Lue keskustelun säännöt.
Pääseehän lapsosesi varmasti sosioekonomisesti OIKEAAN kouluun - erot hurjia!
14.02.2019 |
HS: "PÄÄKAUPUNKISEUDUN peruskoulut ovat keskimäärin oppimistuloksiltaan koko maailman kärkeä, mutta alueella on myös kouluja, joiden osaamistaso on samaa kuin Chilessä tai Bulgariassa. Esimerkiksi luonnontieteissä heikoimpien ja parhaiden koulujen osaamisero vastaa kolmen vuoden koulunkäyntiä.
Tutkijoiden mukaan ero oppimistuloksissa selittyy ennen kaikkea koululaisten taustalla. Suurissa kaupungeissa on alueita, jotka eroavat sosioekonomisesti toisistaan huomattavasti, ja erot ovat kasvussa.
Koulushoppailu uhkaa kiihdyttää koulujen eriytymiskehitystä entisestään. Suomessakin on havaittu, että jotkut koulutetut vanhemmat ovat alkaneet välttää lastensa päätymistä huonomaineiseen kouluun. Keinot ovat monet: asuinpaikan valinta, harvinaisen A-kielen opiskeleminen tai painotetulle luokalle hakeutuminen."
Paitsi opetus lasten tulevaisuuteen vaikuttaa luonnollisesti hyvin paljon se KAVERIPIIRI, joka koulusta löytyy.
Heikommista kouluissa pääosa opettajien työstä menee siihen, että yritetään pitää heikot mukana ja paremmat jäävät vaille huomiota.
Kommentit (638)
Vierailija kirjoitti:
Nyt on vaalit tulossa. Kyselkääpä ehdokkailtanne reilusti koulushoppailevatko he ja millä perusteella. Samalla voi kysyä myös asuinpaikkashoppailusta.
Tuedän sen jo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö tollasessa "hyvässä" koulussa tule lapselle valtavat paineet menestyä? Tuleeko lapselle tunne että hänet arvotetaan vain pärjäämisen kautta? Saako lapsi tällaisessa koulussa mallin että olen parempi kuin muut? En ole itse ihan varma, haluaisinko lapselleni tuollaista kylmää arvomaailmaan antaa.
Mitä omista lapsistani (3) olen havainnut, he ovat oppineet "hyvissä" kouluissa sen tärkeän asian, että töitä on tehtävä, jos mielii oikeasti menestyä. Kun ympäristö suhtautuu oppimiseen positiivisesti, se tukee myös niitä, joiden pitää ponnistella enemmän ja auttaa yhteistyötaitojen kehittymisessä. Voin olla tiukkis insinööri, mutta meillä on kouluun suhtauduttu koko ajan niin, että se on lasten duuni, joka pitää hoitaa niin hyvin kuin pystyy. Mun mielestä kylmää arvomaailmaa on tuudittaa lapsi siihen, että hän on ihan yhtä hyvä maatessaan päätoimisesti soffalla kuin tekemällä hyödyllisiä asioita.
Kivoja asioita on tehty ja sadut luettu ja päät silitelty totta kai siinä ohessa.
Kyllä ollaan päiväkotishoppailtu ja koulushoppailtu.
Tuossa välissä motiivi ja tavoite vaihtui jonkin verran.
Päiväkoti oli "kelvollisen" asuinalueen melko kallis (ja pieni) yksityinen päiväkoti. Tosi kiva, hyvät, pätevät ja pysyvät hoitajat, siistit tilat. Opetettiin, askarreltiin, ulkoiltiin, retkeiltiin ja tehtiin. Ekan vuoden meillä oli kaksi lasta ryhmässä, jossa 3 aikuista ja 10 lasta.
No sitten sen meidän kolmen vuoden taipaleen aikana huomasin, että näistä kivoista perheistä tulevat lapset ovat pahimmillaan aivan kammottavia rasisteja ja kilpailuhaluisia paskiaisia (ts. kilpailuhaluisia => nokkivat toisia lapsia, pompottavat, kiusaavat, arvottavat kaverit osaamisen perusteella). Rasismi selittyi ehkä silläkin, että alueella ei asu lähes ketään ulkomaalaista tai ulkomaalaistaustaista. Yhden pienen tytön äiti oli kiinalainen ja tätä tyttöä haukuttiin nek *uksi ja ties miksi. Kaikkia joiden perheessä oli joku muu kieli kuin suomi tai ruotsi, haukuttiin ryssiksi.
Tajusin sitten yhtäkkiä, että hetkinen tämäpä onkin asuinalueellamme isompikin ongelma, joten kouluun eivät mene omalla seudulla. Kuulin myös korvani avattuani enemmän ja enemmän tarinoita lapsista, joita kiusattiin koulumenestyksestä ja niin edelleen. Huomasin myös, että resurssit eivät riitä ns tavisten tai pikkuongelmien kanssa painivien auttamiseen.
Haettiin sitten lapset kielikouluun, jonne he pääsivät pääsykokeen perusteella. Molempien luokissa noin puolet on perheistä, joissa ainakin toinen vanhempi ulkomaalainen. Tottakai tuollakin on kaikenlaista huutelua, mutta siihen on vastahuutelua. Tilanteisiin puututaan. Ei ole sellaista ongelmaa, että itse asiassa rehtori ja opettajatkin haluaisivat karsia nämä vieraat ainekset pois. Toinen lapsi on saanut tehostettua apua matematiikan vaikeuksiin. Suurimmalla osalla ei ole oppimisvaikeuksia, joten ne harvat, joilla on, saavat heti apua.
En koe että lasten koulu on hirvittävän kilpailuhenkinen. Kyllä juu akateemisesti ehkä suuntautunut, mutta ei mikään "pakko saada kymppi". Saa kuitenkin olla myös hyvä koulussa, se ei ole noloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tollasessa "hyvässä" koulussa tule lapselle valtavat paineet menestyä? Tuleeko lapselle tunne että hänet arvotetaan vain pärjäämisen kautta? Saako lapsi tällaisessa koulussa mallin että olen parempi kuin muut? En ole itse ihan varma, haluaisinko lapselleni tuollaista kylmää arvomaailmaan antaa.
Kyllä, riippuu omasta luonteesta miten pahasti tuo iskee. Miehelläni on tytär aiemmasta avioliitosta, joka kävi Helsingissä Norssia. Tytär oli muutenkin perfektionistinen luonne, ja hänelle otti kyllä todella koville olla huippukoulussa, jossa kilpailuhenki on kova. Lukemattomat kerrat itki sitä, miten hän on aivan huono eikä hänestä tule koskaan mitään, vaikka kaikilla muilla mittapuilla kuin tuon koulun, koulu meni erittäin hyvin ja hän oli älykäs ja tunnollinen koululainen. Hänellä siis oli vallitseva näkemys, että kaikki muut on parempia ja lahjakkaampia kuin hän, ja tällaista ei olisi varmaan syntynyt tavallisessa koulussa.
Taviskoulussa lasta olisi kiusattu ja haukuttu hikipingoksi niin kauan, että rupeaa alisuoriutumaan. Tyttö olisi kuitenkin saanut ysejä, koska ei hauku opettajaa ja tekee läksyt. Ysin keskiarvolla olisi hakenut suht hyvään lukioon ja siellä olisi tullut todellisuus vastaan, kun omat ysit ovat paperia esim. sykkiläisten ysien rinnalla
ohis
Tai sitten huippulukiossa oleva perfektionisti olisi sairastunut jo lukioiässä syömishäiriöön ja masennukseen, saanut burnoutin jo ennen työelämään pääsemistä. Niinkin voi käydä.
Not in my backyard..
Not in my childs schoolyard..
Niinpä niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En shoppaa. Lapsellani on lähes kympin keskiarvo eikä käynyt pienessä mielessänikään, että hänen kannattaisi mennä johonkin "parempaan" kouluun, vaikka meidän lähikoulu ei mistään parhaasta päästä olekaan. Aikoo myös jatkaa samassa lukiossa, koska se nyt sattuu olemaan lähellä. Eikä kaverit mitään "huonoja" ole, vaikka eivät olisikaan kympin oppilaita, ihan rakastavista ja tavallisista perheistä ovat, vaikka vanhemmat eivät olisikaan niitä kaikkein korkeimmin kouluttautuneita. Toivottavasti lapsestani kasvaa empaattinen ja hyvä ihminen, joka ymmärtää myös erilaisuutta.
Kaunisti ajateltu, mutta jos lapsesi on hyvä koulussa ja aikoo esimerkiksi lääkikseen tai johonkin muualle, minne on vaikea päästä, niin harkitse vielä.
Meillä oli sama tilanne, lapsen ka oli lähes 10 lähikoulussa, mutta kun hän siirtyi parempaan kouluun, oli selvä, että hän oli oppinut liian vähän. Sai hyvin kiinni "eliittikouluna" tunnetussa lukiossa, kirjoitti hyvin ja pääsi ekalla lääkikseen. Lähikoulusta vain yksi pääsi yliopistoon maaseudulle, vaikka kaikki lapsen kaveritkin olivat siellä lähikoulussa 9-10 oppilaita ja lahjakkaita nuoria.
Selitys löytyy opettajista ja oppilasaineksesta. Parhaisiin kouluihin on tunku opettajiksi, voidaan valita parhaat. Ja jos muutkin ovat hyviä, muodostuu oppimiseen haastetta toisin kuin siellä lähikoulussa, jossa saa hyvän numeron ilman ihmeempää panostusta.
En tosiaan toivoisi, että näin on, mutta se on todettu jo vertailuissakin, että tuo on totta. Lähikoulun 10 vastaa 8-9 hyvässä koulussa. Kirjoitukset sitten näyttävät karun totuuden, kun numerot eivät ole vertailukelpoisia.
Lähikoulu lähiössä Hgissä. Yläaste painotus mm fysiikka ja tietotekniikka ja lukio Ressun lukio. Pääsykokeitten kautta yliopistoon sinne minne halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tollasessa "hyvässä" koulussa tule lapselle valtavat paineet menestyä? Tuleeko lapselle tunne että hänet arvotetaan vain pärjäämisen kautta? Saako lapsi tällaisessa koulussa mallin että olen parempi kuin muut? En ole itse ihan varma, haluaisinko lapselleni tuollaista kylmää arvomaailmaan antaa.
Mitä omista lapsistani (3) olen havainnut, he ovat oppineet "hyvissä" kouluissa sen tärkeän asian, että töitä on tehtävä, jos mielii oikeasti menestyä. Kun ympäristö suhtautuu oppimiseen positiivisesti, se tukee myös niitä, joiden pitää ponnistella enemmän ja auttaa yhteistyötaitojen kehittymisessä. Voin olla tiukkis insinööri, mutta meillä on kouluun suhtauduttu koko ajan niin, että se on lasten duuni, joka pitää hoitaa niin hyvin kuin pystyy. Mun mielestä kylmää arvomaailmaa on tuudittaa lapsi siihen, että hän on ihan yhtä hyvä maatessaan päätoimisesti soffalla kuin tekemällä hyödyllisiä asioita.
Kivoja asioita on tehty ja sadut luettu ja päät silitelty totta kai siinä ohessa.
Mun lapseni on kympin oppilas, mutta se ei todellakaan johdu siitä, että olisin kasvattanut hänet noilla kovilla arvoilla. En ole ikinä sanonut hänelle, että pitää tehdä töitä menestyäkseen. Olen ihan tyytyväinen kun hän makaa sängyllä ja katselee telkkaria. Sitähän teinin pitääkin tehdä. Velvollisuuksia riittää koko loppuelämäksi.
Kasvatan lapsiani olemaan onnellisia, en menestymään. Olenkin humanisti enkä insinööri :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tollasessa "hyvässä" koulussa tule lapselle valtavat paineet menestyä? Tuleeko lapselle tunne että hänet arvotetaan vain pärjäämisen kautta? Saako lapsi tällaisessa koulussa mallin että olen parempi kuin muut? En ole itse ihan varma, haluaisinko lapselleni tuollaista kylmää arvomaailmaan antaa.
Kyllä, riippuu omasta luonteesta miten pahasti tuo iskee. Miehelläni on tytär aiemmasta avioliitosta, joka kävi Helsingissä Norssia. Tytär oli muutenkin perfektionistinen luonne, ja hänelle otti kyllä todella koville olla huippukoulussa, jossa kilpailuhenki on kova. Lukemattomat kerrat itki sitä, miten hän on aivan huono eikä hänestä tule koskaan mitään, vaikka kaikilla muilla mittapuilla kuin tuon koulun, koulu meni erittäin hyvin ja hän oli älykäs ja tunnollinen koululainen. Hänellä siis oli vallitseva näkemys, että kaikki muut on parempia ja lahjakkaampia kuin hän, ja tällaista ei olisi varmaan syntynyt tavallisessa koulussa.
Taviskoulussa lasta olisi kiusattu ja haukuttu hikipingoksi niin kauan, että rupeaa alisuoriutumaan. Tyttö olisi kuitenkin saanut ysejä, koska ei hauku opettajaa ja tekee läksyt. Ysin keskiarvolla olisi hakenut suht hyvään lukioon ja siellä olisi tullut todellisuus vastaan, kun omat ysit ovat paperia esim. sykkiläisten ysien rinnalla
ohis
Tai sitten huippulukiossa oleva perfektionisti olisi sairastunut jo lukioiässä syömishäiriöön ja masennukseen, saanut burnoutin jo ennen työelämään pääsemistä. Niinkin voi käydä.
Tuokin on totta, "eliittilukiossa" on kova tahti ja paine, meidän piti panostaa toden teolla alkuun, kun koulua vaihdettiin ja tajusimme, että lapsi on jäljessä niitä, jotka olivat käyneet yläasteen "eliittikoulussa". Tuli paineita kyllä, mutta toisaalta jälkeenpäin, kun kaikki meni hyvin, niin se oli opetusta työelämän paineisiin. Lapsi on menestynyt todella hyvin opinnoissa ja töissä, ikävä kyllä "eliittikoulujen" hyvä puoli on se, että työelämään hyvin sijoittuneista kavereista saa paljon tukea ja verkostoituu jo ennen työelämää. Parhaista työpaikoista on kova kilpailu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvässä koulussa lapsi oppii tekemään lujasti töitä. Eriytystä saa ylöspäin ja leirikoulut yms eivät ole ongelma. Kaikki saavat tuntea ylpeyttä koulustaan ja itsestään.
Nii ne hyvät, huonot ja keskivertokoulut? Jos ei kukaan tiedä niin onko niitä eroja sitten oikeesti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nii ne hyvät, huonot ja keskivertokoulut? Jos ei kukaan tiedä niin onko niitä eroja sitten oikeesti?
Hyvä yläkoulu/lukio on esim Ratakadun Norssi, Kulosaaren yhteiskoulu, hyviä alakouluja Syk.
Ylipäätään sossuasiakkaat tuovat ongelmia. Ei ole jaksua panostaa lapseen.
Hyvät lukiot löydät lukiovertailuista.
T. Ressun äiti
Vierailija kirjoitti:
En shoppaa. Lapsellani on lähes kympin keskiarvo eikä käynyt pienessä mielessänikään, että hänen kannattaisi mennä johonkin "parempaan" kouluun, vaikka meidän lähikoulu ei mistään parhaasta päästä olekaan. Aikoo myös jatkaa samassa lukiossa, koska se nyt sattuu olemaan lähellä. Eikä kaverit mitään "huonoja" ole, vaikka eivät olisikaan kympin oppilaita, ihan rakastavista ja tavallisista perheistä ovat, vaikka vanhemmat eivät olisikaan niitä kaikkein korkeimmin kouluttautuneita. Toivottavasti lapsestani kasvaa empaattinen ja hyvä ihminen, joka ymmärtää myös erilaisuutta.
Sunhan just kannattais shoppailla kun lapsella on potentiaalia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaksi lastani ovat Sykissä. Opetus on loistavaa ja oppilasmateriaali tekee oppimisen helpoksi.
Paras teko lapsilleni oli viedä heidät pääsykokeisiin.
Kilpailusta sanoisin, että sitä tietysti on mutta se ei ole yhtään noin ahdistavaa kun täällä kuvaillaan.
Oppivat tekemään töitä ja saavat elinaikaisia ystäviä🙃
Molemmat ovat viihtyneet koulussa tosi hyvin!
Vierailija kirjoitti:
No mitkä ovat niitä hyviä kouluja sitten esim. Vantaalla/Helsingissä? Mitkä huonoja ja mitkä siltä väliltä?
Kulosaaren yhteiskoulu on tasokas yläaste. Siltä pohjalta on helppo jatkaa saman koulun tai minkä tahansa koulun lukioon. Kulosaaren lukio on Suomen parhaiden lukioiden vertailussa Top 3:ssa (2018).
Koulussa tarvittava työnteko tulee tutuksi jo yläasteella ja lukioon siirtyessä ei tule pudotusta. Paljon joutuu tekemään kyllä töitä jo yläasteella, mutta kyllä on oma tasokin sitten kova lukioon siirtyessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En shoppaa. Lapsellani on lähes kympin keskiarvo eikä käynyt pienessä mielessänikään, että hänen kannattaisi mennä johonkin "parempaan" kouluun, vaikka meidän lähikoulu ei mistään parhaasta päästä olekaan. Aikoo myös jatkaa samassa lukiossa, koska se nyt sattuu olemaan lähellä. Eikä kaverit mitään "huonoja" ole, vaikka eivät olisikaan kympin oppilaita, ihan rakastavista ja tavallisista perheistä ovat, vaikka vanhemmat eivät olisikaan niitä kaikkein korkeimmin kouluttautuneita. Toivottavasti lapsestani kasvaa empaattinen ja hyvä ihminen, joka ymmärtää myös erilaisuutta.
Sunhan just kannattais shoppailla kun lapsella on potentiaalia.
Juuri näin. Taitaa olla ikävä kyllä niin nykyisin, että vain jos olet nero, pääset mistä tahansa lukiosta vaikeille aloille. Jos olet lahjakas ja hyvä, tarvitset sen koko oppimäärän, mikä kuuluisi saada, mutta mitä normilukiossa ei välttämättä saa vaikeissa aineissa (esim pitkä matikka). Kun olet hyvin lahjakkaiden seurassa siellä "eliittilukiossa" saat vielä erillisen oppimäärän heiltä, ja kaikkia näitä tarvitaan, jos aiot päästä ykkösellä lääkikseen stadissa.
Mun aikana oli toisin, kirjoitin ihan tavallisesta lukiosta, samoin mies ja pääsimme ykkösellä sisään, mutta nykyään on toisin. Sen osoittavat nuo lähilukion lahjakkaat nuoret, jotka eivät ole vieläkään päässeet sinne minne kuuluisivat ja haluaisivat. Varsinkin erään hyvin lahjakkaan tytön puolesta olen todella pahoillaan, koska kun odottaa pitkään opiskelupaikkaa, tulee masennus ja syrjäytyminen. Lähilukio oli pelkkä lekottelupaikka osalle, se näkyi sitten yokirjoitusten tuloksissa. Sillä aikaa kun toiset paahtoivat esseitä, tehtiin siellä retkiä ja ryhmätöitä, sijaisia jatkuvasti.
Totta kai on tärkeää, että nuori viihtyy, mutta jos koulunkäynti lukiossa on helppoa ja numerot tulevat ihan helposti, kannattaa miettiä onko lapsi sittenkään nero, vai onko kyse vain koulun tasosta. Meidän lapsikaan ei oikeastaan pannut tikkua ristiin yläasteella ja ka oli 9,7 -9,8.
Ihan samaa veroprosenttia minä Helsingissä maksan kuin ne joilla lähikouluna on jokin hyvä koulu. Miksi minulla ei sitten olisi oikeutta laittaa lapsiani hyvään kouluun?
Tää aihe kalvaa ennen kaikkea laiskoja ja tyhmiä ja saamattomia. Siskoani syö suunnattomasti se, että olen kuskannut lapseni jo alle kouluikäisestä kielikoulun eskariin ja jaksanut panostaa lasteni koulunkäyntiin kaikin mahdollisin tavoin.
Vierailija kirjoitti:
Kaksi lastani ovat Sykissä. Opetus on loistavaa ja oppilasmateriaali tekee oppimisen helpoksi.
Paras teko lapsilleni oli viedä heidät pääsykokeisiin.Kilpailusta sanoisin, että sitä tietysti on mutta se ei ole yhtään noin ahdistavaa kun täällä kuvaillaan.
Oppivat tekemään töitä ja saavat elinaikaisia ystäviä🙃Molemmat ovat viihtyneet koulussa tosi hyvin!
Samat tuntemukset vanhempana KSYKistä eli Kulosaaren yhteiskoulusta. Oli oikea valinta lapselleni, opetus on hyvää ja valikoitunut oppilasaines on mahdollistanut opiskelurauhan ja asioissa voidaan edetä reippaasti ja käsitellä asioita laajemmin.
Varmaan mukavaa opettajillekin opettaa motivoitunutta ja oppimisesta kiinnostuneita oppilaita.
Lapseni ei tunnista kilpailua koulussa. Hän ei ole luonteeltaan kilpailuhenkinen, joten ei hakeudu kilpailuun koulussakaan jos sellaista on. Hän keskittyy omaan opiskeluunsa. Mikään sellaista kilpailua koulussa ei siis ole missä olisi pakko olla mukana pärjätäkseen.
Lapsi on viihtynyt koulussa niin hyvin, että hakee nyt KSYKiin lukioon.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa veroprosenttia minä Helsingissä maksan kuin ne joilla lähikouluna on jokin hyvä koulu. Miksi minulla ei sitten olisi oikeutta laittaa lapsiani hyvään kouluun?
Tää aihe kalvaa ennen kaikkea laiskoja ja tyhmiä ja saamattomia. Siskoani syö suunnattomasti se, että olen kuskannut lapseni jo alle kouluikäisestä kielikoulun eskariin ja jaksanut panostaa lasteni koulunkäyntiin kaikin mahdollisin tavoin.
Laiskoja, tyhmiä ja saamattomia? Opetatko tuollaista lapsillesi?
Nyt on vaalit tulossa. Kyselkääpä ehdokkailtanne reilusti koulushoppailevatko he ja millä perusteella. Samalla voi kysyä myös asuinpaikkashoppailusta.