Vauvan poisantaminen
Vauvani on nyt 8,5 kk vanha. Hän on huutanut synnytyslaitokselta lähtien. Ensimmäiset 5,5 kk ympäri vuorokauden lähes taukoamatta. Nyt viimeiset 3 kk välillä päivässä saattaa olla 5-10 min kerrallaan huudotonta aikaa.
Kaikki allergiat yms on tutkittu niin julkisella kuin yksityisellä puolella. Paino/pituus/motorinen kehitys/iho ovat normaalit. Isovanhempia tai sisaruksia ei ole. Mies on joutunut jäämään kotiin. Vuorotellen pidämme taukoja kuulosuojaimet päässä. Olemme tehneet kaikkemme. Laulamme, leikimme, juttelemme, pidämme sylissä, yritämme katsoa, ettei olisi kuuma eikä kylmä. Vauva vain huutaa, hakkaa meitä nyrkeillä, huutaa ja heiluu niin lujaa, että joudumme esim syöttötuoliakin tukemaan jaloillamme, sillä muuten vauva saisi raivollaan koko tuolin kumoon. Kuka tahansa ihminen kun on tullut pistäytymään ihmettelee, että mikä vauvalla on kun huutaa noin lujaa. Ihmiset eivät oikein tunnu uskovan, että kyseessä ei ole tilapäinen huono hetki vaan jatkuva olotila. Kotoa emme pysty poistumaan mihinkään ikinä, koska huuto on niin lujaa. On yritetty, ja joka kerta ihmiset tulevat sanomaan, että kauheaa, mikä vauvalla on että miksi se huutaa noin lujaa.
Ensin puhuttiin 3 kk:n rajapyykistä, jolloin koliikki saattaa loppua. Sitten uusi rajapyykki 6 kk. Sitten uusi rajapyykki liikkumaan oppiminen. Ei. Kurkku suorana huuto ei vain lopu. Olen yrittänyt rakastaa lastani ja tehdä/huolehtia/hoitaa kaiken mahdollisen. En vain pysty enää kokemaan lämpimiä tunteita lasta kohtaan, kun huuto on täysin jatkuvaa. Koen olevani äitinä täysin epäonnistunut.Olen katunut lapsen hankkimista nyt jo pitkään.Koen suorittavani vankeustuomiota, jossa minua kidutetaan päivästä toiseen huudolla. Olen jo pitkään halunnut antaa lapsen pois. Mies kokee samoin, mutta sosiaaliset paineet estävät. Minulla ei ole yhtäkään sukulaista, joten minulla ei ole samalla tavalla sosiaalisia paineita. Olen yrittänyt kysyä neuvolasta, voiko lapsella mielenterveysongelmia. Ei oikein sanotamuuta kuin, että kaikki vauvat itkevät. On kuitenkin eri tilanne, kun huuto hallitsee täydellisesti elämää. Vauva huutaa, kun vaihdetaan vaippaa. Vauva huutaa, kun yritetään syöttää. Vauva huutaa ja kiemurtelee sylissä. Vauva huutaa kontatessaan. Vauva huutaa seistessään. Vauva huutaa juuri heränneenä eli ei vain esim väsyneenä. Vauva huutaa niin lujaa, että emme pysty välillä kommunikoimaan mieheni kanssa tavallisella puheäänellä vaan joko huutamaan vauvan puheen yli tai kännykällä lyhyt viesti toiselle. Tiedän, että tunne ei ole järkevä, mutta koen, että vauva vihaa minua ja isäänsä. Ehkä vauvalla olisi sitten parempi jossain muualla. Syksylle on varattu hoitopaikka. Suurin pelkoni on, pystyvätkö pitämään siellä lasta, joka huutaa taukoamatta?Haluaisin luopua lapsesta. Miten saisin tunteeni muuttumaan? Järkeni sanoo, että lapsi ei voi vihata minua ja että lapsi huutaisi yhtä pahasti missä tahansa muualla. Olisin valmis suunnilleen amputoimaan toisen käteni, jos vain saisin olla edes yhden päivän kuulematta huutamista. Tilanne on kuitenkin se, että kumpikaan meistä (mies ja minä) emme koe selviytyvämme yksin vauvan kanssa yhtä kokonaistavuorokautta. Huudon kuuntelu on niin raskasta. Viimeisten kuukausien aikan on noussut katkeruus, viha ja syyllisyys siitä, että en vain ilmeisesti osaa hoitaa lastani. Tilanne on tuhonnut parisuhteemme, taloutemme, molempien fyysisen ja henkisen terveyden. Onko jollain muulla ollut samanlainen tilanne ja miten olette selvinneet tai ratkaisseet tilanteen? En olisi ikinä uskonut, että haluaisin näin voimakkaasti luopua vauvastani. Enpä tosin raskausaikana arvannut, että elämä muuttuu epäinhimilliseksi huudon kanssa ympärivuorokautiseksi kamppailuksi.
Ps. Ei kiitos kommentteja siitä, mikä vauvalla voisi olla tai hyvää tarkoittavia neuvoja vauvan hoidon suhteen. Emme enää jaksa niitä.
Kommentit (351)
Tarvitsette apua. Ota neuvolaan yhteyttä ja kerro tilanne. Pääsisittekö lääkärintarkastukseen ehkä tai voitte saada kotiin hoitoapua. Jatkuva huutaminen ei ole normaalia.
Lastenpsykiatrian pikkulapsityöryhmä voisi auttaa näiden tuntemusten kanssa. Hoitaa koko perhettä.
Toinen vaihtoehto lastensuojelun perhetyö. Tarvitsette apua. Ei ole häpeä pyytää apua.
Yhteys neuvolaan tai lastensuojeluun. Teillä ei ole nyt asiat hyvin. Tilapäinen huostaanotto? Sairaalaan tutkittavaksi? Joku on selvästi vialla.
Sillä vauvalla on joku sairaus, joka aiheuttaa sille kovia kipuja. Jatkuva huuto ei ole normaalia. Huutaminen ja itkeminen on vauvan tapa kommunikoida. Ota yhteyttä lastensuojeluun tai lääkäriin.
Kopioi tuo kirjoittamasi teksti ja lähetä se joko perheneuvolaan, lääkärille tai kunnan psykologille. Teidän tilannettanne ei ole nyt ihan ymmärretty aiemmin. Älkää jääkö yksin, yrittäkää vielä saada apua ulkopuolelta! Kuulostaa todella väsyttävältä ja ahdistavalta, en ymmärrä miten olette jaksaneet tähän asti!
Kehitysvamma tms, joka ei vielä näy muilla tavoin.
Kimeä itku=aivovaurio.
Aistien yliherkkyys, autismi.
24/7 huutava lapsi tarvitsee lääkäriä. Jopa Porvoossa.
Ollaan oltu neuvolaan tiiviisti yhteydessä. Mitään vikaa vauvasta ei tunnu löytyvän. Ollaan saatu kotihoidosta välillä muutama tunti apua. Meille molemmille on määrätty masennuslääkkeitä. Ollaan niitä kokeiltu, mutta emme ole kokeneer niistä hyötyä. Lähinnä pelotti syödä masennuslääkkeitä, kun haluamme kuitenkin pysyä skarppeina vauva hoitamista varten ja välttää itse turhia lääkkeitä.
Kokoajan meille sanotaan vain, että kyllä se huutaminen jossain vaiheessa loppuu.
Ollaan oltu jatkuvasti neuvolaan yhteydessä. Taas huomenna mennään lääkäriin. Huoh.
Viitaten aiempaan, huostaanottoa ei tarvita. Mahdollista esim. 1kk, 3kk, 6kk avohuollon sijoitus vastaanottoperheeseen, jolloin edelleen tapaatte lasta säännöllisesti (halutessanne), mutta avohuollon sijoituksen pystyy myös purkamaan milloin vaan. 6kk mennessä tehtävä päätös jatkosta.
Tuo ei voi olla normaalia. Tuskin pienellä vauvalla on mielenterveysongelmia mutta jokin kehitysvamma tai sairaus voisi olla syynä. Olisiko mahdollista vaikka nauhoittaa itkua ja lapsen käytöstä ja näyttää lääkärille, että lapsi ei oikeasti ole ikinä hiljaa eikä rauhoitu.
Ap ap ap kirjoitti:
Ollaan oltu jatkuvasti neuvolaan yhteydessä. Taas huomenna mennään lääkäriin. Huoh.
Jatkuvasti sanovat että kyllä se siitä? Ei tuo ole normaalia ja täytyy jotain vikaa olla jos lääkäriinkin menette.
Onko teillä radiopeltorit vai tavalliset kuulosuojaimet?
Tuskinpa jaksaa jatkuvasti ihan vaan huvikseen huutaa. Eikö ne siellä neuvolakäynneillä ole tätä huutoa huomanneet ? Yhteyttä sinne ja tosissaan. Olisko mahdollista vaikka nauhottaa/kuvata sitä huutoa ja niitä tilanteita ja esittää se sitten neuvolaan lekuriin tms...? Jossain on joku vika ja lapsella joku hätä ja jos se ei teidän menetelmillä hellitä, sitten astuu ammattilaiset kehiin, se on niiden työtä selvittää, mikä lasta itkettää ja miten sen saisi loppumaan. Rohkeasti vaan, sillä en usko, että lapsikaan teistä eroon haluaisi. Yrittää vaan kertoa teille jotain, voi se olla henkistäkin kipua.
Itse aikoinaan annoin omani pois juurikin huudon takia, eikä asiaa osattu tutkia kunnolla. Sairastuin masennukseen ja hoitamattomana se kestikin vuosia. Myöhemmin sitten selvisi, mistä se huuto johtui, ihan pieni asia, jonka olisin voinut tehdä toisin, mutta en sitä silloin teiniäitinä tajunnut. Onneksi välit lapseeni on aina olleet erittäin hyvät ja lämpimät.
Oman rakkaan lapsen poisantaminen on ihan viimeinen kortti...Tsemppiä teille ja toivon, että tilanne helpottaa ja pääsisitte myös nauttimaan hänen kasvamisestaan :)
Yritän kokeilla.
Sijoitustoimet epäilyttävät. Jos vauvalla ei ole hyvä olla omien vanhempiensa kanssa, jotka ovat 24/7 yrittäneet kaikkensa, niin miten vauvalla olisi parempi huostaanotettuna?
Hae apua kuten on neuvottu ja olisiko mahdollista ensiavuksi palkata vaikka hoitaja kotiin edes 3 tuntia per päivä, niin saatte olla rauhassa. Älä väsy älä luovuta, ihan ymmärrettävää että olette lopussa. Saatte kyllä apua.
Vauva on sairas, aivan selvästi. Terve lapsi ei huuda koko ajan.
Alkup kirjoitti:
Yritän kokeilla.
Sijoitustoimet epäilyttävät. Jos vauvalla ei ole hyvä olla omien vanhempiensa kanssa, jotka ovat 24/7 yrittäneet kaikkensa, niin miten vauvalla olisi parempi huostaanotettuna?
No eihän siitäkään mitään tule että te poltatte itsenne loppuun tuossa tilanteessa... eihän sen tarvitse olla lopullinen ratkaisu mutta jotain tukea tarvitsette.
Teki pahaa lukea kertomuksesi, selkeästi vauvalla on jokin sairaus joka aiheuttaa kipuja, joten tarvitsette ulkopuolista apua kuten aiemmin oli jo sanottu.
Ota yhteys paikkakuntasi lastensuojeluviranomaiseen.