Voiko kehitysvammainen opiskella lukiossa?

Entäpä ei kehitysvammainen, mutta mukautetun peruskoulun käynyt?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kehitysviivästymä, olen noin 12-vuotiaan tasolla emotionaalisesti ja henkiseltä kehitykseltäni, lukiossa pärjään kohtalaisesti. Älykkyysosamääräni on keskimääräistä matalampi, alle 90.

.

Kehitysviivästymä on eri asia kuin kehitysvamma. Yleensä kyse on syystä ja seurauksesta, mutta jotkut lapset voi saada normaalin kehityksen kiinni.

Voihan sinulla olla jotain muuta kuten oppimisvaikeuksia, hahmotushäiriötä, dysfasiaa, autismin kirjon häiriötä tai adhd:ta, mikä on voinut vaikuttaa koulunkäyntiisi. Kirjoitustaito näyttää sinulla olevan hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Entäpä ei kehitysvammainen, mutta mukautetun peruskoulun käynyt?

Riippuu, minkälaista mukautettua koulua tarkoitat. Näissä erityiskouluissa voi olla myös omat luokat autistisille ja dysfaattisille lapsille, jotka opiskelevat yleisen opetussuunnitelman mukaisesti siinä missä kuurot omissa kouluissaan.

Kehitysvammaisille ja heikkolahjaisille oppilaille on EHA1- ja EHA2-luokat. Näissä luokissa opetustaso on niin erilaista verrattuna erityisluokkiin. Siinä missä minulla oli omaa luokkatasoani vastaava matematiikan kirja mukautettuna, niin näillä lähimmän erityiskoulun yläasteikäisillä EHA1-oppilailla oli ala-asteen matematiikan yms. kirjat. Luuletko tosiaan tähdellisten kasien ja ysien olevan samalla viivalla tavallisten kasien ja ysien kanssa? Näitä oppilaita varten on valmentava tai ammatillinen erityisopetus erityisammattikoulussa, jossa voi opiskella ammattiin. Tai sitten pienryhmäopetus ammattikoulussa.

Itse en suostunut erityisammattikouluun, vaikka sitäkin jotkut ehdotti, mitä ihan ihmettelin. Jos on pärjännyt muissa aineissa heikoimmillaan kutosia ja parhaimmillaan seiskoja ja joskus kaseja saaden ilman mukautuksia, ja saanut lopulta keskiarvoksi 7,5:en, niin onkin erityiskoulutasoa. Itseäni pelotti työmarkkinoilla leimautuminen, jos olisinkin käynyt erityisammattikoulua tavallisen sijaan. Olen kuitenkin toimintakykyinen ja reipas nainen, joka tosin saa käydä tarkkaan asiat läpi sisäistäessä asiat. Enemmän opin käytännön kautta asiat. Tämän eron olen huomannutkin heikkolahjaisen ja huonosti oppivan tai huonon koulumenestyjän kohdalla, että se oppilas huonosta menestyksestä tai heikosta oppimiskapasiteetista huolimatta on reipas ja sosiaalinen, kun taas heikkolahjainen ei ymmärrä edes arkisia asioita. Tämä on juurikin oma kokemukseni ja esim. oma serkkuni, jolla on adhd, lukihäiriö ja oppimisvaikeuksia matematiikan kanssa, on kuitenkin reipas, omatoiminen ja sosiaalinen vaikeuksista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

CP vamma, ei vaikuta älyyn. 

Ei täällä kukaan ole niin väittänytkään, kehitysvamma ja cp-vamma ovat aivan eri asioita.

Kyllä täällä joku virheellisesti sanoi kehitysvammaisia olevan lääkiksessä. Sekoitti taatusti kehitysvamman cp:hen tai johonkin muuhun vammaan. Kehitys- ja liikuntavamma sekoitetaan helposti keskenään. Sama juttu autismin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Tietenkin voi, eivät kaikki ole yhtä vakavasti vammaisia ja älykkyys voi joskus olla paljon suurempi kuin muilla, vaikka arjen taidot olisivat paljon jäljessä ikätasoa.

Puhut ilmeisesti autistisista ihmisistä, joilla voi olla keskimääräistä korkeampi älykkyysosamäärä, mutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa on puutteita ja arkiset taidot (kuten siivoamisen aloittaminen) voivat olla vaikeita.

Vierailija kirjoitti:

Tiedettävästi on ihan lääkiksenkin päässeitä kehitysvammaisia olemassa. Harvassa ovat mutta kovalla työllä ja ahkeruudella voi edetä elämässään.

Höpöhöpö, ei todellakaan ole kehitysvammaisia lääkiksessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedettävästi on ihan lääkiksenkin päässeitä kehitysvammaisia olemassa. Harvassa ovat mutta kovalla työllä ja ahkeruudella voi edetä elämässään.

Höpöhöpö, ei todellakaan ole kehitysvammaisia lääkiksessä.

Eikä siinä mikään kova työ ja ahkeruus auta kun äo on sitä tasoa, ettei asioita vaan yksinkertaisesti ole mahdollista oppia.

Nyt on ajankohtaista ja omakohtaista kokemusta asiasta! Jälkeläiseni tarvitsee!  "Vaativaa - erityistä tukea". Mitään ulospäin näkyvää ongelmaa ei ole. Mutta eipä olekaan sellaista lukiota, joka tämän ihmisen ottasi! 

Vierailija kirjoitti:

Nyt on ajankohtaista ja omakohtaista kokemusta asiasta! Jälkeläiseni tarvitsee!  "Vaativaa - erityistä tukea". Mitään ulospäin näkyvää ongelmaa ei ole. Mutta eipä olekaan sellaista lukiota, joka tämän ihmisen ottasi! 

Onko oppiaineet yksilöllistetty yläkoulussa? Jos on, niin valitettavasti tuskin tulee läpäisemään lukion kursseja. Tästä siis kyse, koska lukiossa ei enää mukauteta, vaan kurssit täytyy läpäistä ja kirjoitukset myös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Entäpä ei kehitysvammainen, mutta mukautetun peruskoulun käynyt?

Riippuu, minkälaista mukautettua koulua tarkoitat. Näissä erityiskouluissa voi olla myös omat luokat autistisille ja dysfaattisille lapsille, jotka opiskelevat yleisen opetussuunnitelman mukaisesti siinä missä kuurot omissa kouluissaan.

Kehitysvammaisille ja heikkolahjaisille oppilaille on EHA1- ja EHA2-luokat. Näissä luokissa opetustaso on niin erilaista verrattuna erityisluokkiin. Siinä missä minulla oli omaa luokkatasoani vastaava matematiikan kirja mukautettuna, niin näillä lähimmän erityiskoulun yläasteikäisillä EHA1-oppilailla oli ala-asteen matematiikan yms. kirjat. Luuletko tosiaan tähdellisten kasien ja ysien olevan samalla viivalla tavallisten kasien ja ysien kanssa? Näitä oppilaita varten on valmentava tai ammatillinen erityisopetus erityisammattikoulussa, jossa voi opiskella ammattiin. Tai sitten pienryhmäopetus ammattikoulussa.

Älyllinen kehitysvammaisuus tarkoittaa vaikuksia ymmärtämiskyvyssä, laaja alaisesti. Hän ei tod näk. Edes pääse lukioon, onnekseen, koska se olisi erittäin reilusti liian vaativaa , eikä johda hyvään tulokseen. Mitä tekisit surkealla yo todistuksella ja lytätyllä itsetunnollla?

Itse en suostunut erityisammattikouluun, vaikka sitäkin jotkut ehdotti, mitä ihan ihmettelin. Jos on pärjännyt muissa aineissa heikoimmillaan kutosia ja parhaimmillaan seiskoja ja joskus kaseja saaden ilman mukautuksia, ja saanut lopulta keskiarvoksi 7,5:en, niin onkin erityiskoulutasoa. Itseäni pelotti työmarkkinoilla leimautuminen, jos olisinkin käynyt erityisammattikoulua tavallisen sijaan. Olen kuitenkin toimintakykyinen ja reipas nainen, joka tosin saa käydä tarkkaan asiat läpi sisäistäessä asiat. Enemmän opin käytännön kautta asiat. Tämän eron olen huomannutkin heikkolahjaisen ja huonosti oppivan tai huonon koulumenestyjän kohdalla, että se oppilas huonosta menestyksestä tai heikosta oppimiskapasiteetista huolimatta on reipas ja sosiaalinen, kun taas heikkolahjainen ei ymmärrä edes arkisia asioita. Tämä on juurikin oma kokemukseni ja esim. oma serkkuni, jolla on adhd, lukihäiriö ja oppimisvaikeuksia matematiikan kanssa, on kuitenkin reipas, omatoiminen ja sosiaalinen vaikeuksista huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

Nyt on ajankohtaista ja omakohtaista kokemusta asiasta! Jälkeläiseni tarvitsee!  "Vaativaa - erityistä tukea". Mitään ulospäin näkyvää ongelmaa ei ole. Mutta eipä olekaan sellaista lukiota, joka tämän ihmisen ottasi! 

Millaisiin asioihin jälkeläisesi tarvitsee tukea? Se on aika ratkaisevaa sen kannalta, voiko lukio onnistua.

Vierailija kirjoitti:

Minulla on kehitysviivästymä, olen noin 12-vuotiaan tasolla emotionaalisesti ja henkiseltä kehitykseltäni, lukiossa pärjään kohtalaisesti. Älykkyysosamääräni on keskimääräistä matalampi, alle 90.

Puhut pötyä. Kirjoitat paremmin kuin suurin osa av:läisistä.

Kun seuraa sivusta oman lukiolaisen koeviikkoa niin en usko. Aika rankkaa.

Ainaki Porkkalanlukios opiskeli harmaa vammanen, mut sitä en tiiä oliks se kehitys vammanen.

Itse tunnen erään ADHD diagnoosin saaneen joka valmistui ylioppilaaksi, joten kyllä voi.

CP vamma on liikerata järjestelmän vaurio eikä pysty hallitsemaan jäsenten liikkeitä kuin kuuluu. Tarvitaan usein apuvälineitä liikkumisessa. On myös epämuodostumia ennen sanottiin sekasikiö jotka vaikuttaa oppimiskykyyn ja jotka ei vaikuta.Ihmisiä syntyy kädettöminä tai ilman sormia.Pituuskasvu voi loppua heti niin että lääkkeillä yritetään jatkaa kasvua mutta ei onnistu yleensä. Kääpiöitä on jonkun verran . Lyhytkasvuisuutta on myös sekä normaaliälyisillä että niillä kun ei saa opetusta ollenkaan. Laitoksissa on sellaisia.Autistisia on monta eri tasoa osa heistä ei reagoi tähän maailmaan tai opi paljoa.Julkkiksilla on myös vammaisia lapsia ja autistisia joten nekään taudit ei ole mitään tyhmien tauteja tai köyhien kun rikkaatkin synnyttää vammaisia myös koulutetut.

Ei voi pärjätä millään. Sori vaan mutta tosiasiat pitää hyväksyä.

Mielellään ei. Vie aivan massiivisesti jo muutenkin vähiä resursseja. Muut opiskelijat kärsivät.

Vierailija kirjoitti:

Itse tunnen erään ADHD diagnoosin saaneen joka valmistui ylioppilaaksi, joten kyllä voi.

Olipa taas kommentti.

Tiedän yhden kahden kehitysvammaisen lapsen vanhemman. Lasten kehitysvamma johtuu jostain perinnöllisestä syystä. Vanhemmalla on kuulemma kehitysviive diagnosoitu kun hän on ollut lapsi. Vanhempi on käynyt lukion, mutta se oli kuulemma hyvin hankalaa. Lukion jälkeen hän ei ole opiskellut mitään eikä ollut töissäkään. Minusta on ihan itsestään selvää että tällä vanhemmalla on myös kehitysvamma, se näkyy ihan kaikessa. Mutta en pysty ymmärtämään että miten hän on pystynyt läpäisemään lukion, vaikkakin heikosti, mutta kuitenkin.