Lue keskustelun säännöt.
Eron jälkeen elämä on ihmisen parasta aikaa!
Ai että voi elämä hymyillä eron jälkeen! Pääsin irti parisuhteesta jossa voin huonosti, mutten itse koskaan uskaltanut lähteä. Onneksi ero tuli, koska nyt silmäni pystyvät vasta näkemään mikä on oikein ja mikä väärin, mikä elämässä on hyvää ja mikä ei.
Vihdoin pystyn katsomaan peiliin, ja näen ihmisen jota rakstan eniten tässä maailmassa. Tuon parisuhteen aikana en rakastanut itseäni päivääkään, jonka vuoksi menetin itseni kokonaan.
Ylivoimaisesti ero on elämäni tähän astisista asioista paras tapahtuma. Erotkaa hyvät ihmiset, jos voitte suhteessa huonosti. Rakastan elämää ❤️
Kommentit (320)
Ihana vapaus koitti eron jälkeen. Mies oli kontrollifriikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eron jälkeen...myöskin surua, vihaa, katkeruutta, yksinäisyyttä, taloudellisia ongelmia, syvää epäonnistumisen tunnetta jne.jne.
Kyllä säälittää ihmiset jotka eroaa ja menee parisuhteisiin heittämällä.
Ja sinä olit täydellinen? Mietitkö koskaan miksi joku kontrolloi? Oma käytöksestä jne. Nämä on näitä naurettavuuksia ai että ihanaa se kun oli sitä tätä ja tuota mutta itsessä ei nähdä yhtää mitään.
1. Juoksut
2. Vakiintuminen
3. Menot/voimaantuminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
1. Juoksut
2. Vakiintuminen
3. Menot/voimaantuminen
Tämä.
Vaiheessa 1. naista ei kiinnosta se tasainen tavismies, vaan puhtaasti hauskanpitoon ja seksiin perustuva seurustelu tapahtuu erilaisten miesten kanssa.
Vaiheessa 2. tavismiehen osaksi tulee työnteko. Tavismies on pelkkä välinen jonka avulla nainen saa lapset ja keskiluokkaisen elämän.
Vaiheessa 3. nainen ei enää tarvitse miestä. Tilastollisesti avioeron todennäköisyyteen vaikuttaa eniten se, miten naisen elintaso muuttuisi erotessa.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka te, jotka ette enää halua parisuhdetta, vaan olette tyytyväisiä yksinoleiluun, hoidatte seksielämänne? Yhdenillan jutuilla, joillain vakkari jutskilla vai ihan omin käsin onneen tyylillä?
Kerran kuussa maksullisella ja omin käsin.
Vakipano kävisi myös, mutta aika lailla tekemätön paikka keskivertonaamalla ja -supliikilla, jos jotain tasoa haluan pitää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä säälittää ihmiset jotka eroaa ja menee parisuhteisiin heittämällä.
Kumpi on säälittävämpää, olla huonossa parisuhteessa 20 vuotta, jossa kumpikin valittaa tahoillaan miten raskasta on mutta kumpikaan ei kehtaa erota joko rahan, lasten tai yksinäisyyden pelon takia? Vai etsiä aktiivisesti itselle sopivaa kumppania, vaikka se johtaisikin siihen, että elämän aikana tulee koettua useampia parisuhteita ja sitä myöten myös eroja?
Ja vielä se, että iloista antajaa Jumalakin rakastaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eronneet on pahinta pohjasakkaa. Näille on ihan sama kenen kanssa makaavat. Aiheuttavat suunnatonta harmia yhtriskunnassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eroa ei uskalla edes ajatella. Vaimolla vahvat mielenterveys ongelmat. Ei minkäänlaisia ihmissuhteita juuri ja juuri kykenee hoitamaan osaaika työnsä kotoa käsin. Lapsemme ovat hoidossa osapäivän. Työssäni joudun aina stressaamaan kuinka hän pärjää lasten tai itsensä kanssa. Puhelin kokoajan kädenulottuvilla ja kyselen usein kuinka hän jaksaa. Kukaan ei kysy kuinka minä jaksan. Asioistamme ei ole kuitenkaan uskallettu puhua muille tahoille. Apuja on saatu hyvästä lääkityksestä vaimolle. Erossa vaimo sekoaisi kenties jA SAISIN SYYLISTÄÄ ITSEÄNI LOPUN ELÄMÄNI. Ei ole avioliitto sitä mitä ajattelin elämäni parhaaksi ajaksi.
Tuokin on oma valintasi. Sitten elelet noin hullun vaimon kanssa. Muista, että viimeistään 12v iässä lapsia jo kuullaan missä ja kenen kanssa haluavat asua, ja 14 v saavat pääsääntöisesti itse päättää.
Onko nämä ikärajat edelleen?
Minulla kanssa agressiivinen puoliso, jolta pitäisi erossa saada lapset suojattua mahdollisimman hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli pitää joutua huonoon parisuhteeseen, että voi kokea parasta aikaa elämässä?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä säälittää ihmiset jotka eroaa ja menee parisuhteisiin heittämällä.
Mut sitähän tässäkin aloituksessa haetaan. Pitää päästä huonoon parisuhteeseen, että voi nauttia elämästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse erosin 1,5 vuotta sitten. Nyt elän. Avioliitto oli ahdistavaa, kun näin jälkeen miettii.
Ekan avioeron jälkeen meni vuosi masennuksessa, lähti lapset ja perhe hajosi, toisen eron jälkeen olin tosi helpottunut heti. Ja on edelleen hyvä olla, se oikea suhde löytyi lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä säälittää ihmiset jotka eroaa ja menee parisuhteisiin heittämällä.
Miksi? Jos hyvältä tuntuu olla yhdessä niin se on hyvä. Toiset tykkää olla vapaita, toiset sitoutua. Itsellänikin on kahden avioeron jälkeen muutama vanha ystävä joiden kanssa käydään tapahtumissa, matkoilla, saunotaan, vietetään aikaa, sekstaillaan ym...ei kannata tuhlata aikaa kenenkään parisuhteiden säälimiseen koska niissä ei ole mitään säälittävää.
Vierailija kirjoitti:
Näitä kun lukee tulee mieleen pari asiaa. Kaikkia meitä ei ole luotu parisuhteeseen ja se on ihan hyväksyttävää. Toinen on se miten alkoholi on suhteessa kolmantena pyöränä ja pilaa kaiken. Puhun nimenomaan ongelmakäyttäjistä ja heitä on paljon.
Mielestäni se on yhtä vakava asia kuin pettäminen. On paljon ihmisiä jotka eivät elämänsä aikana opi ymmärtämään miten valtavasti juominen aiheuttaa ongelmia suhteeseen. On ihmisiä joille se on ykkösasia, puoliso jää aina toiseksi.
Ja totuus kielletään loppuun asti. Minullahan on kivaa kännissä, minulla on oikeus juoda. Ei nähdä tai ei haluta nähdä puolison kärsimystä.
Puolison käytös ja suhtautuminen vaikuttaa paljon. Jos toinen alkaa juoda suhteen aikana niin kannattaa kysyä sekä häneltä että itseltään miksi? Ja voisiko asialle jotain tehdä? Nykyinen puoliso kertoi heti alussa että hän tykkää oluesta ja juo niin paljon kuin huvittaa. Ok, katsotaan, sanoin. Tapasimme baarissa, hän oli eroamassa. En (kai) liikaa nalkuttanut ja huomautellut satunnaisista kaljoitteluista koska niistä ei ollut mielestäni haittaa. Kerran kuussa ukko käy lähibaarissa parilla ja pääasiassa nautiskelee oluensa kotona. Sanoo että liian kallista on baarissa istuskella. Tuontiolutta ja muuta on aina saatavilla varastossa runsaasti mutta ei sitä näytä paljon kuluvan. Varmaan paha kyllä jos on "pakko saada" alkoholia ja varsinkin jos sitä ei ole ja siitä tulee paha mieli ja riita. Kyllä alkoholi varmaan joillekin aiheuttaa pahojakin ongelmia mutta itse ne pitää ratkaista jos kohdalle osuu. Eräs ystävätär etsii puolisoa mutta lähes kaikki ehdokkaat ovat olleet ainakin melkein alkoholisteja. Että kyllä se alko ja tupakka kannattaa jättää jos aikoo pariutua. Niin miehen kuin naisenkin.
Kaappihomot ja biit surkeita kulissisuhteissaan.
Keittiössä huseeraavat ja leikkivät naista.
Makuuhuoneessa. Hmmmm.... noh ei kehtaa kertoa. Surkeeta.
Vierailija kirjoitti:
Eli pitää joutua huonoon parisuhteeseen, että voi kokea parasta aikaa elämässä?
Näin minäkin tämän ajattelin ja mitä kauemmin huonossa suhteessa on sitä paremmalle se sitten tuntuu kun eroaa, vai näinkö tämä pitäisi ymmärtää?
Jos lapsiakin saatu ja sitten vasta huomaa, että mies on agressiivinen ja pitäisi erota, niin mitä ihmettä? Moneen junaan meitä kyllä on.
Miksi ap menit suhteeseen, jossa et rakastanut itseäsi pävääkään?
Up