Päiväkodin henkilökunta keksinyt lapselleni lempinimem, jolla nyt lasta kutsuvat

Vierailija kirjoitti:

outsider kirjoitti:

mikä tai kuka on "päikky" "päitsin" kyllä  tiedän . 

mikä on päitsi?

Päijänteen ympäriajo tai mikä Päijänneajo se on.

Vaikea on kontrolloida, jos joku haluaa lapsesta lempinimeä käyttää. Totta kai noin pienen kohdalla, jos vanhempi on todella noin kovasti lempinimeä vastaan, kunnioittaisin ja lakkaisin lempinimellä kutsumisen.

Mutta olen itse nyt juuri päiväkodissa harjoittelussa ja olen melkein huomaamattani alkanut käyttää eräästä lapsesta lempinimeä. Sellaista lyhennettä esim: Samuel - Samu, Eveliina - Eve. Käytin lempinimeä kerran myös lapsen isän kuullen, mutta ei ollut moksiskaan.

Joku vuosi sitten olin toisessa päiväkodissa ja meillä oli ryhmässä kiinalainen lapsi, jolla oli vaikeasti lausuttava, kaksiosainen etunimi. Meille kehittyi aikuisten kesken lyhyt lempinimi lapselle, mutta lasta itseään puhuteltiin kyllä oikealla nimellä (niin hyvin kuin osattiin) ja samoin vanhempien kanssa asioidessa oli oikea nimi käytössä.

3-vuotias ei vielä keksi lempinimiä, eli sen on tottakai aikuinen keksinyt ja mielestäni se ei ole ollenkaan sopivaa. Et voi ryhtyä kutsumaan puolustuskyvytöntä elävää millään muulla, kuin hänen huoltajansa määräämällä nimellä. Hellittelynimet, kuten mussukka tai mitä näitä nyt on - ovat asia erikseen, mutta Leo - Leksa on vastenmielistä. PK-työntekijät eivät voi nimetä udelleen lapsia, se ei kerta kaikkiaan käy. Oman lapseni nimi oli tuttujeni tiedossa jo ennen ristiäisiä ja mieheni työkaverit alkoivat kutsumaan minun vauvaani!!! lempinimellä, jota INHOAN ja sanoinkin siitä, ett hei älkää, en tykkää - mutta he eivät lopettaneet. Niinpä lapsemme viralliseksi nimeksi tuli lapsen (paperilla ) oleva toinen nimi, joksi häntä alettiinkutsua, josta on vaikea tehdä mitään väännöksiä. Joillekin tälläinen nimijuttu ei ole kovin tärkeä asia, sen voi ymmärtää tästä ketjustakin, mutta joillekin se on - ja mielestäni on silkkaa vittuilua olla kunnioittamatta sitä. 

( mutta tietty jos tarkoituskin on vittuilla tms - mutta se on sitten jo eri asia ).

On sopimatonta käyttää nimeä ilman kertomista vanhemmille. Vakuttaa lapsen identiteettiin.

Minulla on pitkä kutsumanimi. Siitäpä väännettiin sitten hoitajien puheissa lyhyt muunnos. Jatkui ala-asteellekkin. Loppui viidennellä luokalla, kun minut oli kirjattu uuteen kouluunkin vanhan koulun toimesta lempinimellä. Sattumalta vielä olin aina inhonnut tuota lyhennettyä versiota. Äiti ilmoitti uuteen kouluun, että nyt loppuu tämä nimien vääntäminen, kun ei edes ole oikeaa nimeä muistettu, kun vanhasta koulusta oli minut kirjattu lempinimellä uuteen kouluun. Sen jälkeen olen saanut olla ihan omalla pitkällä nimelläni, eikä ole tuottanut kenellekkään hankaluuksia.

Se ei riitä lempinimen syyksi, että se on jostain hoitajasta kiva, kun itse inhoaa sitä. 

Ai niin, tiedän yhden lapsen, jota päiväkodissa kutsuttiin Tintta-Iitaksi. Minusta oli hyvin asiatonta. Vaikka kuinka olisi ollut uhma päällä, niin silti ei ole asiallista nimetä lapsia tuollaisilla nimillä.

Perhepäivähoitaja ei osannut r-kirjainta, väänsi mulle lempinimen mikä tarttui sisarusten käyttämänä kaikille. Edelleenkin yli 30-vuotiaana "kaikki" pitkänajan tutut ja suku kutsuvat minua niin koska olisi niin hankala opetella käyttämään oikeaa, lyhyttä, kaksitavuista suomalaista nimeäni. Kiva.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs mielensäpahoittajaäippylit ovat mieltä siitä, että jos lapsella on kaksiosainen yhdistelmäetunimi, on aivan korrektia käyttää jompaa kumpaa nimeä kutsumanimenä?

En ole äippyli, mutta mulla on kaksiosainen nimi. On korrektia, jos kysyy Piia-Pirjolta että kumpaa käytät. Itse haluan vain käytettävän koko nimeä, lempinimeä, tai jälkimmäistä "Pirjoa" käytettävän. "Piia" ei tunnu omalta, en kyllä loukkaannu tms. vaikka sitä käyttäisi. En vaan välttämättä tunnista että puhut minulle.

Vierailija kirjoitti:

Mitäs mielensäpahoittajaäippylit ovat mieltä siitä, että jos lapsella on kaksiosainen yhdistelmäetunimi, on aivan korrektia käyttää jompaa kumpaa nimeä kutsumanimenä?

Jos lapsella on kaksiosainen yhdistelmäetunimi, pitää tietenkin kysyä vanhemmilta lapsen kutsumanimestä. Monesti on niin, että lapsella on kaksiosainen etunimi, esim. Eeli-Oliver, mutta vanhemmat kertovat, että kutsutaan Eeliksi. Jos kuitenkin vanhemmat sanovat, että kutsutaan sillä koko nimellä, niin sitten sitä nimeä käytetään. Onhan päiväkotien työntekijöiden joukossa aina joku Marja-Liisa tai Emmaleena tms. ja useimmiten heitäkin kutsutaan ihan sillä koko nimellä, eikä lyhennetä Marjaksi tai Emmaksi.

t. Varhaiskasvatuksen opettaja

No jopas sitä vedetään herneet nenään. Minusta on ollut päiväkodissa suloista kutsua lempinimillä. Tässä muutama meidän päiväkodista:

-Sanna-Santtura

-Minna-Minnuli

-Terhi-Terppa

-Johannes-Jossukka

-Petteri-Petsi

-Matti-Murmeli

-Lyydia-Lylleri

Linda-Lilleri

Ei kait näistä voi kukaan suuttua

Jännä että teitä kiinnostaa se millä nimellä lasta kutsutaan, kuin se miten alas nykyinen päivähoito on mennyt. Joka vuosi  vain enemmän alaspäin.  huutoa, metelia, rääkymistä, väkivaltaa, erityislapsia.

Oma nimeni on Eveliina enkä ottanut pahakseni vaikka oli pellä Eve suurimmalle osalle ihmisistä jotka kuului jollain tavoin elämään.

Muistan kun menin eskariin hieman kesken lukukauden, niin muut lapset karttoivat minua melko pitkään ja olin varma, että se johtui ikävästä ja vanhanaikaisesta nimestäni. (-92 syntynyt Heli) Sain kuitenkin myöhemmin kavereita, eikä nimeäni otettu koskaan puheeksi.

Joululoman jälkeen ryhmään tuli uusi tyttö nimeltä Pirjo. Muistan miten 6-vuotias pieni Heli oli huolissaan tästä toistaiseksi tuntemattomasta Pirjosta ja hänen nimestään. Lyöttäydyin hänen seuraansa heti, ettei hän jäisi yksin kuten minä, koska ajattelin, että Pirjo on myös vanhanaikainen nimi.

Kyllä sitä alle kouluikäisenä jo miettii nimiä. On se kumma. Minä tosin olen aina ihmetellyt ja salaa vihannut nimeäni, on ollut vaikea käsittää miksi kaksi siskoani ovat saaneet nätit nimet ja minä en. 😂🤷‍♀️

Mietin tätä lempinimi asiaa jo lapsen nimeämis vaiheessa ja valitsin tytölle nätin nimen josta on todella vaikea vääntää mitään lempinimeä välttääkseni tällaisia tilanteita. Koulu iässä on ymmärrettävää että kaveriporukassa käytetään lempinimiä mutta en nää sitä tarpeellisena ennen sitä. Nimi on kuitenkin valittu lapselle koska lasta on haluttu kutsua sillä nimellä eikä jollain muulla nimellä. Sitä en ymmärrä että vanhemmat valitsee lapselle pitkän nimen esim Aleksanteri ja alkavat vauvasta lähtien kutsumaan vaikka Aksuksi, miksi eivät sitten suoraan nimenneet Aksuksi?

Nyt niin tuttuja nimiä, ettei olis meidän tytön ryhmä....

Vierailija kirjoitti:

No jopas sitä vedetään herneet nenään. Minusta on ollut päiväkodissa suloista kutsua lempinimillä. Tässä muutama meidän päiväkodista:

-Sanna-Santtura

-Minna-Minnuli

-Terhi-Terppa

-Johannes-Jossukka

-Petteri-Petsi

-Matti-Murmeli

-Lyydia-Lylleri

Linda-Lilleri

Ei kait näistä voi kukaan suuttua

Kykkä voi, terveisin Lyydian ja Lindan äiti

Mitä ihmeen nillittämistä! Ei oo elämä noin vakavaa. Joo, on meidänkin lapsella tarhassa lempinimi joka on Paukku, so what. Lasta itseäänkin naurattaa. Hyvä keino opettaa, että otetaan rennosti vaan pikku asioiden kanssa.

Ja nämä samat aaveemammat tädittelee "päikyn" henkilökuntaa...

Mitä jos täti kysyy sulta huomisaamuna, että onko isäsi varmasti pannut juuri hänen äitiään, vai mistä tiedät teidän olevan sisaruksia?

Yksi esimerkki: lapselle on annettu kasteessa nimi Pirkko ja häntä on aina kutsuttu Piko, vaikka hän on monet kerrat toivonut jopa aviomihelleen esittänyt toivomuksen, että kiitos oikealla nimellä jos kutsuisit. Mutta ei, kuin kiusatakseen käyttävät tuota lyhennettä, todella tyhmää. Jos lapsi itsekin toivoo, että käytetään oikeaa nimeä, vaikka se olisi mikä, niin olisi fiksua niin tehdä. (pirkko tai piko on tosi tylsä nimi)

Et voi

Opiskeluaikanani luin amerikkalaisesta tenttikirjasta, että lapsen/oppilaan nimen ja kehon tulee olla koulussa koskemattomat. On epäammatillista keksiä lapselle lempinimi ja kutsua häntä sillä. Samoin häntä ei saa kosketella turhaan. Keho ja nimi, koskemattomat. Terveisin KM