Miksi et pidä matkustelusta?
Ihan mielekiinnosta haluaisin tietää miksi ihmiset eivät pidä matkustelusta? Siinähän tietty ei ole mitään väärää, mutta kiinnostaa mitkä on niitä syitä. Liittyykö ne turvallisuuteen, huonoon kokemukseen, kielitaitoidon puutteeseen, siihen että ei ole kokemusta tai johonkin muuhun?
Itse rakastan matkustelua ylikaiken. Minulla oli kaksi kaveria joita ei aiemmin saanut kirveelläkään ulkomaille. Toisen syy oli epätietous ja turvallisuuden puutteen tuntuminen. Ensimmäisen kerran kun lähti, nyt rakastaa reissaamista. Toisella oli huono kokemus. Sain puhuttua hänet mukaan uudelle lomalle ja hän hullaantui täysin. Sanoi ettei raski käyttää rahojaan matkusteluun, mutta nyt käyttää vuosittain.
Toivon asiallisia kommentteja.
Kommentit (61)
Pääsyynä interrail-reissu huonon matkaseuran kanssa. Kuukauden jouduin vetämään perässä sellaista, jota ei mikään kiinnostanut ja olisi halunnut viettää aikansa hostelleissa. Ei tuon jälkeen ole matkustelu kiinnostanut, ehkä sitten joskus paremmassa seurassa.
Jos rahaa olisi kuin roskaa niin toki sitten matkustaisin. Mutta koska ei ole, niin ei huvita lähteä jonnekin halpamotelliin luteita tai vatsatautia hankkimaan vain sen takia että näkisin jonkun paikan.
Suomessa pääsen kesällä rannalle uimaan ja talvella lumihankeen hiihtämään ja laskettelemaan. Miksi lähtisin merta edemmäs kalaan?
Vierailija kirjoitti:
Olen omaa rauhaa rakastava koti-ihminen. Ainoat matkat joista pidän, ovat erähenkisiä matkoja pohjoiseen, etenkin Norjaan. Muualle suuntautuneiden matkojen jälkeen olen enemmän väsynyt kuin virkistäytynyt.
Itse matkustaminen, paikasta toiseen siirtyminen on pahinta. Etenkin lentokoneita inhoan. En pelkää, mutta se pienessä, ihmisiä täynnä olevassa putkilossa tuntitolkulla istuminen on vastenmielistä. Lomakohteet, vieraat kulttuurit, ruoka ja erilainen luonto, ovat kiinnostavia, mutta illaksi kaipaisin aina kotiin, omaan rauhaan.
Koskaan minulle ei ole matkoilla käynyt mitään ikävää, eikä minulla ole ollut kohteista ennakkoluuloja. Osaan myös matkustaa, olen liikkunut sujuvasti Pietarin metroista aina Pohjois-Amerikan valtateihin, silti kotiinpaluu on aina matkan paras osuus.
Lisäksi, matkalla ollessani ikävöin ihan hulluna kissojani :D
Mulla sama, mutta il.an kissoja 😀 En tykkää helteestä, olen talvi- ja syksyihminen. Tähän sopii täydellisesti Lapin reissut. Se riittää.
Olisi mahtavaa, jos voisi vaan sormia napsauttamalla vaihtaa paikkaa maapallolla, tuolloin itsekin saattaisin innostua "matkustelemaan". Se itse paikasta toiseen siirtyminen on vaan jotenkin niin arsesta, etenkin tuntien mittainen sellainen.
Kun täällä Helsingissä asuu, niin ei tarvitse kauheasti matkustella. Sellainen koko maailman pesimäpaikka tämä.
Ei vaan kiinnosta. Rentoudun paljon paremmin kotona tai mökillä.
Asun Hgissä mutta tykkään käydä maaseudulla ja tykkään olla kesäisin siellä ja rantasaunoa. Tykkään käydä joskus lefgfassa, teatterissa, tavata ihmisiä jne. Tykkään matkustella menopaluu lento ja itse hotelli varata. Oon päässyt irti materiasta, haluan nyt elämyksiä ja niitä saan matkustelemalla.
Vierailija kirjoitti:
Pääsyynä interrail-reissu huonon matkaseuran kanssa. Kuukauden jouduin vetämään perässä sellaista, jota ei mikään kiinnostanut ja olisi halunnut viettää aikansa hostelleissa. Ei tuon jälkeen ole matkustelu kiinnostanut, ehkä sitten joskus paremmassa seurassa.
En tajua tätä, että pitää olla joku seuralainen että voisi matkustaa. Mä olen matkustanut 20 vuotta lähinnä yksinäni, ja se on kaikkein paras matkustusmuoto. Saa mennä minne haluaa koska haluaa, ja viettää aikaansa ihan miten huvittaa.
En lue kun opaskirjoja matkalla. Eikö teitä kiinnosta nähtävyydet, uudet maat, syöminen, kuka sitten mitä tekeekin.
Kiva suunnitella matkaa, lähtö kentälle, koneessa lukemista, seurata ihmisiä ja ikäbvä kyllä loma päättyy mutta onhan se välillä kiva tulla kotiinkin. Suunnittelen taas matkaa josko huhtikuulla.
Vierailija kirjoitti:
En lue kun opaskirjoja matkalla. Eikö teitä kiinnosta nähtävyydet, uudet maat, syöminen, kuka sitten mitä tekeekin.
Ei. Mä luen vuorovesitaulukoita. En ole tippaakaan kultturelli., vaikka humanistiksi luokitellaankin. Paras ruoka on vasta Porsangista nostettu, paistettu turska kera perunoiden, voin ja ruohosipulin, niiden maisemien keskellä, kaukana nähtävyyksistä.
Tykkäisin olla perillä kohteessa, mutta matkustaminen on todella rasittavaa.
En ole koskaan ollut mikään innokas paikasta toiseen siirtyjä. Tykkään rutiineista ja tavallisesta arjesta. (Onneksi olen varsin velvollisuudentuntoinen, ilman sitä piirrettä en poistuisi kotoani juuri ruokakauppaa ja apteekkia kauemmaksi.) Näistä persoonallisuuteni piirteistä huolimatta olen elämäni aikana asunut ulkomailla noin 20 vuotta, viidessä eri maassa.
Pitkät, yli 10 tunnin, yölennot ovat todellisia kammotuksia, niihin on kuitenkin vuosia ollut pakko turvautua. Rantalomia en ole koskaan ymmärtänyt. Vähän vaikea minun on ymmärtää tätä "erilaisiin kulttuureihin" tutustumisturismiakaan. Maassa pitää oleskella aika kauan (lue: vuosia), ennen kuin sen kulttuurista ja/tai paikallisista ihmisistä saa oikein mitään todellista käsitystä.
Vierailija kirjoitti:
Ihan mielekiinnosta haluaisin tietää miksi ihmiset eivät pidä matkustelusta? Siinähän tietty ei ole mitään väärää, mutta kiinnostaa mitkä on niitä syitä. Liittyykö ne turvallisuuteen, huonoon kokemukseen, kielitaitoidon puutteeseen, siihen että ei ole kokemusta tai johonkin muuhun?
Itse rakastan matkustelua ylikaiken. Minulla oli kaksi kaveria joita ei aiemmin saanut kirveelläkään ulkomaille. Toisen syy oli epätietous ja turvallisuuden puutteen tuntuminen. Ensimmäisen kerran kun lähti, nyt rakastaa reissaamista. Toisella oli huono kokemus. Sain puhuttua hänet mukaan uudelle lomalle ja hän hullaantui täysin. Sanoi ettei raski käyttää rahojaan matkusteluun, mutta nyt käyttää vuosittain.
Toivon asiallisia kommentteja.
1. Rahan puute
2. Lentäminen saastuttaa
3. Saan ostettua tavaraa ulkomailta matkustamatta itse paikalle
Vierailija kirjoitti:
Olisi mahtavaa, jos voisi vaan sormia napsauttamalla vaihtaa paikkaa maapallolla, tuolloin itsekin saattaisin innostua "matkustelemaan". Se itse paikasta toiseen siirtyminen on vaan jotenkin niin arsesta, etenkin tuntien mittainen sellainen.
Juuri näin. Sellaista Star Trek-tyyppistä teleportaatioratkaisua odotellessa... Suoraan omasta olohuoneesta kohteeseen. Ja yöksi voisi palata aina omaan kotisänkyyn nukkumaan.
Itse en osaa nauttia ajatuksestakaan, koska kuitenkin A) unohdan jotain kotiin B) en osaa olla/pukeutua oikein C) en osaa mennä lentokentällä ja siksi mahdollisesti myöhästyn koneesta D) en luota kielitaitooni, vaikka varmasti osaisin mutta tilanne hermostuttaa liikaa koska pelkään mokaamista/etten ymmärrä tai pahimmillaan tulee kokonaan kielimuuri (ei yhteistä kieltä) E) raha
Näin
Stressaan, jännitän ja väsyn hirveästi.
Kun mää olen tälläinen länsimaalainen yksilöllinen lumihiutale niin mun oikeus on matkustaa niin paljon kun huvittaa ja tuhota maapallo tulevilta sukupolvilta.
Inhoan ahtaita lentokoneita, joissa haisee ja jalat puutuvat. Inhoan odottelua lentokentällä.
Inhoan hotelleja, joissa voi olla luteita.
Inhoan epäsiistejä vessoja.
Inhoan sitä, jos en löydä vatsalleni sopivaa ruokaa.
Pelkään ajamista vieraissa kaupungeissa.
Matkustaminen saastuttaa.
Muuten tykkäisin kyllä matkustella ja tutustua uusiin paikkoihin.
En todellakaan ymmärrä matkustukseen muuta syytä kuin jokin tekeminen, mitä ei täällä voi tehdä. Makaamaan toiselle puolelle maapalloa on todella tyhmä lähteä. Surffaus, metsästys, vuorikiipeily, miksei paneminenkin voisi syynä käydä, jos kotimaassa ei vain irtoa.