Eron jälkeen elämä on ihmisen parasta aikaa!
Ai että voi elämä hymyillä eron jälkeen! Pääsin irti parisuhteesta jossa voin huonosti, mutten itse koskaan uskaltanut lähteä. Onneksi ero tuli, koska nyt silmäni pystyvät vasta näkemään mikä on oikein ja mikä väärin, mikä elämässä on hyvää ja mikä ei.
Vihdoin pystyn katsomaan peiliin, ja näen ihmisen jota rakstan eniten tässä maailmassa. Tuon parisuhteen aikana en rakastanut itseäni päivääkään, jonka vuoksi menetin itseni kokonaan.
Ylivoimaisesti ero on elämäni tähän astisista asioista paras tapahtuma. Erotkaa hyvät ihmiset, jos voitte suhteessa huonosti. Rakastan elämää ❤️
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Itkettää miten itsekästä porukkaa täällä on. Tässäkin ketjussa monilla on lapsia. Onko myös heidän elämänsä eron jälkeen parantunut? Veikkaan, että useimmiten ei.
Kyllä itse uskon, että meidän perheiden tapauksessa molempien lapsilla on nyt parempi olla - kaikilla on eron jälkeen omat huoneet molemmissa kodeissa ja tilaa hengittää kun vanhemmat eivät käy valtataisteluitaan vaan nyt edes yhden katon alla on rauhallinen tunnelma ja kaikki voi olla onnellisesti ihan omanlaisiaan.
Tottakai kun on ollut huono suhde. Loppuelämän yksinäisyys ei ole kivaa.
N50
Vierailija kirjoitti:
Eli huono olonne on ollut täysin oma vika? Olisiko kannattanut hieman tutustua siihen toiseen puoliskoon ennen kuin alkoi kotia leikkimään?
Niin teki myös yksi ystäväni. Hän löysi jo 16 vuotiaana aika ok miehen, tekaisi kolme lasta nopealla tahdilla, otti karmean velan miehen kanssa, rakensivat ison talon ja kas kummaa, aika ok mies osoittautui arjen alkaessa siaksi.
Olen ollut mieheni kanssa yli 20 vuotta ja elämä on yhdessä ja perheenä lasten kanssa upeaa. Molempien vanhemmatkin ovat olleet yhdessä jo yli 50 vuotta ja heilläkin menee todella hyvin.
Kiillottele nyt sädekehääsi rauhassa, mutta oletko varma että mies on samaa mieltä ja mitään yllätystä ei ole odottamassa nurkan takana?
Vierailija kirjoitti:
Joo, sit näiden eroineiden äitien teinit valittaa omille kavereille muten heidän äiti eron jälkeen aina viihteellä ja tuo oma panokaverin kotiin ja kiva kuunnella niiden seksi ääniä. Itsellä oli aika monta kaveria jotka sit näitä tarinoita kertoivat, se on valitettavasti niin että eron jälkeen monet naiset ajattelee vain sitä omaa vaginaa.
Miksi taas jälleen kerran se "äitien" seksielämä on niin kauhee asia? Ihan kauheeta kuule että nainen voi haluta seksiä, hui mitä itsekkäitä hu...a!
Hullu puoliso oli, koko ajan kyttäsi ja epäili vieraissakäynnistä ja ties mistä. Lapsille haukkui koko ajan ja veti lapset mukaan riitoihin.
Selän takana syytti minua juuri siitä mitä teki itse. Valehteli, kävi vieraissa ja oli täysi hirviö. Kun hänelle sanoi jostain takaisin syytti henkisestä väkivallasta.
Erosta kulunut 9 vuotta. Asun lapseni kanssa kahdestaan. Ero oli paras ja ainut ratkaisu, entinen mieheni alkoi seurustella alkoholin kanssa, se oli hänen mielestään mukavampaa ajanvietettä, minä ajattelin vähän muuta. Elämä on ollut parempaa ilman miestä. Olen ollut onnellisempi ja tasapainoisempi. Pärjään hyvin näin koska olen itsenäistä sorttia. Joskus kaipaan seksiä, mutta ehkä sen aika on jossain vaiheessa.
Itse eroaisin heti, mutten jaksa hoitaa pieniä lapsia yksinkään. Ei ole tukiverkkoja ollenkaan, ja lasten asioiden hoitaminen on niin kokonaisvaltaista, etten jaksa sitä loputtomiin yksin ilman hengähdystaukoja.
Pitäisi varmaan hommata itselleni joku kamala hyväksikäyttäjä mies niin sen jälkeen osaisin nauttia tästä yksinäisyydestäni paremmin..
Yhteen mennessä olin nuori ja naiivi, enkä nähnyt merkkejä jotka kehittyisivät vuosien aikana alkoholismiksi. Kun näin kävi en heti halunnut sitä uskoa, siksikään kun en halunnut lapselle eroperhettä. Mutta todellisuus oli vain pakko tunnustaa, että minulla oli tarjottavana lapselle vain elämä joko alkoholistiperheessä, tai yksinhuoltajan perheessä. Onneksi silloin kuusi vuotta sitten sain riuhtaistua itseni eroamaan. Oli parhaita päätöksiä ikinä. Eroa em ole kertaakaan katunut, huonoa miestä kyllä toistuvasti.
Vierailija kirjoitti:
...Ja sitten jossain vaiheessa todellisuus pamahtaa kuin märkä rätti naamalle. Siellä sitten istut kahvilla yksinäsi jossain kämäisessä kerrostaloasunnossa ja rapsutat kissojasi...
Istun kyllä rivarini pihassa yhdessä lasten kanssa onnellisina. Meidän ei tarvitse enää elää väkivaltaisessa ilmapiirissä.
Onneksi olkoon!
Huvittaa kun pappani on joskus puhelimessa mulle "kritisoinut" sitä että nykyään ei suhteet ja avioliitot kestä yhtä hyvin kuin ennen vanhaan.
Mummu ja pappa ovat liitossa olleet vuosikymmenet. Ja vuosikymmenet on heillä ollut närää keskenään. Ollessani kylässä heillä, he saavat aikaan tappelun vaikka ja mistä. Kuten maustepippureista! Tuhahtelevat vaan toisilleen. En ole nähnyt heidän osoittavan rakkautta toisilleen sitten varhaisenlapsuuteni.
Mummun elämä olisi varmaan parempaa jos olisi sopivampi kumppani. Mutta pappa taas on huonommassa jamassa, on alkoholisoituneenakin ollut jo kauan.
Miksi huonossa suhteessa pitäisi olla?
Nykyään mennään tuosta vaan naimisiin ja sitten erotaan ihan tuosta vaan. Avoliitossa vielä pysytään yhessä vaikka vuosikymmeniä, mutta sitten kun on naimisiin menty, niin äkkiä sitä ero tulee, kun on jotenkin niin "erilleen kasvettu".
Vierailija kirjoitti:
Itse eroaisin heti, mutten jaksa hoitaa pieniä lapsia yksinkään. Ei ole tukiverkkoja ollenkaan, ja lasten asioiden hoitaminen on niin kokonaisvaltaista, etten jaksa sitä loputtomiin yksin ilman hengähdystaukoja.
Kuulostaa silakan ininältä. Olisko pitänyt miettiä ennen niitä lapsentekopuuhia? Mitähäh?
Enemmän sitä katuu sitä exään tutustumista, sen kanssa seurusteluun tuhlattuja vuosia ja naimisiin menoa kuin eroa. Ikinä kun ei siihen ihmiseen olisi pitänyt mennä tutustumaan. Paremmin olisin ilman pärjännyt.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisi varmaan hommata itselleni joku kamala hyväksikäyttäjä mies niin sen jälkeen osaisin nauttia tästä yksinäisyydestäni paremmin..
Suosittelen. Se saa tuntemaan arjenkin juhlalle koko loppuelämäksi. Aivan luksusta elää täysin yksin elämänsä loppuun.
Ihania hoikkia naisia, rahaa jää säästöön kun ei ole ex shoppailemassa kymmeniä sisutustyynyjä joilla ei mitään tarkoitusta yms.
Onhan tämä hyvää aikaa, kunhan viel lennot alkas kunnolla .
No en ny sanois. On tää hitokseen yksinäistä.
N45
Höpöhöpö. Jonkun exä erohehkussaan syytellyt vain exäänsä, koska itsessähän ei ole koskaan mitään vikaa ollut. Ja heti eron jälkeinen uusi suhde onkin se "maailman paras".. Plaah, normaalia eronneille :)
Exien haukkuminenhan on yleensä sitä parasta "terapiaa" :D
Joo, sit näiden eroineiden äitien teinit valittaa omille kavereille muten heidän äiti eron jälkeen aina viihteellä ja tuo oma panokaverin kotiin ja kiva kuunnella niiden seksi ääniä. Itsellä oli aika monta kaveria jotka sit näitä tarinoita kertoivat, se on valitettavasti niin että eron jälkeen monet naiset ajattelee vain sitä omaa vaginaa.