Voiko kehitysvammainen opiskella lukiossa?
Kommentit (85)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedettävästi on ihan lääkiksenkin päässeitä kehitysvammaisia olemassa. Harvassa ovat mutta kovalla työllä ja ahkeruudella voi edetä elämässään.
Taidat sekoittaa kehitysvamman johonkin muuhun vammaan, esim. cp-vammaan tai autismiin. Kyllä omallakin laitoksellani yliopistossa oli ennen cp-vammainen professori (nyt hän on jo eläkkeellä), mutta ei hän missään nimessä ollut kehitysvammainen.
Autismi on kehitysvamma
Vierailija kirjoitti:
Olen monesti miettinyt tätä älykkyysasiaa. En pärjäisi missään perinteisessä älykkyystestissä, jossa esim. pitää tietää mikä kuvio tulee seuraavaksi. En edes haluaisi tehdä sellaista testiä, koska olen ihan varma, että saisin keskimääräistä alhaisemman tuloksen. En osaa kuitenkaan pitää itseäni tyhmänä, sillä olen pärjännyt opinnoissa ihan hyvin. Lukio meni hyvin, ja olen opiskellut ihan hyvällä menestyksellä yliopistossakin. Matemaattisissa aineissa en ole koskaan ollut kovin hyvä, mutta olen selvinnyt kuitenkin. Tiedän, että en voi olla tyhmä, mutta olen tosiaan varma, että en voisi saada mistään älykkyystestistä kovin kummoista tulosta. Vai tietääkö joku tarkemmin äo:n mittauksesta? Mitä siihen kuuluu? Tehdäänkö siinä laajempiakin testejä vai onko se lähinnä sitä loogista päättelyä vaativaa testausta?
Tuo voi kieliä hahmotushäiriöstä. Tein joskus lukiossa loogista päättelyä kartoittavan testin, ja pisteet olivat 2/22 :D Omat, ammattikoulua käyneet vanhempani saivat moisesta testistä yli 15 pistettä. Onneksi sentään yleistiedolla ja hyvällä kielitaidolla voi paikata tuota puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt on ajankohtaista ja omakohtaista kokemusta asiasta! Jälkeläiseni tarvitsee! "Vaativaa - erityistä tukea". Mitään ulospäin näkyvää ongelmaa ei ole. Mutta eipä olekaan sellaista lukiota, joka tämän ihmisen ottasi!
Onko oppiaineet yksilöllistetty yläkoulussa? Jos on, niin valitettavasti tuskin tulee läpäisemään lukion kursseja. Tästä siis kyse, koska lukiossa ei enää mukauteta, vaan kurssit täytyy läpäistä ja kirjoitukset myös.
Lukiossakin mahdollisuus räätälöityyn opiskeluun.
Mitä tarkoitat räätälöinnillä. Kirjoitettavien aineiden oppisisältöjä ei räätälöidä.
Vierailija kirjoitti:
Entäpä ei kehitysvammainen, mutta mukautetun peruskoulun käynyt?
Lähtökohtaisesti ei tai se on ainakin vaikeaa riippuen, miten sisältöä on karsittu.
Minulla on asperger-diagnoosi, jonka sain 90-luvulla.
Olin erityiskoulussa, ja näin jälkikäteen ajattelen, että olisin voinut pärjätä hyvin yleisopetuksessa. Integrointi olisi pitänyt viimeistään tehdä yläasteella. Haaveilin pääseväni lukioon. Haaveilin kääntäjän tai toimittajan työstä.
Koulun ulkopuolella opiskelin itseäni kiinnostavia asioita lainaamalla kirjastosta kirjoja. Ensimmäiset lainaamani kirjat olivat tietokirjoja. Englannisa kehityin pelejä pelaamalla ja ohjelmia katsomalla. Peruskoulussa englannin taso oli tätä luokkaa: I am a boy, I am a girl, I am eaating ice cream jne. kun itse pääsin pidemmälle, lähes natiivin tasolle yläastelaisena.
Alisuoriuduin koko erityiskoulussa, ja se näkyi myös häiriökäytöksenä. Lahjakkaille eikä keskiverroillekaan ollut haastetta tarjolla. Koko ryhmä koostui hyvin heikoista oppilaista, kehitysvammaisista ihmisistä.
Tein peruskoulun jälkeen töitä, mitä helposti irtosi, joissa toisaalta turhauduin. Rohkaistuin myöhemmin lähellä 20 vuoden ikää hakemaan iltakouluun korottamaan peruskoulun arvosanoja yleisellä opetussuunnitelmalla, ja siellä ilmeni, että minullahan on näitä taitoja sekä kykyä oppia, ja ihmeteltiin, mitä ylipäätäänsä laitettiin erityiskouluun.
Neuropsykiatriset tutkimuksetkin vahvistivat asiaa aikuisiällä: epätasainen osaamisprofiili, kielelellisesti ja tiedollisesti taitava, motorisesti kömpelö, visuaalinen hahmotus heikkoa. Masennustaipumusta ollut koululaisesta alkaen, sitä vahvistanut kiusaaminen ja koulun alhainen vaatimustaso
ADHD ei vaikuta älykkyyteen. Moni opiskelee yliopistossa.