja osaan nyt ottaa paljon rennommin kaikinpuolin.

Eka luomukierto oli tosiaan täynnä mielenkiintoisia oireita, mutta johtui ilmeisesti pillereiden poisjättämisestä, oli välivuotoa (tietty tulkitsin kiinnitysvuodoksi), oli outoja kipuiluja, oli pahoinvointia, vilua ja mitälie. Kierto venyikin 42:een päivään normaalin 28-32 sijaan. Sekään ei tietty auttanut hermoiluissa. Vedin varmaan pari pakettia rfsu:n liuskoja tuona aikana.

 

Toinen kierto taas heitti lyhyenlännäksi kun menkat alkoivat jo kp 27:na. Nykyisessä kierrossa ovulaatio on mitä luultavimmin ollut ihan näinä päivinä, tänään kp17, mutta toisaalta himot ja sellainen hyvä fiilis ei ole vielä lakannut. Normisti seinä tulee vastaan lähes heti ovulaation jälkeen (jota en kylläkään koskaan tunne, mutta laskennallisesti, olen merkannut kiertoni jo useamman vuoden appiin).

 

Täällä on ollut puhetta loppuvuoden lapsesta ja se itseäkin melkein vähän harmittaa, jos nyt sattuisi tärppäämään tässä kierrossa. Olen itse syntynyt jouluna eikä se ollut kovin kivaa lapsena. Jotenkin tuntuisi kivalta etteivät ne perheen vuoden kohokohdat kaikki olisi siinä saman yhden viikon sisällä.

Mutta asialla ei todellakaan ole niin paljon väliä, että tässä mitään taukoa olisi pidetty, vaikka kierron mukaan laskettaessa niin tässä kierrossa raskautuessani arvioitu LA olisi kivasti juuri siinä 20.12-tienoilla, :D.

 

Itsellä kun ajatus lapsesta ei ole ollut koskaan oikeasti ajankohtainen ennen kuin nyt niin ei ole oikein ehtinyt tulemaan mitään odotuksia/toivomuksia tms. Lähinnä tällä hetkellä mielessä hormonaaliset muutokset ja niiden seurauksena mahdolliset psyykkiset oireet. Se ehkä pelottaakin hiukan, että miten pysyn kasassa odotusajan ja synnytyksen jälkeisen ajan, kun nyt jo 1-2 viikkoa jokaisesta normikierrosta on todellista taistelua jaksamisen kanssa PMS-oireiden kera. Toivoa toki voi, että kuulun heihin, joille raskaushormonit tekevät yleisesti ottaen hyvää. Jospa raskaus onnistuisi siinä, missä mikään ehkäisyvalmiste ei ole onnistunut, eli tasapainottamaan tilannetta (hahhaa...).

Mutta, katsotaan kuinka kauan tässä nyt joudutaan odottamaan, jos tärppää ollenkaan. Ikääkin kun on.

Onnea kaikille yrityksiin! :)

Portland,

Tervetuloa ja onnea yritykseen! Mä kyllä tavallaan ymmärrän, vaikka joku haluaisi jättää käyttämättä yhden kuukauden yrityksen, ettei tule loppuvuoden vauvaa. Tietysti asia on eri, jos on vaikeuksia raskautua tai yrittänyt pitkään. Mutta kyllä mua vähän alkoi kismittää, kun huomasin, että jos tää raskaus siunautuu loppuun asti, ni LA olisi 8.12. Raukka 😅 Sit on aina kaikessa pienin ja nuorin omalla vuosikurssillaan.

chem: Itsellä on tuttavapiirissä lapsi, joka on syntynyt 31.12 :) Laskettu aika oli tammikuulle, mutta päätti syntyä aiemmin. Mitä lapsen henkiseen kehitykseen tulee, niin jokainen lapsi oppii asiat omalla tahdilla ja vanhemmat voi tarjota paljon virikkeitä pienestä pitäen :)

Joo, ymmärrän minäkin ja tietyllä tavalla sen, että lykkää tuon takia, ja ehkä toivon, ettei olisi tärpännyt nyt, juuri sen takia. Ehkä osasyynä omaan asenteeseen on se, ettei tämä ole vielä aktiivisen tavoitteellista touhua. Tulee jos on tullakseen, en tikuttele ovista jne. Siksi yhden kierron tietoinen ylihyppääminen ei vaan sovi kuvioihin, en halua tehdä tästä mitään "juttua". Tosin, tänne kirjoittaminen on kait yksi merkki siitä, että siitä on kuitenkin tulossa juttu, hahaa.

Itse olen aina ollut se nuorin, mutta myös samalla se priimus, joten kehityksen suhteen en ole huolissani. "Ongelmia" voi toki tulla mikäli se loppuvuodesta syntynyt lapsi on sellainen, joka muutenkin kaipaa enemmän tukea koulupolulla, sellaiselle olisi etua olla syntynyt vuosirajan toisella puolella (ja siten saada vähän lisäaikaa kehittymiselle).

Koko viikon ollut rinnat tosi arat ja aloin olla jo varma, että vihdoin on tärpännyt. Tällaistä oireilua ei nimittäin ole ennen ollut. Mutta ei, ihan yhtäkkiä alkoi tosi rajut ja todella kivuliaat menkat kesken työpäivän. Kierto oli nyt vain 24 päivää. Tällä hetkellä sellainen fiilis, että mä en jaksa enää. Ihan turhaa kaikki. Mitään edistystä ei tapahdu. 

Moikka, minäkin ilmottaudun. Aloimme yrittämään lasta viime syksynä. Varsinaista vauvakuumetta ei ollut, mutta kumma kyllä tässä se pikkuhiljaa on syttynyt, kun ei olekaan alkanut kuulua.

Lopetin syksyllä Nuvaringin käytön ja kierto oli heti aikalailla tasan 28pv. Joulun aikaan tuli sitten joku häröily, ja kierto oli vain 21pv. Sen jälkeen ollut 25-27. Kunnollisis yrityskertoja on oikeastaan vain yksi, viime kuukausi, kun on ollut flunssaa, antibioottikuuria, työmatkoja yms. Viime kuussa tikutin ekaa kertaa, mutta en napannut ovulaatiota kiinni. Vaihdoin tälle kuulle digitaalisiin ja sunnuntaina on kp 9 ja silloin ajattelin jo aloittaa tikuttamisen.

Minulla on kaksi sisko, nuorempi ja vanhempi, joilla kummallakin todettu endometrioosi. Vanhempi sisko ei voi saada lapsia ollenkaan, myös nuoremmalla on haasteita. Itseä pelottaa, onko sama kohtalo myös itsellä. Ultrassa ei näy kystia, mutta outoa pientä kipuilua on läpi kierron. Muilla endometrioosia?

Saimme jo tammikuussa lähetteen lapsettomuusklinikalle, endon sukurasitteen vuoksi. Mies on antanut spermanäytteen, ja ihan puhtaita papereita ei sieltä tullut, vaan lääkäri totesi ”lievä male factor”. Nopeita siittiöitä keskiarvoa vähemmän. Toivoton tilanne ei ole tämän suhteen. Voitaisiin melko nopeaa päästä inseminaatioon, eli spermaa huuhdottaisiin. Mutta sitä ennen mun pitää saada ovulaatio tikulla kiinni.

Mä en tiedä mitä ajatella 😱 tänään kp 39, menkkoja ei kuulu eikä raskaustestistäkään tuu vielä ainakaan plussaa.. kierto vaihtelee 30-33 välillä. alavatsassa on kyllä sellaisia outoja tuntemuksia välillä kummallakin puolella.. milloin harkitsisitte verikoetta? Näkisikö siitä selvemmin, jos sitä ei saa itse testiin? Ystäväni onnistui vasta 12 viikolla saamaan plussan testiin, mutta verikokeilla sitten jo aikaisemmin.