Millainen nainen aloittaa suhteen varattuun mieheen?

Vastaus alkuperäiseen kysymykseen: huorahtava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihastua ja rakastua voi varattuun mieheen, mutta vähän löyhämoraarinen, yksinkertainen tai itsekunnioituksen puutteesta kärsivä täytyy olla,jos seksisuhteesen alkaa.

Miksi täytyy? Eikö se ole ihan sen varatun henkilön oma asia pitää huoli sitoumuksistaan ja kertoo lähinnä hänestä, jos ei pysty sitoutumaan sopimallaan tavalla. Moni varattu  ei kerro olevansa varattu, ei ainakaan ennen kuin molemminpuolinen ihastuminen on päässyt tapahtumaan. Tai sitten varattu kertoo olevansa polygaamisessa tai avoimessa suhteessa eli ihan vapaa tekemään mitä haluaa. Ja vaikka ei olisikaan, eikö jokainen mies tai nainen vastaa ihan itse uskollisuudestaan? Aika naiivia luulla, että on maailman velvollisuus sitä hoitaa, jos ei omalla ukolla pöksyt pysy jalassa. Maailmassa on joku 5 miljardia ihmistä, jotka eivät edes tiedä, että just sun kulta on varattu.

Minulla on pitkä seksisuhde varattuun mieheen. Joskus aikoinaan olin häneen hieman ihastunut, mutta se meni ohi vuosia sitten. Meillä on seksuaalisesti hyvä yhteys. Olen monissa asioissa melkoinen moralisti, mutta toisten ihmisten parisuhteisiin asti se ei ulotu - ei vain yksinkertaisesti ole minun asia niitä vahtia. Omissa parisuhteissani toimin hyvinkin tarkasti ja rehellisesti. 

Siksi nämä pettäjät pitäisikin käräyttää heti alkuunsa, ei olisi salasuhteita ja kaikki osapuolet saisivat haluamansa elämäntyylin. Petetty yksiavioisen ja pettäjät millaisen kusetussuhteen sitten haluavatkin. Et sä ole rehellinen, turha selitellä. Kruunusi on jo musta.

Pettäjä haluaa itselleen tietoisesti elämäntyylin, jossa on perhe ja suhde. Se on hänen valintansa ja ihan yhtä oikea kuin jonkun muunkin valinta.

Sitä paitsi kukaan ei voi tietää mitä huominen tuo tullessaan. Se tietämättään petettykin saattaa olla salassa ihastunut vaikka kuinka moneen tyyppiin, esim. työkaveriinsa, naapuriin, laulajaan, näyttelijään jne. mistä sitä kukaan tietää? Ehkä hän ei ole sitä vain julki tuonut kenellekään. Tai ehkä jopa on, mutta häntä ymmärretään! Hänen ihastustaan saatetaan yhdessä tuumin jopa ruokkia ja sille kaveriporukassa hymyillen nyökkäillään. Kuinkakohan monta avioliitossa olevaa täti-ihmistäkin joku poppari tai näyttelijä kuumottaa? :)

En siis ymmärrä uhriutumista tai uhriuttamista, se on valheellista. En usko yhdenkään ihmisen olevan täysin viaton ihastumisien kannalta. Ovathan he ihastuneet aikoinaan kumppaniinsakin, joten ihastumisen olotila on mahdollinen myöhemminkin. Tuskin kumppani on ollut myös se ainoa, johon on ihastunut, vaan tunteita on ollut. Viaton heittäköön ensimmäisen kiven.

On totta, että tunteilleen ei usein paljonkaan mitään voi. Kyllä kuka tahansa voi ihastua keneen tahansa. Mutta tunteiden mukaan ei tarvitse eikä pidä aina toimia. Jokainen täysjärkinen aikuinen kyllä osaa olla menemättä aina omien impulssiensa mukaan.

Rakkaus ei aina varoittele.

Miksi sitten salasuhde eikä ero? Rakkaushan voittaa kaikki esteet, eikö niin?

Höh, pitääkö se vääntää rautalangasta vielä muutaman kerran...?

Minä aloitin aikanaan suhteen mieheen, joka oli sitä eroa kuulemma jo tehnyt pitkään, ja suhde ja rakkaus loppunut vuosia sitten, mutta asui erinäisistä syistä exänsä kanssa. Ulkopuolisten silmiin näytti varmaankin siltä et aloitin suhteen varatun kanssa. Miehellä oli ollut jo muita satunnaisia suhteita ja ihastumisia siinä loppumetreillä ennen minua. Mut ero konkretisoitui ulkopuolisille vasta kun aloimme seurustella. Ja ikävä kyllä miehen ex joka oli myös sitä eroa ominkin sanoin tehnyt, alkoi sekoilla ihan kunnolla. Sen opin, et tosiaan ei kannata sekaantua edes siihen puolivalmiiseen erotilanteeseen. Vaik olis kuinka ihana mies, se on itsensä kiusaamista. Tästä on aikaa jo vuosia, ja miehen välit exään ovat edelleen poikki vaikka se lapsikin on.

Minä olen suhteessa varatun miehen kanssa ja olen itsekin varattu. Olen toiminut jo vuosia omaishoitajana itseäni huomattavasti vanhemmalle miehelleni. Hän ei ole enää seksualisesti kykenevä. Salasuhteessa kanssani olevan miehen puoliso on hoitolaitoksessa, mutta mies käy mm. syöttämässä vaimoaan päivittäin. Pitäisikö meidän jättää puolisomme vain sen vuoksi, että molemmat haluamme edelleen seksiä?

Kuka tahansa  ihminen saattaa jossain vaiheessa elämää toimia noin, vaikkakin olisi kuinka kirkas moraali pohjimmiltaan. Pettäminen on aina törkeä teko ja suurin kärsijä lopultakin on se pettäjä itse. Tiedän useamman ystäväni, joitten mies on alkanut salasuhteen avioliiton aikana. Nämä miehet ovat lopulta sairastuneet psyykkisesti, alkoholsiituneet tai jääneet suhdekaruselliin.  Häpeä ja syyllisyys kun jäävät ihoon pysyvästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varattu tilahan ei ole este, se on vain hidaste. Kerran täällä vaan ollaan, jos rakastuu ihmiseen joka rakastaa takaisin, niin siinä ei varaukset paljon paina.

Totta. Voiko ihmisestä edes tehdä oikeasti tällaista "varausta"? Voiko toista ihmistä omistaa ja omia kokonaan itselleen? Mielestäni ei.

Ihan samaan tapaan kuin lapseni ovat omiani, mutta käytännössä he ovat minulla vain lainassa jonkun ajan. He ovat myös minun mieheni lapsia, isovanhempiensa lapsenlapsia, ystäviensä ystäviä, opettajien oppilaita jne. En voi määrittää heidän omistamista mitenkään ihan siinä missä en voi määrittää myöskään mieheni omistamista. Hänellä on minusta riippumaton oma elämä, johon minä en kuulu oikeastaan millään tavoin. En omista ikinä miestäni, mutta me voimme sopia keskenämme pelisäännöt, joiden puitteissa tulisi elää ja olla niin, että se on toiselle reilua.

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta.

"Omistaminen" ei liity mitenkään siihen, että toista voi kunnioittaa edes sen verran, että lopettaa asiay hänen kanssaan ennen kuin siirtyy uuteen suhteeseen. Ei ole pakko rikkoa toisen luottamus muita ihmisiä kohtaan ja loukata toista hirveällä tavalla. -ohis-

Tuntuisiko se ero helpommalta, jos mies jättäisi ja alkaisi muutaman viikon päästä uuden parisuhteen? Ihan yhtä musertavalta se tuntuisi ja uusi nainen saisi joka tapauksessa vihat niskaansa, vaikkeivat olisi miehen edellisen suhteen aikana tehneet muuta kuin sattuneet tapaamaan ja ihastumaan.

Oikeastiko kysyt tällaista ? Minut jätettiin toisen naisen vuoksi. Miehelläni oli ollut salasuhde jo jonkun aikaa, ennenkuin paljastui. Kyllä minua loukkaa huomattavasti enemmän se, että vehdataan selän takana, kuin se, että olisi suoraan keskustellut ensin asiasta kanssani ja kertonut, että on tyytymätön. Minulta riistettiin näin myös mahdollisuus edes yrittää korjata suhteemme ongelmia. Se, mikä myös rikottiin törkeästi on se luottamus, joka on jokaikisen parisuhteen kivijalka. Olimme lähes 30 vuotta yhdessä, niin kyllä olen sitä mieltä, että sen verran olisi pitänyt mieheni sitä yhteistä taivalta kunnioittaa, että oltaisiin erottu ensin. No uusi nainen sai itselleen miehen, joka on näköjään täysin kykenemätön puhumaan ongelmista. Tämä kyseinen nainen oli myös täysin tietoinen, että mies on varattu, eli siitä ei ollut kyse , että ei olisi tiennyt. Kyllä minä pidän molempia sekä, eksääni, että hänen uutta valloitustaan täysin moraalittomina. Olisi se uusi nainenkin voinut koska tahansa ilmoittaa, että vehtaa mieheni kanssa. Minä jatkan tottakai elämääni, mutta se, että joku pettäjä tulee väittämään , että ihan sama miten päin jätetään, niin menkää itseenne, se ei pidä paikkaansa.

Jos kerran tiesit suhteenne ongelmista, niin miksi et tehnyt niiden eteen mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku sanoi ettei ensisilmäyksellä voi rakastua, olen täysin samaa mieltä mutta onko asia sitten niin että jos tapaa miehen joka on varattu pitää juosta karkuun eikä puhua hälle sanaakaan? Itselläni on useita miespuolisia ystäviä ja tuttuja. Helposti semmoisen ihmisen kanssa voi tunteet "huomaamattakin" syventyä.

Täsmälleen näin. Ja vaikka tunteet eivät syvenisikään, niin missä menee taas pettämisen raja? Onko vartin keskustelutuokio varatun miehen kanssa kerran pari päivässä vaikka työpaikan käytävällä jo pettämistä? Pitääkö tästä raportoida kotona? Pitääkö varatun henkilön myös karttaa kaikkia ihmisiä, jotta tunneyhteyttä ei pääsisi tapahtumaan, koska puoliso vetäisi herneet nenään? Elämä yllättää.

Tähän on sellainen yksinkertainen ohje, jota noudattaen typerämpikin ymmärtää missä se pettämisen raja menee. Kaikki mitä voisit tehdä tai sanoa kumppanisi katsellessa ja kuunnellessa vieressä on ok. Toinen tapa arvioida asiaa on se, että tykkäisitkö jos oma kumppanisi tekisi vieraan kanssa saman mitä itse aiot.

Vierailija kirjoitti:

Kuka tahansa  ihminen saattaa jossain vaiheessa elämää toimia noin, vaikkakin olisi kuinka kirkas moraali pohjimmiltaan. Pettäminen on aina törkeä teko ja suurin kärsijä lopultakin on se pettäjä itse. Tiedän useamman ystäväni, joitten mies on alkanut salasuhteen avioliiton aikana. Nämä miehet ovat lopulta sairastuneet psyykkisesti, alkoholsiituneet tai jääneet suhdekaruselliin.  Häpeä ja syyllisyys kun jäävät ihoon pysyvästi.

Häpeä ja syyllisyys eivät jää pysyvästi keneenkään tai muutenhan täällä maailmassa olisi vain ja ainoastaan ihmisraunioita. Jokaisella on kontollaan tekoja, joista ei ylpeä ole, mutta elämä jatkuu. Paha ei saa palkkaansa ja hyviä ei ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallinen, ihana, lämmin, älykäs, tunteva, symppis, ei kukaan voi sanoa etukäkeen, että "en minä". Ei kukaan voi olla vastuussa koko maailmasta. Jokainen elää omaa elämäänsä. Varattuun sekaantujaa syytetään tuhoajaksi. Voihan hän olla pelastajakin.

Yhden loppu, on toisen alku.

Ensimmäisen kiven heittäjiä täällä on useita. Elämästä mitään oppimattomia houkkia.

Maailman voi nähdä mustavalkoisena tai värikkäänä. Valinnan tekee jokainen kohdallaan.

Mistäköhän kummasta sinä tiedät, kuka on elämässä oppinut ja mitä? Itse olen kokenut sen, että pettämisellä ja valehtelulla on minua vahingoitettu pysyvästi. Olen myös nähnyt lähipiirissäni sen tuhon, mitä pettämisellä voi saada aikaan. Tämän puolen kokeneena ja nähneenä en todellakaan voisi kuvitella osallistuvani moiseen toimintaan enkä tunne juurikaan sympatiaa sellaisia ihmisiä kohtaan, jotka pitävät oikeutenaan osallistua toisen ihmisen satuttamiseen vain koska mä voin ja koska mä rakastan.

Et kumminkaan ole mitään oppinut. Olet pelkästään katkeroitunut. Ei kukaan ole vastuussa sinun tunteistasi. Olet ne itse kutonut omassa päässäsi.

Niin kaikki muutkin, erosta katkeroituneet ressukat.

Suurin osa eronneista ei kuitenkaan laillasi katkeroidu ja ryhdy ylituomareiksi. Vaan jatkavat elämäänsä pienestä vastoinkäymisestä huolimatta.

Jos sinua itseäsi petettäisiin, niin todellako ajattelisit, että mitäs pienistä, paskaaks tässä?

Ohis

On minut petetty ja jätetty. Ei se herkulta maistunut. Päinvastoin. Ei ketään voi omistaa, vaikka haluaisikin. Ihan itse valitsin tieni siitä eteen päin. Ja tavan tallata. Katkeroituminen ja syyttely olisi vahingoittanut minua itseäni. Onnekseni löysin erittäin hyvän puolison (hyvä oli entinenkin), jonka kanssa olemme viihtyneet yhdessä.

Joten kokemuksesta minä puhun!

Eikä pelota petetyksi tuleminen, jos niin kävisi, niin tiedän siitäkin selviäväni jotenkin. Vapaaehtoisiahan nämä liitot ovat!

Vastaa kysymykseen: Selviäisitkö / selvisitkö pettämisestä vain olankohautuksella?

Ja lisäkysymys: Pitäisitkö miehesi toimintaa moisessa tilanteessa oikeana?

Ei kukaan selviä pitkän avioliiton päättymisestä olankohautuksella. En minäkään. Kyllä siinä käytiin läpi koko tunteiden kirjo. Ihan pitkän kaavan mukaan!

En pitänyt hänen toimintaansa oikeana. Pidin sitä kuitenkin hänen oikeutenaan.

Ero on raju prosessi. Se muuttaa ihmistä vääjäämättä. Muutoksen suuntaa voi kuitenkin, yrittää edes,ohjailla.

Minusta tuli ymmärtävämpi ja hyväksyvämpi, itseäni ja muita kohtaan.

Hyvätkin ihmiset, tekevät joskus huonoja ratkaisuja. Se on tosiasia jota ei voi muuttaa miksikään.

Varattuun - tai sinkkuun kapsahtaneita ei voi luokitella, johonkin lokeroon kuuluvaksi, leima otsaan tyylillä.

Samanlaisia ollaan: jokainen vähän muita parempi.

Hömppä, joka ei ajattele asian moraalista puolta eikä tajua, että mies on selkärangaton vätys. Nainen, jolla on huono itsetunto. Nainen, joka ei tunne solidaarisuutta toisia naisia kohtaan, vaan ennemminkin näkee toiset naiset vain kilpailijoina. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varattu tilahan ei ole este, se on vain hidaste. Kerran täällä vaan ollaan, jos rakastuu ihmiseen joka rakastaa takaisin, niin siinä ei varaukset paljon paina.

Totta. Voiko ihmisestä edes tehdä oikeasti tällaista "varausta"? Voiko toista ihmistä omistaa ja omia kokonaan itselleen? Mielestäni ei.

Ihan samaan tapaan kuin lapseni ovat omiani, mutta käytännössä he ovat minulla vain lainassa jonkun ajan. He ovat myös minun mieheni lapsia, isovanhempiensa lapsenlapsia, ystäviensä ystäviä, opettajien oppilaita jne. En voi määrittää heidän omistamista mitenkään ihan siinä missä en voi määrittää myöskään mieheni omistamista. Hänellä on minusta riippumaton oma elämä, johon minä en kuulu oikeastaan millään tavoin. En omista ikinä miestäni, mutta me voimme sopia keskenämme pelisäännöt, joiden puitteissa tulisi elää ja olla niin, että se on toiselle reilua.

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta.

"Omistaminen" ei liity mitenkään siihen, että toista voi kunnioittaa edes sen verran, että lopettaa asiay hänen kanssaan ennen kuin siirtyy uuteen suhteeseen. Ei ole pakko rikkoa toisen luottamus muita ihmisiä kohtaan ja loukata toista hirveällä tavalla. -ohis-

Tuntuisiko se ero helpommalta, jos mies jättäisi ja alkaisi muutaman viikon päästä uuden parisuhteen? Ihan yhtä musertavalta se tuntuisi ja uusi nainen saisi joka tapauksessa vihat niskaansa, vaikkeivat olisi miehen edellisen suhteen aikana tehneet muuta kuin sattuneet tapaamaan ja ihastumaan.

Oikeastiko kysyt tällaista ? Minut jätettiin toisen naisen vuoksi. Miehelläni oli ollut salasuhde jo jonkun aikaa, ennenkuin paljastui. Kyllä minua loukkaa huomattavasti enemmän se, että vehdataan selän takana, kuin se, että olisi suoraan keskustellut ensin asiasta kanssani ja kertonut, että on tyytymätön. Minulta riistettiin näin myös mahdollisuus edes yrittää korjata suhteemme ongelmia. Se, mikä myös rikottiin törkeästi on se luottamus, joka on jokaikisen parisuhteen kivijalka. Olimme lähes 30 vuotta yhdessä, niin kyllä olen sitä mieltä, että sen verran olisi pitänyt mieheni sitä yhteistä taivalta kunnioittaa, että oltaisiin erottu ensin. No uusi nainen sai itselleen miehen, joka on näköjään täysin kykenemätön puhumaan ongelmista. Tämä kyseinen nainen oli myös täysin tietoinen, että mies on varattu, eli siitä ei ollut kyse , että ei olisi tiennyt. Kyllä minä pidän molempia sekä, eksääni, että hänen uutta valloitustaan täysin moraalittomina. Olisi se uusi nainenkin voinut koska tahansa ilmoittaa, että vehtaa mieheni kanssa. Minä jatkan tottakai elämääni, mutta se, että joku pettäjä tulee väittämään , että ihan sama miten päin jätetään, niin menkää itseenne, se ei pidä paikkaansa.

Jos kerran tiesit suhteenne ongelmista, niin miksi et tehnyt niiden eteen mitään?

Lukemisen ymmärtäminen. Kirjoittaja nimenomaan sanoo ettei mies puhunut ongelmistaan, joten hän ei edes saanut tilaisuutta yrittää korjata niitä. Miten kukaan korjaa ongelmia jos ei edes tiedä niitä toisen mielestä olevan.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen suhteessa varatun miehen kanssa ja olen itsekin varattu. Olen toiminut jo vuosia omaishoitajana itseäni huomattavasti vanhemmalle miehelleni. Hän ei ole enää seksualisesti kykenevä. Salasuhteessa kanssani olevan miehen puoliso on hoitolaitoksessa, mutta mies käy mm. syöttämässä vaimoaan päivittäin. Pitäisikö meidän jättää puolisomme vain sen vuoksi, että molemmat haluamme edelleen seksiä?

Jos olisitte kunnollisia ja rehellisiä ihmisiä jättäisit te joko kumppanin ei tai sitten olisitte pettämättä. Pettäjiltä kyllä aina selityksiä löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan tavallinen, ihana, lämmin, älykäs, tunteva, symppis, ei kukaan voi sanoa etukäkeen, että "en minä". Ei kukaan voi olla vastuussa koko maailmasta. Jokainen elää omaa elämäänsä. Varattuun sekaantujaa syytetään tuhoajaksi. Voihan hän olla pelastajakin.

Yhden loppu, on toisen alku.

Ensimmäisen kiven heittäjiä täällä on useita. Elämästä mitään oppimattomia houkkia.

Maailman voi nähdä mustavalkoisena tai värikkäänä. Valinnan tekee jokainen kohdallaan.

Lässyn lässyn.

Mikä estää eroamasta eikä menemästä sokeasti pillun / munan perässä?

Olen ollut se toinen nainen ja en mennyt munan perässä minnekään. Juttelimme miehen kanssa tunteja niin naamatusten kuin puhelimessakin lähes vuoden ajan ennen kuin edes koskimme toisiimme. Mies ei siis periaatteessa pettänyt muuten kuin henkisesti sen noin 11,5 kk kunnes päädyimme sänkyyn.

Ihmettelin kyllä jälkikäteen hänen tyttöystävänsä luottavaisuutta ja myös sitä, että mikä ihme häntä piti miehessä kiinni, jos he eivät tuntuneet edes juttelevan mistään vakavasta mitään. Minulle mies sanoi jo alussa, että on eroamassa, sillä suhde ei ollut millään tapaa loppuiän suhde. Lapsia ei ollut ja asuntokin oli vain vuokralla. Ei meillä ollut edes suhdetta mielessä, kun juttelemaan aloimme, meillä vain oli helppo jutella asiasta kuin asiasta. Vuoden aikana juttelusta tuli syvällisempää ja olen täydellisen varma, että tiesin siitä miehestä huomattavasti paljon enemmän kuin tyttöystävä.

Olimme tunteneet miehen kanssa siis liki vuoden, ennen kuin menimme sänkyyn ja hän sai tilanteen sille tyttöystävälleen kerrottua. Heidän suhde oli siinä vaiheessa vain yhteinen näennäinen osoite. Mies ei edes öitään siinä osoitteessa enää viettänyt, sillä hän asui pääosin vanhempiensa mökillä. No ihan sama, emme ole enää yhdessä ja tuosta on jo yli 20 vuotta aikaakin.

Miten tyttöystävän luottavaisuus ilmeni, en oikein saa tässä kiinni siitä. Ei epäillyt miehen menoja? Menoillehan aina löydetään vaikka miten kummallinen syy, kunhan vaan halutaan. Väite että tiesit miehestä enemmän kuin tyttöystävä on aivan naurettava! Sinulla on kaikessa vain miehen kertomus asioista, täysin yksipuolinen vuodatus. Mitä reikää sielussasi täytit kuuntemalla lähes vuoden miehen ilmeisen tarkoitushakuista yksinpuheluaan suhteestaan? MItä mies teki oletettujen suhteensa putteiden suhteen? Vietti aikaa tyttöystävänsä kanssa ja nautti, kertoi sinulle vaan toisenlaisen version, vai ei tehnyt mitään, vaan vollotti sinulle? Minusta tämä tarina on äärimmäisen säälittävä sinun kannaltasi. En tiedä miksi, mutta tuntuu, että olit tai olet jopa vielä katkera ja kateellinen tälle tyttöystävälle? Miksi? Millainen ihminen menee niin täysin mukaan tuollaiseen, että sokeasti uskoo tai ainakin haluaa uskoa täysin yksipuolisen kertomuksen noinkin kauan. Mies kertoi tyttöystävälleen? Mistä tiedät? Olitko paikalla kuulemassa? Nimittäin uskon, ettei tyttöystävä tiennyt olemassaolostasi missään vaiheessa, vaan eli omaa elämäänsä. Se hyväuskoinen tässä tarinassa taisit olla sinä itse.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen suhteessa varatun miehen kanssa ja olen itsekin varattu. Olen toiminut jo vuosia omaishoitajana itseäni huomattavasti vanhemmalle miehelleni. Hän ei ole enää seksualisesti kykenevä. Salasuhteessa kanssani olevan miehen puoliso on hoitolaitoksessa, mutta mies käy mm. syöttämässä vaimoaan päivittäin. Pitäisikö meidän jättää puolisomme vain sen vuoksi, että molemmat haluamme edelleen seksiä?

Luuletteko olevamme, jotain hyväntekijä itä valehtelemalla ja peittämällä kumppaneitanne? Tosi ällöttäviä ja moraalittomia olette.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Varattu tilahan ei ole este, se on vain hidaste. Kerran täällä vaan ollaan, jos rakastuu ihmiseen joka rakastaa takaisin, niin siinä ei varaukset paljon paina.

Totta. Voiko ihmisestä edes tehdä oikeasti tällaista "varausta"? Voiko toista ihmistä omistaa ja omia kokonaan itselleen? Mielestäni ei.

Ihan samaan tapaan kuin lapseni ovat omiani, mutta käytännössä he ovat minulla vain lainassa jonkun ajan. He ovat myös minun mieheni lapsia, isovanhempiensa lapsenlapsia, ystäviensä ystäviä, opettajien oppilaita jne. En voi määrittää heidän omistamista mitenkään ihan siinä missä en voi määrittää myöskään mieheni omistamista. Hänellä on minusta riippumaton oma elämä, johon minä en kuulu oikeastaan millään tavoin. En omista ikinä miestäni, mutta me voimme sopia keskenämme pelisäännöt, joiden puitteissa tulisi elää ja olla niin, että se on toiselle reilua.

Olen ollut mieheni kanssa yhdessä yli 20 vuotta.

"Omistaminen" ei liity mitenkään siihen, että toista voi kunnioittaa edes sen verran, että lopettaa asiay hänen kanssaan ennen kuin siirtyy uuteen suhteeseen. Ei ole pakko rikkoa toisen luottamus muita ihmisiä kohtaan ja loukata toista hirveällä tavalla. -ohis-

Tuntuisiko se ero helpommalta, jos mies jättäisi ja alkaisi muutaman viikon päästä uuden parisuhteen? Ihan yhtä musertavalta se tuntuisi ja uusi nainen saisi joka tapauksessa vihat niskaansa, vaikkeivat olisi miehen edellisen suhteen aikana tehneet muuta kuin sattuneet tapaamaan ja ihastumaan.

Oikeastiko kysyt tällaista ? Minut jätettiin toisen naisen vuoksi. Miehelläni oli ollut salasuhde jo jonkun aikaa, ennenkuin paljastui. Kyllä minua loukkaa huomattavasti enemmän se, että vehdataan selän takana, kuin se, että olisi suoraan keskustellut ensin asiasta kanssani ja kertonut, että on tyytymätön. Minulta riistettiin näin myös mahdollisuus edes yrittää korjata suhteemme ongelmia. Se, mikä myös rikottiin törkeästi on se luottamus, joka on jokaikisen parisuhteen kivijalka. Olimme lähes 30 vuotta yhdessä, niin kyllä olen sitä mieltä, että sen verran olisi pitänyt mieheni sitä yhteistä taivalta kunnioittaa, että oltaisiin erottu ensin. No uusi nainen sai itselleen miehen, joka on näköjään täysin kykenemätön puhumaan ongelmista. Tämä kyseinen nainen oli myös täysin tietoinen, että mies on varattu, eli siitä ei ollut kyse , että ei olisi tiennyt. Kyllä minä pidän molempia sekä, eksääni, että hänen uutta valloitustaan täysin moraalittomina. Olisi se uusi nainenkin voinut koska tahansa ilmoittaa, että vehtaa mieheni kanssa. Minä jatkan tottakai elämääni, mutta se, että joku pettäjä tulee väittämään , että ihan sama miten päin jätetään, niin menkää itseenne, se ei pidä paikkaansa.

Jos kerran tiesit suhteenne ongelmista, niin miksi et tehnyt niiden eteen mitään?

Osaatko lukea ? En tiennyt, kun mies ei millään muotoa kertonut, että ongelmia olisi. Ilmeisesti oli, koska näin teki, mutta kyseisessä tilanteessa ei antanut minulle mitään mahdollisuutta, että olisin voinut hänen mielestään olevia ongelmia korjata.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Seksisuhdetta haluava. Varatut eivät jää lahkeeseen roikkumaan. 

Mikseivät jäisi? Jotkut säälittävät tapaukset haluavat erota pettämisen kautta, koska muuten eivät uskalla/osaa/pysty/kykene.

En minä ainakaan huolisi pettäjää vakaampaan suhteeseen. Seksisuhteeseen kyllä kelpaa. 

Monella peitetyllä ja toisen vuoksi jätetyillä on sellainen outo harha, että sen toisen olisi pitänyt kertoa suhteen ongelmista, jotta niitä voisi korjata. Itsekin mietin samaa, kun osui omalle kohdalle. Mutta kun ei ketään voi pakottaa, kyllä se ihminen kertoo, jos haluaa kertoa ja ne ratkoa. Joskus suhde on kuitenkin tullut pisteeseen, ettei se motivoi eikä kiinnostusta toiseen ihmiseen enää ole. Ero varmasti käy mielessä, mutta jos toinen ei sitä halua ja mitään näkyvää selkeää syytäkään ei ole (kuin että se suhde on nyt eletty ja koettu) niin ne tunteet herkästi painaa taka-alalle. Turha siitä on katkeroitua, tällaiset asiat ovat osa ihmiselämää. Oli itsellänikin pitkä suhde, mutta se on nyt historiaa. Tilalla on upea uusi mies, exän kanssa edelleen olen ystävä ja tapaan tätä naistakin vailla sen suurempaa katkeroitumista. Elämä menee eteenpäin, eikä sen ole tarkoituskaan olla reilua ja niin ennalta-arvattavaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen suhteessa varatun miehen kanssa ja olen itsekin varattu. Olen toiminut jo vuosia omaishoitajana itseäni huomattavasti vanhemmalle miehelleni. Hän ei ole enää seksualisesti kykenevä. Salasuhteessa kanssani olevan miehen puoliso on hoitolaitoksessa, mutta mies käy mm. syöttämässä vaimoaan päivittäin. Pitäisikö meidän jättää puolisomme vain sen vuoksi, että molemmat haluamme edelleen seksiä?

Luuletteko olevamme, jotain hyväntekijä itä valehtelemalla ja peittämällä kumppaneitanne? Tosi ällöttäviä ja moraalittomia olette.

Ai. Mun on kyllä helppo ymmärtää et ovat nimenomaan vastuullisia siinä et eivät kuormita sairaita puolisoitaan aiheella. On kuule vaikeaa samaistua tuollaiseen tilanteeseen jos ei ole itse ollut. Voi myös olla et jos puoliso on vakavasti sairas, ja rakastaa kumppaniaan, on hänellekin ok et kumppanilla on elämää eikä tämä näivety pelkäksi hoitohenkilökunnaksi.

Vierailija kirjoitti:

Esim. fiksu nainen, jonka periaatteena on se, että varattuihin ei kosketa. Joskus on nimittäin itselleni käynyt niin, että mies on esittänyt vapaata. Sen pitää tietenkin olla myös sen miehen vastuulla! Ennakkoasenteellinen kysymys, ihan kuin suhde olisi vain naisesta ja naisen luonteesta tai moraalista kiinni.

Niin, miksi kysymys ei ole asetettu muotoon "minkälainen ihminen aloittaa suhteen varattuun henkilöön?"

!?!

Vai ajatteletteko todella että naisella on tilanteessa enemmän valtaa kuin sillä miehellä? "I put a spell on you" tyyppisiä yliluonnollisia kykyjä. Johon te kykenette vastaamaan vain vihalla.

Minusta on mielenkiintoista että juuri nämä samat ihmiset tuntuvat ajattelevan että heilläkin on yliluonnollisia kykyjä muita kohtaan, kuten ajatustenluku ja motiivien selvännäkeminen.

Yleiset aistit ja kyvyt, kuten kuuntelu ja keskustelutaito sitä vastoin on täysin kutistuneet olemattomiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Usein kyllä petettykin voisi mennä itseensä. Jos kotona on vaimo, joka ei juuri tee muuta kuin valittaa ja nalkuttaa ja pyytää rahaa, eikä suostu seksiinkään kuin eräänlaisena armolahjana, niin ei se kyllä kumma ole, jos mies löytää lohtua muualta. Ei ole peilin vika jos naama on vino.

Tämähän on se yleisin tarina, millä pettäjät toimintaansa perustelevat. Kun puoliso valittaa ja kiukuttelee eikä anna. Vaikka totuus voi oikeasti olla hyvin kaukana tästä.

Totuus voi riippua näkökannasta. Usein nalkuttajat ja valittajat eivät itse näe omaa toimintaansa yhtään epäempaattisena, vaan puoliso on vaan kamala. Ja sama sitten toisinpäin, pettäjä ei näe vikaa itsessään, vaan katsoo olevansa oikeutettu syrjähyppyyn.