Lue keskustelun säännöt.
Mikä siinä naisen koulutuksessa on miehille niin epäkiinnostavaa? Miksei sillä ole merkitystä?
Kommentit (266)
Vierailija kirjoitti:
Oman paikan löytäminen kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä oon kyllä nainen mutta ajattelen itse, että ei parisuhteessa koulutuksella ole juuri merkitystä. Muut ihmisen ominaisuudet kuin se mitä kouluja on käynyt ja mitä työkseen tekee vaikuttavat enemmän arjessa. Luonteenpiirteet, elämänarvot, samantapaiset tulevaisuudenhaaveet ja elämäntapa jne. Itse olen akateemisesti koulutettu ja mieheni amis, ja minua aina hämmästyttää kun jotkut tätä ihmettelee. Mietin, että mitä ihmettä minä tekisin sillä että se mieskin olisi akateeminen?
Täällä oli vähän aikaa sitten ketju, jossa asiaa kysyttiin naisilta. Siinä 90%:n mielestä koulutuksella on merkitystä, amistaustaa voisi paikata vain kovalla tulotasolla ja yksikään ei suostuisi seurustelemaan kouluttamattoman kanssa - suuri osa ei pitänyt kouluttamatotta miestä edes ihmisenä tai ainakin sen kuvan sain. Koulutusta pidettiin ehdottomana älykkyyden, kunnianhimon ja tason merkkinä. En usko, että palstan ulkopuolisten naisten mielipiden paljon tuosta poikkeaisi sillä sen verran laaja ihmisryhmä tänne kirjoittelee.
Mikä estää kouluttautumista? Se on yhä ilmaista, jatkossa voi olla maksullista. Pelkän peruskoulun käyneet ovat jo niin harvinaisia, että sellaisista tulee mieleen lähinnä syrjäytyneet, huumehörhöt ja mt-ongelmaiset.
Ihmisillä voi olla moniakin ihan painavia syitä, että eivät kouluttaudu tai eivät pysty kouluttautumaan. Kaikkein huonoin syy varmasti olisi kouluttautuminen, koska vasta sitten voit saada arvostusta, rakkautta tai suhteen. Tai ehkä se on paras syy, Maailmamme on niin pinnallinen, että voi ollakin, että ihmisarvosi on suoraan riippuvainen saavutuksistasi. En haluaisi uskoa siihen, mutta kai jo tämäkin ketju tuota todistaa.
Kiitos kuitenkin rinnastamisesta huumeiden käyttäjiin, syrjäytyneisiin ja mielisairaisiin. Olen otettu.
Peruskoulupohjata siis täällä kirjoittelet? Kyllä nykyään on olemassa erityisammattikoulujakin, joten ihan pelkän peruskoulun varassa ei edes heikkolahjaismpien tai vajaakuntoisten tarvitse olla ellei halua. Äärimmäisen harvinaista tuo täydellinen toisen asteen koulutuksen puute on ja kielii suurista ongelmista joko sosiaalisella tai psyykkisellä puolella.
Minulla ei ole tutkintoa. Tai on ylioppilastutkinto, mutta sitä ei varmaan lasketa?
Kiitos taas diagnoosista. Miksi siis edes yrittää, jos etukäteen tiedetään, että omaan suuria sosiaalisia ja psyykkisiä ongelmia?
Eli oma vika? Iniset kun et ole jaksanut panostaa elämääsi ja nyt pitäisi saada samat kuin meillä, jotka olemme tehneet kaikkemme koulutuksemme eteen? Ei elämä toimi niin. Sinä olet petisi tehnyt ja nyt joudut makaamaan siinä. Yksin.
Miten minä itken? Tämänkin ketjun perusteella on selvää, että näkymäni pariutumismarkkinoilla eivät ole kovin aurinkoiset. Tiesin sen toki ennenkin. Ymmärrän myös, että suurin osa naisista ei katso toista kertaa suuntaani, jos saavat tietää koulutuksen puutteestani. Tiedän, että mikä tahansa koulutus parantaisi tasoani ja korkeakoulutus tietysti eniten. Se mikä ahdistaa on kouluttamattomien julistaminen mielisairaiksi ja ongelmaisiksi vaikka mitään tietoa yksilön tilanteesta ei olekaan.
suomessa on yläluokka, keskiluokka, alaluokka ja syrjäytyneet. Keskityt omaan luokkaasi ja jätät ylempien luokkien jutut omaan arvoonsa.
Suomessa ei ole mitään luokkia vaikka elämäänsä tylsistyneet av-mammuskat sellaista väittävät. Kaikki tallukat maalaisserkut yli opisto tutkintoineen ovat silmissäni alinta saastaa. Kuvittelevat olevansa kuninkaallisia vaikka heinää tursuaa saappaan varresta ja naama on mallia palli.
Odotellaan kieli pitkällä perintöä että päästäisiin leikkimään hovia oikein urakalla.
Surullista, niin kovin surullista.
Hassua, kun naiset yleensä nimenomaan väittävät, ettei ihmisissä ole mitään tasoja tai luokkia. Koulutus on varmaankin säännön vahvistava poikkeus. 😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pata kattilaa soimaa kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Henkilökohtaisesti minulle naisen koulutus on tärkeä, vaikka itse olenkin peruskoulun käynyt "juntti". Olisin todella onnellinen jos nainen olisi vielä erinomaisesti tienaava. Jolloin mahdollisen lapsen syntyessä, saattaisi olla taloudellisesti järkevää että minä olisi meistä enemmän kotosalla. Valitettavasti joudun epäilemään että tuohon taloudelliseen järkevyyteen en tule pääsemään.
Mutta tarkemmin mietittynä, ehkä itse sanoisin koulutuksen tilalle sosiaalilujokan jolla on paljon merkitystä. Kun tuo koulutus ei oikeasti tee ihmisistä fiksummaksi (äläkää kuitenkaan kuvitelko ettenkö arvostaisi koulutusta tai ettenkö kannusta nuorempia kouluttautumaan). Mutta pitää myös muistaa että myös korkeastikoulutetut unohtavat opintonsa hedelmän työelämässä ja aika nopeastikkin. Plus muutaman korkeasti koulutetun kumppani ehdokkaan tavanneena pitää sanoa että osalla yleissivistys on todella pahasti hakusessa.
Ja tietenkin valehtelisin jos väittäisin että naisen sosiaaliluokalla/koulutuksella on ollut aina minulle merkitystä. En sellaiseen lähde vaan totean että teininä/nuorena aikuisena ulkonäkö oli ainoa joka merkitsi ja tietenkin.......
Karusellikyyti päättyi, ja nyt pitäisi päästä naisen lompakolle loisimaan.
On se kumma että valitetaan siitä että naiset menettävät eläkettä/rahaa kun lapsia hoitavat. Ja kun joku mies mieluusti hoitaisi enemmän niin aletaan haukkumaan loiseksi.
Jo nyt palstamiehet haukkuvat loisiksi naisia, jotka ovat vastasyntyneen kanssa kotona. Tuo on ihan vastaava kohtelu miehelle, joka haluaa jäädä lasten kanssa kotiin. Miksi miehiä pitäisi ihastella ja hymistellä, kun naisetkaan eivät sitä saa?
Tässä ketjussa näköjään joutuu ”koulutetun tytön” syyniin jolle ei riitä vastaukset, jotka ovat alkuperäisen ketjun mukaisia. Joten olen yrittänyt vastata mahdollisimman laajasti hänelle:
Alustetaan olen alta 40 mies, peruskoulun käynyt. Jatko-opinnot keskeyttänyt ja siirtynyt vakituiseen työhön "omalle alalle" jossa olen jo toiminut yli 20v. Enkä ole ollut vielä työttömänä päivääkään. Kyseessä on korkeasti koulutettujen toimiala. Kuulun ylimpään sosiaaliluokkaan ja työyhteisön hierarkian ylempään kastiin.
--------------
Itse yrittäisin etsiä kumppaniehdokkaita samasta sosiaaliluokasta kuin minä tai lähes sama. Nyt kun elämme tasa-arvoisessa maailmassa: niin en ole hakemassa elätettävää mutta en myöskään halua olla elätettävä. Jos kumppanien sosiaaliluokkien välinen kuilu on liian suuri, nykyaikainen tasa-arvoinen eläminen ei onnistu. Myös koska minun sosiaaliluokassa ei olla vielä oikeasti rikkaita (kiitos verottajan). Niin haluan että jos jotain tapahtuisi toiselle, niin asunnosta ei tarvitsisi heti muutella toisaalle. Myös mahdollisella tulevalla jälkikasvulla on merkitys: jos puolisoiden välillä on suuri sosiaaliluokkien välinen kuilu, niin rikkaamman osapuolella "ei ole edellytyksiä taloudellisesti" osallistua vauva aikaan. Samalla tavalla kuin jos tulotasot olisivat samanlaisia (ja minä haluan osallistua lasten kasvatukseen mahdollisimman paljon).
Kumppanin päättötodistuksilla ei ole oikeasti merkitystä mutta valitettavasti minun sosiaaliluokkani on pääsääntöisesti korkeasti koulutettuja. Mutta arvostan kumppanini koulutusta ja kannustan muita opiskelemaan koska tiedän että olen poikkeus jolla on ollut hyvä tuuri.
--------
Vaikka minulle ei nyt osoitetukkaan viesteissä että pitäisi etsiä kumppania samasta koulutus tasosta. Niin ihmettelen suuresti että miten viestiketjussa pommittava "tyttö" kokee, jos ottaisin kumppani ehdokkaaksi esim. siivoojan/kassan joiden tulo taso olisi vain 1/8 - 1/6 minun tulo tasosta? Olisiko parisuhde edeltävässä esimerkissä sinun mielestä se ainoa varteenotettava vaihtoehto kun siinä toteutuu "koulutus tason" tasa-arvo?
Olen varmaan sika mieheksi kun edeltävät kumppanit ovat olleet ainoastaan diplomi-insinöörejä(?). Pitänee varmaan suunnitella että alan toimimaan ennakkoluulojen mukaisesti: valitsen seuraavat kumppaniehdokkaat ainoastaan ulkonäön perusteella ja ilmoittaa että naisen paikka on siinä hellan edessä.
Moni ihminen, niin miehet kuin naisetkin, luokittelevat itsensä omasta mielestään suurimman saavutuksensa mukaan. Naisille se usein on koulutus (tai lapset), miehille eteneminen uralla ja ennen kaikkea palkka.
Vaikka nämä kaksi asiaa jossain määrin korreloivatkin toisiaan, erot ovat suuria. Maisteri voi olla työtön tai pätkätyöläinen ja peruskoulun käynyt menestynyt yrittäjä.
Jos suurin saavutus elämässä on yliopiston läpäiseminen, niin eipä tuo kovin positiivista ihmisestä kerro.
Tämä en niinkään ole yliopiston dissaamista koska suurin osa meistä ei saavuta mitään suurta tai ihmeellistä, lähinnä kyse on siitä että korkekoulutus asetetaan muiden ihan normaalien asioiden yläpuolelle, ja annetaan niin suuri painoarvo tutkinnolle joka on hankittu menneisyydessä.
Minä olen 44v. Tuntuisi järjettömältä arvostaa elämänkumppania sillä perusteella minkä oppilaitoksen hän valitsi 25 vuotta sitten.
Anteeksi nyt vain, arvon naiset. Jos kuvittelitte opiskelevanne muutaman vuoden yliopistossa ja tällä saavutuksella nousevanne pysyvästi korkeampaan luokkaan niin yleisen arvostuksen kuin "parisuhdemarkkinoidenkin" osalta, elämä ei toimi niin.
Vierailija kirjoitti:
Käännetään kysymys toisin päin.
Miksi naisille se minkä oppilaitoksen valitsit parikymppisenä on maailman suurin asia?
Siitäkin on oletettavasti aika kauan, kun päätit olla nopein siittiö. Tämä valinta on varmasti vaikuttanut pariutumiseesi, eikö vain
Miksi minun pitäisi olla kiinnostunut mahdollisen puolison koulutuksesta tai ammatista? Jos kykenee taloudellisesti olemaan mukana ja muuten sopiva, niin mitä merkitystä koulutuksella tai ammatilla on?
Vierailija kirjoitti:
Miksi minun pitäisi olla kiinnostunut mahdollisen puolison koulutuksesta tai ammatista? Jos kykenee taloudellisesti olemaan mukana ja muuten sopiva, niin mitä merkitystä koulutuksella tai ammatilla on?
Koska se on mahdolliselle puolisolle niin tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehille on hyvin tärkeää mitätöidä naisia, joka tilanteessa ja joka asiassa.
Ei kuitenkaan yhtä tärkeää kuin naisille on mitätöidä miehiä.
En vain jaksa enää yhtäkään naista jonka täytyy yrittää päteä, mitätöidä, monkey branchata ja kaivaa kultaa. En vain jaksa. Naiset: olette jumalattoman rasittavia opportunisteja. Kyllä, koskee aivan teitä kaikkia, ihan äitiä ja sukulaisia myöten. Aivan kaikkia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oppinut tyttö taisi lähteä huutelemaan muihin ketjuihin heti kun hänelle esitettiin kysymyksiä? oli aika hyvää viihdettä niin kauan kuin kesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tottakai kyse on muustakin kun pelkästä rahasta. Minä näen niin, että esim arvostettu yliopistotutkinto kertoo mm. pitkäjännitteisyydestä, kyvystä suunnitella elämää ja ponnistella vaikka lopputuloksesta ei ole takeita (tai ei sinne yliopistoon edes koskaan pääse). Nuo ovat minusta hyviä ominaisuuksia, joita tarvitaan elämässä laajemminkin.
Sitten taas kouluttamattomuus kertoo mt-ongelmista, huonosta impulssikontrollista ja lyhytjännitteisyydestä, ei kestetä siellä koulussa kun ei ole joka hetki hauskaa. Plus yksinkertaisuudesta, ei oikeasti tiedetä oikein mistään mitään (mutta mielipiteet on sitäkin vahvempia vaikka ei perustu kuin luuloon). Pahimmillaan kuvitellaan että kun on katsonut telkasta luontodokumentteja, ollaan koulutettuja :) , eli arvostelukyvyssä on puutteita .
Kaikki nämä korostuvat jos haluaa lapsia, ON väliä tuleeko se sama liksa lääkärin työstä vaiko kirvesmiehen.
Yliopistoopiskelu on vain ulkoa oppimista, ei mitään rakettitiedettä.
Kouluttamattomat ihmiset taas voivat olla äärimmäisen menestyneitä, mm. Hesburgerin perustanut Salmela. Mikä ihmeen tarve teillä "korkeasti koulutetuilla" on korostaa itseänne ja halveksia muita?
Antaapa todella älykkään kuvan teistä.
Teidän molempien kommentit on ihan samaa sarjaa. Yliopisto-opiskelu ei todellakaan mitään ulkoaopettelua, vaan kyllä siellä opitaan myös ajattelun taitoa. Eikä kirvesmiehenä pärjää tyhmä. Silmän ja käden yhteystyön pitää toimia ja niitä ratkaisuja (miten mikin kannattaa tehdä) joutuu rakennushommissa miettimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse opiskelen amkissa. Aion näillä näkymin jatkaa yliopistoon. Nautin opiskelusta paljon. Varsinkin psykologia kiinnostaa minua. Vientiä on minulla aika vähän. Suurinta osaa miehistä ei tunnu kiinnostavan koulutukseni. Moni katsoo alaspäin. Ehkä pitää tyhmänä. Vaikea kuvitella että yliopistokoulutus asiaa parantaa. En ymmärrä miksi lokeroidaan niin vahvasti koulutuksen perusteella. Minua ei kiinnosta mitä joku mies ajattelee koulutuksestani. Valitsin alan koska se minua kiinnostaa.
En ainakaan valitse puolisoa koulutuksen perusteella, siksi se on epäkiinnostavaa. Korkeakoulutetuille naisille tämä on monesti kynnyskysymys, tullut huomattua näin amk käyneenä.
M36
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämä ottaa kirjoitti:
Minä olen tohtori ja tienaan 1,5 kertaa enemmän kuin puolison. Puolisoni on amis. Minulla on koulutus juridiikasta ja taloudesta. Puolisoni rakennusalalta. Perhetuttavillemme ei koskaan puhuta minun työstä tai osaamisesta, mutta juttu kulkeutuu koko ajan puolisoni työhön ja osaamiseen
Ottamatta kantaa noihin muihin valituksiin, eikö nyt ole aika todennäköistä että ystävienne on helpompi keksiä jutun juurta rakentamisesta ja/tai pelkäävät että pidät heidän juttujaan tyhminä, jos alkavat puhua sinun alaasi kuuluvista asioista...
Minä en ole seurustellut kuin korkeasti koulutettujen, kauniiden naisten kanssa. Ei kiinnosta mikään siivooja tai kokki, LOL! :D
Nykyinen vaimoni on DI. Ulkonäkö hieman kuin Joy Wolframilla:
http://www.goodnewsfinland.com/wp-content/uploads/2018/11/Joy_Wolfram.j…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kukaan korkeasti koulutettu nainen kestä rasvakäsiduunaria. Ei ole jutut ihan samaa tasoa :)
Siivoojalle siivooja, DI:lle DI jne jne.
Minulle merkitsee naisen koulutus todella paljon. Muuten ei olla "samalla allonpituudella". Enkä minä halua mitään työtöntä tai kaupan kassaa elätettäväksi. Hyvät tulot pitää olla, 4000-5000 euroa / kk nyt ainakin kuten itsellänikin.
Vierailija kirjoitti:
Itse opiskelen amkissa. Aion näillä näkymin jatkaa yliopistoon. Nautin opiskelusta paljon. Varsinkin psykologia kiinnostaa minua. Vientiä on minulla aika vähän. Suurinta osaa miehistä ei tunnu kiinnostavan koulutukseni. Moni katsoo alaspäin. Ehkä pitää tyhmänä. Vaikea kuvitella että yliopistokoulutus asiaa parantaa. En ymmärrä miksi lokeroidaan niin vahvasti koulutuksen perusteella. Minua ei kiinnosta mitä joku mies ajattelee koulutuksestani. Valitsin alan koska se minua kiinnostaa.
Ei minua amk-muija kiinnostaisi, mutta psykaa yliopistossa lukeva voisi kiinnostaakin. Päättelysi ei siis mennyt ihan oikein
Miksi minun pitäisi olla kiinnostunut naisen koulutuksesta? En mä ole muidenkaan kavereiden koulutuksesta kiinnostunut. Koulutus on mikä on, ja jos mimmi on muuten fiksu ja mukava, niin se on just hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Käännetään kysymys toisin päin.
Miksi naisille se minkä oppilaitoksen valitsit parikymppisenä on maailman suurin asia?
Olen aika monta kertaa tämän kertonut, mutta yritän jaksaa vielä kerran:
Jos tapaan ihmisen livenä, niin hänen koulutuksellaan ei ole tutustumisvaiheessa mitään merkitystä, koska mahdolliset yhteiset kiinnostuksen kohteet, arvot, ajatusmaailmat yms selviävät siinä rupatellessa. Ei tietenkään kerralla, mutta kyllä hänestä saa nopeasti aika hyvän käsityksen.
Nettideittaillessa oli pakko yrittää löytää joku järkevä tapa arvioida, kenen kanssa voisi olla yhteistä. Kaikkien kanssa ei voinut kirjoitella saati tavata (90-luvulla nettideittailu vielä toimi, en tiedä millaista se nykyisin on). Ihan kokemuksesta tiedän, että jos haluan, että mies lukee paljon, on kiinnostunut kirjallisuudesta, yhteiskunnasta, politiikasta ja tieteestä, niin hän on todennäköisesti halunnut myös opiskella. Kokemuksesta tiedän, että jos haluan seuraa teatteriin, filkkareille, tiettyihin konsertteihin, niin todennäköisemmin löydän sellaisen miehistä, joilla on korkeakoulututkinto. Ihan kokemuksesta tiedän, että todennäköisimmin kulttuuriharrastuksille lällättää matalasti koulutettu mies, jonka mielestä teatterissa saati oopperassa käyminen on typerää. Todennäköisesti sillä koulutetulla miehellä on työ, jossa hänellä on vaikutusvaltaa omiin työaikoihinsa (etäpäiviä, saldovapaita, mahdollisuus pitää lomia silloin kuin haluaa). Ja todennäköisesti koulutetulla miehellä on kielitaitoa, halua matkusteluun, kykyä selviytyä maailmalla ja varaakin siihen.
En väitä, etteikö voisi olla olemassa peruskoulun tai ammattikoulun käynyttä miestä, joka tykkäisi lukea ja keskustella lukemastaan (myös runoista); joka lähtisi mielellään teatteriin tai elokuvafestareille; joka tykkäisi käydä konserteissa, sekä klassisen musiikin että blues/rock-konserteissa; joka pystyisi määräämään itse työajoistaan; joka tykkäisi matkustella ja pärjäisi maailmalla vähintään hyvällä englannilla mutta mieluummin 1-2 muullakin kielellä; joka tykkäisi keskustella päivän uutisista jne.
Nyt tietysti joku sanoo, että eihän noilla asioilla ole parisuhteessa merkitystä, luonteella on. Minusta se on mitä suurimmassa määrin luonteesta kysymys, jos joku on älykäs, sosiaalinen, nokkela, motivoitunut, sitoutunut ja määrätietoinen, mutta jostain käsittämättömästä syystä ei koskaan käytä näitä ominaisuuksiaan vaan lopettaa opiskelunsa peruskouluun tai ammattikouluun. Tottakai hän on voinut luoda vaikka minkälaisen imperiumin siltä pohjalta yrittäjänä, mutta kun minä en nimenomaan kaivannut elämänkumppanikseni akuankkaa lukevaa vesakeskistä.
Mutta hei, muistakaa myös, että 99 % palstamiehistä ei edes haluaisi kaltaistani naista eli sellaista, jolle em. yhteiset mielenkiinnon kohteet ja harrastukset ovat parisuhteessa tärkeitä, joten ette myöskään menettäneet mitään siinä, että etsin ja löysin koulutetun mieheni ;-)
Suomessa ei ole mitään luokkia vaikka elämäänsä tylsistyneet av-mammuskat sellaista väittävät. Kaikki tallukat maalaisserkut yli opisto tutkintoineen ovat silmissäni alinta saastaa. Kuvittelevat olevansa kuninkaallisia vaikka heinää tursuaa saappaan varresta ja naama on mallia palli.
Odotellaan kieli pitkällä perintöä että päästäisiin leikkimään hovia oikein urakalla.
Surullista, niin kovin surullista.