Lue keskustelun säännöt.
Mies lähti omien lastensa kanssa laskettelemaan, mun lapsi jäi yksin kotiin. Mitä mieltä?
pöö
18.02.2019 |
Mä joudun nyt hiihtolomalla olemaan alkuviikon töissä. Mies suunnitteli laskettelureissun tälle päivälle. Otti mukaan omat lapsensa, ja mun 11-vuotias jäi kotiin. Syy tähän on se, että mun lapsi on lasketellut vain kerran, eli tarvitsee enemmän apua ja seuraa, eikä pysy muiden lasten mukana. Ymmärrän, että heilläkin saa olla kolmestaan yhteistä aikaa, mutta vituttaa että mun lapsen pitää tästä kärsiä ja tuntea olonsa kurjaksi kun on yksin siellä. Hän muutenkin on kärsinyt pitkään ulkopuolisuuden tunteesta suhteessa mieheen ja hänen lapsiinsa.
Näkökulmia asiaan? Yritin suhtautua tosi lungisti tähän, mutta kyllähän se vitutus eilen sit vähän purkautui... :/
Kommentit (367)
Siis anteeksi miten osaamaton 11v muka pilaa lasketteluretken? Aamupäiväksi hiihtokouluun, iltapäivällä laskee jo muiden mukana, ei ehkä yhtä tyylikkäästi, mutta pärjää kyllä. Ei se niin vaikeaa ole, eikä kyse ole mistään 5-vuotiaasta jolla vielä motoriikka muutenkin hakusessa.
Itsekin aloitin vasta teininä koulun laskettelureissulla ja muutaman laskun jälkeen opettajavetoisesti pystyin jo laskemaan ihan samassa tahdissa kuin vuosia harrastaneet kaverit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pää kirjoitti:
Ja juu, oma lapsi olisi halunnut lähteä mukaan, koska laskettelu oli hänen mielestään kivaa sen kerran kun sitä kokeili.
Siis hän on ollut mäessä... kerran?
Olisitko päästänyt hänet tuolla porukalla? Siis olisitko voinut luottaa, että mies ’uhraa’ ajan omien lapsiensa kanssa siihen, että hän opettaa sun muksua / viettää sen kanssa aikaa (jos hänen lapset on kokeneempia laskijoita niin niillä on kyllä ihan eri mäet ja eri vauhti)
- olisitko ollut tyytyväinen siihen, jos lapsesi olisi laskeskellut siellä yksin / käyttänyt päivän yksin kaakaota hörppien?
Vai olisitko aidosti voinut luottaa siihen, että mies tajuaa kuvion?
Ja minusta tuon ikäiselle voi kyllä ihan hyvin kertoa, että hän on niin paljon kokemattomampi mäessä että tuo reissu on hänelle ’liian haastava’. Laskettelussa on myös syytä tajuta omien kykyjensä rajat.
Sellaista elämä on ydinperheessäkin. En minäkään nuorimpana päässyt aina samoihin juttuihin matkaan kuin isot sisarukseni. Ei jäänyt katkeruutta. Tein sitten muuta ikääni ja taitoihini sopivaa.
Samoin omien lapsien kanssa. Kuopus sai raivarit, kun ei päässyt uimakouluun isompien kanssa. No ei päässyt, kun ikä ei riittänyt. Ei kaikkea voi saada aina periksi, mitä haluaa
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa on nyt mm.päätetty, että:
Ap.n lapsi on tyttö
Miehen lapset ovat teini-ikäisiä
Miehen lapset eivät asu perheessä
Äidin tytär tapaa säännöllisesti isäänsäMitään näistä ap. ei sanonut.
Eipä ap sanonut muutakaan aloituksensa jälkeen. Miettii jo uutta uusperheprovoa Porvoon keskipäivällä siiderimukin ääressä.
Laskettelutaito voi olla pelkkä tekosyy jättää käenpoikanen kyydistä. Jos kerran muutenkin tässä uusperheessä tapana on eristää vaimon lasta. Vrt ap:n kertomus lapsen toistuvasti kokemasta ulkopuolisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos ei osaa niin ei ole turvallista.
Minä voisin ottaa tähän kantaa uusioperheen äitinä.
Kannan todella suuren vastuun myös mieheni lapsista, he ovat tavallaan ajautunut lähes kokonaan minun harteilleni. Miehen eksällä on myös uusi perhe, 3 pientä lasta, joten aikaa ei pojille riitä.
Niinpä ovat meillä sitten ja minä hoidan, olenhan kotona (teen töitä etänä). Rakastan ja välitän lapsista, mutta minä en ole heitä tähän maailmaan tehnyt. Koulujen loma-aikoina en voi lähteä omien lasteni kanssa mihinkään, koska miehen lapset pitäisi myös hoitaa. Jos tahtoisin lähteä johonkin omieni kanssa, niin neljä eri-ikäistä pitäisi raahata mukaan. Kaipaan omaa aikaa tyttärieni kanssa, vaikka välitänkin todella mieheni lapsista ja viihdynkin heidän kanssaan.
Kohtelen mieheni lapsia kuin omiani, mutta joskus toivoisin saavani edes pikku hetken keskenämme.
Enkä yritä luistella mistään uusioperheen vastuista, olen käynyt tuuraamassa vanhempainilloissa ja olemme todella läheisiä poikien kanssa. He tulevat puhumaan itse minulle mieluummin huolistaan kuin omille vanhemmilleen. Leikitään ja tehdään yhdessä kaikkea ruoanlaitosta metsäretkiin. Toivoisin vain että jokainen vanhempi ottaisi sen suurimman vastuun jälkeläisistään.
Uusio perheiden lapsilla on jo äiti ja isä. Ne uudet kumppanit ovat plussaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista elämä on ydinperheessäkin. En minäkään nuorimpana päässyt aina samoihin juttuihin matkaan kuin isot sisarukseni. Ei jäänyt katkeruutta. Tein sitten muuta ikääni ja taitoihini sopivaa.
Samoin omien lapsien kanssa. Kuopus sai raivarit, kun ei päässyt uimakouluun isompien kanssa. No ei päässyt, kun ikä ei riittänyt. Ei kaikkea voi saada aina periksi, mitä haluaa
Tässä lasten iät 14, 12 ja 11 v.
Olen itse kokenut eriarvoisuutta serkkusarjassa iän perusteella (11, 7 ja 6 v) ja ehkä siksi olen tässä vähän herkkä. Kuitenkin pidin ja pidän edelleen käsittämättömänä että minut suljettiin ikäni 6 v vuoksi tästä tyttösarjasta pois tädin toimesta. Vaikka esim osasin lukea paremmin kuin se 7 v ja siskoni oli se 11 v.
Kostaminen on tosi typerää. Että mä inhoan näitä uusperhe kuvioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sellaista elämä on ydinperheessäkin. En minäkään nuorimpana päässyt aina samoihin juttuihin matkaan kuin isot sisarukseni. Ei jäänyt katkeruutta. Tein sitten muuta ikääni ja taitoihini sopivaa.
Samoin omien lapsien kanssa. Kuopus sai raivarit, kun ei päässyt uimakouluun isompien kanssa. No ei päässyt, kun ikä ei riittänyt. Ei kaikkea voi saada aina periksi, mitä haluaa
Tässä ei nyt ole kyse tuosta. Kuopuksesi varmasti jossain kohtaa pääsee uimakouluun myös ja toisaalta ei ole kyse siitä, että yksi jätetään kotiin yksin kun muut menevät. 11v oppii kyllä nopeasti laskemaan, kun vaan mukaan otetaan.
Jänniä olettamuksia täällä. Ap:n lapsi on tyttö, miehen lapset ovat teinejä... Voihan noin ollakin, mutta aloituksesta ei kyllä käy ilmi tuollaisia seikkoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
pää kirjoitti:
Ja juu, oma lapsi olisi halunnut lähteä mukaan, koska laskettelu oli hänen mielestään kivaa sen kerran kun sitä kokeili.
Siis hän on ollut mäessä... kerran?
Olisitko päästänyt hänet tuolla porukalla? Siis olisitko voinut luottaa, että mies ’uhraa’ ajan omien lapsiensa kanssa siihen, että hän opettaa sun muksua / viettää sen kanssa aikaa (jos hänen lapset on kokeneempia laskijoita niin niillä on kyllä ihan eri mäet ja eri vauhti)
- olisitko ollut tyytyväinen siihen, jos lapsesi olisi laskeskellut siellä yksin / käyttänyt päivän yksin kaakaota hörppien?
Vai olisitko aidosti voinut luottaa siihen, että mies tajuaa kuvion?Ja minusta tuon ikäiselle voi kyllä ihan hyvin kertoa, että hän on niin paljon kokemattomampi mäessä että tuo reissu on hänelle ’liian haastava’. Laskettelussa on myös syytä tajuta omien kykyjensä rajat.
Täysin samaa mieltä. Oletko nyt ap ihan oikeasti miettinyt tuota kuviota? Juu, sinun lapsesi mielestä se kerta, kun kokeili, oli ehkä kivaa. Mutta siellä varmaan olit sinä ja ehkä tuo miehesikin apuna ja tukena. Vai oliko lapsi silloinkin yksin opettajan kanssa ja muut jossain muualla?
Oletko ajatellut, että en vaihtoehdot oikeasti olisivat se, että joko lapsesi olisi yksin/vieraan opettajan kanssa koko päivän muutamaa kaakaotaukoa lukuunottamatta tai miehesi viettäisi päivän sinun lapsesi kanssa rinteessä ja miehen lapset sitten olisivat keskenään isoissa rinteissä muutamaa kaakaotaukoa lukuunottamatta? Oikeasti, ei tuo olisi kumminkaan päin kiva tilanne kenellekään. Ja ei, 11-vuotias ei parissa päivässä opi sen tasoiseksi laskijaksi, että pärjää samoissa rinteissä ja samoilla vauhdeilla kuin vuosikausia laskeneet, muutaman vuoden vanhemmat sisaruspuolet.
Kyllähän se varmasti on ap:llä ollut kiva haavekuva, miten kaikki neljä siellä yhdessä iloiten olisivat perherinnettä tulleet 8 tuntia rinta rinnan alas, mutta käytännössä se ei vain toimi niin. Kyllä oikeasti 11-vuotiaalle pitää voida kertoa, että laskettelutaitosi eivät vielä riitä siihen, että tälle reissulle voisit lähteä mukaan, mutta mennään toiste yhdessä treenaamaan ja laskemaan (silloin, kun äiti esim. on mukana osallistumassa hiihtokouluun ja laskemassa perherinnettä), niin jossain vaiheessa sitten osaat.
Vierailija kirjoitti:
Jänniä olettamuksia täällä. Ap:n lapsi on tyttö, miehen lapset ovat teinejä... Voihan noin ollakin, mutta aloituksesta ei kyllä käy ilmi tuollaisia seikkoja.
No jossain kävi Ilmi ett ne on pari vuotta vanhempia niin kyllä ne silloin taitaa olla teinejä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
pii kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
pää kirjoitti:
Jos sun omalle lapselle on selitetty tilanne ja muutenkin asiat ok niin mikä tässä nyt oli se ongelma? Oletan siis että tuo sun 11 vuotias on ymmärtänyt miksi ei päässyt laskettelemaan toisten mukana.
Koko totuutta on turha kertoa (ettei päässyt mukaan, kun ei ole tarpeeksi hyvä), joten kerrottu, että nuo kolme nyt saavat viettää yhteistä aikaa. Tottakai häntä silti harmittaa, ettei päässyt mukaan. Mielestäni on ihan ymmärrettävää, että hänkin olisi toivonut, että tehdään lomalla porukalla jotain. Kyllä hän pettymyksiä kestää, ja pitääkin kestää, mutta tuntuu että niitä on tässä porukassa jatkuvasti, niin tietty tällainen tuntuu vielä kahta kauheammalta. Se harmittaa minuakin. - ap
Jaha, eli sinun mielestäsi lastasi saa edelleen vapaasti kohdella huonosti. Sääliksi käy lasta, kun vanhempien parisuhdesekoilut on ykkösenä ja lapset tulee tärkeysjärjestyksessä jossain kaukana takana.
Vierailija kirjoitti:
Sellasta se uus"perhe"- elämä on. Oma isäpuoli ei antanut mun ja sisaruksen ottaa jääkaapista edes ruokaa, siis leipää/hedelmää välipalaksi jos tuli vaikka nälkä. Koulun jälkeen en saanut ottaa välipalaa, tai keittää edes kahvia. Äiti maksoi puolet ostoksista. Sitten kun isäpuolen lapset oli meillä, he kyllä sai ottaa ruokaa aina ilman lupaa, syödä vaikka jääkaapin tyhjäksi. Sillä oli myös tapana ostaa lapsillensa hirveästi kaikenlaisia herkkuja, mutta me ei saatu ottaa yhtään.
Ja sun äitis katteli tuota? Mä olisin heittänyt äijän lapsineen pihalle vahtimaan jääkaappia. Pitää naisessa sen verran olla naista, ettei anna lapsiaan rääkätä.
Ensinnäkin, täällä on kuultu, taas kerran, vain yhden osapuolen tulkinta tilanteesta. Totuudenhan tietävät oikeasti vain ap ja hänen miehensä.
Toiseksi: milloin ap on vienyt yksin koko lapsikatraan omalla kustannuksella esim. elokuviin?
Kolmanneksi: joku mainitsi siitäkin, ettei ydinperheessäkään aina kaikki lapset saa samoja juttuja ja kateutta ilmenee. Elämä on, toki lapsille täytyy fiksusti asiat perustella, mutta tästäkään huolimatta ydinperheen lapset eivät aina ota ilolla vastaan kaikkea.
Neljänneksi: yksi uusioperheen äiti valitti, ettei pääse loma-aikoina omien lastensa kanssa välttämättä mihinkään, kun mies on töissä. Olet osasi valinnut ja mies (sekä hänen exänsä) käyttävät tilannetta ja lapatossumaisuuttasi hyväksi "torvia toitotellen". Muista: sinä mahdollistat hyväksikäyttösi ja voisit siihen itse vaikuttaa, muttet halua. Ainoa, mihin haluat, on, että alistut ja valitat esim. vauvapalstalla. Itse en hyväksyisi tuollaista kuviota. Kuten itsekin totesit, lapsillahan on jo isä ja äiti. Miksi sitten yrität olla molempia ja vähän ylikin?
Ja vielä viidenneksi: toistan, täysi totuus on nyt jossakin muualla kuin täällä ap:n viesteissä.
Ollaan ydinperhe tai uusioperhe, ollaan PERHE ja kaikki huomioidaan eikä jaotella sun, mun ja meidän lapsia, taaperoita, vauvoja, teinejä. Käsittämättömiä jakoja tehdään, hoida sä omasi ja mä hoidan omani. Ikinä tällaisesta kuviosta eivät lapset kasva ehjiksi aikuisiksi, jotka arvostaisivat sitä äiti- tai isäpuolta. Eivät saa tuntea olevansa arvostettuja ja haluttuja ja rakastettuja perheensä keskuudessa.
Täällä puhutaan seipäästä, kun aidasta kyse.
Ongelma on, että aikuiset eivät puhuneet asiasta etuköteen, vaan mies valitsi lomanajankohtansa itsekseen ja tämän laskettelupäivän.
No, meillä ei olisi toimittu noin mutta eihän se välttämättä ole ongelma varsinkaan jos ap saa myös omilla vapaillaan keskittyä vain omaan lapseensa eikä oletuksena ole että loppuviikko ollaan sitten koko perheen kesken tai vielä parempaa ap hoitaa miehen lapset kun mies töissä tai reissussa.
Omassa perheessä tuo olisi kuitenkin sovittu niin että kukaan ei jää yksin kotiin (ellei nimenomaan toivo sitä) vaan sille joka ei lähde rinteeseen keksitään jotain muuta sille päivälle.
Kyllä harmittaa ja vi****taa ihan ventovieraallakin tuon kotiin jätetyn 11-v puolesta. Jos on tykännyt laskettelusta, on varmasti sen verran liikunnallisesti lahjakas, että olisi samanikäisten (12 ja 14 v) tahdissa pärjännyt. Ja vaikka 2 h hiihdonopetukseen aluksi.
Isän oma aika lastensa kanssa on oikein mutta nyt tänään ajankihta sille oli väärä. Inhimillisyyttä ja kun ollaan perhe pitää elää sen mukaan.
Apnä lähtisin kesälomalla oman lapsen kanssa viikoksi ulkomaille. Ja jättäisin ukon laatuaikailemaan lastensa kanssa. Kun osaa kerta ruuankin lapsilleen tehdä. Nähtävästi muulloin kuitenkin täysihoito pelaa vaimon toimesta.