Asunnon osto kaduttaa ja velallisen olo ahdistaa
Onko muilla samoja fiiliksiä?
Olis pitänyt vaan muuttaa eron jälkeen vuokralle. Nyt makselen asuntolainaa, mihinkään muuhun ei ole varaa ja pelkään korkojen nousua, remonttikuluja ja epäonnea, että kaikki hajoaa ja joudun pulaan kun ei ole varaa maksaa.
Kommentit (184)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti missään muualla paitsi Suomessa ei ole näin kuplaantuneet asuntomarkkinat ja päähänpinttynyt omistamisen tarve. Omistusasumista tuetaan valtionkin puolelta vähennysten muodossa siinä missä työssä käyvä vuokralainen ei saa mitään apuja. Miksi helvetissä minun pitää veroissani maksaa myös toisten omiakin kämppiä? Ihan mätä systeemi. Muualla maailmassa asutaan vuokralla aivan tyytyväisenä kun ei ole tällaisia virityksiä.
Taas näkee että luulo ei tosiaan ole tiedon väärti. Jopa jos katsotaan pelkästään Euroopan maita, on Suomi vasta sijalla 24 kun listataan kuinka suuri prosentti ihmisistä omistaa kotinsa. https://tradingeconomics.com/country-list/home-ownership-rate?continent…
Erittäin monessa maassa arvostetaan omistusasumista paljon enemmän kuin Suomessa.
suomea edellä olevista 18 maasta on Itä-Euroopan maita. Neuvostoliiton asumisoikeusasunnot yksityistettiin sen hajottua. Siksi itäblokissa on köyhilläkin omistusasunto
Kaikissa muissa maissa paitsi Sveitsissä silti yli puolet omistaa asuntonsa, Suomessa 71%, Euroalueen keskiarvo 66% eli ei voi kovin merkittävästä erosta puhua.
Ruotsissa on ollut tapana, että asuntolainaa ei lyhennetä lainkaan. Otetaan kymmenien vuosien ajalle laina. Maksetaan pelkkiä korkoja. Kun halutaan isompi asunto, otetaan lisää lainaa ja jatketaan samalla mallilla. Onko tällainen omistusasumista? Jotain muutosta tuohon hullutukseen ilmeisesti hiljattain tehtiin, eli pieni osa on nykyisin pakko lyhentää.
Ruotsalaiset ovat vain fiksumpia kuin suomalaiset, eivätkä pasko housuihinsa jos joutuu ottamaan pankista lainaa.
No kyllä minäkin asuntolainan ottaisin, jos sitä ei tarvisi koskaan maksaa takaisin. Kuka muka ei ottaisi?
Pakkasella housuun pissaaminen lämmittää vähän aikaa.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ruotsin-asuntokupla-uhkaa-puhjeta…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti missään muualla paitsi Suomessa ei ole näin kuplaantuneet asuntomarkkinat ja päähänpinttynyt omistamisen tarve. Omistusasumista tuetaan valtionkin puolelta vähennysten muodossa siinä missä työssä käyvä vuokralainen ei saa mitään apuja. Miksi helvetissä minun pitää veroissani maksaa myös toisten omiakin kämppiä? Ihan mätä systeemi. Muualla maailmassa asutaan vuokralla aivan tyytyväisenä kun ei ole tällaisia virityksiä.
Taas näkee että luulo ei tosiaan ole tiedon väärti. Jopa jos katsotaan pelkästään Euroopan maita, on Suomi vasta sijalla 24 kun listataan kuinka suuri prosentti ihmisistä omistaa kotinsa. https://tradingeconomics.com/country-list/home-ownership-rate?continent…
Erittäin monessa maassa arvostetaan omistusasumista paljon enemmän kuin Suomessa.
suomea edellä olevista 18 maasta on Itä-Euroopan maita. Neuvostoliiton asumisoikeusasunnot yksityistettiin sen hajottua. Siksi itäblokissa on köyhilläkin omistusasunto
Kaikissa muissa maissa paitsi Sveitsissä silti yli puolet omistaa asuntonsa, Suomessa 71%, Euroalueen keskiarvo 66% eli ei voi kovin merkittävästä erosta puhua.
Ruotsissa on ollut tapana, että asuntolainaa ei lyhennetä lainkaan. Otetaan kymmenien vuosien ajalle laina. Maksetaan pelkkiä korkoja. Kun halutaan isompi asunto, otetaan lisää lainaa ja jatketaan samalla mallilla. Onko tällainen omistusasumista? Jotain muutosta tuohon hullutukseen ilmeisesti hiljattain tehtiin, eli pieni osa on nykyisin pakko lyhentää.
Ruotsalaiset ovat vain fiksumpia kuin suomalaiset, eivätkä pasko housuihinsa jos joutuu ottamaan pankista lainaa.
No kyllä minäkin asuntolainan ottaisin, jos sitä ei tarvisi koskaan maksaa takaisin. Kuka muka ei ottaisi?
Pakkasella housuun pissaaminen lämmittää vähän aikaa.
https://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/ruotsin-asuntokupla-uhkaa-puhjeta…
Ottavat lainoja eliniäksi tai jopa 125 vuodeksi ajoitettuna eivätkä lyhennä. Eli eivät loppupeleissä omista mitään. Tuo on tavallaan vuokralla asumista.
Osa porukastahan on sellaista, että ajattelevat kaiken mihin heillä ei ole varaa olevan automaattisesti kuplassa. Ei se välttämättä ihan niin kuitenkaan oikeasti mene, jos toisilta löytyy maksuvoimaa ja -valmiutta.
Vierailija kirjoitti:
Osa porukastahan on sellaista, että ajattelevat kaiken mihin heillä ei ole varaa olevan automaattisesti kuplassa. Ei se välttämättä ihan niin kuitenkaan oikeasti mene, jos toisilta löytyy maksuvoimaa ja -valmiutta.
Ja osa elää siellä kuplassa. Dubain matkojen sijaan saattaisi olla silmiä avaavaa vierailla Suomen peräkylillä.
Ostin ekan kämppäni, kaksion -95 ja korot oli mitä oli...45-vuotiaana eli kolme vuotta sitten olin vapaa velasta ja asun nyt 125 neliön rivarissa. Ostimme halvalla
putkiremppakämpän, joku myi paniikissa.
(Uutta pankkilainaa ei otettu, koska vanhan kauppahinta riitti tähän ja yhtiön putkiremppalainassa oli halvempi korko kuin pankin meille tarjoamassa. Putkirempan ajan asuin mökillä ja tein osin etänä töitä, mies otti vuorotteluvapaata. Ajoin konttorille kolmesti viikossa)
Putkiremppavastikkeen kanssa kustantaa 600 euroa kuukaudessa. En taitaisi minä enkä mies sillä hintaa asua edes yksiössä täällä Vantaalla. (Joku miehen työkaveri maksaa vuokraa 1300 euroa rivarikolmiosta. Siitähän ei mitään jää omaan taskuun.)..ei niitä remppoja kannata pelätä tai sitten olet laskenut lainanmaksukykysi ihan väärin.
Älä ap ahdistu, kyllä pankin velanmaksu loppuu joskus.
Vierailija kirjoitti:
Osa porukastahan on sellaista, että ajattelevat kaiken mihin heillä ei ole varaa olevan automaattisesti kuplassa. Ei se välttämättä ihan niin kuitenkaan oikeasti mene, jos toisilta löytyy maksuvoimaa ja -valmiutta.
Olen oman asuntolainani jo maksanut. Helpotuksesta huokaan, kun saan asuntoni myytyä. Niin paljon odottamattomia asioita on tämän taloyhtiön osalta tullut vuosien varrella esiin, että ikinä en enää omistusasuntoa osta.
Vierailija kirjoitti:
Asunto on toki sijoitus ja Suomessahan omistusasuminen on ainoa arvostettu asumismuoto, vain köyhät luuserit asuu vuokralla. Tämän takia asunnon myynti ja vuokralle muutto mietityttää, en osaa kuunnella omaa sydäntä tässä.
Lisäksi asumme nyt pientaloalueella, jolla on oikeastaan vain omistusasuntoja. On myös kaupungin vuokrarivareita, mutta niihin pääsee kuka pääsee. Kaikki muut asunnon omistajat täällä on hyvätuloisia, tai ainakin siltä tuntuu.
Haluaisin muuttaa vuokralle läheisen keskustan laidalle uudehkoon kerrostaloon. Siitä haaveilen. Tähän nykyiseen taloyhtiön on tulossa ikkunaremontti ja varmasti muitakin remontteja pian., 80-luvun rivitalo. Mun asumiskustannukset on jo nyt aika tapissan ison lainan ja ison marginaalin takia. Se ahdistaa.
Lapseni ovat esiteini- ja teini-iässä. Mietityttää, miten he muutoksen ottaisivat.
Ap
Nyt kannattaa rauhoittua. Asunto on suomalaisen paras sijoitus.80-luvun rivitaloonvoi tulla pieniä remontteja, mutta ei Putkiremonttia pitkiin aikoihin. Lainoja pystyy järjestelemään uudestaan, jos korot nousevat. Inflaatio syö osan lainoista. Jos muutat vuokralle, maksat toisen asuntoa. Parempi maksaa omaa.
Samaa mieltä. Jos murehtii etukäteen, kärsii kahdesti.
Tuossa syy miksi asun onnellisesti asumisoikeusasunnossa. Möin oman kämpän pois ja muutin ensin vuokralle, sitten aso asuntoon. Nyt on kolmas asoasunto menossa ja tästä en pois muuta. Helppoa ja varmaa asumista, asiat hoituu ja käyttövastike vuokratasoa alempi ottaen huomioon, että maksoin uunituoreesta rivarin pätkästä 35000 euroa ja ihan pränikkä, tällä vastikkeella en maksaisi näillä seuduilla edes saman tasoisen kaksion vuokraa ja mulla lasten kanssa 4h+k+sauna. Kannattaa ainakin harkita aso asumista, itseä ei ole päätös kaduttanut tippaakaan. Tästä on helppo luopuakkin, jos vaikka työn perässä joutuisi muuttamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asunto on toki sijoitus ja Suomessahan omistusasuminen on ainoa arvostettu asumismuoto, vain köyhät luuserit asuu vuokralla. Tämän takia asunnon myynti ja vuokralle muutto mietityttää, en osaa kuunnella omaa sydäntä tässä.
Lisäksi asumme nyt pientaloalueella, jolla on oikeastaan vain omistusasuntoja. On myös kaupungin vuokrarivareita, mutta niihin pääsee kuka pääsee. Kaikki muut asunnon omistajat täällä on hyvätuloisia, tai ainakin siltä tuntuu.
Haluaisin muuttaa vuokralle läheisen keskustan laidalle uudehkoon kerrostaloon. Siitä haaveilen. Tähän nykyiseen taloyhtiön on tulossa ikkunaremontti ja varmasti muitakin remontteja pian., 80-luvun rivitalo. Mun asumiskustannukset on jo nyt aika tapissan ison lainan ja ison marginaalin takia. Se ahdistaa.
Lapseni ovat esiteini- ja teini-iässä. Mietityttää, miten he muutoksen ottaisivat.
Ap
Nyt kannattaa rauhoittua. Asunto on suomalaisen paras sijoitus.80-luvun rivitaloonvoi tulla pieniä remontteja, mutta ei Putkiremonttia pitkiin aikoihin. Lainoja pystyy järjestelemään uudestaan, jos korot nousevat. Inflaatio syö osan lainoista. Jos muutat vuokralle, maksat toisen asuntoa. Parempi maksaa omaa.
Maksan kaupungin asuntoa, parempi se että raha menee johonkin muuhun käyttöön kuin yksityisen vuokraloordin kaljoihin.
Vierailija kirjoitti:
Osa porukastahan on sellaista, että ajattelevat kaiken mihin heillä ei ole varaa olevan automaattisesti kuplassa. Ei se välttämättä ihan niin kuitenkaan oikeasti mene, jos toisilta löytyy maksuvoimaa ja -valmiutta.
Ei siellä peräkylillä tarvitse käydä, riittää kun katsoo ulosoton huutokaupat läpi netistä. Purettavia tupia kaukana kaikista palveluista, ei se nyt ihan koko markkinan kuplalta vaikuta. Taloustermein paremminkin luovalta tuholta tai lontoolaisittain voidaan käyttää termiä toxic assets.
Ei ole mitään universaalia totuutta siitä mikä asumismuoto olisi paras vaan jokainen harkitsee oman tilanteen mukaan.
Meillä pk-seudulla iso rivitaloasunto, asumiskulut noin 1500€ (laina + vastike). Tuolla hinnalla emme millään saisi vastaavaa vuokrattua samalta alueelta, aso:n vastikkeet suunnilleen samaa luokkaa eli se olisi toiseksi paras vaihtoehto.
Omassa on kuitenkin vapaus remontoida ja käyttää laajemmin omaa harkintaa asunnon valinnan ja alueen suhteen.
Vaikka asuntojen hinnat laskisivat niin ettei mitään jäisi myydessä käteen, ei maailma siihen kaatuisi, ei vuokralla asuvallekaan jää mitään. Pk-seudulla hintojen laskua tuskin kuitenkaan on näköpiirissä.
Vierailija kirjoitti:
No en minä miettisi vuokralle muuttoa, jos siinä menisi vähintään sama summa. Mulla menisi pari sataa kuussa vähemmän, kun huomioidaan reilun satasen asumistuki.
Ap
Tuo on niin pieni summa, että en lähtisi sen vuoksi tekemään suuria manöövereitä. Vuokra nousee takuuvarmasti ajan kanssa, asumistukeen liittyy poliittinen riski ja sitä voidaan leikata. Vuokrassa ei ole neuvotteluvaraa kuten asuntolainan lyhennyksissä. Voit kilpailuttaa asuntolainan tai ihan omankin pankin kanssa neuvotella marginaalin pienemmäksi, kun olet sitä jonkin aikaa maksellut. Lapset kasvavat ja 10 vuoden sisällä voit katsella itsellesi jo kaksiota.
Mutta ymmärän kyllä tuota ahdistustakin. Minulla oli sitä ensimmäisen asuntolainan kanssa, vaikka se oli miehen kanssa yhteinen ja mies sitä enimmäkseen maksoi. Mutta tuntui siltä, että lainaa on hampaisiin saakka ja pelotti miten saadaan maksettua. Ajan kanssa siihen tottui.
Kauanko olette nyt siellä rivarissa asustaneet ja makselleet lainaa? Jos edes kaksi vuotta, niin voit miettiä lainan uudelleenkilpailutusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saman verran pitäisi maksaa vuokraakin tai vuokra voi kohota hallitsettomasti, laina ei, jos on hyvä soppari. Joka tapauksessa ilmaiseksi ei voi asua missään. Omasta asunnostasi ei kukaan voi häätää sinua pois. Kerrytät koko ajan omaisuuttasi. Jos muutaman vuoden päästä haluatkin muuttaa vuokralle, voit asuntoa myydessä saada paljon rahaa käyttöösi.
Kuinkakohan paljon siihen asuntoon on mennyt rahaa lainanmaksun lisäksi? Maksat esim 600€/kk vuokraa, joku hajoaa ja soitat talkkarin korjaamaan. Omassa kun menee joku rikki, maksat itse ja remontoit koko ajan kaikkea. Omassa menee vähintään se vuokran hinta ylimääräisiin kuluihin vuodessa, mitä vuokra maksaa. Ei tartte tehdä lumitöitä eikä ajella nurmikoita. Ikinä ostaisi omaa kämppää, vaikka voittaisin lotossa. Tulisi vaan hirvee stressi, mikä seuraavaksi hajoaa.
Vuokrissa makset myös naapureiden rikkomat laitteet. Omassa vain omat.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi mies otti suojan lainaansa. Korot pysyy samana. Ei tarvi ressata.
Kallis mielenrauha. Ne suojat ei ole mitään halpoja ja niistä ei ole aikoihin ollut mitään hyötyä kenellekkään missään tilanteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No en minä miettisi vuokralle muuttoa, jos siinä menisi vähintään sama summa. Mulla menisi pari sataa kuussa vähemmän, kun huomioidaan reilun satasen asumistuki.
Ap
Tuo on niin pieni summa, että en lähtisi sen vuoksi tekemään suuria manöövereitä. Vuokra nousee takuuvarmasti ajan kanssa, asumistukeen liittyy poliittinen riski ja sitä voidaan leikata. Vuokrassa ei ole neuvotteluvaraa kuten asuntolainan lyhennyksissä. Voit kilpailuttaa asuntolainan tai ihan omankin pankin kanssa neuvotella marginaalin pienemmäksi, kun olet sitä jonkin aikaa maksellut. Lapset kasvavat ja 10 vuoden sisällä voit katsella itsellesi jo kaksiota.
Mutta ymmärän kyllä tuota ahdistustakin. Minulla oli sitä ensimmäisen asuntolainan kanssa, vaikka se oli miehen kanssa yhteinen ja mies sitä enimmäkseen maksoi. Mutta tuntui siltä, että lainaa on hampaisiin saakka ja pelotti miten saadaan maksettua. Ajan kanssa siihen tottui.
Kauanko olette nyt siellä rivarissa asustaneet ja makselleet lainaa? Jos edes kaksi vuotta, niin voit miettiä lainan uudelleenkilpailutusta.
Joo, pari sataa kuulostaa vähältä, mutta yksinhuoltajan taloudessa se on kuitenkin tuntuva summa. 2400 e vuodessa, jonka voi laittaa säästöön tai elää pikkuisen huolettomammin.
Me ollaan asuttu tässä kohta kolme vuotta. Voisihan sitä lainan kilpailuttamistakin yrittää.
Vuokrat nousee varmasti, mutta toisaalta korotkin voi vain nousta. Ja ne remonttikuluja.
Mietin myös sitä, että jos muuttaisin parempien liikenneyhteyksien luo, voisin luopua autosta ja siinä vasta säästöä tulisi ja stressiä vähenisi!
Ap
Kuinka hirveä marginaali sinulla ap on ja minkä verran lainaa? Hyvät lainanhakijat saavat nykyisin lainaa jopa alle 0,5% marginaalilla eikä ne huonotkaan varmaan yli 1% marginaalia maksa. Jos päädyt lainan kilpailuttamiseen ja sen myötä pankin vaihtoon, niin lainaan voi saada varmaan alkuun pienen lyhennysvapaan, jonka voit käyttää käteispuskurin kartuttamiseen. Edes parin kolmen kuukauden nettotulojen verran olisi hyvä olla jemmassa, se rauhoittaa kummasti mieltä kun talous ei ole koko ajan veitsenterällä.
Kannattaa opetella kansantaloutta kirjoitti:
Ei korot nouse. Maailmassa on niin paljon velkaa (aivan kuten itselläsikin), että liian monen ihmisen (ts. asuntolainan ottaneen) talous romahtaisi, joten korkoja ei voida nostaa. Hyvin pieni palkkadeflaatio ja matala hintainflaatio jatkuu vielä useita vuosia, arvioisin sen jatkuvan vielä toiset kymmenen vuotta,tuonne 2030-luvun alkuun asti.
Sillä tunnetusti ei ole paskaakaan väliä että tuhotaan keskiluokan elintaso ja saatetaan satoja miljoonia vararikkoon ja tuhoon. Sen sijaan sillä on merkitstä että länsivalloilla on kymmeniä tuhansia miljadeja valtiovelkaa ja siksi korot eivöt voi nousta.
Eiksi ois kiva yllätys kun joutusi leikkaamaan valtionbudjetista 10mrd koska korot? Menisi vanhalta vallalta valta alta saman tien ensimmäiselle joka lupaa kansallistaa suomen pankin ja alentaa korot.
Kyllä ne korot alkaa jossain vaiheessa vähän hivuttautua ylöspäin, mutta maltillisesti.
Jyväskylässä on kieltämättä liikaa vihreitä. Mutta teollisuutta eivät ole päässeet pois häätämään.