Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vauvan poisantaminen
LapsiPois
20.02.2019 |
Vauvani on nyt 8,5 kk vanha. Hän on huutanut synnytyslaitokselta lähtien. Ensimmäiset 5,5 kk ympäri vuorokauden lähes taukoamatta. Nyt viimeiset 3 kk välillä päivässä saattaa olla 5-10 min kerrallaan huudotonta aikaa.
Kaikki allergiat yms on tutkittu niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Paino/pituus/motorinen kehitys/iho ovat normaalit. Isovanhempia tai sisaruksia ei ole. Mies on joutunut jäämään kotiin. Vuorotellen pidämme taukoja kuulosuojaimet päässä. Olemme tehneet kaikkemme. Laulamme, leikimme, juttelemme, pidämme sylissä, yritämme katsoa, ettei olisi kuuma eikä kylmä. Vauva vain huutaa, hakkaa meitä nyrkeillä, huutaa ja heiluu niin lujaa, että joudumme esim syöttötuoliakin tukemaan jaloillamme, sillä muuten vauva saisi raivollaan koko tuolin kumoon. Kuka tahansa ihminen kun on tullut pistäytymään ihmettelee, että mikä vauvalla on kun huutaa noin lujaa. Ihmiset eivät oikein tunnu uskovan, että kyseessä ei ole tilapäinen huono hetki vaan jatkuva olotila. Kotoa emme pysty poistumaan mihinkään ikinä, koska huuto on niin lujaa. On yritetty, ja joka kerta ihmiset tulevat sanomaan, että kauheaa, mikä vauvalla on että miksi se huutaa noin lujaa.
Ensin puhuttiin 3 kk:n rajapyykistä, jolloin koliikki saattaa loppua. Sitten uusi rajapyykki 6 kk. Sitten uusi rajapyykki liikkumaan oppiminen. Ei. Kurkku suorana huuto ei vain lopu. Olen yrittänyt rakastaa lastani ja tehdä/huolehtia/hoitaa kaiken mahdollisen. En vain pysty enää kokemaan lämpimiä tunteita lasta kohtaan, kun huuto on täysin jatkuvaa. Koen olevani äitinä täysin epäonnistunut.Olen katunut lapsen hankkimista nyt jo pitkään.Koen suorittavani vankeustuomiota, jossa minua kidutetaan päivästä toiseen huudolla. Olen jo pitkään halunnut antaa lapsen pois. Mies kokee samoin, mutta sosiaaliset paineet estävät. Minulla ei ole yhtäkään sukulaista, joten minulla ei ole samalla tavalla sosiaalisia paineita. Olen yrittänyt kysyä neuvolasta, voiko lapsella mielenterveysongelmia. Ei oikein sanotamuuta kuin, että kaikki vauvat itkevät. On kuitenkin eri tilanne, kun huuto hallitsee täydellisesti elämää. Vauva huutaa, kun vaihdetaan vaippaa. Vauva huutaa, kun yritetään syöttää. Vauva huutaa ja kiemurtelee sylissä. Vauva huutaa kontatessaan. Vauva huutaa seistessään. Vauva huutaa juuri heränneenä eli ei vain esim väsyneenä. Vauva huutaa niin lujaa, että emme pysty välillä kommunikoimaan mieheni kanssa tavallisella puheäänellä vaan joko huutamaan vauvan puheen yli tai kännykällä lyhyt viesti toiselle. Tiedän, että tunne ei ole järkevä, mutta koen, että vauva vihaa minua ja isäänsä. Ehkä vauvalla olisi sitten parempi jossain muualla. Syksylle on varattu hoitopaikka. Suurin pelkoni on, pystyvätkö pitämään siellä lasta, joka huutaa taukoamatta?Haluaisin luopua lapsesta. Miten saisin tunteeni muuttumaan? Järkeni sanoo, että lapsi ei voi vihata minua ja että lapsi huutaisi yhtä pahasti missä tahansa muualla. Olisin valmis suunnilleen amputoimaan toisen käteni, jos vain saisin olla edes yhden päivän kuulematta huutamista. Tilanne on kuitenkin se, että kumpikaan meistä (mies ja minä) emme koe selviytyvämme yksin vauvan kanssa yhtä kokonaistavuorokautta. Huudon kuuntelu on niin raskasta. Viimeisten kuukausien aikan on noussut katkeruus, viha ja syyllisyys siitä, että en vain ilmeisesti osaa hoitaa lastani. Tilanne on tuhonnut parisuhteemme, taloutemme, molempien fyysisen ja henkisen terveyden. Onko jollain muulla ollut samanlainen tilanne ja miten olette selvinneet tai ratkaisseet tilanteen? En olisi ikinä uskonut, että haluaisin näin voimakkaasti luopua vauvastani. Enpä tosin raskausaikana arvannut, että elämä muuttuu epäinhimilliseksi huudon kanssa ympärivuorokautiseksi kamppailuksi.
Ps. Ei kiitos kommentteja siitä, mikä vauvalla voisi olla tai hyvää tarkoittavia neuvoja vauvan hoidon suhteen. Emme enää jaksa niitä.
Kommentit (351)
Vierailija kirjoitti:
Vauva varmasti myös vaistoaa sen vanhempien stressin vaikka vanhemmat kovasti yrittää hoivata ja huolehtia.
Mindlfulness vanhemmille ja sitten vaan aurat siihen kuntoon että kyllä se huuto loppuu.
Tsemppiä!
En kyllä usko, että tässä kyse sellaisesta. Onhan niitä lapsia vaikka miten kehnoilla vanhemmilla ja silti eivät huuda koko ajan. Mielestäni jopa aika loukkaavaa neuvoa jotain mindfulnessia ja aurat kuntoon, voi jestas mitä paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa jaksaa jatkuvasti ihan vaan huvikseen huutaa. Eikö ne siellä neuvolakäynneillä ole tätä huutoa huomanneet ? Yhteyttä sinne ja tosissaan. Olisko mahdollista vaikka nauhottaa/kuvata sitä huutoa ja niitä tilanteita ja esittää se sitten neuvolaan lekuriin tms...? Jossain on joku vika ja lapsella joku hätä ja jos se ei teidän menetelmillä hellitä, sitten astuu ammattilaiset kehiin, se on niiden työtä selvittää, mikä lasta itkettää ja miten sen saisi loppumaan. Rohkeasti vaan, sillä en usko, että lapsikaan teistä eroon haluaisi. Yrittää vaan kertoa teille jotain, voi se olla henkistäkin kipua.
Itse aikoinaan annoin omani pois juurikin huudon takia, eikä asiaa osattu tutkia kunnolla. Sairastuin masennukseen ja hoitamattomana se kestikin vuosia. Myöhemmin sitten selvisi, mistä se huuto johtui, ihan pieni asia, jonka olisin voinut tehdä toisin, mutta en sitä silloin teiniäitinä tajunnut. Onneksi välit lapseeni on aina olleet erittäin hyvät ja lämpimät.
Oman rakkaan lapsen poisantaminen on ihan viimeinen kortti...Tsemppiä teille ja toivon, että tilanne helpottaa ja pääsisitte myös nauttimaan hänen kasvamisestaan :)
nämä se asia oli? jos joku muu hyötyisi tiedosta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuskinpa jaksaa jatkuvasti ihan vaan huvikseen huutaa. Eikö ne siellä neuvolakäynneillä ole tätä huutoa huomanneet ? Yhteyttä sinne ja tosissaan. Olisko mahdollista vaikka nauhottaa/kuvata sitä huutoa ja niitä tilanteita ja esittää se sitten neuvolaan lekuriin tms...? Jossain on joku vika ja lapsella joku hätä ja jos se ei teidän menetelmillä hellitä, sitten astuu ammattilaiset kehiin, se on niiden työtä selvittää, mikä lasta itkettää ja miten sen saisi loppumaan. Rohkeasti vaan, sillä en usko, että lapsikaan teistä eroon haluaisi. Yrittää vaan kertoa teille jotain, voi se olla henkistäkin kipua.
Itse aikoinaan annoin omani pois juurikin huudon takia, eikä asiaa osattu tutkia kunnolla. Sairastuin masennukseen ja hoitamattomana se kestikin vuosia. Myöhemmin sitten selvisi, mistä se huuto johtui, ihan pieni asia, jonka olisin voinut tehdä toisin, mutta en sitä silloin teiniäitinä tajunnut. Onneksi välit lapseeni on aina olleet erittäin hyvät ja lämpimät.
Oman rakkaan lapsen poisantaminen on ihan viimeinen kortti...Tsemppiä teille ja toivon, että tilanne helpottaa ja pääsisitte myös nauttimaan hänen kasvamisestaan :)
nämä se asia oli? jos joku muu hyötyisi tiedosta!
Hän on vastannut jo aiemmin ketjussa. Ei osannut röyhtäyttää vauvaa ja siitä seurasi huutokierre jossa epävarmana äitinä päätyi uskomaan ettei osaa hoitaa lastaan ja että ei pärjää lapsen kanssa.
Kireä kielijänne leikattiin yksityisellä lääkärillä Mervi Starck, joka on alan johtava asiantuntija. Jälkikontrolli käytiin myös hänellä.
Meidän esikoinen oli samanlainen. Huuto jatku ja jatku ja naapurit valitti kerrostalossa. Kyllä se joskus lakkasi sitte huutamasta kun oppi puhumaan. Diagnoosin sai jo 3,5vuotiaana.
Mutta lohdutus oli että toinen lapsi olikin tyynen rauhallinen vauvana.
Eli ymmärrän miltä sinusta aloittaja, tuntuu. Yritä saada jostain hoitoapua, vaikka esim. isovanhemmilta tai joltain. Voimia sinulle!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän esikoinen oli samanlainen. Huuto jatku ja jatku ja naapurit valitti kerrostalossa. Kyllä se joskus lakkasi sitte huutamasta kun oppi puhumaan. Diagnoosin sai jo 3,5vuotiaana.
Mutta lohdutus oli että toinen lapsi olikin tyynen rauhallinen vauvana.
Eli ymmärrän miltä sinusta aloittaja, tuntuu. Yritä saada jostain hoitoapua, vaikka esim. isovanhemmilta tai joltain. Voimia sinulle!
Ja tämä diagnoosi on? Vois auttaa Aloittajaa... Huoh!
Vielä apapap kirjoitti:
Synnytys:
Vauva syntyi pari päivää lasketusta ajasta. Synnytys oli helpohko (tai niin ainakin koin) alatiesynnytys. Mentiin sairaalaan aamulla, ja vauva syntyi iltapäivällä. Synnytyksessä ei ollut mielestäni mitään erikoista.
Itse asiassa kun olen kuullut kaikenlaisia kauhutarinoita synnytyksistä, niin olen miettinyt, että jos synnytys olisi sellainen kuin mitä minulla oli, niin kävisin vaikka kerran viikossa hoitamassa uuden synnytyksen kuin eläisin tämän huutamisen kanssa.
Tämä siis vain esimerkkinä siitä, miten rankkana olen kokenut viimeiset 8 kk.
Huutaminen alkoi tosin jo synnytyslaitoksella. Muistan, miten soitin kelloa, kun en saanut huutoa puolen tunnin aikana katki. Hoitaja tuli paikalle ja totesi, että vauvat vain välillä itkevät. Pidin vauvaa sängyssä vierihoidossa ja muutenkin kokoajan sylissä. Huudettiin, imetettiin, nukuttiin. Huudettiin, imetettiin, nukuttiin.
Kireä kielijänne operoitiin 2 kk:n iässä, mutta huutamiseen operaatio ei vaikuttanut millään tavalla.
5,5 iässä ympärivuorokautinen huuto loppui, koska vauva alkoi nukkua yöllä pidempiä pätkiä.
Eli lapsellasi on MTHFR mutaatio. Koska kireä kielijänne ja MTHFR mutaatio kulkevat käsi kädessä.
Sitä suuremmalla syyllä rokotteet tauolle ennen kuin huudon syy löytyy.
Parhaiten mthfr stä löytyy tietoa netistä mutta se on englanniksi. Tuntuu että suomessa lääkärit ei ole siitä kuullutkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä kaikkea olette yrittäneet? Vauvalle voi olla tullut vaikka kivulias jumi synnytyksestä. Vauvoihin erikoistunut osteopaatti tai vastaava voisi auttaa. Miksi ihmeessä ette ole hakeneet apua jo?! Kidutusta. Olet äiti, TEE JOTAIN.
ApApApAp kirjoitti:
Täällä moni ihmettelee, miksi en ole palannut kommentoimaan.
No eipä ole huutamisen lomassa kauheasti aikaa viettää aikaa keskustelupalstoilla. Isä hoiti lasta viimeksi, kun kirjoitin. Ja hoitaa nyt myös.
Taidan huomenna vaatia neuvolassa enemmän apua, esim sairaalajaksoa, jossa tutkivat vielä enemmän. Olen siinä käsityksessä, että kaikki on jo tutkittu, mutta ehkä en vain ole vaatinut tarpeeksi.
Täällä on epäilty provoksi, syytetty bile-elämän kaipaamisesta sekä epäilty sukulaisten puuttumisen todellisuutta. Vaikeaa ymmärtää kyseisiä kommentteja. Bile-elämää en kaipaa, enkä ole sellaista elänyt enkä kaivannut muutenkaan näin 35-vuotiaana yli 10 v avioliitossa olleena. Mutta kaipaan kyllä, että saisin olla rauhassa hiljaisuudessa vaikka edes yhden vuorokauden ja istua sohvalla.
Juuri se, että niin vahvasti epäillään provoksi, kertoo aika paljon juuri siitä, miten tilannetta vauvan kanssa ei meinata uskoa/käsittää.
Ps. Särkylääkettä on annettu, kun hampaita on tullut. Muuten kokeiltiin yhdessä vaiheessa muutaman päivän ajan 3 x päivässä. Vaikutusta huutamiseen ei ollut, mutta ripulia oli. Tiedä sitten, oliko sattumaa.
Pps. Vauva nukkuu yön ok. Yöunille meneminen tapahtuu tosin mielipuolisen pitkän huutokonsertin jälkeen. Kanniskelua, sylissä rauhoittelua, white noise. Vauva nukkuu erinomaisesti noin 7 h yöunet. Olen kiitollinen siitä. Tässä vaiheessa yleensä uhmiset toteavat, että eihän meillä sitten ole mitään ongelmaa. Kyllä on, kun vauva huutaa kurkku suorana vuorokauden kaikki hereilläoloajat.
Esim tänään huuto alkoi muutaman minuutin kuluttua heräämisestä ja huuto jatkui täysin taukoamatta noin 3 h, jonka jälkeen ekat päiväunet (45 min) ja huuto jatkui. Tai siis taukoa oli sen aikaa, mitä joi maitoa. Kiinteän soseen syöminenkin on yhtä huutamista. Varovasti yritän summa mutikassa syöttää sosetta sen verran, mitä vauva tuntuu haluavan. Huutamisen lomassa ei ole ihan helppoa.
En tiedä, pystyisinkö tosissani vauvaa antamaan pois. Huutaminen on vain niin käsittämättömän rankkaa. Uskoisin, että aika moni kokisi samalla tavalla 8 kk:n päivittäisen huutokonsertin jälkeen. Toivottavasti saisin huomenna jotakin apua neuvolasta. Hoitoapua ja sairaalaan kunnon oleskeluun, jossa tutkittaisiin ajan kanssa.
Voimia. Meilla vauva huusi 3-4kk ajan aina kun oli hereillä, yöllä nukkui ihan kuten teillä. Meillä syy epäsopiva vastike (Tuuti) vaihdettiin Nutrilon Omneoon. Meillä julkisella edes lastensairaalassa tilannetta ei otettu totissaan, sanottiin vain että kaikki vauvat huutavat. Tuttua. Lopulta yksityisellä kävi tuuri kun suositeltiin tuota ruoan vaihtoa.
Vaadi ehdottomasti lähete Lastensairaalaan jos voit: siellä myös hyviä lääkäreitä. Neuropuolella kun kävimme saimme tosi hyvää kohtelua ja vastaanotto alkoi sillä että lääkäri kysyi olimmeko itse huolissamme. No emme olleet eikä sitä huolta lopulta heilläkään syntynyt.
- Ota aikaa tunneissa paljonko vauva huutaa
-Videoi! Aloittakaa kun vauva herää aamulla, tällöin minusta vauvat usein parhaimmalla tuulellaan. Omanne varmaan huutaa.
- Ole sinnikäs! Vaadi vauva osastolle tutkimuksiin. Joku syy täytyy löytyä. Älä luovuta ennen kuin se syy löytyy.
- Palkatkaa hoitaja vaikka muutamaksi tunniksi. Kun vauva huutaa jatkuvasti, sitä kaipaa hiljaisuutta, edes vähäksi aikaa. Kysykää myös mielenkiinnosta saiko vauvaa hiljenemään ja jos niin miten. Uskon että ammattihoitaja jaksaa pari tuntia ihan hyvin, lapsi ei ole oma. Huutoa ei ole yhtä raskas kuunnella.
-Minusta ihmisen on tärkeää saada levätä kotonaan. Meillä mies vei tuoksi pariksi tunniksi lapsen pois kotoa, Saat kerrankin istua sohvalla. Vauva ehkä huutaa ulkona mutta ei voi mitään tässä tilanteessa. Voisit olla myös ilman niitä kuulosuojaimia. Mies vaikka autoilemaan, sitten joskus sinä.
-Julkinen sektori oli täysi pettymys meillä. Ainoat hyvät kokemukset neurologista ja fysiosta.
-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Anna se lapsi pois jos mielestäsi joku muu olisi parempi vanhempi. Ei sitä oo pakko pitää.
Tuo ap:n puhe synnytysLAITOKSESTA kuulostaa hyvin vanhoilliselta...oudolta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pahoittelen, etten jaksa lukea kokonaan viestiketjua. Olin itse vähän samanlaisessa tilanteessa vuosia sitten yksinhuoltajana. Lapsella oli ilmeisen vaikea koliikki ja oli muutenkin vähäuninen. Sain itse pari tuntia viikossa apua kunnan kotipalvelusta, jonka aikana nukuin tai kävin harrastuksessa. Vieläkin sen muistaa, miten oli niin väsynyt että käveli päin seiniä. Unenpuute ja jatkuva stressi voi saada ihmisen ihan rikki. Koliikkivaiheen jälkeen tulivat päivähoidon alettua lukemattomat erilaiset korvatulehduksen aiheuttajat, näistä monia ei käsitetty edes neuvolassa, vasta erikoislääkärin tutkimukset ja korvien putkitus auttoivat, oli annettu vääriä antibiootteja ilman korvaeritteen tutkimista. Lapsi kärsi ihan tarpeettomasti.
Minut leimattiin jopa masentuneeksi, vaikka sanoin vain että ei tässä muuten kun vaan saisi nukkua vähän enemmän ja apua siihen. Kunnalla olisi ollut joku paikka mihin äiti ja lapsi olisivat voineen mennä asumaan, kuulosti siltä että kun sielläkin olisi itse kuitenkin samoin kuin kotona hoitanut lastaan, että kyseessä oli vain paikka missä vanhemmuuteen yleisesti olisi tarjottu apua. Lapsi on tänä päivänä ihan terve eli ei vauva-ajan jatkuvassa itkussa aina ole kyse jostain vakavasta sairaudesta ja kehityshäiriöstä. Noita tutkimuksia teidän pitää vaatia ja kertoa ettette enää jaksa, on saatava lapselle kunnon perusterveystarkastus ja mahdolliset neurologiset tutkimukset. Liian vähän on lapsen vanhemmille apua olemassa kunnalla kun on kyseessä vanhemman jaksaminen ja se monelle luonainen turvaverkko puuttuu.
Ehdottomasti magneetti ja/tai ct kuvat jos ei ole jo otettu. Lapsella voi olla vaikka aivoissa joku vika joka aiheuttaa jatkuvan päänsäryn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt lääkkeet ja heti! Oma lapsi huusi taukoamatta ekan vuoden ja sen jälkeen kaikki yöt 4v saakka,ennen kuin selvisi silent refluksi. Olin itsarin partaalla.Ei muita oireita,lääkkeet auttoi heti. Gavisconia saa reseptivapaasti apteekista,auttaa viikossa. Lapsi huutaa kipuunsa!
Vierailija kirjoitti:
Nyt lääkkeet ja heti! Oma lapsi huusi taukoamatta ekan vuoden ja sen jälkeen kaikki yöt 4v saakka,ennen kuin selvisi silent refluksi. Olin itsarin partaalla.Ei muita oireita,lääkkeet auttoi heti. Gavisconia saa reseptivapaasti apteekista,auttaa viikossa. Lapsi huutaa kipuunsa!
Ihmiset voisi lukea edes nopeasti selaten keskustelua ennen kuin hoputtaa. Ap on tutkituttanut jo mm. refluksin. Ei ole sitä.
Ja toinen joka patisti äitiä hakemaan apua. On hakenut vaikka mistä ja hakee yhä. Urpot.
Sehän tässä riivaa kun mitään ongelmaa ei tunnu löytyvän.
Mulla on kuusi lasta
Vauvana hyväntuulisia ihania. Jos vauvasi huutaa on sairas.
Sanot suorittavasi vankeustuomio ta. Anna siksi aikaa vauva hoitoon.
Mulla on kuusi lasta
Vauvana hyväntuulisia ihania. Jos vauvasi huutaa on sairas.
Sanot suorittavasi vankeustuomio ta. Anna siksi aikaa vauva hoitoon.
Osteopaatille. Joku jumi kiristää hermoa, ihan kirjaimellisesti.
Oletko kokeillut vauvan "niistämistä"? Eli hennosti puristat vauvan nenää niin, että vauva voisi rauhoittua. En tiedä onko tämä laillista.. Jos vauva hyperventiloi niin tämä keino voi auttaa ylimääräiseen ilman haukkomiseen.
Alue: Aihe vapaa
Vauva varmasti myös vaistoaa sen vanhempien stressin vaikka vanhemmat kovasti yrittää hoivata ja huolehtia.
Mindlfulness vanhemmille ja sitten vaan aurat siihen kuntoon että kyllä se huuto loppuu.
Tsemppiä!