Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan poisantaminen
LapsiPois
20.02.2019 |
Vauvani on nyt 8,5 kk vanha. Hän on huutanut synnytyslaitokselta lähtien. Ensimmäiset 5,5 kk ympäri vuorokauden lähes taukoamatta. Nyt viimeiset 3 kk välillä päivässä saattaa olla 5-10 min kerrallaan huudotonta aikaa.
Kaikki allergiat yms on tutkittu niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Paino/pituus/motorinen kehitys/iho ovat normaalit. Isovanhempia tai sisaruksia ei ole. Mies on joutunut jäämään kotiin. Vuorotellen pidämme taukoja kuulosuojaimet päässä. Olemme tehneet kaikkemme. Laulamme, leikimme, juttelemme, pidämme sylissä, yritämme katsoa, ettei olisi kuuma eikä kylmä. Vauva vain huutaa, hakkaa meitä nyrkeillä, huutaa ja heiluu niin lujaa, että joudumme esim syöttötuoliakin tukemaan jaloillamme, sillä muuten vauva saisi raivollaan koko tuolin kumoon. Kuka tahansa ihminen kun on tullut pistäytymään ihmettelee, että mikä vauvalla on kun huutaa noin lujaa. Ihmiset eivät oikein tunnu uskovan, että kyseessä ei ole tilapäinen huono hetki vaan jatkuva olotila. Kotoa emme pysty poistumaan mihinkään ikinä, koska huuto on niin lujaa. On yritetty, ja joka kerta ihmiset tulevat sanomaan, että kauheaa, mikä vauvalla on että miksi se huutaa noin lujaa.
Ensin puhuttiin 3 kk:n rajapyykistä, jolloin koliikki saattaa loppua. Sitten uusi rajapyykki 6 kk. Sitten uusi rajapyykki liikkumaan oppiminen. Ei. Kurkku suorana huuto ei vain lopu. Olen yrittänyt rakastaa lastani ja tehdä/huolehtia/hoitaa kaiken mahdollisen. En vain pysty enää kokemaan lämpimiä tunteita lasta kohtaan, kun huuto on täysin jatkuvaa. Koen olevani äitinä täysin epäonnistunut.Olen katunut lapsen hankkimista nyt jo pitkään.Koen suorittavani vankeustuomiota, jossa minua kidutetaan päivästä toiseen huudolla. Olen jo pitkään halunnut antaa lapsen pois. Mies kokee samoin, mutta sosiaaliset paineet estävät. Minulla ei ole yhtäkään sukulaista, joten minulla ei ole samalla tavalla sosiaalisia paineita. Olen yrittänyt kysyä neuvolasta, voiko lapsella mielenterveysongelmia. Ei oikein sanotamuuta kuin, että kaikki vauvat itkevät. On kuitenkin eri tilanne, kun huuto hallitsee täydellisesti elämää. Vauva huutaa, kun vaihdetaan vaippaa. Vauva huutaa, kun yritetään syöttää. Vauva huutaa ja kiemurtelee sylissä. Vauva huutaa kontatessaan. Vauva huutaa seistessään. Vauva huutaa juuri heränneenä eli ei vain esim väsyneenä. Vauva huutaa niin lujaa, että emme pysty välillä kommunikoimaan mieheni kanssa tavallisella puheäänellä vaan joko huutamaan vauvan puheen yli tai kännykällä lyhyt viesti toiselle. Tiedän, että tunne ei ole järkevä, mutta koen, että vauva vihaa minua ja isäänsä. Ehkä vauvalla olisi sitten parempi jossain muualla. Syksylle on varattu hoitopaikka. Suurin pelkoni on, pystyvätkö pitämään siellä lasta, joka huutaa taukoamatta?Haluaisin luopua lapsesta. Miten saisin tunteeni muuttumaan? Järkeni sanoo, että lapsi ei voi vihata minua ja että lapsi huutaisi yhtä pahasti missä tahansa muualla. Olisin valmis suunnilleen amputoimaan toisen käteni, jos vain saisin olla edes yhden päivän kuulematta huutamista. Tilanne on kuitenkin se, että kumpikaan meistä (mies ja minä) emme koe selviytyvämme yksin vauvan kanssa yhtä kokonaistavuorokautta. Huudon kuuntelu on niin raskasta. Viimeisten kuukausien aikan on noussut katkeruus, viha ja syyllisyys siitä, että en vain ilmeisesti osaa hoitaa lastani. Tilanne on tuhonnut parisuhteemme, taloutemme, molempien fyysisen ja henkisen terveyden. Onko jollain muulla ollut samanlainen tilanne ja miten olette selvinneet tai ratkaisseet tilanteen? En olisi ikinä uskonut, että haluaisin näin voimakkaasti luopua vauvastani. Enpä tosin raskausaikana arvannut, että elämä muuttuu epäinhimilliseksi huudon kanssa ympärivuorokautiseksi kamppailuksi.
Ps. Ei kiitos kommentteja siitä, mikä vauvalla voisi olla tai hyvää tarkoittavia neuvoja vauvan hoidon suhteen. Emme enää jaksa niitä.
Kommentit (351)
Mulla on saman ikäinen huutaja. Meillä tosin ei vielä edes ryömi. Miten ihmeessä teillä jo kontataan ja seisotaan? Mun 8 kuinen vaan huutaa lattialla, eikä millään tavalla yritä kehittyä liikkumisen suhteen.
Meille lääkäri on tarjonnut mahdollisuutta, että vauva otettaisiin sairaalaan "rytmitykseen", jos vanhemmat väsyvät. Kysy tästä neuvolalääkäriltäsi. Meillä ei myöskään ole tukiverkostoa. Neuvola aina järkyttyy tästä tiedosta ja yrittivät tyrkyttää kunnan kotiapua. Mä kun en pidä vieraista ihmisistä, niin en ottanut apua vastaan.
Täälläpäin neuvola on ollut TODELLA huomioon ottava ja pitänyt huolta mun jaksamisesta. Oon ollut erittäin otettu. Miten teillä neuvola ei yhtään auta?
Tosin minähän itken koko ajan kaikkialla, kun oon niin rikki, joten ei ihme että ovat huolissaan :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä lapsella sitten onkin niin jotain on pahasti vialla. En tarkoita, että lapsi on kuolemansairas. Vaan että joku vaiva on, fyysinen tai mistä sitä tietää vaikka psyykkinen. Varmasti se on jos ei kokonaan hoidettavissa, niin varmasti joku keino löytyy sen helpottamiseksi. Voi kun joku huippulääkäri kiinnostuisi tutkimaan. Oletko Ap ottanut lääkäreihin yhteyttä ja kertonut tilanteesta, ettei kukaan terveydenhoidon ammattilainen ole löytänyt syytä miksi lapsi itkee lähes tauotta? Minä yrittäisin tätä ja kertoisin totaalisesta epätoivosta ja pelosta mikä tilanne aiheuttaa. Jos joku lääkäri ottaisi asian sydämen asiakseen, että vaikka miten kauan kestää niin vastaus saataisiin. Ei niin, että lapsi joutuu ravaamaan monilla eri lääkäreillä ja asia ei vaan etene minnekään suuntaan. Että suututtaa Ap: n ja hänen perheensä puolesta. Tässä ei ole toimittu oikein, ei olla otettu vakavasti. Voimia Ap! Käytä vielä viimeiset voimasi miehesi kanssa asian selvittämiseen. Teillä on hätä, nyt on saatava vastauksia, ei riitä sanat vauvat nyt itkee tai kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Ei ole kunnossa. Miten traumaattista tuo on avuttomalle lapsellekin, hän ansaitsee saada hoitoa!
Heip
Tässä kesken ketjun lukemisen tuli vain mieleen, että miten synnäriaika meni? oliko synnytys normaali? Huomasiko kukaan synnärillä mitään erikoista? Tuliko ultrassa vastaan mitään kummallista? Meille syntyi täysin normaali lapsi, paitsi hänen silmänsä oli osin kasvanut umpeen. Se tuli ilmi vasta synnytyksen jälkeen, mutta oli niin havaittava, että lääkäri piti aiheellisena tutkia koko lapsen. Silmä itsessään parani aikanaan sekä lisäksi penellä operaatiolla päiväkirurgisella. Kuitenkin tästä johtuen lääkärit katsoivat aiheelliseksi tutkia vauvan läpikotaisin ultraamalla keuhkot, aivot, vatsan ja virtsarakon sekä ottaa sykkeet ja verenpaineet yms. eli toisin sanoen lapsi läpivalaistiin varmuuden vuoksi. Itse tiedostin, ettei lapsessa ollut vikaa, mutta pelkkä lääkärin epäilys riitti aiheuttamaan sen että jouduimme käymään kaikissa tutkimuksissa. Toisaalta nyt tiedän, että lapseni on taatusti terve. Miten tämä liittyy teihin, niin jos neuvolassa lasta pidetään normaalina koska mitään ulkoisesti poikkeavaa ei ole, niin hoitohenkilökunta ei ehkä osaa pitää asiaa riittävän vakavana. Missä kaikissa tutkimuksissa olette käyneet? Oletteko selailleet autismista kertovia artikkeleita, kirjallisuutta, et jospa sieltä löytyisi vertaiskokemuksia? Tai sitten muualta? Terve lapsi ei huuda kaiken aikaa. Tuohon voi olla syynä mitä tahansa, ja kaikkia syitä ei saa selville koskaan, mutta nekin ovat johtuneet muista kuin vanhempien halusta selvittää asiaa.
Ne ovat ilmeisesti olettaneet, että sekä sinulla että miehelläsi on päässä vikaa. Minua loukkaisi, jos pidettäisiin niin lapasena, etten vauvan normaalia itkua kestä, ja tyrkättäisiin masennuslääkkeet matkaan. Varmaan jossain lukee, että molemmilla synnytyksen jälkeinen masennus ja normaali vuorovaikutus vauvan kanssa ei ota onnistuakseen. Kokevat raskaana lapsen tarpeet ja sitten liuta jotain alkeellista keittiöpsykologiaa.
Käykää jollain arvostetulla lastenlääkärillä, älkää enää millään pikkukylän tunareilla.
Vierailija kirjoitti:
Mikä lapsella sitten onkin niin jotain on pahasti vialla. En tarkoita, että lapsi on kuolemansairas. Vaan että joku vaiva on, fyysinen tai mistä sitä tietää vaikka psyykkinen. Varmasti se on jos ei kokonaan hoidettavissa, niin varmasti joku keino löytyy sen helpottamiseksi. Voi kun joku huippulääkäri kiinnostuisi tutkimaan. Oletko Ap ottanut lääkäreihin yhteyttä ja kertonut tilanteesta, ettei kukaan terveydenhoidon ammattilainen ole löytänyt syytä miksi lapsi itkee lähes tauotta? Minä yrittäisin tätä ja kertoisin totaalisesta epätoivosta ja pelosta mikä tilanne aiheuttaa. Jos joku lääkäri ottaisi asian sydämen asiakseen, että vaikka miten kauan kestää niin vastaus saataisiin. Ei niin, että lapsi joutuu ravaamaan monilla eri lääkäreillä ja asia ei vaan etene minnekään suuntaan. Että suututtaa Ap: n ja hänen perheensä puolesta. Tässä ei ole toimittu oikein, ei olla otettu vakavasti. Voimia Ap! Käytä vielä viimeiset voimasi miehesi kanssa asian selvittämiseen. Teillä on hätä, nyt on saatava vastauksia, ei riitä sanat vauvat nyt itkee tai kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Ei ole kunnossa. Miten traumaattista tuo on avuttomalle lapsellekin, hän ansaitsee saada hoitoa!
Tuo dramaattisuutesi menee liian pitkälle, teet itsesi naurettavaksi. Nyt alkoi sitten traumaterapia. Se taitaa olla alasi. Trauma. Hae ajoissa apua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tätä se teettää, kun vedetään raskausaikana röökiä ja energiajuomia. "Ihan terve lapsi tuli".
https://bmcinfectdis.biomedcentral.com/articles/10.1186/1471-2334-12-105
Recurrent 6th nerve palsy in a child following different live attenuated vaccines: case report
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ApApApAp kirjoitti:
Täällä moni ihmettelee, miksi en ole palannut kommentoimaan.
No eipä ole huutamisen lomassa kauheasti aikaa viettää aikaa keskustelupalstoilla. Isä hoiti lasta viimeksi, kun kirjoitin. Ja hoitaa nyt myös.
Taidan huomenna vaatia neuvolassa enemmän apua, esim sairaalajaksoa, jossa tutkivat vielä enemmän. Olen siinä käsityksessä, että kaikki on jo tutkittu, mutta ehkä en vain ole vaatinut tarpeeksi.
Täällä on epäilty provoksi, syytetty bile-elämän kaipaamisesta sekä epäilty sukulaisten puuttumisen todellisuutta. Vaikeaa ymmärtää kyseisiä kommentteja. Bile-elämää en kaipaa, enkä ole sellaista elänyt enkä kaivannut muutenkaan näin 35-vuotiaana yli 10 v avioliitossa olleena. Mutta kaipaan kyllä, että saisin olla rauhassa hiljaisuudessa vaikka edes yhden vuorokauden ja istua sohvalla.
Juuri se, että niin vahvasti epäillään provoksi, kertoo aika paljon juuri siitä, miten tilannetta vauvan kanssa ei meinata uskoa/käsittää.
Ps. Särkylääkettä on annettu, kun hampaita on tullut. Muuten kokeiltiin yhdessä vaiheessa muutaman päivän ajan 3 x päivässä. Vaikutusta huutamiseen ei ollut, mutta ripulia oli. Tiedä sitten, oliko sattumaa.
Pps. Vauva nukkuu yön ok. Yöunille meneminen tapahtuu tosin mielipuolisen pitkän huutokonsertin jälkeen. Kanniskelua, sylissä rauhoittelua, white noise. Vauva nukkuu erinomaisesti noin 7 h yöunet. Olen kiitollinen siitä. Tässä vaiheessa yleensä uhmiset toteavat, että eihän meillä sitten ole mitään ongelmaa. Kyllä on, kun vauva huutaa kurkku suorana vuorokauden kaikki hereilläoloajat.
Esim tänään huuto alkoi muutaman minuutin kuluttua heräämisestä ja huuto jatkui täysin taukoamatta noin 3 h, jonka jälkeen ekat päiväunet (45 min) ja huuto jatkui. Tai siis taukoa oli sen aikaa, mitä joi maitoa. Kiinteän soseen syöminenkin on yhtä huutamista. Varovasti yritän summa mutikassa syöttää sosetta sen verran, mitä vauva tuntuu haluavan. Huutamisen lomassa ei ole ihan helppoa.
En tiedä, pystyisinkö tosissani vauvaa antamaan pois. Huutaminen on vain niin käsittämättömän rankkaa. Uskoisin, että aika moni kokisi samalla tavalla 8 kk:n päivittäisen huutokonsertin jälkeen. Toivottavasti saisin huomenna jotakin apua neuvolasta. Hoitoapua ja sairaalaan kunnon oleskeluun, jossa tutkittaisiin ajan kanssa.
Ajatus vauvan antamisesta pois voi helpottaa paineita, vaikka ette oikeasti antaisikaan häntä pois. Siis että se vaihtoehto on oikeasti olemassa, on hyvä asia. Olisitte tehneet sen aikaisemmin, ellei olisi toisaalta myös tarvetta/painetta myös pitää lapsi.
Onko aivoissasi toimintaa. Voi helvetti mitä juttuja. Vauvat ei ole nukkeja, jotka heitetään pois, kun ei ole kiva leikkiä.
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2944153/
Partial third nerve palsy after Measles Mumps Rubella vaccination
"The case reported describes a partial recurrent oculomotor palsy associated with systemic symptoms following MMR vaccination in a healthy young child. The oculomotor palsy did not recover completely during the follow-up."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Höpö höpö. Hauska kirjoitella proosaa vaan.
Antakaa pois vaan.
Kokeilkaa, jos sitten seuraavalla kerralla onnistuisi paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ne ovat ilmeisesti olettaneet, että sekä sinulla että miehelläsi on päässä vikaa. Minua loukkaisi, jos pidettäisiin niin lapasena, etten vauvan normaalia itkua kestä, ja tyrkättäisiin masennuslääkkeet matkaan. Varmaan jossain lukee, että molemmilla synnytyksen jälkeinen masennus ja normaali vuorovaikutus vauvan kanssa ei ota onnistuakseen. Kokevat raskaana lapsen tarpeet ja sitten liuta jotain alkeellista keittiöpsykologiaa.
Käykää jollain arvostetulla lastenlääkärillä, älkää enää millään pikkukylän tunareilla.
Siinä meillä varsinainen arvostelija. Ihan sama mikä sinua loukkaisi, sinähän et kestä edes tavallista itkua saati sitten sairaan lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viekää lapsi lääkäriin. Joku on pahasti pielessä. Lapsella voi olla jokin sairaus, mikä aiheuttaa kovia kipuja. En usko, että muusta voisi olla kysymys, koska tilanne on noin paha.
Nyt äkkiä lääkäriin ja vaaditte, että lapsi tutkitaan!
Lapsi reagoi kipuihin yleensä kovalla huudolla. Vaikuttaa siltä, että lapsenne kärsii niistä jatkuvasti.
Voimia. Pyytäkää nyt ensin apua lääkäriltä ennen kuin mietitte vauvan antoa pois.
Pyytäkää myös tukea perhetyöntekijältä, että saatte arjen sujumaan myös. Perhetyöntekijä voi auttaa teitä arkisissa askareissa. Tarvitsette nyt kaiken mahdollisen tuen. Valtavasti voimia ja halauksia . Toivon, että saatte apua❤️Valtavasti voimia sinullekkin, että saat kaiken avun mitä tarvitset. Ymmärrän.
Mikä ongelma sulla on? Mikä oikeus sulla on kyseenalaistaa minun asioitani täällä satojen kommentoijien edessä? Mielestäni ihan ystävällisesti yritän antaa neuvoja ap:lle ja mitä sä teet? Tuut haukkumaan mut lyttyyn? Voit olla satavarma, että ilmiannan kommenttisi ylläpitoon ja laitan yp:hen viestin. Vien asian eteenpäin. Sun ip-osoitteen voi poliisi selvittää.
Kanna vastuu siitä, millä tavalla täällä kohtelet muita ihmisiä ja pilkkaat. Ehkä nyt opit tästä jotain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vielä apapap kirjoitti:
Synnytys:
Vauva syntyi pari päivää lasketusta ajasta. Synnytys oli helpohko (tai niin ainakin koin) alatiesynnytys. Mentiin sairaalaan aamulla, ja vauva syntyi iltapäivällä. Synnytyksessä ei ollut mielestäni mitään erikoista.
Itse asiassa kun olen kuullut kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksistä, niin olen miettinyt, että jos synnytys olisi sellainen kuin mitä minulla oli, niin kävisin vaikka kerran viikossa hoitamassa uuden synnytyksen kuin eläisin tämän huutamisen kanssa.
Tämä siis vain esimerkkinä siitä, miten rankkana olen kokenut viimeiset 8 kk.
Huutaminen alkoi tosin jo synnytyslaitoksella. Muistan, miten soitin kelloa, kun en saanut huutoa puolen tunnin aikana katki. Hoitaja tuli paikalle ja totesi, että vauvat vain välillä itkevät. Pidin vauvaa sängyssä vierihoidossa ja muutenkin kokoajan sylissä. Huudettiin, imetettiin, nukuttiin. Huudettiin, imetettiin, nukuttiin.
Kireä kielijänne operoitiin 2 kk:n iässä, mutta huutamiseen operaatio ei vaikuttanut millään tavalla.
5,5 iässä ympärivuorokautinen huuto loppui, koska vauva alkoi nukkua yöllä pidempiä pätkiä.
Kireä kielijänne operoitiin missä ja miten? Suomessa on vain muutama yksityislääkäri, jotka osaavat operoida myös posteriorisia kielijänteitä. Julkinen puoli tunnistaa vain anterioriset kielijänteen kireydet, ja tämän leikkaus ei ole välttämättä lainkaan riittävä toimenpide, jos posteriorisen kielijänteen kireys tekee haittaa hengityksestä lähtien purentaan, ruokailuun ja refluksiin -> aiheuttaa varmasti huutoa.
Samoin allergiapuolella on Suomessa paljon lääkäreitä, jotka eivät edes tunnusta kaikkia pienen lapsen allergioita ja niistä johtuvia hankaluuksia. Muutama asiantuntija löytyy, mistä allergiset ja refluksikot ovat saaneet oikeasti asiantuntevaa hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viekää lapsi lääkäriin. Joku on pahasti pielessä. Lapsella voi olla jokin sairaus, mikä aiheuttaa kovia kipuja. En usko, että muusta voisi olla kysymys, koska tilanne on noin paha.
Nyt äkkiä lääkäriin ja vaaditte, että lapsi tutkitaan!
Lapsi reagoi kipuihin yleensä kovalla huudolla. Vaikuttaa siltä, että lapsenne kärsii niistä jatkuvasti.
Voimia. Pyytäkää nyt ensin apua lääkäriltä ennen kuin mietitte vauvan antoa pois.
Pyytäkää myös tukea perhetyöntekijältä, että saatte arjen sujumaan myös. Perhetyöntekijä voi auttaa teitä arkisissa askareissa. Tarvitsette nyt kaiken mahdollisen tuen. Valtavasti voimia ja halauksia . Toivon, että saatte apua❤️Valtavasti voimia sinullekkin, että saat kaiken avun mitä tarvitset. Ymmärrän.
Onpa ilkeä kommentti. Ei hyvää päivää! Miksi kiusaat ihmistä, joka yrittää auttaa ap:tä? Käsittämätöntä. Miten pystyit kirjoittamaan noin rumasti?
Anteeksi, kun en ole lukenut kaikkia kommentteja, mutta tehkää itsestänne lastensuojeluilmoitus. Sillä puolella on ihmisiä, jotka ovat tottuneet pistämään rattaat pyörimään vauhdilla, jos neuvolassa ja lääkärissä vain vähätellään ongelmia ja lässytetään. Ei tarvitse pelätä lastensuojelua, ei siellä kytätä tilaisuuksia huostaanottaa vauvaa vaan haetaan apua perheille.
On kyllä todella valitettavaa, että jotkut perheet saavat apua vasta lasun kautta, vaikka ongelma pitäisi saada hoidetuksi ihan vaikka vain lääkärissä.
Lapsella on joku vialla,ei hän huuda jatkuvasti jos ei ole syytä.Lapsi on tutkittava perusteellisesti,älkää antako periksi.Varmasti olette tosi väsyneitä ja tarvitsette lepoa.
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, kun en ole lukenut kaikkia kommentteja, mutta tehkää itsestänne lastensuojeluilmoitus. Sillä puolella on ihmisiä, jotka ovat tottuneet pistämään rattaat pyörimään vauhdilla, jos neuvolassa ja lääkärissä vain vähätellään ongelmia ja lässytetään. Ei tarvitse pelätä lastensuojelua, ei siellä kytätä tilaisuuksia huostaanottaa vauvaa vaan haetaan apua perheille.
On kyllä todella valitettavaa, että jotkut perheet saavat apua vasta lasun kautta, vaikka ongelma pitäisi saada hoidetuksi ihan vaikka vain lääkärissä.
Jep. Jos kerta muu ei auta niin Lastensuojeluilmoitus. Eiköhän sitten aleta ottamaan tosissaan.
Vierailija kirjoitti:
Älä enää anna lapselle rokotteita. Ne ei sovi kaikille. Ihan oikeasti.
Painu sinä Pietarsaareen läträämään hopeavedellä tai mitä käärmeöljyjä te poppamiehet käytättekään. Tuhkarokon tai jäykkäkouristuksen saaminen varmasti auttaakin tähän tilanteeseen
Alue: Aihe vapaa
Jotenkin pisti silmään tuo, että lastenhoito-ohjeisiin väsyneitä. Olen muutaman vastaavan tapauksen nähnyt, ja heilläkin hoito ohjeisiin kyllästyttiin ennen kuin selvisi etteivät he edes yrittäneet niistä yksinkertaisempiakaan asioita.